Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kokoustiedot Aika 08.12.2014 Maanantai klo 18.00-20.00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Taavitsainen Satu, puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, 1.varapuheenjohtaja Aho Eero Aholainen Markku Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heinänen Raimo Himanen Vesa Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Kontinen Juha, varavalt. Korhola Anne, varavalt. Korhonen Tapani Kuikka Ari, varavalt. Kuikka Seija Lehkonen Raine Liikanen Veli Miettinen Mauri Miettinen Olli, varavalt. Moilanen Pekka Nieminen Kalle Nykänen Heikki Oksman Juhani Pekonen Petri Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Seppälä Arto Siitari Keijo Siitari Markku Siitonen Mikko Soininen Mali, varavalt. Strandman Jaana Tikkanen Petri, varavalt. Toivakka Lenita Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Valtola Pirkko Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Ylönen Päivi Poissa Hämäläinen Marja Mielonen Hannu Nepponen Olli Oksa Pertti, 2. varapuheenjohtaja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 2 Muut saapuvilla olleet Salo-Oksa Armi Viitamies Pauliina Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Laitinen Jari, taloussuunnittelupäällikkö Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja Peltonen Merja, toimistosihteeri Riihelä Jouni, tekninen johtaja Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, poistui klo 19.00 Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja, poistui klo 19.53 Väänänen Riitta, kiinteistöjohtaja, poistui klo 18.42 Asiat :t 131-146 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Satu Taavitsainen Ari Liikanen Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Arto Seppälä Keijo Siitari Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 15.12.2014 Hallintojohtaja Ari Liikanen

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 131 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 132 Pöytäkirjan tarkastus 3 / 133 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle 2015 4 / 134 Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan nimeäminen 5 / 135 Liite 1 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen 6 / 136 Liite 2 Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset 7 / 137 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa 8 / 138 Liite 3-4 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin 9 / 139 Liite 5 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen 10 / 140 Liite 6 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 11 / 141 Liite 7 Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus 12 / 142 Liite 8 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos 13 / 143 Liite 9-14 Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy 14 / 144 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi 15 / 145 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian määrittelemisestä 16 / 146 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 8.12.2014

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 131 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille 3.12.2014. Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 3.12.2014 ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo 3.12.2014 ja Mikkelin Kaupunkilehti 4.12.2014. Päätös Kaupunginvaltuusto: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Armi Salo-Oksa, Pertti Oksa, Olli Nepponen, Hannu Mielonen, Marja Hämäläinen ja Pauliina Viitamies olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Olli Miettinen, Mali Soininen, Juha Kontinen, Ari Kuikka, Anne Korhola ja Petri Tikkanen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 53 varsinaista valtuutettua ja 6 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 132 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Arto Seppälä ja Keijo Siitari. Päätös Kaupunginvaltuusto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Arto Seppälä ja Keijo Siitari.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 6 414 133 2634 / 000 / 2014 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle 2015 Kaupunginhallitus 17.11.2014 414 Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi 1.1.-30.6.2015. Ehdotus on seuraava: Kvalt klo 18.00 Khall klo 15.00 12.1.2015 19.1.2015 2.2.2015 9.-10.2.2015 strategiaseminaari 16.2.2015 16.2.2015 klo 14.00 2.3.2015 9.3.2015 16.3.2015 23.3.2015 30.3.2015 13.4.2015 20.4.2015 tarvittaessa 20.4.2015 tarvittaessa, klo 14 27.4.2015 11.5.2015 iltakoulu 11.5.2015 klo 14.00 talousarvioraamista 18.5.2015 25.5.2015 1.6.2015 8.6.2015 15.6.2015 tilinpäätös 22.6.2015 tarvittaessa Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina. Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo 15.00. Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo 18.00. Kuntalain 54 :n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan seuraavaa: Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn kokousaikataulun ja päättää kaupunginhallituksen kokousten alkamisajasta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma 19.1.2015 - ma 16.2.2015 - ma 23.3.2015 - ma 20.4.2015 tarvittaessa - ma 25.5.2015 - ma 15.6.2015 ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00. Edelleen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - iltakoulu talousarvioraamin valmistelusta pidetään maanantaina 11.5.2015 klo 18.00-20.00. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma 19.1.2015 - ma 16.2.2015 - ma 23.3.2015 - ma 20.4.2015 tarvittaessa - ma 25.5.2015 - ma 15.6.2015 ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - iltakoulu talousarvioraamin valmistelusta pidetään maanantaina 11.5.2015 klo 18.00-20.00. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Pirkko Valtola esitti, että valtuuston 15.6.2015 kokous aloitettaisiin klo 17.00. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että helmikuussa 2015 (tarkka ajankohta vielä avoin) pidetään seminaari sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta sekä 23.3.2015 klo 14-17 pidetään seminaari lapsiperheiden palveluista.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 7 415 134 2444 / / 2012 Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan nimeäminen Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 415 Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajan Ismo Juottosen tilalle tulee valita uusi jäsen, koska Ismo Juottonen on kuollut. Keskusvaalilautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Helena Kauppinen, opettaja, PJ 2. Rauno Pulkkinen, osastonhoitaja, eläkeläinen 3. Ismo Juottonen, eläkeläinen, VPJ 4. Jukka Lankinen, eläkeläinen, yrittäjä 5. Outi Ruottinen, MMM, agronomi Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin heidät kutsutaan kokoukseen: 1. Tiina Elkharam, yrittäjä 2. Kaija Rautiainen, palveluneuvoja 3. Keijo Härkänen, 4. Veikko Elo, eläkeläinen, yrittäjä 5. Riitta Lappi, projektipäällikkö Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee keskusvaalilautakuntaan uuden jäsenen ja nimeää varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto valitsee keskusvaalilautakuntaan uuden jäsenen ja nimeää varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 10 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto valitsi keskusvaalilautakunnan jäseneksi musiikinopettaja Timo Karvon ja nimesi hänet varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Nimetty henkilö, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 17.03.2014 24.03.2014 24.11.2014 11 12 11 129 37 434 135 778 / 0429 / 2014 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Kaupunginhallitus 17.3.2014 129 Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129 4672. Kaupunginvaltuusto on 14.3.2011 22 myöntänyt tililuottojen luottomäärän siirtämisen konsernitiliin aina siinä yhteydessä, kun kukin yhteisö liittyy konsernitiliin. Kaikki liitteenä olevan taulukon konsernitiliyhteisöt ovat siirtyneet kaupungin konsernitiliin. Talousjohtajalle delegoitiin em. päätöksessä myös oikeudet perustelluista syystä myöntää 1.000.000 euron väliaikainen tililuoton korotus tililuottoasiakkaalle kolmen kuukauden ajalle kuitenkin siten, että yhteismäärällisesti tililuottokorotukset voivat olla enintään 2.000.000 euroa. Sinä aikana pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton korotukselle tuodaan aina kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin talousjohtaja on päätöksellään 15.1.2014, 3 myöntänyt Mikkelin Vesiliikelaitokselle tililuoton korotettuna 1.000.000 eurolla ajalle 15.1.2014-14.4.2014. Edellinen vastaavansuuruinen korotus tehtiin ajalle 20.9.- 8.12.2013. Mikkelin Vesiliikelaitoksella on korkean investointitarpeen vuoksi pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton pysyvälle korotukselle rahoitusvalmiuden varmistamiseksi. Konsernitilin tililuottotietoihin (taulukkoon) tehdään seuraavat muutokset: - Mikkelin Vesiliikelaitos on esittänyt Mikkelin kaupungille, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000 eurosta. Tililuotot konsernitilillä_1.3.2012 Liite Tililuotot konsernitilillä_15.4.2014 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 eurosta. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 37 Tililuotot konsernitilillä 1.3.2012 Liite Tililuotot konsernitilillä 15.4.2014 Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000 eurosta. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Tapani Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 24.11.2014 434 Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040-1294672 Kaupunginvaltuusto on 1.9.2014 86 hyväksynyt Etelä- Savon työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisen ja liikelaitoksen purkamisen 1.1.2015 lukien. Osakeyhtiön pankkiasiointi liitetään nykyisin käytössä olevan kokonaisuuden mukaisesti kaupungin konsernitiliratkaisuun. Etelä-Savon työterveys liikelaitoksella on käytössään konsernitiliin liitetty 500 000 euron tililuotto, jonka jatkaminen yhtiöittämisen jälkeen on tarpeen yrityksen maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Tililuotot konsernitilillä Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys liikelaitoksen 500.000 euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön 500.000 suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto 1.1.2015 lukien.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tililuotot konsernitilillä Liite 1 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys liikelaitoksen 500.000 euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön 500.000 suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto 1.1.2015 lukien. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Pirkko Valtola ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Etelä-Savon Työterveys Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 14 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014 9 432 136 1289 / 040 / 2014 Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset Kaupunginhallitus 24.11.2014 432 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen p. 044 794 2050, taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen p. 040 129 4672 Taloutta ja toimintaa seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV 11.11.2013). Talouden seuranta on tehty 31.3.2014 ja 31.7.2014 tilanteesta. 31.10.2014 seurannan tavoitteena on luoda vuoden viimeinen arvio ennen tilinpäätöstä taloudellisesta tulosennusteesta. Seurannassa raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Seurantaraportissa olevassa johdon analyysissä, kaupungin tuloslaskelmaennusteessa ja rahoituslaskelmassa on esitetty tarkempi erittely talouden toteutumisesta. Investointien toteutumaennuste on myös liitteenä. Johdon analyysissä on myös analysoitu kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Määrärahaesitykset 1) Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot 1 058 000 euroa, menot 8 402 000 euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos 650 000 euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 15 rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia 449 000 euroa ja maankäyttömaksua koskevia 700 000 euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää kustannuspaikalle 1006132006 (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 768 000 euroa tilille 328600 (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys 449 000 euroa tilille 494000 (muut kulut) Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin 290 000 euroa. Henkilöstömenot ylittyvät 400 000 eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 290 000 euroa, kustannuspaikka 1004321090 (Projektit/peruskoulut), tili 333002 (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä 200 000 euroa, kustannuspaikka 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut), tilille 400300 (Tilapäinen työvoima) 163 800 euroa, tilille 410000 (KuEL-maksut) 27 400 euroa,tilille 415000 (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) 3 300 euroa, tilille 416000 (Työttömyysvakuutusmaksut) 5 200 euroa, tilille 417000 (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin 700.000 euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin 500. 000 euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu 250.000 euroa, kotipalveluiden ostot 70.000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta 48.000 euroa, palveluasuminen 850.000 euroa), kehitysvammapalveluissa 400.000 euroa (asumispalvelut 300.000 euroa ja päivätoiminta 100.000 euroa) ja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 16 kuljetuspalveluissa 335.000 euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin 300.000 eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin 200.000 euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista 200.000 euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvion mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu 650.000 erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys 700.000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon 1003315001 (430003) MENOT lisäys 500.000 euroa lastensuojelun avohoitoon 1003618001 (430003) MENOT lisäys 250.000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu 1003613101 (472500) MENOT lisäys 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimissa 1003613301 MENOT lisäys 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa 1003613809 MENOT lisäys 850.000 euroa vaikeavammaisten palveluasuminen 1003613701 (430039) MENOT lisäys 100.000 euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa 1003614501 MENOT lisäys 235.000 euroa kuljetuspalvelut 1003613501 (430003) Yhteensä 2.753.000 euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys 1.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 Yhteispäivystys MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 Somaattinen erikoiss.hoito

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 17 Yhteensä 5.000.000 euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta 1003632002 fysiatrian apuvälineet siirretään 650.000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet. 2) Investoinnit Lisämäärärahoja investointimenoihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus 100810001005) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi 14 000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus 100610001011. Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12 000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021. Satamalahden investointia (sisäinen tilaus 10083800145) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi 145 000 euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue 70 000 euroa, sisäinen tilaus 1008838000029 - Katuvalojen investointi 50 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800207 - Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800225 - Mikkelipuisto 5 000 euroa, sisäinen tilaus 100883000014 Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus 706331080000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 70 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 83 000 euroa. Ylitys 13 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus (7067123101 sis. tilaus 706331080000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja n. 50 000 euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus 706310980000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 1 000 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 1 050 000 euroa. Ylitys 50 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp 7067122108 sis. tilaus 706310380000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 250 000 euroa.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 18 Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus 70633568000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 200 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 450 000 euroa. Ylitys 250 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000) mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 70633118000 Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 40 000 euroa. Ylitys 40 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta 7067123101 koulujen korjausmääräraha (kp 7067123101), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 40 000 euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus 706350780000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 30 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 97 000 euroa. Ylitys 67 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Suunnittelumääräraha Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon 50 000 euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 70 000 euroa. Ylitys 20 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp 7067125109), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 20 000 euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 706700000031 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta 340 000 euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. 3) Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle 1009120001 Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys 880 000 euroa tilille 550010 (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) Talouden seurantaraportti Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.10.2014

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 19 tilanteesta ja edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle 1006132006 (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin 768 000 euroa ja menoihin 449 000 euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle 1004321090 (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin 290 000 euroa ja kustannuspaikalle 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin 200 000 euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä 2 753 000 lisämääräraha menoihin jakautuen: 700 000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle 1003315001 (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), 500 000 euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle 1003618001 (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), 250 000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle 1003613101 (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle 1003613301 (Avohuollon tukitoimet Mli), 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003613809 (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), 850 000 euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle 1003613701 (Palveluasuminen Mikkeli), 100 000 euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003614501 (Työtoiminta Mikkeli) ja 235 000 euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle 1003613501 (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä 5 000 000 milj. euron lisämääräraha menoihin jakautuen: 1 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 (Yhteispäivystys), 2 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja 2 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta 1003632002 (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään 650 000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet. Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus 100810001005) siirretään 14 000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus 100610001011). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12 000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 20 määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021. - Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus 10083800145) vapautuvasta määrärahasta siirretään 145.000 euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue 70 000 euroa (sisäinen tilaus 1008838000029), Katuvalojen investointi 50.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800207), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800225) ja Mikkelipuisto 5 000 euroa (sisäinen tilaus 100883000014). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus 706331080000) koskevan hankkeen ylitys 13.000 euroa katetaan siirtämämällä 13.000 euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus 706331080000). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus 706310980000) koskeva ylitys 50.000 euroa katetaan siirtämällä 50.000 euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus 706310380000). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus 70633568000) koskeva ylitys 250 000 katetaan siirtämällä 250.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus 70633118000) koskevalle hankkeelle siirretään 40 000 euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( 7067123101). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus 706350780000) koskeva ylitys 67 000 euroa katetaan siirtämällä 67.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Suunnittelumäärärahojen ylitys 20 000 euroa katetaan siirtämällä 20 000 euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (7067125109). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus 706700000031) erityisavustus 340.000 euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta 1009120001 Yleinen valtionosuus vähennetään 880 000 euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 21 Talouden seurantaraportti Liite 2 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.10.2014 tilanteesta. Edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle 1006132006 (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin 768.000 euroa ja menoihin 449.000 euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle 1004321090 (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin 290.000 euroa ja kustannuspaikalle 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin 200.000 euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä 2.753.000 lisämääräraha menoihin jakautuen: 700.000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle 1003315001 (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), 500.000 euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle 1003618001 (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), 250.000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle 1003613101 (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle 1003613301 (Avohuollon tukitoimet Mli), 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003613809 (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), 850.000 euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle 1003613701 (Palveluasuminen Mikkeli), 100.000 euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003614501 (Työtoiminta Mikkeli) ja 235.000 euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle 1003613501 (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä 5.000.000 euron lisämääräraha menoihin jakautuen: 1.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 (Yhteispäivystys), 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta 1003632002 (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään 650.000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 22 Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus 100810001005) siirretään 14.000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus 100610001011). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12.000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021. - Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus 10083800145) vapautuvasta määrärahasta siirretään 145.000 euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue 70 000 euroa (sisäinen tilaus 1008838000029), Katuvalojen investointi 50.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800207), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800225) ja Mikkelipuisto 5.000 euroa (sisäinen tilaus 100883000014). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus 706331080000) koskevan hankkeen ylitys 13.000 euroa katetaan siirtämämällä 13.000 euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus 706331080000). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus 706310980000) koskeva ylitys 50.000 euroa katetaan siirtämällä 50.000 euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus 706310380000). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus 70633568000) koskeva ylitys 250.000 katetaan siirtämällä 250.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus 70633118000) koskevalle hankkeelle siirretään 40.000 euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( 7067123101). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus 706350780000) koskeva ylitys 67.000 euroa katetaan siirtämällä 67.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Suunnittelumäärärahojen ylitys 20 000 euroa katetaan siirtämällä 20.000 euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (7067125109). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus 706700000031) erityisavustus 340.000 euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta 1009120001 Yleinen valtionosuus vähennetään 880.000 euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 23 Tiedoksi Talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 24 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kaupunginhallitus 05.11.2014 17.11.2014 4 11 113 419 137 1956 / 651 / 2014 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 5.11.2014 113 Valmistelija: terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4300 Mikkelin palvelutuotantoyksikön sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä päätti kokouksessaan 2.9.2014, että ESSO-hankekoordinaattori Antti Mäkelä kutsuu koolle toimijoita perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä ESPER-hankkeesta valmistelemaan tulevaisuuden neuvoloiden sijaintia koskevia asioita. Työryhmä valmisteli neuvoloihin liittyvää sijoittumista erityisesti tilojen, henkilöstön, neuvolapalvelujen toiminnan sekä käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Neuvoloiden työntekijät arvioivat eri vaihtoehtoja; niiden hyötyjä sekä haittoja neuvolatoiminnan sijoittumiseen. Näin saatiin myös henkilöstön näkökulma kehittämiseen. Neuvolatoiminta on monimuotoinen palvelu, jossa on elementtejä sekä terveydenhuollon, sivistystoimen että sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Terveydenhuollon näkökulma keskittyy äidin ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja nopeaan interventioon. Sivistystoimen osalta neuvola, varhaiskasvatus ja koulutoimi muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa lapsen kehittymistä ja oppimisen valmiuksia arvioidaan ja tuetaan monipuolisesti. Sosiaalipalveluiden kanssa rajapinta on perheen tukemisessa ja sosiaalisten ongelmien varhaisessa puuttumisessa ja havaitsemisessa. Neuvolat tekevät yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa. Neuvolatoiminta on keskeinen perheiden palvelu, joka edesauttaa ja ylläpitää erityisesti äidin ja lapsen hyvinvointia, ja tukee koko perheen hyvinvointia. Neuvolatoiminta perustuu perusteltuun ja laaja-alaiseen strukturoituun toimintamalliin. Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kaikille perheille suunnitelmalliset ja tasoltaan yhtenäiset äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään vanhemmuuden

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 25 tukemiseksi neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työryhmässä käsiteltiin useita eri vaihtoehtoja kantakaupungin äitiysja lastenneuvoloiden sijainnista, kuitenkin siten, että joukosta seuloutui kolme eri vaihtoehtoa: 1) Äitiys- ja lastenneuvolat ovat Rantakylässä ja Lähemäkitalolla. Tämä vaihtoehto edellyttää Rantakylän koulun peruskorjausta, jonka neuvolaa koskeva alustava kustannusarvio on 1 050 000 euroa. 2) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat Lähemäkitalolla. Tämän tilamuutoksen alustava kustannusarvion on 178 000 euroa. Kustannus muodostuu siitä, että neuvolatoiminta laajenee suun terveydenhuollon tiloihin, joihin on tehtävä pintaremontti. 3) Äitiys- ja lasten neuvolapalvelut ovat tulevalla hyvinvointikampuksella, nykyisellä keskussairaalan tontilla. Tilat on suunniteltu sijoittuvan Perhetalon ensimmäiseen kerrokseen. Kahdessa muussa kerroksessa toimivat lasten- ja naistentautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja vauvojen tehostetun hoidon yksikkö. Perhetalo on uudisrakennus, jonka neuvolaan kohdentuva rakentamisen kustannusta ei vielä tiedetä. Työryhmä esittää, että kantakaupungin kaikki äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sijoitetaan tulevalle hyvinvointikampukselle. Työryhmä perustelee näkökulmaansa seuraavasti: 1) Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen suunniteltu siirtyminen hyvinvointikampukselle mahdollistaa tiiviin yhteistyön rakentamisen perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tämä mahdollistaa uudenlaisen neuvolamallin rakentamisen, jossa mm. erityispalvelut (esimerkiksi päihdeäitien poliklinikka) sulautuvat peruspalveluihin madaltaen niiden käyttöä ja niihin liittyviä ennakkoluuloja. Sosiaalipalveluiden läheisyys mahdollistaa myös perheille annettavien tukipalveluiden ja neuvolan välisen koordinoidun yhteistyön. 2) Neuvolan sijoittuminen osaksi hyvinvointikampusta on sote-uudistuksen mukainen ratkaisu, jossa huomioidaan toiminnallisesti perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Muutos antaa mahdollisuuden ajattelutavan ja toimintamallien yhtenäistämiselle ja kehittämiselle. Muutoksella tavoitellaan vähintään 5 % kustannussäästöä kokonaisuudesta kansantaloudellisesti ajatellen. 3) Erityisosaamisen vahvistaminen sairaalan yhteydessä toimimalla tukee tiedon ja osaamisen vahvistumista. Lisäksi se tukee myös osaamisen hallittua siirtoa seudun muihin neuvoloihin, niissä ilmenevän tarpeen mukaisesti. Sähköisten palveluiden ja virtuaalisesti tapahtuvan neuvolatyön suunnittelun ja uusien

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 26 Kaupunginhallitus 17.11.2014 419 toimintamallien pilotointi on mahdollista riittävän suuressa yksikössä. 4) Uudistuvan hyvinvointikampuksen sijoituspaikka mahdollistaa neuvola-asioinnin ja kaupunkiasioinnin yhdistämisen. Myös aukioloajan laajentuminen (klo 08.00-18.00) lisää kauempaakin tulevien perheiden mahdollisuutta yhdistää neuvola-asiointi muun asioinnin kanssa. 5) Hyvät liikenneyhteydet ja alueelle rakentuva parkkitalo helpottavat kampuksella asiointia. 6) Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kuntien neuvolatoiminnan suunnittelun tulee pohjautua syntyvyyden ja lapsiperheisiin liittyvään ennustetietoon. Ministeriön kanta on, että sama terveydenhoitaja jatkaa perheen kanssa aina äitiysneuvolasta lastenneuvolaan ja näin turvaa hoidon ja huolenpidon jatkuvuuden. Tämän vuoksi ei ole perusteltua eriyttää lastenneuvolatoimintaa äitiysneuvolatoiminnasta. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Lisäksi lautakunta päättää esittää, että ESPER-hankesuunitelmassa otettaisiin huomioon neuvolan sijoittuminen sairaalakampuksen alueelle siten, että sijoituspaikka olisi perhetalon ensimmäinen kerros, jolloin samassa rakennuksessa toimisi lasten- ja naistentautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja vauvojen tehostetun hoidon yksikkö. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Sanna Häkkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 27 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/kati Myllymäki

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 28 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kaupunginhallitus 16.04.2014 19.11.2014 24.11.2014 6 5 14 43 121 437 138 1024 / 011 / 2014 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 16.4.2014 43 Valmistelija: terveyspalvelujen johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4300. Perusterveydenhuollon avofysioterapiayksikön henkilöstön siirtyminen keskussairaalan tiloihin olisi mahdollista syys-lokakuun 2014 aikana. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta. Ensi vaiheessa sairaalan tiloihin siirtyy henkilöstö. Siirtyvä henkilöstö koostuu viidestä terapeutista, veteraanikuntoutusohjaajasta, osastonhoitajasta sekä vastaanottosihteeristä. Perusterveydenhuollon fysioterapeuttien työ painottuu sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) sekä erilaisten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, aivoverenkiertohäiriöt) ennaltaehkäisyyn moniammatillisessa työryhmässä. Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista. Yksi työmuodoista on liikuntaneuvonta ja yksilökäynnillä ohjataan asiakkaan terveydentilaan ja liikuntaan liittyviä asioita. Äitiryhmä on yksi preventiivinen toimintamuoto. Pääosa perusterveydenhuollon fysioterapiasta on tällä hetkellä korjaavaa tai ylläpitävää. Fysioterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena eri-ikäisille tules- ja neurologisille asiakkaille. Edellä mainituille asiakasryhmille on tällä hetkellä 20-25 ryhmää viikossa. Fysioterapialla on käytössään Pankalammen nykyisissä tiloissa noin 350 m2. Tilat koostuvat kuudesta terapia/hoitotilasta, joista kaksi ovat kookkaita ryhmätiloja. Muut tilat ovat toimisto, pukuhuoneet sekä osastonhoitajan työtila. Nykyisistä tiloista maksetaan vuokraa 115 000 euroa vuodessa (tähän summaan sisältyy Haukivuoren vuokrasumma), sairaalaan tiloista (remontoidut tilat) vuokrakustannusarvio on 40 000 euroa vuodessa. Henkilöstö ja muut kustannukset pysyvät ennallaan. Suojavaatteiden osalta käydään neuvottelua; tavoitteena on, että sairaalantiloissa toimivilla työntekijöillä on kaikilla samanlainen suojavaatetus. Myös asiakasmaksut pysyvät ennallaan.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 29 Tilasuunnitelma on tehty keskussairaalan os 33 C:n ja 13 tiloihin. Uusi terapiayksikkö koostuu 8 suuresta tilasta (35-72.7 m2 ). Näistä yksi tila (45 m2) on suunniteltu monitoimitilaksi (henkilökunnan taukotila, kokoustila, kirjasto). Pienempiä tiloja ovat 23 terapiahuonetta (11-25 m2). Terapiatilat on suunniteltu yhteiskäyttöön ja ne soveltuvat sekä terapeuttien että lääkäreiden vastaanottotiloiksi. Huoneen koko vaikuttaa tilan käytettävyyteen. Lisäksi terapiayksikköön on suunniteltu varastoja, pukuhuonetilat, wc:t, vastaanoton toimistotila, asiakkaiden/ potilaiden odotustila, osastonhoitajien työtilat. Yksikön molempiin osiin on suunniteltu erilliset tilat, jossa terapeutit kirjaavat ja tekevät muuta terapiaan liittyvää välillistä työtä, koska työntekijöillä ei ole omia nimettyjä työhuoneita. Terapiatilat ovat yhteiskäytössä, sen vuoksi otetaan käyttöön sähköinen huoneenvarausjärjestelmä. Olemassa olevaa kaikkien fysioterapiayksiköiden terapia- ja harjoitusvälineistöä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Fysioterapian ja fysiatrian toimintojen sijaitseminen samassa paikassa tuo monia synergiaetuja niin asiakkaan kuin toiminnan sekä henkilöstön osalta. Asiakkaan/potilaan kuntoutuspolku on sujuva ja saumaton. Asiakas/potilas saa tarvitsemansa kuntoutus-/ fysioterapiapalvelut oikea-aikaisesti ja samasta toimipisteestä. Koska toimijat työskentelevät samoissa tiloissa, mahdollistaa se kollegiaalisen tuen ja konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Fysiatrian erikoislääkäreiden asiantuntijuus on koko terapiayksikön käytettävissä. Lisääntyvä yhteistyö fysiatrien kanssa tuo erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille kaivattua tukea. Asiakas/potilas on aktiivinen toimija ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tämä vaatii yksiköltä panostamista ohjaus- ja opetusmenetelmiin. Erikoissairaanhoito on jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi lyhentyneiden sairaalassaoloaikojen takia. Tämä vaatii terapeuttien toimintatapojen ja muotojen uudelleenarviointia ja kehittämistä. Perusterveydenhuollon vahvuutena on se, että sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa on panostettu ohjausmenetelmien kehittämiseen jo pitkään. Jatkossa erilaiset sähköisen ohjauksen ja asioinnin muodot tulevat osaksi terapiaa sekä ohjaus- ja neuvontakäyntejä. Hyödyntämällä kaikkien toimijoiden osaamista ja kehittämällä yhdessä hyviä toimintamuotoja mahdollistamme asiakkaalle/potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen ohjauksen. Uusi terapiayksikkö ja vahva ammatillinen osaaminen tukee toimijoita, kun kehitetään nykyaikaisia ja yhteiskunnan tarpeista nousevia lähestymistapoja kuntoutuksen ja fysioterapian/toimintaterapian toteutuksessa. Tilajärjestelyistä on sovittu kaupungin tilakeskuksen kanssa ja asiaa on käsitelty YT-menettelyn mukaisesti työpaikkakokouksessa 20.3

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 30 henkilökunnan kanssa. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy fysioterapian siirtymisen keskussairaalan tiloihin syys-lokakuun 2014 aikana. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.11.2014 121 Sairaanhoitopiirille siirtyvä fysioterapian toiminta Avofysioterapian siirtoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tiloihin ja integrointia yhteisiksi kokonaisuudeksi on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Valmistelua on tehty eri työryhmissä (henkilöstötyöryhmä, toimintamallityöryhmä ja taloustyöryhmä). Hanke on osa ESPER-hanketta. Valmistelun aikana muutosta aiempaan on tullut siihen, että avofysioterapian (viisi työntekijää) siirtyvät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Muutoksena aiempaan suunnitelmaan on myös se, että työntekijöiden kirjaamisalusta muuttuu. Jatkossa kirjaaminen tapahtuu sairaanhoitopiirin potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. ESPER-ohjausryhmässä on sovittu, että ennen kuin siirto voidaan tehdä, toiminnalle on sovittava toiminta- ja hinnoittelumalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on valmistunut 6.11.2014, jossa on uuden fysiatrian toimintamalli sekä talouden osalta määritelty palvelulle hinta, suoritteet sekä laskutusmalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on liitteenä. Tämä fysioterapian toiminnan muutoksen esitys on ollut ESPER-ohjausryhmässä 29.9.2014 ja henkilöstötyöryhmälle asia esiteltiin 10.10.2014. Näissä molemmissa työryhmissä esitys on hyväksytty ja annettu jatkovalmisteluun. Esitys menee myös sairaanhoitopiirin päätöksen tekoon syksyn 2014 aikana. Valmistelutyö muutokseen ja YT-lain mukaiset menettelyt on jo aloitettu. Toimintamalli ja laatu Toimintamallissa on sovittu, että uusi fysiatrian yksikkö tuottaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a (30.12.2013/1202) mukaiset palvelut Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 31 tuottaja tuottaa terveydenhuoltolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. Näiden palveluiden ostamisesta on laadittu palveluostosopimus. Henkilöstö Avofysioterapian työntekijöistä viisi fysioterapeuttia on suunniteltu siirtyvän Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Erillisellä henkilöstösiirtosopimuksella (LIITE 3) määritellään Mikkelin kaupungin avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Siirtyminen tapahtuu ns. vanhoina työntekijöinä. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään siirtosopimus ja tähän liittyvät YT- lain mukaiset menettelyt on aloitettu 3.11.2014. Kaikki työntekijät ovat mukana siirtosuunnitelmaa tehtäessä sairaanhoitopiirin kanssa. Talous Talouden osalta on laskettu palveluiden yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä Mikkelin kaupungille että Etelä-Savon sairaanhoitopiirille. Samalla on uuden toimintamallin pohjalta laskettu tehtävät suoritemäärät, joiden perusteella on muodostunut Mikkelin kaupungilta laskutettavat palvelut kahdelle tuotteelle, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin omassa tuotannossa tehtyjä palveluita. Laskutettavat tuotteet ovat poliklinikkakäynti ja ryhmäkäynti. Laskentamallissa on laskettu tilinpäätöksen 2013 perusteella, mikä osuus kaupungin nykyisistä kuluista siirtyy yhteiseen fysiatrian yksikköön ja mikä jää kaupungin omaan tuotantoon. Laskutusmallin mukaisesti on myös voitu laskea ESPER-työryhmän asettama 5 % tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite saavutetaan, kun Mikkelin kaupungilla osa Mikkelin kaupungin palvelukseen jäävistä siirtyy avoimiin virkoihin ja muihin tehtäviin sekä tilakustannussäästöistä. Kustannussäästö on yhdistetyissä palveluissa 256.517 euroa eli 6,78 %. Kaupungilla jäävien toimintojen järjestelyt Mikkelin kaupungille jäävät työntekijät työskentelevät jatkossa terveyspalveluissa sekä vanhusten palveluissa. Kaupungille jääviä työntekijöitä on kahdeksan (4 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 1 vastaanottosihteeri, 1 veteraanikuntoutusohjaaja sekä 1 osastonhoitaja). Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapian yksikön toiminta sijoittuu eri tulosalueille ja työyksiköihin sekä avofysioterapiatoiminta omana yksikkönä lakkautuu. Tämä vaikuttaa myös johtamisjärjestelyihin siten, että fysioterapian osastonhoitajan vakanssi lakkautetaan ja nykyinen esimiestehtävä muuttuu fysioterapeutin tehtäväksi. Eri yksiköihin sijoittuvien työntekijöiden esimiehenä toimii jatkossa kunkin yksikön lähiesimies.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 32 Henkilöstölle on aloitettu yt-lain mukaiset keskustelut. Kaikista keskusteluista on laadittu muistiot. Jokaisen tehtäväkuva ja työnvaativuus tarkistetaan tämän syksyn aikana ja muutokset kirjataan. Veteraanikuntoutus siirtyy kokonaisuutena vanhusten palveluihin (Palveluneuvoon). Veteraanikuntoutuksen osalta on jo tehty suunnitelma osana palveluohjausyksikön suunnitelmaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on varattu 30 500 euroa avopuolen ostoihin, laitoshoidon 20 000 euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuspyynnöt käsitellään vanhusten palveluiden Palveluneuvon kuntoutustyöryhmässä, jossa myös veteraanikuntoutuksista päätetään. Jatkossa lääkinnällisen kuntoutuksen ja laitoshoidon määrärahat jäävät terveyspalvelujen tulosalueelle. Kuntoutustyöryhmässä voidaan tehdä kaikkiin edellä mainittuihin kuntoutuksiin liittyen valmistelut ja päätökset. Vuoden 2015 talousarvio Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 päättämässä talousarviossa fysioterapiaan on varattu määrärahoja seuraavasti: Määrärahoissa on jo huomioitu viiden fysioterapeutin siirtyminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Vaikutukset määrärahoihin Loppuraportin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon fysioterapioiden integraation mukaiset vaikutukset ovat jatkossa: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus: poliklinikkakäynnit 5.000 kpl á 49,00 euroa = 245.000 euroa ryhmäkäynnit 800 kpl á 55,00 euroa = 44.000 euroa Yhteensä 289.000 euroa.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 33 Kaupungin palvelukseen jäävien entisen avofysioterapian yksikön työntekijöiden kustannukset 2,3 htv:ta: 1 fysioterapeutti (Haukivuori): 60 % kustannuspaikalle 140232207 Haukivuoren terveysasema ja 40 % vanhuspalveluiden kustannuspaikalle 140233122 kotihoito läntinen 1 fysioterapeutti: 100 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle 140233141 Kotikuntoutus 1 veteraanikuntoutusohjaaja: 30 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle 140233449 Palveluneuvo Yhteensä 123.000 euroa. Säästölaskelmassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksesi on arvioitu 283.302 euroa ja kaupungille jääväksi osuudeksi 191.040 euroa eli yhteensä 474.342 euroa, joten laskelmissa mainittu integraation tuoma kokonaissäästötavoite saavutetaan, koska myös edellä esitetyllä järjestelyllä kustannuksiksi muodostuisi 412.000 euroa. Haukivuoren terveysasemalle budjetoidaan fysioterapeutin palveluiden tulot. Kaupungin hoidettavaksi jää edelleen Puumalan fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutustyöryhmä, veteraanikuntoutus sekä veteraanien kotiin vietävät avopalvelut. Mikkelin seudun tuotantolautakunnan kokonaismäärärahavaraukseksi vuodelle 2015 muodostuisi, kun jäljelle jäänyt henkilökunta (2,3 htv:ta) on sijoitettu yksiköihin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus sekä kaupungin vastuulle jäävät palvelut on huomioitu: Taloustyöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.1.2015 lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 34 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Palvelusopimukseen voidaan tehdä vielä pienimutoisia muutoksia. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 24.11.2014 437 Taloustyöryhmän loppuraportti Liite Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.1.2015 lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Taloustyöryhmän loppuraportti Liite 3 Henkilöstösiirtosopimus Liite 4 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.1.2015 lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/kati Myllymäki

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 35 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014 7 430 139 2675 / 010 / 2014 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen Kaupunginhallitus 24.11.2014 430 Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, p. 044 794 2515 ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh. 044 794 2622 Teknisen toimen organisaatiomuutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta sekä eräät lainsäädännön muutokset edellyttävät muutoksia myös Mikkelin kaupungin hallintosääntöön. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on syksyllä 2014 lisätty hulevesien käsittelyä koskeva luku. Siinä on annettu mm. säännösten noudattamisen valvonta kunnallisen viranomaisen tehtäväksi. Koska ei ole mielekästä, että tämä tehtävä jäisi kaupunginhallitukselle, on hallintosäännössä syytä määrätä sopiva lautakunta vastaamaan siitä. Tehtävät liittyvät useammankin lautakunnan toimialueelle, mutta luontevinta on, että viranomaisena toimii tekninen lautakunta. Teknisen toimen organisaatio muuttuu vuoden 2015 alussa. Lautakuntatasolla pysäköintipalvelut siirtyy teknisen lautakunnan alaisuudesta rakennuslautakunnan alaisuuteen. Hallintosäännössä pysäköintipalveluita koskevat tehtävät siirretään rakennuslautakunnan kohdalle. Rakennusjärjestyksen tietyistä määräyksistä myönnettävät poikkeamiset taas on syytä poistaa rakennuslautakunnan päätösvallasta, jolloin kaikki muut kuin rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä myönnettävät vähäiset poikkeamiset tulevat teknisen lautakunnan päätettäviksi. Etuostolain mukaisen kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistön luovutuksissa tulee mainita teknisen lautakunnan päätösvallan kohdalla. Muutokset koskevat vain teknisen toimen toimialaa ja ne liittyvät pääosin kaupungin yhteistoimintamenettelyn yhteydessä päätettyyn organisaatiouudistukseen. Vastaavat teknisen toimialan toimintasäännön muutokset tehdään, kun hallintosääntö on hyväksytty. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu uuden organisaation mukaisesti. Kuntalain 50 :n mukaan hallintosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 36 Esitetyt muutokset hallintosäännön 12 :ään: Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovutta-misesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovutta-mien tont-tien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä,

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 37 18. päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan 19. päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista 22. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 23. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää lausuntojen antamisesta merkittävistä kaavoitusasioista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää kunnan ratkaistavissa olevien rakennusjärjestyksen mukaisten poikkeamisten myöntämisestä kaupunkisuunnittelua kuultuaan, milloin on kyse olennaisesta poikkeamisesta rakennuspaikan kokoa tai rakennusoikeutta koskevista määräyksistä muulla kuin asemakaavoitetulla alueella, 3. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 4. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 5. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 6. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 7. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 8. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 9. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 10. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 11. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 12. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 13. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 14. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 15. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 38 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Hallintosääntö Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Hallintosääntö Liite 5 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tekninen toimi/jouni Riihelä, tekninen toimi/juha Ruuth, kansliapalvelut

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 39 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Tekninen lautakunta 18.11.2014 5 144 Kaupunginhallitus 24.11.2014 15 438 140 2595 / 040 / 2014 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 Tekninen lautakunta 18.11.2014 144 Valmistelijat maankäyttöinsinööri Jukka Piispa, puhelin 044 794 2531 Kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaan peritään kaupungille maksut kaupungin toimesta suoritetuista tonttien lohkomisista, rasitetoimituksista ym. maanmittaustoimituksista sekä eräistä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksistä. Nykyisen taksan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 9.12.2013 155 ja se on tullut voimaan 1.1.2014. Taksa perustuu kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4 :ään ja Kuntaliiton ohjeeseen. Sen rakenteeseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Uudessa taksassa hintoja on korotettu keskimäärin noin 2 %. Kiinteistötoimitusmaksulain 4 :n mukaan taksan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisena astumaan voimaan 1.1.2015. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 24.11.2014 438 Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan 1.1.2015.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 40 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite 6 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan 1.1.2015. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Mittaus ja kiinteistöt/jukka Piispa, tekninen toimi/jouni Riihelä, kansliapalvelut

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 41 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 14 422 141 2620 / 061 / 2014 Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus Kaupunginhallitus 17.11.2014 422 Valmistelija Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, p. 044 794 3250 Tilakeskus on yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa valmistellut keskusta-alueen uuden päiväkodin rakennuttamista. Hanke korvaa loppuvuodesta 2013 kilpailutuksessa olleen uuden päiväkodin vuokrauksen, josta luovuttiin vuokrauksen kalleuden vuoksi. Vuokraus; pääperiaatteet Vuokrauksen ehdot on kuvattu vuokrasopimuksen esisopimuksessa ja sen liitteissä. Vuokrauksen pääperiaatteet: - päiväkodin rakennuttaja/omistaja/vuokranantaja Mikalo Oy - päiväkodin vuokraaja/vuokralainen tilakeskus, joka edelleen vuokraa kiinteistön sivistystoimen päivähoidolle - vuokra-aika 25 vuotta (alustava 1.11.2015 31.10.2040) - vuokra; tilakeskus maksaa Mikalo Oy:lle kiinteistön pääomavuokran (esisopimuksen liite 5) ja hallintopalvelusopimuksen (esisopimuksen liite 6) mukaiset hallintokulut. Investointi 25 vuoden pitoajalla/nykyisellä lainan korkotasolla johtaa n. 11,50 /hum 2 /kk pääomavuokraan - ylläpito; tilakeskus vastaa vuokra-aikana kaikista kiinteistön huolto-, käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannuksista (vastuujako esisopimuksen liite 7). Ko. ylläpitokulut tilakeskus perii päivähoidolta ylläpitovuokrana, jonka taso on n. 4,5 /m 2 /kk (vrt. päiväkoti Vilttihattu pääoma- ja ylläpitovuokra 15,40 /hum 2 /kk, taso 2015/pitoaika 30 tai 2013 kilpailutettu vuokrapäiväkoti 10 vuoden vuokra-ajalla pääoma- ja ylläpitovuokra n. 27,50 /hum 2 /kk, hintataso 12/2015), - pääoma- ja ylläpitovuokra yhteensä n. 16 /m 2 /kk eli n. 212.000 / v pääomavuokran 3 % korkotasolla. Kun uusi päiväkoti valmistuu, mahdollistaa se luopumisen Nuijan ja Kaarinan päiväkodeista sekä Lilliputti ja Onnimanni ryhmäperhepäiväkodeista. Uusi päiväkoti, hankkeen päätiedot Hanke on KVR-urakkakilpailutettu yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa laadittujen viitesuunnitelmien ja teknisten asiakirjojen pohjalta: - päiväkoti sijoittuu perinteiseen puukaupunkimiljööseen, osoite

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 42 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Päämajankatu 18 - korttelissa sijaitsee kaksi (2) vanhaa rakennusta, joissa toisessa toimii päiväkoti Enkku ja toisessa ryhmäperhepäiväkoti. Ko. kiinteistöt jäävät edelleen päivähoitokäyttöön - päiväkoti 129-paikkainen elementtirakenteinen rakennus, päärakennusmateriaali puu - päiväkodin kerrosala n. 1200 krm 2 ja vuokrattava huoneala n. 1100 hum 2 - hanke kilpailutettu hinta- laatukilpailutuksena; KVR-urakkakilpailun voittajan valitsee Mikalo Oy:n hallitus 11.11.2014 - hankeen valmistelussa on kuultu päivähoitoa ja päivähoito on osallistunut urakkatarjousten laatuvertailuun - hankeen kustannusarvio 2,6 milj. euroa (alv 0 %) - kustannuksiin sisältyvät myös yhteiskäyttöisen päiväkotialueen pihatyöt leikkivälineineen - puistomainen ei päiväkodin käyttöön tuleva korttelialue ja Likolammen rantaan suunniteltu läpikulkureitti jäävät kaupungin rakennettaviksi ja maksettaviksi - alustava toteutusaikataulu kk 12/2014 10/2015. Vuokrasopimuksen esisopimus ja liitteet 5-7 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan esisopimuksen Mikalo Oy:n kanssa sekä oikeuttaa kaupunginhallituksen solmimaan lopullisen vuokrasopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä tarkennuksia esisopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Esisopimus voidaan allekirjoittaa heti. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Kalle Nieminen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Vuokrasopimuksen esisopimus ja sen liitteet 5-7 Liite 7

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 43 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan esisopimuksen Mikalo Oy:n kanssa sekä oikeuttaa kaupunginhallituksen solmimaan lopullisen vuokrasopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä tarkennuksia esisopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Esisopimus voidaan allekirjoittaa heti. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutetut Kalle Nieminen ja Juhani Oksman ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Tiedoksi Mikalo Oy, teknisen lautakunnan jaosto, tekninen toimi, tilakeskus, sivistystoimi/päivähoito

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 44 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 19.08.2014 25.08.2014 24.11.2014 6 17 16 101 312 439 142 1120 / 611 / 2014 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos Tekninen lautakunta 19.8.2014 / 101 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525 Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 19. päivänä elokuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen vedenottamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kaavamuutoksella mahdollistetaan valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus. Valtatien 5 tiesuunnitelmaa välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä ryhdytään toteuttamaan luultavasti vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelman alueille sijoittuvat liittymät tarvitsevat lisää tilan varausta asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu 16.4.2014 kaupungin kotisivuilla, ja se on postitettu osallisille sekä viranomaistahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.4 16.5.2014 kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä olon aikana on saatu kolme lausuntoa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristö ovat lausuneet, että heillä ei ole huomauttamista kaavasta. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Karilan suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Kenkäveronniemen suunnittelualue on osoitettu

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 45 taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavatilanne Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) Karilan alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Kenkäveroniemen suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv 2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Asemakaava: Karilan alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa 18.3.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunavyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 ha. Kaavassa on osoitettu kaksi aluemerkintää; (EV) suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha. Tiealueelle (LT) on kaavassa varattu tilaa 6 750 m². Lisäksi läjitykselle on osoitettu aluevaraus (lä). Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta,

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 46 pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 25.8.2014 312 Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 24.11.2014 439 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525 Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 4.9 6.10.2014. Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin seitsemän lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Etelä-Savon maakuntaliitolla, pelastuslaitoksella ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa, mutta Aseman liittymän kohdalla vaadittiin tarkempia selvityksiä mahdollisista vaikutuksista. Ehdotusvaiheen vastineet on lisätty asemakaavaselostukseen.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 47 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Liitteenä oleva asemakaavan muutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus 24.11.2014. Asemakaavaehdotus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat (19.8.2014, tarkistettu 24.11.2014). Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että liitteenä olevaan kaavamuutokseen lisätään Kenkäveronniemen kohdalla läntisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT ma) ja itäisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT-km, sm) ja että näitä koskevat kaavamääräykset päivitetään. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Asemakaavaehdotus Liite 8 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat (19.8.2014, tarkistettu 24.11.2014). Päätös Kaupunginvaltuusto:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 48 Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 49 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014 17 440 143 2667 / 641 / 2014 Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy Kaupunginhallitus 24.11.2014 440 Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, puh. 044 794 2515 ja kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, puh. 044 794 2530 Mikaelin itäpuolella sijaitsee Pankalan jääkiekkokaukaloiden alueena tunnettu kortteli, jolle on valmistunut asuinkerrostalojen rakentamisen mahdollistava asemakaava (hyväksytty 31.1.2013). Kaavan toteutumisen myötä liikuntakäyttö alueella lakkaa, mutta kaupunkirakenne eheytyy merkittävästi. Kaupunki on varautunut investointiohjelmassa korvaavaan jääkiekkokaukaloon. Asemakaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden kerrosala saa maantasopysäköintiä käytettäessä olla 1.860 k-m2 * 3 = 5.580 k-m2 ja kellaripysäköintiä käytettäessä vastaavasti 3.100 k-m2 * 3 = 9.300 k-m2. Rakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan viisi. Suomessa kuntien toimintaympäristö kaavojen toteuttamiseen pyrkivinä rakennusoikeuden luovuttajina on viime vuosina nopeasti muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi. Pääasiallinen syy tähän on pitkään jatkunut talouden yleinen epävarmuus. Yritysten investointikynnys on noussut. Toisaalta ilman investointeja ei ole taloudellista toimeliaisuutta, jota kaikki kunnat alueelleen kaipaavat. Mikkeli ei tässäkään asiassa ole poikkeus kuntakentässä. Jokainen kivi on käännettävä, jotta kaupungin alueella tapahtuvat investoinnit mahdollistuisivat. Kaupunki on tutkinut vaihtoehtoja, joilla Pankalan alue saataisiin asemakaavan mukaisesti rakentumaan. Alueen asemakaava mahdollistaa pysäköintikellareiden rakentamisen ja sitä kautta suuremman rakennusoikeuden määrän. Tämä ratkaisu on Mikkelissä osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi rakentamisen vaihtoehdoksi ainoastaan aivan kaupungin ytimessä, korkeintaan kolmen korttelin etäisyydellä torista. Realiteetiksi etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muodostuu, että alue rakentuu tavanomaisen maanpäällisen paikoituksen varaan ja rakennusoikeutta vastaavasti hyödynnetään vähemmän. FH Invest Oy on maaliskuussa 2014 lähestynyt kaupunkia ja pyytänyt neuvotteluiden aloittamista koskien Pankalan alueen asemakaavan

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 50 toteuttamista ja rakennusoikeuden luovuttamista. Käydyissä neuvotteluissa on pohdittu pikaista, jo vuonna 2015 tapahtuvaa alueen rakentamisen aloittamista. Käydyt neuvottelut ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kellaripysäköinti ei ole taloudellisesti toteutuskelpoinen vaihtoehto, mutta kaavan mahdollistamalla maanpäällisellä pysäköinnillä alue on mahdollista toteuttaa. Neuvottelumenettelystä johtuen alueen rakennusoikeuden arvosta on pyydetty kolme toisistaan riippumatonta kiinteistöarviota (Newsec, OPKK, Huom!/Sitex). Pyydettyjen kiinteistöarvioiden perusteella voi todeta, että Pankalan korttelialueen rakennusoikeuden käypä arvo on noin 250 / k-m2. Kiinteistöarviot ovat nähtävillä kokouksessa. Käytyjen neuvottelujen pohjalta esitetään, että Pankalan kaava-alueen korttelin 18 tontti 6 (491-4-18-6) luovutettaisiin FH Invest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun ja samalla kauppakirjalla yhtiö ostaisi 1/3 omistusoikeuden kaava-alueen yhteiskäyttötontista, korttelin 18 tontista 3 (491-4-18-3). Osuus yhteiskäyttötontista tarvitaan, jotta kaava voidaan toteuttaa. Kauppahinta olisi 250 / k-m2 * 1.860 k-m2 = 465.000. Lisäksi FH Invest Oy saisi kauppakirjalla osto-option samalla kaava-alueella sijaitseviin korttelin 18 vierekkäisiin tontteihin 5 ja 4 (491-4-18-5 ja 491-4-18-4). Alueen nopean toteutumisen varmistamiseksi osto-optio olisi käytettävä peräkkäisinä vuosina vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite Liitekartta_4-18 Liite Arviolausunnot Liite Jukka Pöyryn eriävä mielipide Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin 491-4-18-6 sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista 491-4-18-3, yhteensä 465.000 euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Jukka Pöyry esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja ko. tontin myynti toteutetaan julkisella kilpailulla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavasti - kaupunginhallitus toteaa, että "Kaupunki on perinteisesti luovuttanut tontteja rakentamiselle kilpailuttamalla kohteita tai neuvottelemalla tonteista suoraan. Laki ei sinänsä edellytä kilpailutusta kiinteistöjen myyntiin, kuten hankinnoissa se edellyttää. Laki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, eikä salli

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 51 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 yritystukea. Pankalan tontteja on esitelty mahdollisina rakentamisen kohteina useille rakentajille ja investoreille kahden välisissä neuvotteluissa viimeiset kaksi vuotta. Osa rakentajista on tehnyt kannattavuuslaskelmaharjoituksia ko. kohteeseen. Rakentajia on näin toimien kohdeltu tasapuolisesti, samalla kuitenkin niin, että oma-aloitteisimmat ovat saaneet päivitettyä tietoa kaupungin tarjonnasta reaaliajassa." - kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja - toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Jukka Pöyry ja Olli Nepponen jättivät eriävät mielipiteet. Jukka Pöyryn eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite 9 Liitekartta_4-18 Liite 10 Arviolausunnot Liite 11 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin 491-4-18-6 sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista 491-4-18-3, yhteensä 465.000 euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Jukka Pöyry esitti valtuutettujen Erkki

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 52 Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten,että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa-ääntä ja 15 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liitte 12. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Selostus liitetään pöytäkirjaan. Liite 13. Merkitään, että valtuutettu Jukka Pöyry ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 14. Tiedoksi FH Invest Oy, tekninen toimi/jouni Riihelä, mittaus ja kiinteistöt/ Hannu Peltomaa

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 53 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 144 2849 / 011 / 2014 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi Valtuutettu Veli Liikanen ym. esittivät 8.12.2014 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Kunnan päätöksenteon ja toiminnan tulee olla läpinäkyvää. Kuntalaisilla on oikeus tietää, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään ja mihin verorahoja käytetään. Nykyaikana avoimuudella on yhä suurempi rooli luottamuksen rakentamisessa ja demokratian vahvistamisessa. Myös lain mukaan kaiken julkisen sektorin tiedon pitäisi olla lähtökohtaisesti julkista. Jakamalla tietoa avoimesti tarjotaan eväitä asukkaiden aktiivisuudelle ja uusien ratkaisujen keksimiselle sekä lisätään tietoisuutta kaupungin toiminnan ja talouden mittasuhteista. Avoimuus voi parhaimmillaan parantaa kaupungin mainetta, tuottaa parempia päätöksiä ja kohentaa kilpailukykyä. Helsingin kaupunki julkaisi marraskuussa omat ostotietonsa vuosilta 2012 ja 2013. Tiedot on poimittu ostolaskujen käsittelyjärjestelmästä ja ne mahdollistavat Helsingin virastojen hankintojen tarkastelun toimittaja- ja tilitasoilla. Tietojen avaamisen uskotaan tuoneen "ryhtiliikkeen" kaupungin rahankäyttöön. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen arvelee, että avoimuudella voitaisiin saavuttaa jopa yhden tai kahden prosentin säästöt kaupungin menoissa (HS 29.11.2014). Digitaalisuuteen ja Lupaus-ohjelmaan satsaavan Mikkelin on syytä kulkea avoimuuden ja digitaalisen tiedonsaannin etujoukoissa. Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkeli 1. tutustuu Helsinki Region Infoshare -palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja, niitä hyödyntäen, 2. julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen. Mikkelissä 8.12.2014 Veli Liikanen ja 18 muuta allekirjoittajaa"

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 54 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 145 2847 / 003 / 2014 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian määrittelemisestä Valtuutettu Markku Kakriainen ym. esittivät 8.12.2014 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Mikkelin kaupungissa on meneillään konserniohjeitten uudelleen määrittely. Tämä on erittäin hyvä asia, ja samassa yhteydessä pitäisi määritellä ja hyväksyä omistajastrategia, joka tarkistettaisiin valtuustokausittain. Omistajastrategian ydin ei voi olla pelkkä osingonmaksu eikä se, että kaupungintalolta pyrittäisiin ohjaamaan konserniohjauksen työryhmän kautta osakeyhtiöitten toimintaa ohi osakeyhtiön hallituksen. Uudistuva Kuntalaki tuo muutoksia säännöksiin ja ohjeisiin, mutta on otettava huomioon se, että Kuntalaki on nk. sivulaki, joka ei ohita automaattisesti osakeyhtiölakia. Jotta poliittinen päätöksenteko ja virkamiesohjaus eivät joutuisi mahdollisesti törmäyskursseille konserniyhtiöitten ohjauksessa, me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme omistajastrategian määrittelyä. Tämän työn tekemiseksi tulisi valita jokaisesta konserniyhtiöstä puheenjohtajisto ja toimitusjohtaja työryhmään, mikä valmistelee omistajastrategian valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus nimeäisi omat ja virkamiesedustajat tähän työryhmään. Mikkeli 8.12.2014 Markku Kakriainen ja 22 muuta allekirjoittajaa" Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Kaupunginvaltuusto 08.12.2014 146 1181 / 639 / 2014 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 8.12.2014 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 146 Valtuustoryhmät jättivät kaupunginhallitukselle 8.12.2014 seuraavan kirjallisen kysymyksen: "Haukivuoren rautatieaseman henkilöliikenteen palauttaminen Vr lopetti liikenneministeriön myötävaikutuksella 11.8.2014 alkaen Haukivuoren junaliikenteen alueen vakituisen (2000 henkeä) ja vapaa-ajan asukkaiden (1250 vapaa-ajan asuntoa) voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Junaliikenteen lopettaminen aiheuttaa haukivuorelaisille, vapaa-ajan asukkaille, yrittäjille, Mikkelin kaupungille ja myös valtiolle huomattavat taloudelliset menetykset sekä moninaisia muita kielteisiä vaikutuksia. Päätöksen seurauksena haukivuorelaiset ovat julkisen liikenteen osalta pääosin motissa, vain ns. koulubussit kulkevat koulupäivinä Mikkelin ja Pieksämäen suuntiin. Arkisin (ma-pe) klo 17.00 jälkeen asukkaat ovat joukkoliikenteen tavoittamattomissa. Lauantaisin on kaksi ja sunnuntaisin yksi bussivuoro Mikkelin suuntaan aloittanut toistaiseksi korvausliikenteenä. Pieksämäelle ei ole tällä hetkellä viikonloppuisin yhteyksiä. VR romutti erinomaisesti toimineen (6 päivittäistä junayhteyttä etelään ja pohjoiseen), kaikkia (15 000-18 000) vuosittaista matkustajaa) joustavasti palvelleen ja taloudellisesti VR:lle kannattavan raideliikenteen. Haukivuoren junapysähdykset tuottivat VR:lle nettotuloja 400 000-500 000 vuodessa (30 :n keskimääräisellä lipun hinnalla laskettuna). Määrällisesti menetetyt junavuorot korvaava verovaroin tuettu bussiliikenne tulisi maksamaan yhteiskunnalle (lähinnä Mikkelille, Pieksämäelle ja E-S:n ELY:lle) n. 400 000. Tähän tuskin on taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi matka-aika junaan verrattuna on vähintään kaksinkertaistunut ja myös kallistunut. Yksisuuntainen matka maksaa Haukivuorelta - Mikkeliin 9.30. Ikäihmiset saavat linja--autossa eläkeläisalennusta vasta 45 km jälkeen, joten sekin hyöty on heiltä päätöksen myötä viety. Alkukesästä eläkeläinen pääsi junalla Mikkeliin vielä 4.30 :la.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Omatoimiset ikäihmiset, jotka aiemmin pääsivät junalla mm. lääkäriin Mikkeliin joutuvat nyt matkustamaan sinne KELA:n tukemana taksilla. Kelankorvaus on noin 60 suuntaansa ja sen lisäksi eläkeläinen maksaa omavastuuosuuden 14.25. Nämä matkat ovat lisääntyneet selvästi. Yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Mikkelin ja valtion velkataakka sekä matkoihin liittyvä byrokratia vain lisääntyy. Huonojen liikenneyhteyksien vuoksi peruskoulun käyneet nuoret joutuvat tulevaisuudessa jatko-opintojen myötä muuttamaan pois kotiseudultaan. On palattu 1950-luvulle. VR:n päätöksen seurauksena haukivuorelaiset noutavat ja saattavat perheen jäseniään toimivien liikenneyhteyksien tavoitettaviksi Mikkeliin ja Pieksämäelle. He ajavat sen vuoksi 160 km (4 x 40 km) täysin turhia kilometrejä. Saman tekevät sadat vapaa-ajan asukkaat. Liikenneonnettomuuksien vaara ja ilmaston saastekuormitus kasvaa. YK:n ilmastopaneeli (ICPP) julkaisi juuri jyrkkäsanaisen vetoomuksen ilmaston lämpenemistä estävien toimien välttämättömyydestä. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava maailman laajuisesti vuoteen 2100 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään. Suomi osana EU:ta pyrkinee tavoitteeseen jo 2050 mennessä? LVM:n ja VR:n välinen etelä- Suomen henkilöliikennettä koskeva ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2015 lopussa (liite 1). Osapuolet ovat käynnistäneet uuden sopimuksen valmistelun. Sopimus tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Haukivuoren aluejohtokunnan toivomuksena on, että Mikkelin kaupunki käynnistää ostoliikennesopimuksen uusimiseen liittyen neuvottelut LVM:n kanssa siitä, että * Haukivuoren rautatieaseman henkilöliikenne käynnistetään uudelleen kevätkauden aikataulujen astuessa voimaan 29.3.2015 joko osto- tai velvoiteliikenteen (liitteet 2 ja 3) muodossa. Neuvottelujen tavoitteeksi tulee asettaa vähintään neljän (4) IC-junan pysähdys niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. * uusittavaan henkilöliikenteen osto- tai täydennettävään velvoiteliikennesopimukseen tulee kirjaus henkilöliikenteen jatkamisesta asukkaita järkevästi ja joustavasti palvelevalla tavalla Haukivuoren ja vastaavan kokoisten radanvarren asutustaajamien rautatieasemilta ja että VR ei voi ilman LVM:n ja omistajaohjauksen suostumusta lopettaa liikennöintiä näiltä asemilta. Mahdollisista muutoksista on aina neuvoteltava myös paikallisten ja alueellisten päättäjien kanssa.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Kysymme, miten kaupunginhallitus aikoo viedä asiaa eteenpäin? Miten maakunnallista edunvalvontaa voidaan käyttää tämän asian edistämiseksi? Mikkelissä 8.12.2014 Rauni Berndt pj Vihreät Markku Turkia pj SDP Raimo Heinänen pj Perussuomalaiset Heikki Nykänen pj Keskusta Pirkko Valtola pj Kokoomus Erkki Rantalainen pj Kristillisdemokraatit ja 18 muuta allekirjoittajaa Liite 1. LVM:n ja VR:n välinen kaukoliikenteen ja alueellisen junaliikenteen ostosopimus 1.1.2012-31.12.2015. 1.1.2012-31.12.2015. http://www.rautatienlatkustajat.fi/ Kaukosopimus2012_201S.pdf Liite 2. Haukivuorella pysähtyneet junat olivat joko VR:n omalla liiketoimintaperiaatteella kulkevia tai LVM:n velvoiteliikenteen piiriin kuuluvia junia (kts. linkki s. 2/3 ja liite 2). 1.1.2012-31.12.2015. http://www.rautatiematkustaj at.filkaukosopimus2 012_2015.pdfhttp://www.rautatiematkustajat.fi/LiVeTasmLVM2011.pdf Liite 3. Velvoitetta on täsmennetty 26.9.2012 allekirjoitetulla päätöksellä. Siinä on yksi uusi Haukivuorellakin vaikuttava velvoiteyhteys eli IC 69 lauantaina Kouvolasta Kuopioon (kts. s. 2/3 ja liite 2). http://www.rautatiematkustajat.fi/velvoiteliikennemuutokset2013.pdf Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto merkitsi kysymykset tiedoksi ja edellyttää kaupunginhallituksen antavan vastaukset kysymyksiin.

Tililuottotilit konsernitilissä 1.1.2015 Sopimuksen mukaan Emon hinnan päälle Emon hinnan alle Emon hinnan päälle Tililuottoperuste 1.1.2015 Sisäiset taseyks.+ 0,1 % Sisäiset taseyks. - 0,1 % Sisäiset + 0,1 % Yhtiöt ja KY:t + 0,3 % Yhtiöt ja KY:t - 0,1 % Yhtiöt ja KY:t + 0,2 % Tililuottoasiakas Tililuottosopimukset Limiittimäärä Korkoperuste Limiitti-provisio/v Velan korko Sijoituksen korko Emo kaupungin hinnat yht. kaikki 25.000.000 eonia + 0,34 % eonia + 0,2 % 0,10 % Sisäiset Mikkelin Vesiliikelaitos 1.1.2015 2 000 000 eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Etelä-Savon Pelastuslaitos, tase-yks. 1.1.2015 500 000 eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Tilakeskus, taseyksikkö 1.1.2015 200 000 eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Otavan Opiston liikelaitos On konsernitilissä Ei limiittiä eonia + 0,2 % - 0,1 % Ulkoiset Etelä-Savon Energia Oy 1.1.2015 4 200 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Etelä-Savon Työterveys Oy 1.1.2015 500 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Metsäsairila Oy 1.1.2015 500 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Miset Oy 1.1.2015 500 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Miktech Oy 1.1.2015 1 000 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Kiinteistökehitys Naistinki Oy 1.1.2015 1 000 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Etelä-Savon Koulutus Oy 1.1.2015 3 000 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä 1.1.2015 4 000 000 eonia + 0,34 % + 0,3 % eunia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 135 Liite 1

Mikkelin kaupungin toiminnan ja talouden seuranta 1.1.- 31.10.2014 1

MIKKELIN KAUPUNKI TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1. 31.10.2014 Kaupungin tulosennuste ja käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV 11.11.2013). Seurannassa 31.3. on raportoitu keskeisimmät strategiset toimenpiteet ja kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuus sekä henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutumisesta ja toiminnallisista muutoksista, jotka ovat jo tiedossa. Talouden seurantaraportti tilanteesta 31.7. toimi lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoitiin myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut. Seurannassa tilanteesta 31.10. raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Mikkelin kaupungin talousarvion toteutumisennuste ajalta 1.1.- 31.10.2014 (Johdon tuloslaskelmaennuste) on liitteenä (Liite 1). Kaupungin talousarvion toteutumisraportointi on rakennettu siten, että toimintatuotoille ja toimintamenoille on asetettu kuukausikohtaiset kertoimet, jotka laskevat kk-toteuman mukaan vuoden lopun tilanteen mukaista laskennallista ennustetta. Kertoimet on määritelty vuoden 2013 kertymien/ toteutumien pohjalta. Johdon ennustesarake on laadittu toteutuman, soveltuvin osin laskennallisen ennusteen sekä johdon arvion ja tiedossa olevien poikkeamien pohjalta. Toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet ja korkotuotot Toimintatuotot Kaupungin toimintatuottojen (myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot) arvioidaan kokonaisuutena alittuvan noin 2,6 milj. euroa. Lautakunnista sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennustaa toimintatuottojen ylittävän talousarvion kokonaisuutena noin 0,2 milj. euroa. Myyntituottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,7 milj. euroa kuntakorvauksista ja vakuutuskorvauksista johtuen. Lisäksi sosiaalipalveluiden maksutuottojen ennustetaan toteutuvan noin 0,7 milj. euroa talousarviota suurempina kotipalvelua ja lastensuojelun hoitopäiviä koskevien maksutuottojen ylittyessä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin 0,3 milj. euroa. Toisaalta aiemmissa seurannoissa esille tuodut muihin tuottoihin kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä vanhuspalveluihin budjetoidut noin 1,2 milj. euron vuokratuotot jäävät vuokrien perinnässä tapahtuneen muutoksen vuoksi toteutumatta. Sivistyksen toimialan kasvatus- ja opetuslautakunta arvioi toimintatuottojen ylittyvän yhteensä noin 0,3 milj. euroa muun muassa perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen saadun budjetoimattoman avustuksen sekä kansalaisopistoa koskevien maksutuottojen ja avustusten vuoksi. Teknisen toimialan teknisen lautakunnan muiden toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän 0,7 milj euroa Porrassalmenkatu 17:a koskevan maankäyttömaksun johdosta. 2

Etelä- Savon Työterveys liikelaitos arvioi toimintatuottojen ylittyvän noin 0,6 milj. euroa ja Mikkelin Vesiliikelaitos noin 0,2 milj. euroa. Verotulot Mikkelin kaupungin verotulojen arvioidaan kokonaisuutena ylittävän talousarvion noin 0,8 milj. euroa, verotuloja vuodelta 2014 kertynee noin 193,4 milj. euroa. Tilitykset tammi- lokakuussa 2014 ovat yhteensä 169,2 milj. euroa. Mikkeli, tilitetty määrä, lokakuu 2014 Valittu kuukausi Muutos % Oikaisukorko Kalenterivuoden alusta Muutos % Oikaisukorko Kunnallisvero 13 636 551 4,8 0 150 079 919 2,2 3 707 Yhteisövero 950 409 25,7 0 9 246 963 16,6 0 Kiinteistövero 913 220-15,4 0 9 907 661 21,6 2 332 Vähennykset -2 453 310 0 Maksettava määrä 13 046 871 0 169 234 543 6 039 Taulukko 1. Verotilitykset tammikuu- lokakuu 2014 Kuntaliitto arvioi kunnallisverotilitysten kasvavan vuonna 2014 noin 1,4 %. Loppuvuoden tilitysten kertymään vaikuttavat palkkasumman kehitys sekä marras-joulukuun jako-osuuksien oikaisut. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 6 %. Vuonna 2013 voimaantullut tilitysrytmin muutos lisäsi kuntien yhteisöveron tilityksiä tammikuussa, koska muutos aikaisti yhteisöille maksettujen veronpalautusten perimisen kunnilta tammikuulta joulukuulle 2013 ja paransi vastaavasti tammikuun tilityskertymää. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi 12,3 % vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy kiinteistöjen arvostuksen perusteiden muuttumisella sekä kuntien kiinteistöveroprosenttien nousulla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan verotusarvot yli 8 prosenttia. Valtionosuudet Valtionosuudet alittanevat talousarvion noin 0,88 milj. eurolla. Opetuksen oppilasmäärät tarkistetaan tammikuussa 2015, jolloin lopulliset tilitykset selviävät. Valtionosuudet ovat noin neljännes käyttömenoista. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Rahoitustuotot (korkotuotot, muut rahoitustulot) Rahoitustuottoihin kuuluvien korkotuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti ja muita rahoitustuottoja (lähinnä yhtiöiden osinkotuotot, liikelaitosten ja taseyksiköiden pääomakorvaukset) kertynee talousarvion mukaisesti. Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä valmistelee mahdollista ylijäämän palautusta jäsenkunnille. Taseeseen kertyneestä noin 12,3 milj. euron ylijäämästä suunnitellaan palautettavaksi vuonna 2014 yhteensä 7,0 milj. euroa, josta Mikkelin kaupungin osuus on 72,3%. Jos Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä palauttaa ylijäämiä jäsenkunnille, kirjataan 5,061 milj. euron ylijäämän palautus Mikkelin kaupungin osalta muihin rahoitustuloihin ja sillä on suora vaikutus tilikauden tulokseen. Ylijäämän mahdollista palautusta ei ole huomioitu lokakuun seurannan tunnusluvuissa. 3

Toiminta- ja korkokulujen kehitys Toimintakulut Kaupungin toimintakulut (henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset, muut toimintakulut) ovat jo kolmatta vuotta peräkkäin ylittämässä selvästi talousarvion. Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena ylittyvän noin 3,2 milj. euroa. Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstömenojen arvioidaan jäävän noin 4,5 milj. euroa alle budjetoidun. Henkilöstömenojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa yhteistoimintamenettely kuluvan talousarviovuoden aikana. Lautakunnista sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennakoi henkilöstömenojen ylittyvän nettona noin 0,3 milj. euroa ja sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunta noin 0,9 milj. euroa. Henkilöstömenojen ylitykset saadaan pääosin katettua lautakuntien muusta toiminnasta. Tekninen toimi ennustaa henkilöstökulujen alittavan talousarvion kokonaisuutena noin 0,8 milj. euroa johtuen muun muassa lomittajien rekrytoinnin epävarmuudesta johtuen. Taseyksiköistä ja liikelaitoksista Mikkelin vesiliikelaitos ennakoi henkilöstömenojen ylittävän talousarvion noin 0,15 milj. euroa ja Otavan Opisto noin 0,2 milj. euroa. Palvelujen ostot Palvelujen ostot ylittynevät noin 8,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan osalta ostopalvelut ovat ylittymässä noin 8,0 milj. euroa: Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin 700.000 euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin 500. 000 euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu 250.000 euroa, kotipalveluiden ostot 70.000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta 48.000 euroa, palveluasuminen 850.000 euroa), kehitysvammapalveluissa 400.000 euroa (asumispalvelut 300.000 euroa ja päivätoiminta 100.000 euroa) ja kuljetuspalveluissa 335.000 euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin 300.000 eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Talousarvio vahvistettiin asiakaspalveluiden ostojen osalta 2,1 miljoonaa euroa alhaisempana kuin palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostamisesta aiheutuvat kustannukset tilinpäätöksen 2013 mukaan olivat. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin 200.000 euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista 200.000 euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Terveyspalveluissa palvelujen ostossa on ylityspaineita erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta noin 1.862.000 euroa, joka kohdistuu mielenterveysasiakkaiden eritasoisiin asumispalveluihin ja päihde-ongelmaisten laitoshoitoon. Ylitykselle tulee katetta päihdepalveluiden palveluasumisen palveluiden ostoissa sekä päihdeongelmaisten asumispalveluissa, koska asiakkaat ovat pidempään katkaisuissa ja päihdehuollon laitoksissa. Säästö on yhteensä 1.082.000 euroa. 4

Kyyhkylän ostopalvelut ylittyvät 200.000 euroa. Lääkäreiden ostopalvelua on vähennetty, koska virkalääkäreitä on saatu palkattua. Hirvensalmen ja Puumalan ostopalvelut lääkäreiden osalta ylittyvät 200.000 euroa, mutta tästäkin huolimatta lääkäkäripalveluiden ostopalveluista syntyy säästöjä 400.000 euroa. Osasto 2 lakkauttamisella saadaan säästöä noin 200.000 euroa, joka kattaa osan ylityksistä. Vanhuspalveluissa syntyy palveluasumisessa säästöä 950.000 euroa onnistuneesta kilpailuttamisesta, koska hoitopäivän hinta ei ole noussut ja asiakasmäärät eivät ole kasvaneet arvioitua enempää. Lääkäreiden ostopalveluihin sisäisenä ostona tulee 126.000 euron ylitys. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvioin mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärää tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu 650.000 erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Myös tekninen lautakunta arvioi palvelujen oston ylittyvän muun muassa Moisio- Kyyhkylä- alueen kaavoituskustannusten nousun vuoksi. Sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunta arvioi palvelujen ostojen alittavan talousarvion noin 0,4 milj. eurolla varhaiskasvatuksen osalta. Taseyksiköistä ja liikelaitoksista Tilakeskus ennustaa palveluiden ostojen ylittyvän noin 0,9 milj. euroa sisäilmakorjauksista ja Peitsarin koulun palosta sekä palokorjauksen yhteydessä tehdyistä kunnossapitokorjauksista johtuen. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tilakeskus ennustaa aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen alittavan talousarvion noin 0,6 milj. eurolla energiasäästöistä johtuen, Etelä- Savon pelastuslaitos ylittävän talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ylittävän talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. Kokonaisuutena aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot alittanevat talousarvion noin 1,0 milj. euroa. Avustukset Avustusten arvioidaan alittavan talousarvion noin 1,0 milj. euroa. Taustalla on muun muassa annettu linjaus avustusten vähentämisestä. Muut toimintakulut Muiden toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tekninen lautakunta arvioi muiden kulujen ylittyvän 449.000 euroa Porrassalmenkatu 17:a koskevasta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyvästä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksesta johtuen. Porrassalmenkatu 17:a koskevia muita toimintatuottoja arvioidaan kertyvän maankäyttömaksuina 0,7 milj. euroa. Korkokulut Korkokulujen osalta talousarvion arvioidaan alittuvan noin 1 milj. euroa. Korot pysynevät edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. 5

Investoinnit ja rahoitus Investoinnit Nettoinvestoinneiksi on arvioitu 20,3 milj. euroa, mikä ylittää alkuperäisen talousarviomäärärahan 4,4 milj. eurolla, mutta alittuvat 0,7 milj. euroa vuoden aikana myönnettyjen lisämäärärahojen mukaisesta 21 milj. euron nettoinvestointitasosta. Nettoinvestoinnit pysyttelevät kuitenkin poistotasossa. Nettoinvestointitason kasvu johtuu pääosin vuoden aikana investointeihin tulleista lisämäärärahatarpeista, jotka on aikaisemmin kaupunginvaltuustossa myönnetty seuraavasti: - Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (KuntaERP) 1 milj. euroa kv 1.9.2014/ 88 - SVOP-sijoitukset 1,29 milj. euroa kv 10.11.2014/ 122 - Anttolan yhtenäiskoulu 1,1 milj. euroa 16.6.2014/ 71 - Anttola-talo 450 000 euroa 16.6.2014/ 71 - Päämajakoulu 850 000 euroa 1.9.2014/ 91 - Etelä-Savon pelastuslaitos 350 000 euroa 17.2.2014/ 20 Investointimäärärahojen käyttöä on seurattu tarkasti ja vuoden aikana on ilmennyt edellisten lisäksi lisämäärärahatarpeita mm. kunnallistekniikan ja tilakeskuksen rakennusinvestointeihin. Näistä on raportoitu kuukausittain kaupunginhallitukselle. Lisämäärärahoja ei investointeihin kuitenkaan nyt esitetä, koska yksittäisten hankkeiden ylitykset pystytään kattamaan muilta hankkeilta säästyneistä määrärahoista. Investointiohjelman toteuttamispaine on suuri huolimatta ulkopuolisista talouden heilahteluista. Kaupunkiin suuntautuvien investointien ja rakentamisprojektien siirtyessä maanmyyntitulojen kehitys jää tavoitteesta n. 1,3 milj. euroa. Kaupunki on pidättäytynyt maan ostosta. Osakkeiden ja osuuksien myyntituloennuste on 3,7 milj. euroa (talousarvio 4 milj. euroa). Osakkeiden hankintaan on kirjattu Kiinteistö Oy Kaituenhakan kaupan yhteydessä tehdyt SVOP-sijoitukset. Tilakeskuksen investointien menoennuste tilanteessa 31.12.2014 hyväksyttyine lisämäärärahoineen on 11 015 000 euroa ja tuloennuste 421 572 euroa, johon sisältyy 81 572 euroa ELY:n avustuksia, 340 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen. INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 LMR 2014 MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/201 4 EROTUS TILINPÄÄTÖS -ENNUSTE TULOT 8 106 0 8 106 5 004 3 102 6 935 MENOT 24 063 5 047 29 110 18 819 10 291 27 274 NETTOMENO 15 957 5 047 21 004 13 815 7 189 20 340 Poistotaso 20 000 20 000 20 000 Ero 4 043-1 004-340 Taulukko 2. Investointien toteutuma ja tilinpäätösennuste. Investointeja koskeva ennuste on asiakirjan liitteenä (Liite 4). 6

Rahoitus Mikäli kaupungin vuosikate on tuloslaskelman mukainen, kaupungin Lainamäärä kasvaa tilikauden aikana 178,9 milj. euroon (169,9 milj. euroa 31.12.2013). Lainamäärä vuoden lopussa on 4,4 milj. euroa talousarviota pienempi. Rahoituslaskelmaennuste on liitteenä (Liite 2). Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 21.1.2013 tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että ohjelman toteutumisesta raportoidaan 3 kk, 7 kk ja 12 kk toteutuman kohdalla. Tämän lisäksi raportoidaan 1) asukasluvun muutos 2) uudet työpaikat 3) työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. 1. asukasluvun muutos Kaupungin väkiluku 31.12.2013 oli 54 635. Mikkelin väkiluvun nettokasvu oli 116 vuonna 2013. Kaupungin asettamaan tavoitteeseen ei siten päästy. Muuttoliike on pitänyt väestökehityksen plusmerkkisenä. Syntyvyys on edelleen pienempää kuin kuolleisuus. Aktiivisella elinvoimapolitiikalla tähdätään väestökasvuun ja tätä työtä tukemaan on käynnistetty kaupungin strategian näkökulmista asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ohjelmiin kootaan tärkeimmät elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet. Toimenpiteisiin sitoutetaan tärkeimmät kumppanit sekä konsernista että sen ulkopuolelta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja niitä suunnataan tarvittaessa uudelleen. Väestömäärän kehitys 1.1.- 30.9.2014 oli + 49 henkeä. 2. uudet työpaikat Työpaikkojen määrän kehitys voidaan todentaa vasta kahden vuoden päästä tarkasteluajankohdasta. Tämä johtuu tilastotietojen saatavuudesta. Arvioita työpaikkamäärän kehityksestä voidaan tehdä erityisesti kehitysyhtiöiden antamien tietojen perusteella jo ennen tätäkin. Mikkelin kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Tärkeä osa tätä ovat kärkialueet, joille haetaan paitsi valtakunnallista profiilia myös merkittävää työpaikkojen määrän lisäystä. 3. työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Työllisyydenhoidossa painopisteenä ovat pitkään työttömänä olleet ja nuoret. Pitkään työttömänä olleiden työllistämistä toteutetaan kaupungin oman työllistämisen kautta ja tukemalla työllistäviä järjestöjä. Nuorten työllistämistä tuetaan ohjauksellisen työpajan ja kaupungin oman työllistämisen avulla. Mikkelin kaupunki kohdistaa omaa työllisyydenhoitoaan edelleenkin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Palkkatukityöllistäminen on kohdistunut vuoden 2014 aikana siten, että 12 % siitä on suuntautunut nuoriin (nuorisotakuu) ja 71 % pitkään työttömänä olleisiin. Loput 17 % on kohdistunut muihin työttömiin esimerkiksi työpajaohjaajiin. Pitkään työttömänä olleiden osuus on noussut. Syksyllä työllistämisen pääpaino on ollut velvoitetyöllistettävistä, koska yt-neuvottelut seisautti muun työllistämisen. Pitkään työttömänä olleiden 7

kategoriaan kuuluu TMT-kuntaosuusmaksulistalla olevia (vähintään 500 päivää työttömyyden perusteella maksettua työmarkkinatukea) sekä muuten vähintään vuoden työttömänä olevia. Näistä muista työllistämistä kohdistetaan etupäässä em. listalle siirtyviin. Pitkään työttömänä olleisiin lasketaan myös velvoitetyöllistettävät, joiden kohdalla työvoimapalvelulaki takaa subjektiivisen oikeuden kunnan järjestämään työhön työssäoloehdon täyttymiseksi. Nuorten työllistäminen kohdistuu lähinnä alle 25 vuotiaisiin tai alle 30 vuotiaisiin koulutettuihin (nuorisotakuu). Kategoria muut pitää sisällään esimerkiksi työpajojen ohjaajat tai kesäisin ympäristönhoito- tai rakennusryhmien vetovastuussa olevat. Lisäksi joukkoon voidaan lukea kuntakokeilun kautta yrityksiin vuokrattuja työllistettyjä (työvoimapalvelulaissa määritetty työllistetyn työpanoksen siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen ). Työmarkkinoiden kehitys pysyy todennäköisesti vielä vuoden 2014 ajan matalan kasvun tasossa. Tämän vuoksi on päätetty kuntouttavan työtoiminnan tason nostamisesta sekä erillisen työllistämispalkkion maksamisesta niille yrityksille, jotka työllistävät ns. TMT- listalla olevia työttömiä. Näiden lisäksi vuoden 2014 talousarvioesitykseen on hyväksytty tuntuva järjestötyöllistämisen lisäresursointi. Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään hillitsemään kaupungille koituvien passiivityöttömyyden kuluja. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan alaiset tulosalueet ovat muun muassa vähentäneet ostopalveluiden käyttöä, uudelleenjärjestelleet toimintoja ja osallistuneet palvelurakenteen uudistamista koskeviin hankkeisiin ((Esper- ja Esso). Terveyskeskussairaalan osasto 1 on siirtynyt toimimaan keskussairaalan tiloissa heinä-elokuun vaihteessa. Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden osalta on otettu kotihoidon tuotantojärjestelmä käyttöön. Teknisen toimen osalta on jo aloitettu uudelleenorganisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt. Puunmyyntitulot kehittyvät tavoitteen mukaisesti. Puun myyntihinnan kehittyessä suotuisasti on näkymä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaiseen puunmyyntitulojen ylittymiseen toteutumassa osittain (50 000 euroa). Teknisen toimen henkilöstösäästötavoite - 120 000 euroa toteutuu, jopa ylittyy. Maaseutu- ja tielautakunta on vähentänyt tietoimen avustuksia ja rakennusvalvonta on siirtynyt tarjoamaan palveluja yhä laajemmin sähköisen asiointikanavan kautta. Sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta johtamisen tukipalveluiden säästötavoite toteutuu eläköitymisten kautta, koska korvausrekrytointeja ei ole tehty. Lukiokoulutuksen säästötavoite kohdistuu lukiotoimipisteisiin ja lukiokoulutuksen uudelleen organisointiin. Haukivuoren lukiokoulutus on päättynyt 7/2014 ja samanaikaisesti opiskelijamäärä on pienentynyt, joten lukiotoimipisteisiin kohdistuva säästötavoite toteutuu. Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014, kehittämistoimenpiteet ja esitetty lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelyjen uudelleen organisointi (sis. mm. etä- ja aikuislukio) siirtyy tehtäväksi vuoden 2015 aikana, joten tästä tuleva säästö ei toteudu vielä vuoden 2014 aikana. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden säästötavoitteet eivät toteudu täysimääräisinä. Harjumaan ja Hiirolan koulut lakkasivat 1.8.2014. Vanhalan koulu on väistötiloissa Taitolassa siihen asti, kunnes Vanhalan koulukiinteistön laajennus ja saneeraus valmistuvat, arvioitu valmistumisaika loppukesä 2016. Varhaiskasvatukselle asetettu 95 %:n käyttöaste ei toteudu nykyisellä palveluverkolla. Siekkilän, Pankarannan ja Lehmuskylän päiväkodit yhdistyivät Taitolan päiväkodiksi lokakuun alusta alkaen ja 8

uusi keskustan päiväkoti valmistunee vasta loppuvuodesta 2015. Kansalaisopiston osalta Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa edellytettiin kansalaisopistolta tilojen käytön tiivistämistä niin, että säästöä syntyisi valtuustokauden aikana noin 30 000 euroa. Tavoite toteutui valtuustokauden alkuvuosina hyvin, mutta opisto on vuoden 2014 aikana siirtynyt entisen Päämajakoulun kiinteistöön ja opistolla on tällä hetkellä vuokralla tiloja jonkin verran todellista tarvetta enemmän. Tämä johtuu siitä, että joitakin tiloja jaetaan myöhemmin pienemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin toiminta tapahtuu tilankäytön kohdalla nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tilaoptimointia jatketaan vuoden 2015 aikana. Osana tilaratkaisuja on kuitenkin samalla voitu siirtää teatteriopetus käytännössä kokonaan pois vuokratiloista eli Suomen nuoriso-opiston tiloista niin ikään entiseen Päämajakouluun eli Päämajatalo-kiinteistöön. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman edellyttämä 10.000 euron säästötavoite toteutuu. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisille tulosalueille ei ole osoitettu Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa toimenpiteitä vuodelle 2014. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman päivitys viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 24.11.2014. Johdon toimenpiteet Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Liitteenä olevasta käyttötalouden raamiennusteesta näkyy koottuna toimialojen talousarviopoikkeamat, joiden mukainen talouden ylitysennuste on selvästi suurempi kuin kaupungin tuloslaskelma osoittaa (Liite 3). Talousnäkymässä on selviä riskejä - toimintamenojen ennustetaan kasvavan toimintatuottoja, verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Menojen kasvu on kyettävä sopeuttamaan tulojen kasvuun vuonna 2015. Määrärahaesitykset Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot 1. 058.000 euroa, menot 8 402 000 euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos 650 000 euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia 449 000 euroa ja maankäyttömaksua koskevia 700 000 euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää kustannuspaikalle 1006132006 (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 768 000 euroa tilille 328600 (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys 449 000 euroa tilille 494000 (muut kulut) 9

Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin 290 000 euroa. Henkilöstömenot ylittyvät 400 000 eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 290 000 euroa, kustannuspaikka 1004321090 (Projektit/peruskoulut), tili 333002 (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä 200 000 euroa, kustannuspaikka 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut), tilit 400300 (Tilapäinen työvoima) 163 800 euroa 410000 (KuEL-maksut) 27 400 euroa 415000 (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) 3 300 euroa 416000 (Työttömyysvakuutusmaksut) 5 200 euroa 417000 (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin 700.000 euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin 500. 000 euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu 250.000 euroa, kotipalveluiden ostot 70.000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta 48.000 euroa, palveluasuminen 850.000 euroa), kehitysvammapalveluissa 400.000 euroa (asumispalvelut 300.000 euroa ja päivätoiminta 100.000 euroa) ja kuljetuspalveluissa 335.000 euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin 300.000 eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Talousarvio vahvistettiin asiakaspalveluiden ostojen osalta 2,1 miljoonaa euroa alhaisempana kuin palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostamisesta aiheutuvat kustannukset tilinpäätöksen 2013 mukaan olivat. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin 200.000 euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista 200.000 euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvioin mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu 650.000 erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: 10

Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys 700.000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon 1003315001 (430003) MENOT lisäys 500.000 euroa lastensuojelun avohoitoon 1003618001 (430003) MENOT lisäys 250.000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu 1003613101 (472500) MENOT lisäys 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimissa 1003613301 MENOT lisäys 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa 1003613809 MENOT lisäys 850.000 euroa vaikeavammaisten palveluasuminen 1003613701 (430039) MENOT lisäys 100.000 euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa 1003614501 MENOT lisäys 235.000 euroa kuljetuspalvelut 1003613501 (430003) Yhteensä 2.753.000 euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys 1.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 Yhteispäivystys MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 Somaattinen erikoiss.hoito Yhteensä 5.000.000 euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta 1003632002 fysiatrian apuvälineet siirretään 650.000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet. Investoinnit Lisämäärärahoja investointeihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus 100810001005) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi 14 000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus 100610001011. Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12 000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021. Satamalahden investointia (sisäinen tilaus 10083800145) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi 145 000 euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue 70 000 euroa, sisäinen tilaus 1008838000029 - Katuvalojen investointi 50 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800207 - Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800225 - Mikkelipuisto 5 000 euroa, sisäinen tilaus 100883000014 11

Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus 706331080000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 70 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 83 000 euroa. Ylitys 13 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus (7067123101 sis. tilaus 706331080000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja n. 50 000 euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus 706310980000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 1 000 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 1 050 000 euroa. Ylitys 50 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp 7067122108 sis. tilaus 706310380000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 250 000 euroa. Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus 70633568000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 200 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 450 000 euroa. Ylitys 250 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000) mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 70633118000 Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 40 000 euroa. Ylitys 40 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta 7067123101 koulujen korjausmääräraha (kp 7067123101), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 40 000 euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus 706350780000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 30 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 97 000 euroa. Ylitys 67 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Suunnittelumääräraha, Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon 50 000 euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 70 000 euroa. Ylitys 20 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp 7067125109), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 20 000 euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 706700000031 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta 340 000 euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle 1009120001 Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys 880 000 euroa tilille 550010 (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) 12

MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-10/ 2014, ulkoiset ja sisäiset erät (Käyttös.) Lokakuun Lokakuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Loka tot. TULOSLASKELMA JA TP TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 14/ Loka TOTEUTUMISENNUSTE 2014 2013 2014 2013 2014 2014 2014 TA 2014 TP 2013 tot. 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 85 732 282 86 047 800 69 454 754 67 375 630 83 165 891 83 100 000 96,6 % 96,9 % 97,0 % Maksutuotot 20 045 444 19 143 000 14 907 726 16 068 050 21 605 656 19 500 000 101,9 % 97,3 % 107,8 % Tuet ja avustukset 15 737 770 14 682 800 11 422 394 11 310 864 15 584 105 14 682 800 100,0 % 93,3 % 99,0 % Muut toimintatuotot 42 896 362 43 271 900 34 732 102 35 149 078 43 411 355 43 200 000 99,8 % 100,7 % 101,2 % Toimintatuotot yhteensä 164 411 857 163 145 500 130 516 975 129 903 623 163 767 007 160 482 800 98,4 % 97,6 % 99,5 % Valmistus omaan käyttöön 536 041 580 000 359 728 358 345 533 979 572 000 98,6 % 106,7 % 99,6 % Toimintakulut Henkilöstömenot 156 945 081 161 555 074 130 415 752 130 368 056 156 889 718 157 000 000 97,2 % 100,0 % 100,0 % Palkat ja palkkiot 121 606 076 124 728 400 100 735 223 100 856 369 121 752 321 121 600 000 97,5 % 100,0 % 100,1 % Henkilöstösivukulut 35 339 005 36 826 674 29 680 529 29 511 687 35 137 396 35 400 000 96,1 % 100,2 % 99,4 % Eläkekulut 30 331 431 30 873 026 25 534 764 25 418 372 30 193 176 30 500 000 98,8 % 100,6 % 99,5 % Muut henkilöstösivukulut 5 007 574 5 953 648 4 145 765 4 093 315 4 944 221 4 900 000 82,3 % 97,9 % 98,7 % Palvelujen ostot 202 092 330 194 579 100 153 934 023 156 167 872 205 025 040 203 000 000 104,3 % 100,4 % 101,5 % josta ulkoiset 180 972 200 174 007 000 136 809 435 135 883 524 179 258 733 179 000 000 99,3 % josta sisäiset 21 120 130 20 572 100 17 124 588 20 284 348 25 441 106 24 000 000 118,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 264 013 20 286 000 15 579 271 14 932 766 19 423 103 19 257 300 94,9 % 95,0 % 95,9 % Avustukset 30 488 297 32 045 500 24 566 815 26 059 285 32 340 506 31 000 000 96,7 % 101,7 % 106,1 % Muut toimintakulut 32 349 259 32 845 400 26 426 693 27 605 280 33 791 982 32 845 400 100,0 % 101,5 % 104,5 % Toimintakulut yhteensä 442 138 981 441 311 074 350 922 555 355 133 260 447 470 348 443 102 700 100,4 % 100,2 % 101,2 % Toimintakate -277 191 083-277 585 574-220 045 851-224 871 292-283 169 363-282 047 900 101,6 % 101,8 % 102,2 % Verotulot 187 363 651 192 600 000 162 945 452 169 228 806 194 588 596 193 400 000 100,4 % 103,2 % 103,9 % Valtionosuudet 100 524 018 101 845 000 83 985 847 84 088 375 100 646 735 100 965 000 99,1 % 100,4 % 100,1 % Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 Rahoitustuotot- ja -menot Korkotuotot 2 351 644 2 600 000 1 125 880 1 048 543 2 190 109 2 600 000 100,0 % 110,6 % 93,1 % Muut rahoitustulot 10 262 444 9 550 000 4 434 011 3 865 326 8 946 231 9 550 000 100,0 % 93,1 % 87,2 % Korkokulut 1 526 172 2 810 000 1 201 957 1 145 749 1 454 803 1 810 000 64,4 % 118,6 % 95,3 % Muut rahoituskulut 7 433 912 7 080 000 1 339 102 1 580 493 8 773 968 7 080 000 100,0 % 95,2 % 118,0 % Rahoitustuotot (ja -kulut) yhteensä 3 654 003 2 260 000 3 018 831 2 187 627 907 569 3 260 000 44,2 % 89,2 % 72,5 % Vuosikate 14 350 589 19 119 426 29 904 280 30 633 516 12 973 538 15 577 100 81,5 % 108,5 % 102,4 % 13

(Käyttös.) Lokakuun Lokakuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Loka tot. TULOSLASKELMA JA TP TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 14/ Loka TOTEUTUMISENNUSTE 2014 2013 2014 2013 2014 2014 2014 TA 2014 TP 2013 tot. 2013 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 19 122 472 19 200 000 15 578 577 15 596 871 19 144 928 19 200 000 100,0 % 100,4 % 100,1 % Arvonalentumiset 320 000 0 0 Poistot ja arvonalentumiset yht. 19 442 472 19 200 000 15 578 577 15 596 871 19 144 928 19 200 000 100,0 % 98,8 % 100,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut yht. 0 0 0 0 Tilikauden tulos -5 091 883-80 574 14 325 703 15 036 644-6 171 390-3 622 900-22275,9 % 71,2 % Poistoeron muutos 103 117 90 000 131 437 30 000 Varausten muutos 50 000 Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -5 244 999 9 426 14 194 267 15 036 644-6 171 390-3 592 900 68,5 % Liite 1. Koko kaupungin toteutumisennuste 14

MIKKELIN KAUPUNKI 1.1.-31.10.2014 TP 2013 KS 2014 Tot. Enn. 2014 Rahoituslaskelma, 1 000 euroa TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 14 351 19 119 15 577 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -3 094-5 500-3 672 Toiminnan rahavirta yhteensä 11 257 13 619 11 905 Investointien rahavirta Investointimenot -31 102-24 063-27 274 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 002 1 206 948 Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 099 6 900 5 370 Investointien rahavirta yhteensä -27 001-15 957-20 956 Toiminnan ja Investointien rahavirta -15 744-2 338-9 051 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -56 Antolainasaamisten vähennykset 541 700 700 Antolainauksen muutokset yhteensä 485 700 700 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 000 25 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 425-23 100-23 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 708-562 31 051 Lainakannan muutokset yhteensä 3 283 1 338 8 051 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien 183 muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset -131 Saamisten muutos 11 369 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 3 439 300 300 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 14 860 300 300 Rahoituksen rahavirta 18 628 2 338 9 051 Rahavarojen muutos 2 884 0 0 LAINAMÄÄRÄN KEHITYS, 1000 euroa 1 000 euroina TP TA 2014 Ennuste Lainamäärä 169 845 183 351 178 896 Lainamäärä/ asukas* 3 110 3 357 3 276 *Asukasmääränä 31.12.2013 tilanne 54 614 Liite 2. Rahoituslaskelma 15

TALOUSARVIO 2014 TA 2014 Toteutumaennuste 2014 Toteutumaennuste - TA Poikkeama Lokakuu Tulot Menot Tkate 1 000 euroina Tulot Menot Tkate Tulot Menot Tkate Ero Ero Ero Keskusvaalilautakunta 80 82-2 88 109-21 -8-27 19 Tarkastuslautakunta 105-105 105-105 0 0 0 Kaupunginvaltuusto 227-227 227-227 0 0 0 Kaupunginhallitus 25 303 47 045-21 742 25 152 46 488-21 336 151 557-406 Konsernipalvelut 12 525 34 112-21 587 12 374 33 555-21 752 151 557-406 Kohdentamaton (kuel eläkemenop.) 1 506-1 506 1 506-1 506 0 0 0 Hallintopalvelut 7 304 6 717 587 7 304 6 717 587 500 0 500 Henkilöstöpalvelut 476 1 321-846 476 1 321-846 0 0 0 Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 1 777 5 859-4 082 1 700 5 700-4 000 77 159-82 Talouspalvelut 2 828 3 311-483 2 743 3 226-483 85 85 0 Matkailun edistäminen 313-313 0 0 0 0 Avustukset 664-664 664-664 0 80-80 Käyttövaraus 140 14 421-14 281 151 14 421-14 270-11 421-432 Ruoka- ja puhtauspalvelut 12 778 12 934-155 12 778 12 934-155 0 0 0 Ympäristölautakunta 661 1 873-1 212 661 1 873-1 212 0 0 0 Sosiaali- ja terveyslautakunnat 43 276 212 925-169 649 43 480 220 678-177 198-204 -7 753 7 549 Tuotantolautakunta (Mikkeli) 43 178 212 544-169 366 43 382 220 298-176 916-204 -7 754 7 550, josta ESSHP:n osuus 69 508-69 508 74 700-74 700 0-5 192 5 192 Seudullinen sosiaali- ja terveysltk. 98 380-282 98 380-282 0 0 0 Sivistystoimi yhteensä 7 481 104 902-97 421 7 798 104 950-97 151-317 -47-270 Kasvatus- ja opetuslautakunta 5 220 88 167-82 947 5 563 88 364-82 801-344 -197-147 Kulttuuri,- liikunta- ja nuorisolautakunta 2 262 16 736-14 474 2 235 16 586-14 351 27 150-123 16

TALOUSARVIO 2014 TA 2014 Toteutumaennuste 2014 Toteutumaennuste - TA Poikkeama Lokakuu Tulot Menot Tkate 1 000 euroina Tulot Menot Tkate Tulot Menot Tkate Ero Ero Ero Tekninen lautakunta 6 625 13 511-6 887 7 393 14 511-7 118-769 -1 000 232 Maaseutu- ja tielautakunta 6 085 8 551-2 466 5 690 8 156-2 466 395 395 0 Rakennuslautakunta 726 955-229 802 884-82 -76 71-147 Kaupunki yhteensä 90 237 390 177-299 940 91 064 397 980-306 916-827 -7 803 6 976 Tilakeskus 31 431 16 282 15 149 32 055 16 750 15 305-624 -468-156 Kaupunki+Tilakeskus yht. 121 668 406 459-284 791 123 119 414 730-291 611-1 451-8 271 6 820 Otavan Opistoliikelaitos 6 262 6 052 210 5 890 5 680 210 372 372 0 Etelä-Savon pelastuslautakunta 20 597 19 711 886 18 632 17 888 744 1 965 1 823 142 Etelä-Savon työterveysliikelaitos 5 028 4 732 296 0 5 028 4 732 296 Mikkelin Vesiliikelaitos 10 436 4 466 5 970 10 850 4 810 6 040-414 -344-70 Liikelaitokset ja pelastus yht. 42 322 34 961 7 361 35 372 28 378 6994 6 950 6 583 367 Mikkelin kaupunki yhteensä 163 991 441 420-277 429 158 491 443 108-284 617 5 500-1 688 7 188 Liite 3. Toimialojen määrärahojen toteutuminen ja ennuste 17

INVESTOINNIT 10/2014 (1 000 ) KLR = liitossopimuksen mukainen raha KAUPUNKI TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 100 1 000 1 100 237 863 1 000 Muut pitkävaikutteiset menot 100 1 000 1 100 237 863 1 000 LISÄTIETOJA KuntaERP 1 000 1 000 237 763 1 000 Valtuuston päätös 1.9.2014/ 88 Laajakaistahanke ei toteudu, määrärahasta 15 000 euroa asiointipisteen Laajakaistahanke (KLR/R) 100 100 0 100 0 kalusteisiin AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet -2 200-2 200-632 -1 568-900 Maa- ja vesialueiden myynti, TULO 2 500 2 500 805 1 695 1 200 Toteutuma sisältää myyntivoittoja 733 570 euroa Maa- ja vesialueiden hankinta 100 100 3 97 100 Rakennusten purkukustannukset (tapaukset maanjalostus) 200 200 171 29 200 Rakennukset 300 300 240 60 470 Rakennusten myynti 300 300 35 265 265 Toteutuma sisältää myyntivoittoja 35 000 euroa Ristiinan lämpökeskus, myynti ESE:lle 205 205 205 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Kadut 1 700-523 1 177 1 138 39 1 177 Kadut / Uudet asuinalueet, tonttien luovutus 720 720 257 463 700 Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt (arkistolaitos) MENOT 25 25 0 25 0 VT 5 rak. + kaupungin liitännäiset osaprojektit, Rinnekatu 1 000 1 000 359 641 1 000 Keskustan kehittäminen, MENOT 100 100 1 99 30 Graanin alue (rantapenkere 2014) 0 500 500 482 18 570 Ylitys 70 000 euroa, kate Satamalahden määrärahasta Otto von Fieandtintie ja klv 11 9 30 Ylitys 20 000 euroa, kate Satamalahden määrärahasta Kisssalammentie/Vanha Suurlahdentie 12 2 12 Sepäntie ja Tiitus-Matintie, vesihuolto+kadun korj. (KLR/R) 20 20 1 19 20 Kitereentien peruskorjaus (KLR/R) 20 20 1 19 20 Ristiinan leikki- ja liikuntapaikat (KLR/R) 20 20 21-1 20 Asuntomessualueen yms. infra (strateginen projekti) 200 200 73 127 200 18

KAUPUNKI TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 talon puhkaisu + kevytväylä 800 800 715 85 715 Katuvalojen saneeraukset, ohjausj., elohopealampput 100 100 65 35 100 LISÄTIETOJA Katuvalojen investoinnit 100 100 75 25 150 Ylitys 50 000 euroa, kate Satamalahden määrärahasta Puistot ja leikkipaikat (jakamaton) 250 250 82 168 250 Uudet puistot ja leikkipaikat 50 50 30 20 50 Puistot ja leikkipaikat saneeraukset 200 200 53 147 200 Mikkelipuisto & Kaihun alue 150 150 136 14 155 Ylitys 5 000 euroa, kate Satamalahden määrärahasta Mikkelipuisto 50 50 38 12 55 Tapahtumapelto 100 100 98 2 100 Matonpesupaikka (1) + kuivurit 2 kpl 50 50 52-2 50 Satamalahden ruoppaus 300 300 70 230 250 Satamat 30 30 13 17 30 Satamalahti (strateginen projekti) 150 150 0 150 0 Ei toteudu 2014, määrärahasta katuvalojen investointeihin 50 000 euroa, 70 000 euroa Graanin alueelle, 20 000 euroa Otto von F:n tielle Ristiinaan, 5 000 euroa Mikkelipuistoon, Uimarannat (ruutuk. ulkop.) 20 20 1 19 20 Lentoasema, TULOT 135 135 135 0 135 Lentoasema, MENOT 150 150 19 131 150 Tonttien kunnostus 25 25 1 24 20 Liikuntapaikat (sis. Ristiina/Sniemi) 100 100 38 62 100 Suomenniemen koulun elinkaaripiha/rak., laitteet (KLR/S) 75 75 73 2 75 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. tulot 135 0 135 135 0 135 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht.menot 6 105 0 6 105 3 687 2 406 5 844 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. NETTOMENO 5 970 0 5 970 3 552 2 406 5 709 Koneet ja kalusto 1 010 1 010 430 580 860 Valtuuston äänentoisto 20 20 0 20 20 Asiointipisteen kalusto 14 14 14 Kate laajakaistahankkeelta 19

KAUPUNKI TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Keskushallinto/ruoka- ja puhtauspalvelut 75 75 25 50 75 Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta), sis. KLR/R 2014 ja 2015 50 000 euroa/vuosi 450 450 245 205 450 Sosiaali- ja terveystoimi KLR/R Terveyskeskus 215 215 87 128 135 Sosiaali- ja terveystoimi 250 250 59 191 166 SIJOITUKSET -4 000 1 297-2 703 4 190 1 487-2 403 Osakkeet ja osuudet LISÄTIETOJA Osakkeiden hankinta 0 1 297 1 297 1 297 0 1 297 SVOP-sijoitus (Kaituenhaka), kv 10.11.2014/ 122 Koy osakkeiden myynti (sis. myyntivoittoja) 4 000 4 000 2 892 1 108 3 700 Toteutuma sisältää myyntivoittoja 14 918,61 euroa KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOT 6 935 0 6 935 4 072 2 863 5 505 MENOT 7 515 2 297 9 812 5 824 3 988 9 301 NETTOMENO 580 2 297 2 877 1 752 1 125 3 796 TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET TILAKESKUS TA 2014 LMR 2014 + muutokset RAKENNUKSET MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Otavan ruokalan ja asuntolan korjaus 100 100 18 82 100 LISÄTIETOJA Taitola tilamuutokset (mm päiväkoti) 1 000 1 000 1 018-18 1 050 Ylitys 50 000 euroa, kate Siekkilän päiväkodin määrärahasta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (purku+pihat) 250 250 0 250 0 Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) 0 37-37 40 Ylitys 40 000 euroa, kate koulujen korjausmäärärahasta Haukivuoren yhtenäiskoulu 4 150 4 150 2 927 1 223 4 100 Päämajakoulu (sisäilmakorjaus) 200 200 443-243 450 Ylitys 250 000 euroa, kate Vanhalan koulun määrärahasta Yhteiskoulu (Yhtäri) muutostyöt 100 850 950 579 371 950 LMR 850 000 euroa myönnetty kv/1.9. 2014 91. Vanhalan koulu 480 480 30 450 50 Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt MENO 100 100 53 47 60 Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt TULO 4-4 4 20

TILAKESKUS TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Koulukeskus, Ristiina (KLR/R) 450 450 377 73 400 LISÄTIETOJA Anttolan yhtenäiskoulu (TULO) 340 340 340 Lisämäärärahaesitys tuloon 340 000 euroa???? Anttolan yhtenäiskoulu (MENO) 1 100 1 100 844 256 1 100 Anttola-talo (kirjasto, yht.koulu) 450 450 220 395 Suomenniemen koulun tekn. luokka (KLR/S) 70 70 82-12 83 Ylitys 13 000, kate Ristiinan koulukeskuksen rahasta Urpolan huoltorakennus 10 10 9 1 10 Wisa-areena MENOT 30 30 93-63 97 Ylitys 67 000 euroa, kate Vanhalan koulun määrärahasta Wisa-areena TULOT 18-18 18 Terveyskeskus (KLR/R), sis. Suomenniemen 300 000 euroa 940 940 490 450 520 Vaarinsaari 860 860 410 450 860 Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muutos/peruskorjaustyöt 150 150 83 67 150 Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt 250 250 157 93 230 Suunnittelumääräraha 50 50 44 6 70 Omaisuuden myyntitulot TULO 100 100 0 100 0 Energiataloudelliset investoinnit MENOT 300 300 101 199 300 Energiataloudelliset investoinnit TULOT 60 60 40 20 60 TILAKESKUS YHTEENSÄ TULOT 160 0 160 401-241 422 MENOT 9 490 2 400 11 890 8 015 3 875 11 015 NETTOMENO 9 330 2 400 11 730 7 614 4 116 10 593 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT 791 0 791 314 477 791 MENOT 1 158 350 1 508 1 161 347 1 158 NETTOMENO 367 350 717 847-130 367 LISÄTIETOJA 21

OTAVAN OPISTO TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 TULOT 0 0 0 MENOT 0 0 0 NETTOMENO 0 0 0 VESILIIKELAITOS/KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOSINVESTOINNIT TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT 220 220 217 3 217 MENOT 4 900 4 900 3 297 1 603 4 800 MENOT (KLR), RISTIINA, SNIEMI 1 000 1 000 523 477 1 000 MENOT YHTEENSÄ 5 900 5 900 3 819 2 081 5 800 NETTOMENO 5 680 5 680 3 602 2 078 5 583 INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 LMR 2014 MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT 8 106 0 8 106 5 004 3 102 6 935 1 172 MENOT 24 063 5 047 29 110 18 819 5 244 27 274 1 836 NETTOMENO 15 957 5 047 21 004 13 815 2 142 20 340-665 Poistotaso 20 000 20 000 20 000 Ero 4 043-1 004-340 Liite 4. Investointien toteutuminen ja ennuste LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA 22

ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON FYSIOTERAPIOIDEN INTEGRAATION LOPPURAPORTTI FYSIATRIAN YKSIKÖN TOIMINTA 1.1.2015 Taloustyöryhmä 12.11.2014

Sisällys Johdanto... 1 Fysiatrian yksikön toiminta... 2 Toiminnan kuvaus... 2 Toiminnan kehittäminen... 2 Johtaminen ja toiminnan seuranta... 3 Kustannuslaskelmat... 4 Taloustyöryhmän toimeksianto... 4 Kustannuslaskennan eteneminen... 4 Hinnoittelu... 4 Säästölaskelma... 6 Käytettävä laskutusmalli... 7 Raportointi ja sopimus... 8 Yhteenveto... 8 Liitteet

1 Johdanto Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntoutustoimintaa kehitetään siten, että alueen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja vanhuspalvelut muodostavat alueellisesti ja asiakaslähtöisesti toimivan kuntoutuskokonaisuuden. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä ESSO-hankkeen kanssa. Kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia tullaan raportoimaan erikseen kun laajempi kuntoutuksen toimintamalli rakentuu. Ensimmäisessä vaiheessa Mikkelin kaupungin Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiapalvelut yhdistetään erikoissairaanhoidon fysiatrian yksikköön. Tämä yhdistymisvaihe aloittaa yhdistymisten ketjun. Kuntoutuksen avopalveluyksikköön (yksikön työnimi väliraportissa, tässä loppuraportissa käytetään nimeä fysiatrian yksikkö) tullaan tulevien vuosien aikana liittämään muita sairaanhoitopiirin ja alueen kuntoutuspalveluja. 1.1.2015 aloittavan fysiatrian yksikön toimintaa kehitetään toiminnallisesti vastaamaan aiempaa paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Toimintoja kehittämällä sujuvoitetaan potilaiden hoitopolkua, vahvistetaan asiantuntijuutta ja hillitään kustannuksia päällekkäisiä toimintoja poistamalla ja optimoimalla henkilöstön käyttöä.

2 Fysiatrian yksikön toiminta Toiminnan kuvaus 1.1.2015 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikkö tuottaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon fysiatrian, fysioterapian ja toimintaterapian palvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Perusterveydenhuollon polikliiniset fysioterapiapalvelut tuotetaan Mikkelin kaupungille ja muille tahoille liitteen 1 mukaisesti. Fysiatrian yksikön palveluja tuottaa 2 fysiatria, 6 toimintaterapeuttia 21 fysioterapeuttia ja 1 osastonsihteeri (liite 2). Palveluja tuotetaan sekä polikliinisesti että osastopalveluina ja ne tuotetaan siten, että potilaan hoitopolku toimii saumattomasti. Suunnitelma palvelutuotannosta ja lähetekäytännöistä toiminnan käynnistyessä on kuvattu liitteessä 3. Palveluvalikoimaa ja lähetekäytäntöjä arvioidaan ja muokataan tarvittaessa vastaamaan paremmin alueen väestön tarvetta ja hoidon sujuvuutta. Tavoitteena on, että kaikilla työntekijöillä on selkeä käsitys potilaan hoitopolusta. Toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä vastaavat asiantuntijatiimit, jotka on koottu kullakin erikoisalalla työskentelevistä työntekijöistä. Näitä tiimejä ovat mm. tules-tiimi, aikuisneurologinen tiimi, sisätautitiimi, lasten tiimi ja kirurginen tiimi. Fysiatrian yksikön toimintamuotoja ovat ennaltaehkäisy, osastokuntoutus, polikliiniset palvelut ja jatkokuntoutus/jatkoseuranta. Toiminta fysiatrian yksikössä mahdollistaa joustavan fysiatrin konsultaatiomahdollisuuden myös perusterveydenhuollon fysioterapeuteille asiakkaiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Ensisijaisesti työntekijät konsultoivat lähettävää tahoa. Henkilöstön osaaminen lisääntyy, kun yksikköön tulee uudenlaista osaamista, mikä lisää koko yksikön tieto- ja taitopohjaa. Myös jatkokuntoutus on sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Potilaat ohjautuvat erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon pienryhmiin oikea-aikaisesti. Ryhmien käyttöaste lisääntyy ja tarpeen mukaan voidaan käynnistää uusia ryhmiä perusterveydenhuollon toimintaideologian mukaan. Toiminnan kehittäminen Fysiatrian yksikön toiminnan kehittämistä ohjaa johtoryhmä, johon kuuluu ylilääkäri Riikka Juhakoski, osastonhoitaja Auli Hämäläinen, apulaisosastonhoitaja Tommi Kuusinen, fysioterapeuttien edustaja Jaana Merivirta, toimintaterapeuttien edustaja Jenni Kanto ja perusterveydenhuollon fysioterapeuttiedustaja. Kehittämistyötä tehdään aiemmin mainituissa tiimeissä ja siinä hyödynnetään sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hyviä käytäntöjä. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon asiantuntijafysioterapeutti Tuija Viherkorven kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää potilaiden terapiapolkujen sujuvuutta ja varmistaa palvelutuotannon toteutuminen yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä ESSO-hankkeen alueellisen kuntoutuksen hankekoordinaattori Aino Mäkitalon kanssa.

3 Kehittämisen kohteena on mm. akuuttien selkäpotilaiden hoitopolun nopeuttaminen kun eilääkärin hoitoa vaativat selkäpotilaat ohjataan suoraan päivystyksestä tai sairaanhoitajan kivavastaanotolta yksilöohjaukseen tai ryhmään. Tällöin päivystyksessä toimiva fysioterapeutti osallistuu jatkokuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa potilaan tarvittavien palvelujen piiriin. Yksikössä otetaan käyttöön enenevässä määrin sähköisiä menetelmiä (nettiajanvaraus, videovälitteinen ohjaus/ palvelu TV, jatkoseurantapuhelut). Johtaminen ja toiminnan seuranta Fysiatrian yksikköä johtaa ylilääkäri fysiatri Riikka Juhakoski. Hänen työparinaan toimii osastonhoitaja Auli Hämäläinen. Yksikön johtamismallina käytetään osallistavaa johtamista ja yhteisistä asioista päätetään osastokokouksissa. Johdon tehtävänä on huolehtia, että tuotannolle määritellyt laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Toimintaa seurataan kuukausittain sekä talous- että toimintalukujen avulla. Lisäksi arvioidaan palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja käytettävissä olevia resursseja. Vuoden 2015 suunniteltu palvelutuotanto on kuvattu taulukossa 1. Tuotettavat palvelut Poliklinikkapalvelut, käyntimäärä Fysiatripalvelut 2400 Osastopalvelut, käyntimäärä Fysioterapiapalvelut, 5200 12 800 erikoissairaanhoito Fysioterapiapalvelut, perusterveydenhuolto yksilökäynnit: 5000 ryhmäkäynnit: 800 Toimintaterapiapalvelut 900 1300 Taulukko 1. Fysiatrian yksikön palvelutuotanto vuonna 2015 Yksikön toiminnan laatua mitataan vuosittain ITE-laatumittarilla. Toimintaa arvioidaan asiakaskyselyillä. Yksikössä otetaan käyttöön elämänlaatu / toimintakykymittari potilaiden toimintakykyyn ja pärjäämisen arvioimiseksi.

4 Kustannuslaskelmat Taloustyöryhmän toimeksianto Työryhmän tehtävänä on valmistella tuotteistamis- ja hinnoitteluratkaisu palveluille, joissa on tarkoitus toteuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon täysi integraatio. Ratkaisun tulee olla sellainen, että sitä voidaan toteuttaa integroitaessa erikoissairaanhoidon ja perusterveyden-huollon palveluja Mikkelin kaupungin lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa integrointi koskisi erikoissairaanhoidon fysiatrian yksikön ja perusterveydenhuollon avofysioterapianintegrointia. Ratkaisun tulisi olla perustaltaan sellainen, että sitä voitaisiin joko suoraan tai soveltaen hyödyntää jatkossa myös muiden palvelukokonaisuuksien integrointiratkaisuissa. Taloustyöryhmän tulee valmistella ehdotus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen integroinnissa ratkaisu 1. palvelujen tuotteistamisesta 2. palvelujen hinnoittelusta 3. ja muodostaa edellisten pohjalta hinnasto ja esittää menettelytapa hinnaston soveltamisesta palvelujen yhteistuotannossa. Kustannuslaskennan eteneminen Aluksi käytiin läpi sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin kustannuslaskentatapoja, jotta voitaisiin löytää yhteinen malli, jota soveltaa. Erikoissairaanhoidon fysioterapiassa korostuvat yksilökäynnit, mutta perusterveydenhuollossa käynnit ovat pääsääntöisesti ryhmäkäyntejä. Toisena erona erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hinnoittelussa on se, että Mikkelin kaupungilla on aiemmin ollut eri hinta ulkopaikkakuntalaisen käynnille, kun taas erikoissairaanhoidossa hinta on kaikille sama. Tärkeää oli myös selvittää molempien organisaatioiden kustannuksista ne, jotka kohdistetaan fysiatrialle ja fysioterapialle. Erikoissairaanhoito vyöryttää kaikki kulut, mutta kaupungilla kaikkia ei vyörytetä suurien kulujen välttämiseksi tietyissä yksiköissä. Kohdennettavien kustannusten selvittämisen jälkeen voitiin tehdä tarvittavat laskelmat avokuntoutusyksikön hintojen selvittämiseksi. Hinnoittelu Laskelmat perustuvat sekä Esshp:n että Mikkelin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöslukuihin sekä suoritteiden osalta arvioon, että jokaisella terapeutilla on 6 hoitokontaktia per työpäivä. Kustannus- ja hinnoittelulaskelmat (liite 4) on tehty niin, että Mikkelin kaupungin fysioterapiasta siirtyy 5 fysioterapeuttia Esshp:n fysioterapiaan. Fysioterapeuttien kokonaispalkka laskelmissa on

5 2 500,00 /kk ja summa on Esshp:n fysioterapeuttien keskimääräinen kokonaispalkka. Palkkoihin on lisätty lomarahaa 6 % sekä sosiaalikulut (sotu 2,14 %, kuel 16,85 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,88 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,20 % sekä eläkemenoperusteinen kuel 5,95 %). Prosentit ovat Esshp:n vuoden 2014 lakisääteisten sosiaalikulujen prosentteja. Palveluiden ostot olivat vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Esshp:n fysiatrian kustannuspaikalla 53 834,64, joista 37 062,32 kohdistuu fysioterapeuteille. Tämä luku on laskettu työntekijöiden suhteessa, eli fysioterapeuttien suhde kaikkiin fysiatrian työntekijöihin. Näiden kustannusten arvioidaan laskelmissa nousevan 20 %. Palveluiden ostot sisältävät mm. telepalvelut, pesulakulut, matkakulut ja koulutuskulut. Tavaroiden ostot olivat koko Esshp:n fysiatriassa 40 110,01, joista 29 739,36 kohdistuu fysioterapeuteille. Näiden kustannusten arvioidaan laskelmissa nousevan 20 %. Tavaroiden ostot sisältävät mm. toimistotarvikkeet, ammattikirjallisuuden, kalusteet ja hoitotarvikkeet. Edellä mainitut kustannukset kohdistetaan Esshp:ssä henkilömäärän suhteessa, joten kun henkilömäärä nousee, oletetaan myös näiden kustannusten nousevan. Sisäiset vyörytykset olivat vuoden 2013 mukaan Esshp:n fysiatrian kustannuspaikalla kohdistettuna fysioterapialle 522 164,90, joka on myöskin laskettu työntekijöiden suhteessa. Nämä kustannukset sisältävät henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon, yleishallinnon, tukipalveluiden (sisältävät vuokrat ja siivouksen) kustannukset sekä osastonsihteeripalvelut, potilasasiakirjakeskuksen palvelut, ammattikirjaston palvelut sekä sairaala-hallinnon palvelut. Esshp:ssä on kaikki tukipalveluiden kustannukset vyörytetty lopullisia suoritteita tuottaville kustannuspaikoille. Näiden kustannusten oletetaan nousevan 10 %, johtuen mm. osastonsihteeripalveluiden ostojen lisääntymisestä ja tietohallinnon kulujen lisääntymisestä. Kaikki vyörytysperusteet löytyvät liitteestä 5. Projektin kuluessa otettiin kantaa tietojärjestelmäasioihin, koska sairaanhoitopiirillä ja kaupungilla on omat tietojärjestelmät ja -verkot. Siinä tapauksessa, että kaupunki tulisi vuokralle sairaanhoitopiirin tiloihin, olisi molemmilla edelleen omat järjestelmät ja järjestelmätuki sekä ylläpito. Kahden järjestelmän rinnakkaiskäyttö ei tuo säästöä vaan suurentaa kuluja. Nyt kun kaupungin työntekijät siirtyvät sairaan hoitopiirin työntekijöiksi, saadaan säästettyä tietotekniikkakustannuksissa. Liitteinä olevissa tuottavuuslaskelmissa atk-kulut on vähennytty vyörytysluvuista pois. PTH:n fysiatriassa on kaksi eri toimintoa: poliklinikkakäynnit ja ryhmäkäynnit. Henkilöresurssit jakautuvat seuraavasti: Henkilömäärä Toiminto 4,25 Poliklinikkakäynnit 0,75 Ryhmäkäynnit Muut kustannukset jaetaan henkilöresurssien suhteessa.

6 Poliklinikkakäyntien kustannuksia vähentävänä on huomioitu asiakkaiden omavastuut. Omavastuita on kertynyt Mikkelin kaupungin fysioterapialle keskimäärin 4 / poliklinikkakäynti. Keskimääräistä potilaan omavastuuosuutta pienentävät maksukatot ja alle 18-vuotiaat potilaat. Ryhmäkäynti on ryhmän hinta ja hinta / potilas riippuu ryhmän koosta. Hypoteettisessa laskelmassa suoritekustannukset muodostuvat seuraavasti: Poliklinikkakäynti 49,00 Ryhmäkäynti 55,00 Kustannukset / tuotettu suorite perustuvat laskelmaan, jossa käyntimääriksi on hypoteettisessa laskelmassa arvioitu poliklinikkakäynnin osalta 5 000 kappaletta ja ryhmäkäyntien osalta 800 kappaletta. Jos tuotettava suoritemäärä merkittävästi poikkeaa laskennallisesta tuotetusta suoritemäärästä, aiheuttaa se vääristymää hintaan. Asiakasmaksuista on päätetty, että erikoissairaanhoito laskuttaa käytössä olevan hinnaston mukaan asiakasmaksun asiakkaalta. Erikoissairaanhoidon palveluista laskutetaan kuntia palveluhinnaston mukaan. Säästölaskelma Säästölaskelmat (liite 6) toteutettiin siten, että aluksi laskettiin yhteen fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian kustannukset yhteen. Liitteessä on esitetty laskelma, joka sisältää henkilöstökulut, palveluiden ostot (pl. asiakaspalveluostot), aineet ja tarvikkeet, muut kulut, sisäiset menot, tilakustannukset sekä sisäiset vyörytysmenot. Aiemmin mainittiin mitä nämä ryhmät sisältävät, mutta erona hinnoittelulaskelmaan on se, että säästölaskelmassa otetaan huomioon kaikki fysiatriaan kohdistuvat kulut eikä pelkästään fysioterapialle kohdistettavat kulut. Nykytilassa kustannukset ovat yhteensä 3 784 375,86 euroa, sisältäen fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian. Suurimmat kustannukset muodostuvat henkilöstökuluista (1 920 161,42 ), tilakustannuksista (384 450,96 ) sekä sisäisistä vyörytyksistä (823 256,06 ). Integraatiomallissa henkilökustannukset ovat 1 863 606,42 euroa. Säästö syntyy siten, että jäljelle jäävät kaksi työntekijää siirtyvät avoimiin tehtäviin ja sen myötä kaksi vakanssia lakkautetaan perusterveydenhoidossa. Palveluiden ostoissa on oletettu 20 prosentin nousu, joten kokonaissumma fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian osalta on 95 686,72 euroa. Aineissa ja tarvikkeissa on myös oletettu 20 prosentin kasvu, joten loppusummaksi saadaan 75 153,38 euroa. Muut kulut pienenevät hieman ja sisäiset menot pysyvät ennallaan. Tilakustannuksissa tapahtuu huomattavaa pienenemistä, ollen 279 928,58 euroa. Tämä tilakustannussäästö johtuu tilojen pienenemisestä, joten integraatio itsessään ei aiheuta sairaanhoitopiirille säästöjä.

7 Sisäisten vyörytysten oletetaan kasvavan 10 prosenttia, aiheuttaen 847 838,07 kustannukset. Kokonaiskustannukset muodostuvat 3 527 858,42 euron suuruisiksi. Säästö saadaan laskettua seuraavasti: 3527858.422-3784375.86 3 784 375.86 = -6.78 % Käytettävä laskutusmalli Sopimusohjausraportissa (2008), todetaan laskutusmallista seuraavaa: Kuntien terveydenhuollon menoihin, menoihin liittyviin riskeihin ja niiden ennakointiin voidaan vaikuttaa osittain kuntalaskutuksen toteuttamistavan avulla. Kunnat pitävät suotavana, että terveydenhuollon kuntalaskutuksen yhteydessä noudatettaisiin seuraavia periaatteita: Ennakoitavuus: tavoitteena, että kullekin vuodelle sovittu määräraha pitää, eikä ylityksiä tule Läpinäkyvyys: kukin kunta tietää, mistä palveluista maksaa ja mistä sairaanhoitopiirin kulut muodostuvat Oikeudenmukaisuus: kukin kunta maksaa omien asukkaidensa aiheuttamat kustannukset Vertailukelpoisuus: tuottajien keskinäinen vertailu sekä pitkittäisvertailu on oltava helppoa Kustannuskehitys sairaanhoidossa: ei saa ylittää tulojen kasvua Tuottavuuden kasvu: taloudellisia ja muita kannusteita (insentiivit) tuottajille Laatutavoitteet ja -mittarit: keskeisten sairauksien/toimenpiteiden hoitoprosessit kuvattu ja seurantajärjestelmät on luotu Raportin mukaan käytettävä malli voi olla esimerkiksi suoritemalli, kokonaislaskutusmalli tai sekamalli. Suoritemallissa kunnan vuotuinen maksu tuottajalle määräytyy kunnan asukkaiden palvelujen käytön mukaan. Suoritemalli toteuttaa aiheuttamisperiaatteen, mutta kunnan kannalta menojen ennakointi on ongelmallista, koska asukkaiden hoitamiseen tarvittavien palvelujen käyttöä voi olla etukäteen vaikea ennustaa. Suoritemallia sovelletaan nykyisin sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutuksessa. kokonaislaskutusmallissa kunta maksaa tuottajalle kiinteän vuosimaksun, joka määräytyy kunnan asukkaiden aikaisempien vuosien palvelujen käytön mukaan. Kunnan asukkaisen todellista palvelujen käyttöä ja sen kustannuksia seurataan vuositasolla. Kunta maksaa vuosimaksun ja todellisen käytön mukaisten todellisten kustannusten erotuksen esimerkiksi 3-5 vuoden kuluessa. Kunnan menot ovat tässä mallissa melko hyvin ennakoitavissa. Kokonaislaskutusperiaate toteuttaa aiheuttamisperiaatteen 3-5 vuoden kuluessa. Aiheuttamisperiaate toteutuu vain poikkeustapauksissa yksittäisen kunnan kohdalla vuositasolla.

8 Sekamallissa sovellettava maksuperiaate riippuu palvelusta. Sekamallissa sovelletaan edellä kuvattujen rahoitus- ja kuntalaskumallien periaatteita eri tavalla erityyppisissä palveluissa: esimerkiksi päivystystoiminnassa voidaan noudattaa kokonaislaskutusmallia tai kapitaatiomallia ja samanaikaisesti kiireettömän hoidon kohdalla suoritekohtaista laskutusta. Kunnan menot ovat sekamallissa melko hyvin ennakoitavissa; menot riippuvat vain osin palvelujen käytöstä, lisäksi tasausjärjestelmä vaimentaa vuosivaihtelua. Edellä mainittuja elementtejä voidaan hyödyntää tässä laskutuksessa. Keskustelujen pohjalta työryhmän kokouksissa pidettiin tärkeänä laskutuksen tasaamista vuosittain todellisten kulujen mukaan. Tällöin kuntalaskutus suoritetaan kuukausittain jälkikäteen kuten muukin kuntalaskutus ja tasaus tehdään vuoden lopussa. Lisätoiveena oli myös, että lasku tulisi erotettuna muusta kuntalaskutuksesta, jotta kaupunki pystyy tiliöimään laskun oikeaan palvelukokonaisuuteen. Kuntalaskutus toteutetaan siten, että erikoisalan 98 eli yleislääketieteen tapahtumat laskutetaan erillisellä laskulla, jossa on eriteltynä kaikki kyseiselle erikoisalalle kohdistuvat tuotteet kappalemäärittäin ja euroittain. Raportointi ja sopimus Integroidusta mallista tuotetaan sopimusosapuolille kuukausiraportti, jossa on palveluiden käyttö ja kustannukset eritelty. Erikseen selvitetään Exreport-ohjelman käyttö tähän raportointiin, jolloin päästäisiin sähköiseen ja reaaliaikaiseen raportointiin. Yhteistyöstä allekirjoitetaan kirjallinen sopimus, jonka luonnospohja löytyy liitteestä 7. Yhteenveto Tässä selvityksessä esitetyllä mallilla on mahdollista luoda integroitu fysioterapia, jolla on kaksi erikseen hinnoiteltua tuotetta ja joka tuottaa tässä mallissa integroidut fysioterapian palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin välillä. Tällä mallilla saadaan tavoiteltu viiden prosentin integraatiosäästö ja laskutus pystytään pitämään erillä muista kuntalaskutuksista.

LIITE 1 Fysiatrian yksikön palvelualue Perusterveydenhuollon fysioterapiapalvelualue Perusterveydenhuollon fysioterapiapalveluja tuotetaan vastaten viiden fysioterapeutin työpanosta. Palveluja tuotetaan: - pääasiassa Mikkelin kaupungin asukkaille. Puumalan ja Hirvensalmen kuntalaisille ostopalvelusopimuksen mukaisesti. - Puumalassa on oma fysioterapeutti, joka tuottaa kuntalaisille avofysioterapiapalvelut yksilöllisesti ja ryhmässä sekä tekee tarvittaessa lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian kotikäynnit. - Mikkelin Seutusoten (Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa) kuntien asukkaille, esim. työssäkäyntialueen mukaan (asiasta sovitaan erikseen johtavien lääkäreiden ja fysiatrian ylilääkärin kesken suullisesti). Yksikkö tuottaa opiskelijaterveydenhuollon lähetteellä ulkokuntalaisille fysioterapiapalvelut. Erikoissairaanhoidon fysiatri-, fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelut Erikoissairaanhoidon yllä mainittuja palveluja annetaan kaikkien Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien (Mikkeli, Mäntyharju, Kangasniemi, Pertunmaa, Puumala, Hirvensalmi, Juva, Joroinen ja Pieksämäki) asukkaille. Potilas voi valita hoitopaikkansa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti hoidon porrastus huomioiden. Tällöin noudatetaan terveydenhuoltolain potilaan valinnanvapautta koskevia periaatteita.

LIITE 2 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön henkilöstö ja pääasialliset toimipaikat 1.1.2015 Fysiatrian yksikkö toimii kokonaisuutena ja toimintaa muokataan asiakas- ja potilaslähtöisesti. Ylilääkäri ja osastohoitaja ohjaavat resurssien käyttöä. Toimintaa on Mikkelin keskussairaalassa, Moision sairaalassa, Pankalammen pääterveysasemalla, Setrikadun toimipisteessä, Mikonkadun toimipisteessä ja Lähemäen toimipisteessä. Lisäksi tehdään koti-, päiväkoti-, koulu- ja muita käyntejä. 1 ylilääkäri, fysiatri Esshp, fysiatrian poliklinikka 1 osastonlääkäri, fysiatri Esshp, fysiatrian poliklinikka 1 osastonhoitaja Esshp, fysiatrian yksikkö ja apuvälineyksikön henkilöstöhallinto (ylil. Päivi Nurminen vastaa toiminnasta) hallinnollinen tehtävä, ei asiakastyötä 1 apulaisosastonhoitaja noin ¾ asiakastyötä (fysioterapia) ja ¼ hallinnollista työtä 1 osastonsihteeri 15 fysioterapeutin toimea + 5 Mikkelin kaupungin 1.1.2015 siirtyvää fysioterapeutin toimea fysioterapeuttien työ jakautuu poliklinikkatyön ja osastotyön kesken siten, että vuonna 2014 1/3 fysioterapeuttien työpanoksesta on poliklinikkatyössä ja 2/3 työpanoksesta osastotyössä Fysioterapiapalveluja annetaan seuraaville poliklinikoille: fysiatria, naistentaudit, keuhkosairaudet, kipupoliklinikka, kirurgia, korvapoliklinikka, lasten neurologia, lastentaudit, lääkinnällinen kuntoutus, neurologia, päivystys, psykiatria, psykiatrian päiväosasto, lasten psykiatria, nuorisopsykiatria, psykoosi, silmätaudit, sisätaudit, suu- ja leukasairaudet, yleissairaalapsykiatria, leikkausosasto Fysioterapeuttien pääasialliset työskentelyalueet: 2 fysioterapeuttia fysiatrian poliklinikalla 2,5 fysioterapeuttia sisätautien vuodeosasto 34, neurologian ja sisätautien osasto 24, sisätauti- ja keuhkopoliklinikat ja teho-osaston potilaat 1 fysioterapeutti, päivystys- ja valvontaosasto 3 fysioterapeuttia, kirurgian vuodeosasto 33, naistentautien osasto ja leiko-ohjaukset 1,5 fysioterapeuttia lastentautien vuodeosasto, lastentautien poliklinikka, lastenneurologian poliklinikka ja inkontinenssipotilaat 4 fysioterapeuttia työskentelee Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla 11

LIITE 2 2 fysioterapeuttia työskentelee Moision sairaalan psykiatrian osastoilla ja poliklinikoilla lisäksi työryhmässä on vuoden 2015 loppuun 1 fysioterapeutti, jonka tehtäväalueena on ergonomiahanke 5 fysioterapeuttia tuottaa perusterveydenhuollon avofysioterapiapalveluja keskussairaalan lisäksi jalkautuen myös alueelle 6 toimintaterapeutin toimea Toimintaterapeutit tekevät sekä osastotyötä että polikliinista työtä. 4 toimintaterapeutin toimea psykiatrialla 2 toimintaterapeuttia somatiikalla; 1 toimintaterapeutti neurologisella kuntoutusosastolla ja 0.5 toimintaterapeuttia käsikirurgialla/ fysiatrialla ja 0.5 toimintaterapeuttia lasten yksiköissä toimintaterapeutit työskentelevät seuraavilla poliklinikoilla: fysiatria, ihotaudit, kipupoliklinikka, lasten neurologia, lääkinnällinen kuntoutus, psykiatria, psykogeriatria, lasten psykiatria, lasten psykiatrian päiväosasto, nuorisopsykiatria, psykoosipoliklinikka, sisätaudit, neurologia

LIITE 3 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön palvelutuotanto ja lähetekäytännöt FYSIATRIPALVELUT Potilaat tulevat aina lääkärin lähetteellä vastaanottotoiminta konsultaatiopalvelut FYSIOTERAPEUTTIEN PALVELUT 1. YKSILÖFYSIOTERAPIA; TUTKIMUS-, OHJAUS- JA HARJOITUSKÄYNNIT PERUSTERVEYDENHUOLTO Yksilöfysioterapiakäynnit, tules-asiakkaat potilaat tulevat lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä käynnin kesto 60 min käynnin kuvaus: yksilöllinen tutkimus-, ohjaus-, neuvonta- ja harjoittelukäynti tai - käynnit yksilöllisen kotiharjoitusohjelman laatiminen liikkeiden harjoittaminen motivointi itsehoitoon seurantakäynnit ryhmään ohjaus Suoravastaanottotoiminta; selkävastaanotto hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ensineuvon, sairaanhoitajan, kivavastaanoton tai opiskelijaterveydenhuollon th tai sh varaa ajan suoravastaanotolle sovitut kriteerit täyttävät kiireelliset ja ei- kiireelliset selkäasiakkaat 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto 30-60 min työkyvyn arviointi 1-5 vrk, sairauslomatodistuksen kirjoittaminen käsikauppalääkityksen ohjaus fysioterapeuttisen tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus Fysioterapeutin kiva-vastaanotto (erilaiset tules-oireiset asiakkaat) Kiva-vastaanotto = kiireellinen vastaanotto

LIITE 3 Lääkärin lähetteellä tai sairaanhoitajan lähettämänä kiva-vastaanotolta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto 30-60 min fysioterapeutin tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus ryhmään ohjaus Yksilöfysioterapiakäynti neurologiset asiakkaat, reumaatikot ym. lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat; kaikki yli 65-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset ja alle 65-vuotiaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin ja muut lievät neurologiset asiakkaat lääkärin lähetteellä, hoitovastuu perusterveydenhuollossa kuntoutussuunnitelman mukaiset palvelut 1-2 arviointikäyntiä, ohjaus ryhmään sarjahoitokäynnit toimintakyvyltään heikkokuntoisille, max 10 käyntiä käynnin kesto 60 min yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen kotiin ja kuntosaliin, motivointi itsehoitoon jatkohoidon järjestäminen Lasten ja nuorten ryhtitarkastukset, vauvojen ja leikki-ikäisten lasten motorisen kehityksen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakäynnit lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä 1-3 käyntiä/ seurantakäynnit käynnin kesto: o ryhtitarkastus 60 min o skolioosiseurannat 30 min o motorisen kehityksen arviointi 60-75 min Arvioinnin ja tutkimuksen pohjalta yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen, liikuntaneuvonta, vanhempien ohjas, motivointi, yhdessä tekeminen Yhteistyö lasta hoitavien tahojen kanssa (päiväkodit, koulut, perhekodit jne.) Esshp:n tai KYS:n fysioterapeuttien konsultaatio tarvittaessa Liikuntaneuvonta-asiakkaiden ohjauskäynnit määritellyt kriteerit täyttävät työikäiset joko terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai itse hakeutuen kaksi käyntiä+ seurannat 6 kk ja 12 kk, puhelinseurannat kesto 75 min

LIITE 3 fysioterapeutin haastattelun ja mittausten pohjalta laaditaan asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, elämäntapaohjaus, liikuntaryhmiin ohjaaminen ERIKOISSAIRAANHOITO Ohjaus- ja terapiakäynnit Eri erikoisalojen potilaat tarpeen mukaan, lääkärin lähetteellä Allasterapia fysiatrian poliklinikan potilaat, neurologiset avopotilaat Yhteisvastaanotto selkäpotilaiden yhteisvastaanotto yhdessä fysiatrin kanssa 2. RYHMÄFYSIOTERAPIA PERUSTERVEYDENHUOLTO Pienryhmät (3-8 osallistujaa) 7-10 käyntikertaa lihasvoima- ja tasapainoryhmiä ikääntyneille niska- ja selkäryhmiä työikäisille pre- ja postoperatiivinen alaraajaryhmiä lonkan ja polven tekonivelpotilaille kuntosaliryhmiä neurologisille potilaille, toimintakyvyltään heikkokuntoisille ikääntyneille, diabeetikoille, sydänpotilaille olkapääkipuisten ryhmiä selkäleikattujen ryhmiä Moniammatilliset ohjausryhmät (hyvänolon-ryhmät) non-stop -ryhmät 10-15 osallistujaa, 4-8 käyntikertaa / asiakas lääkäri, sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti elämäntapaohjausryhmät; diabeetikot, sydän- ja verenpainepotilaat, ylipainoiset perhevalmennusryhmä ERIKOISSAIRAANHOITO Moniammatilliset kivunhallintaryhmät 10 käyntikertaa/potilas 1-2 ryhmää / vuosi Moniammatillinen työryhmä valitsee potilaat eri erikoisaloilta

LIITE 3 3. ENSITIETOPÄIVÄT ERIKOISSAIRAANHOITO aivoverenkiertohäiriöpotilaat, ms-potilaat, parkinsonpotilaat, astma-ensitieto, uniapnea, sydänpotilaat 4. YHTEISTYÖ JA TUKI LÄHIPALVELUILLE yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta potilastiedot luettavissa konsultaatiomahdollisuus; jatkohoitopaikan terapeutti voi ottaa tarvittaessa yhteyttä 5. ASIANTUNTIJAPALVELUT Alueelliset koulutukset Alueelliset yhteistyöverkostot terveyskeskukset lastenfysioterapeutit, tapaamiset 1 x vuosi 6. KOTIKUNTOUTUS JA KOTIUTTAVA KUNTOUTUS Suunniteltu jatkossa alueelliseksi kehittämiskohteeksi 7. APUVÄLINEARVIOT /APUVÄLINEET ERIKOISSAIRAANHOITO Pääasiassa päivystysyksikön ja kirurgian poliklinikan potilaille PERUSTERVEYDENHUOLTO Vastaanottojen asiakkaille 8. ALUEELLISEN APUVÄLINEYKSIKÖN PALVELUT Yksikkö tekee asiakaslähtöistä yhteistyötä apuvälineasioissa 9. SÄHKÖISET PALVELUT KUNTOUTUKSESSA Näkemys tulevaisuuden tarpeista: sähköinen asiointi, videovälitteiset palvelut jne. Turvallinen viestinvälitys Hyviksen kautta kehitteillä

LIITE 3 10. FYSIATRIAN YKSIKÖN JA LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN YKSIKÖN RAJA- PINNAT Rajapintojen selkeyttäminen jatkossa Lakisääteiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut: terveyskeskuksen fysioterapian tähän asti hoitamat lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät TOIMINTATERAPEUTTIEN PALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMINTA Toiminta psykiatrian ja somatiikan tulosalueilla Yksilötoimintaterapia Ryhmätoimintaterapia Kotikäynnit Päiväkoti- ja koulukäynnit

LIITE 4 Perusterveydenhuollon fysiatrian suoritekustannuslaskelma Henkilöresurssit kk-palkka lomaraha (6 %) Palkka + lomaraha sos.kulut (28,02%)* Palkka + sos.kulut Palkka + sos.kulut yhteensä Fysioterapeutit 5 2 500.00 150.00 2 650.00 742.53 3 392.53 16962.65 5 16962.65 *) Sotu 2,14 % Kuel 16,85 % TVM 2,88% Tapat. 0,20% Eläkemenoperusteinen Kuel 5,95 % Kustannukset Nousu Kustannukset/ henkilö Henkilöstökustannukset/vuosi 203 551.80 Palveluiden osotot 37062.32 20 % 44 475 1 815 18 152.97 Tavaraostot 29739.36 20 % 35 687 1 457 14 566.22 Sisäiset vyörytykset 522164.9 10 % 574 381 23 444 234 441.39 470 712.38 58 839.05 =>Kustannukset/resurssi/vuosi HYPOTEETTINEN LASKELMA Kustannuk set/ tuotettu suorite Asiakkaiden omavastuut/ kerta keskimäärin *) Toiminnot Resurssit Kustannukset/ toiminto Tuotetut suoritteet Kustannus - omavastuu Ryhmän kävijämäärä kustannus/ osallistuja Poliklinikkakäynnit 4.25 250 065.95 5049 49.53 4 45.53 Jokainen fysioterapeutti tekee keskimäärin 6 hoitokertaa/päivä Ryhmäkäynnit 0.75 44 129.29 792 55.72 55.72 4008 11.01 -> 6*198 (keskimääräinen työpäivien määrä vuodessa) 5 5841 1168.2 hoitokerta työntekijätyöpäivien lukumäärä 6 4.25 198 5049 *) maksukatot, alle 18-vuotiaat, yli 45 kertaa -> ei peritä Ryhmäkäynnit 20 ryhmää/viikko -> 4 ryhmää/päivä ryhmät/ päivä työpäivät 4 198 792

LIITE 5 Vyörytysperusteet Yhtymäjohto Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Potilasasiamies Turvallisuus ja valmius Sairaalahallinto Henkilöstöhallinto Rekrytointi Yhteiset palvelut Ammattikirjasto Osastonsihteeripalvelut Potilasasiakirjakeskus Sosiaalityö Lääkehuolto Tietohallinto Taloushallinto Hankinta- ja materiaalipalvelut Logistiikka Ravintokeskus Puhelinkeskus Välinehuolto Lääkintälaitehuolto Käyttötoiminta Siivouspalvelut henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella potilaiden lukumäärän perusteella potilaiden lukumäärän perusteella käytön mukaan (sosiaalityön toimittaman jaon perusteella) toimitettujen lääkkeiden (lukumäärä) perusteella tietokoneiden lukumäärän perusteella tositteiden lukumäärän perusteella toimitettujen materiaalien (lukumäärä) perusteella käytön mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) käytön mukaan (ravintohuollon toimittaman jaon perusteella) henkilölukumäärän perusteella käytön mukaan (välinehuollon laskutuksen perusteella) käytön mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) neliöiden mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) neliöt/puhtausaste (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella)

LIITE 6 Säästölaskelma Lääkinnällin en kuntoutus Mikkelin kaupungille jäävä Puumala Yhteensä Fysiatria Lääkinnällinen kuntoutus Kaupungin fysiatria Yhteensä Fysiatria Kaupungin fysiatria Henkilöstökulut 1 096 285.24 401 858.18 422 018.00 1 920 161.42 1 096 285.24 401 858.18 203 552.00 118 000.00 43 911.00 1 863 606.42 Palveluiden ostot *) 53 834.64 31 085.15 131 868.00 216 787.79 53 834.64 31 085.15 10 766.93 55 182.00 7 708.00 95 686.72 Aineet ja tarvikkeet 40 110.01 27 021.37 6 485.00 73 616.38 40 110.01 27 021.37 8 022.00 2 221.00 1 488.00 75 153.38 Muut kulut 4 699.68 492.02 935.00 6 126.70 4 699.68 492.02 0.00 366.00 111.00 5 668.70 Sisäiset menot 333 690.55 26 286.00 359 976.55 333 690.55 26 286.00 0.00 359 976.55 Tilakustannukset 218 381.21 55 780.75 110 289.00 384 450.96 218 381.21 27 890.37 0.00 0.00 33 657.00 279 928.58 Sisäiset vyörytysmenot 609 620.12 177 255.94 36 380.00 823 256.06 609 620.12 177 255.94 60 962.01 15 271.00 2 020.00 847 838.07 2 356 621.45 719 779.41 707 975.00 3 784 375.86 2 356 621.45 691 889.03 283 302.94 191 040.00 88 895.00 3 527 858.42-6.78 144 737.06 563 237.94 *) Pl. asiakaspalveluostot 20.44380917 Tilojen neliöt Nyt Uudet Hinta/neliö Koros Fysiatria 1065.2 997.2 205.01 3 076 400.86 3 048 510.48 27 890.38 0.09 Lääk.kuntoutus 291.2 165 191.55 1356.4 1162.2

LIITE 6 1. SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (tekstissä myöhemmin myös ESSHP tai Toimittaja) ja Mikkelin kaupunki (tekstissä myöhemmin myös Tilaaja) sopivat tällä sopimuksella perusterveydenhuollon fysioterapian palveluista ja yhteistyöstä. 2. SOPIJAPUOLTEN YHTEYSTIEDOT Toimittaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Y-tunnus: 0825508-3 Osoite: Laskutusosoite: Yhteyshenkilöt: Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli sama Riikka Juhakoski, Auli Hämäläinen Tilaaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi/mikkelin palvelutuotantoyksikkö Y-tunnus: 0165116-3 Osoite: Maaherrankatu 9-11 Laskutusosoite: Yhteyshenkilöt: Minna Mutanen 3. KUVAUS FYSIOTERAPIA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISPERI- AATTEISTA Tämä sopimus kattaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a (30.12.2013/1202) mukaiset palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön välillä. Palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi tuottaja tuottaa terveydenhoitolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. 4. TILAT JA TOIMINNAN SUORITUSPAIKAT Toiminta tuotetaan toimittajan tiloissa.

LIITE 6 5. TIETOJÄRJESTELMÄT Toiminta kirjataan ESSHP:n potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. 6. JÄRJESTETTÄVÄN PALVELUN SISÄLLÖN KUVAUS Palvelu- ja toimintamallikuvaus tuotettavista palveluista ovat sopimuksen liitteessä 1. Palvelu sisältää perusterveydenhuollon poliklinikkakäynti- ja ryhmäkäyntituotteet. Arvioitu palvelumäärä vuonna 2015 poliklinikkakäynneissä on 5000 kpl ja ryhmäkäynneissä 800 kpl. Arvioidut käyntimäärät saattavat kuitenkin vaihdella. Mikäli käyntien määrä poikkeaa yli 5 % arvioidusta, niin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan seurantakokouksissa muutoksista toiminnassa. Uusista käyttöönotettavista palvelutuotteista neuvotellaan erikseen ja tilaajan tulee hyväksyä tuotteiden käyttöönotto. Tuotettavien palvelujen määrä ja sisältö määritetään kullekin vuodelle erikseen talousarvioin valmistelun yhteydessä edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä. Palvelun sisältöä ja kattavuutta seurataan seurantakokouksissa joita järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelujen määrästä ja kustannuksista tuotetaan tietoa kuukausittain osana sairaanhoitopiirin kuukausiseurantaa. 7. IRTAIMISTON SIIRTYMINEN Mikkelin kaupunki siirtää veloituksetta sairaanhoitopiirille fysioterapian kuntosalilaitteet erillisen liitteen mukaisesti (LIITE 2). 8. HINNOITTELU JA LASKUTUS Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat laskutettavat palvelutuotteet ja niiden hinnat vuodelle 2015 on esitetty erillisessä laskelmassa, joka on tämän sopimuksen liitteenä 3. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Laskutus tapahtuu kuukausittain toteutuneiden käyntien mukaan ja kustannukset tasataan vuoden lopussa vastaamaan todellista aiheuttamisperiaatetta.

LIITE 6 Palvelujen hinta ja arvioitu määrä vahvistetaan vuosittain elokuun loppuun mennessä. Hinnasta ja tuotantomäärästä järjestetään erilliset neuvottelut ennen hinnan ja määrän vahvistamista. ESSHP laskuttaa kaikista järjestetyistä palveluista tilaajaa kuukausittain jälkikäteen. Muista kun Mikkelin kaupungin kuntalaisten käynneistä tilaaja laskuttaa suoraan ko. kuntaa. Maksuehto 14 pv netto laskun päiväyksestä, viivästyskorko on voimassaolevan korkolain mukaisesti. 9. YLIVOIMAINEN ESTE Ylivoimaiseksi esteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen solmimisen jälkeen sattunut sopijaosapuolista riippumaton ja ennalta arvaamaton seikka, joka ei ole ollut osapuolten tiedossa ja joka nimenomaan estää tai tekee mahdottomaksi sopimukseen perustuvien velvollisuuksien täyttämisen. Tällainen ylivoimainen este voi olla mm. lakko, tietoliikennekatko tai vastaava sopijaosapuolista riippumaton tekijä. 10. ERIMIELISYYDET Sopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin. Erimielisyydet, joita ei saada sopijaosapuolten kesken sovituksi jätetään Itä- Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintoriita-asiana. 11. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus astuu voimaan 1.1.2015 alkaen. Sopimus voidaan jommankumman sopijapuolen toimesta irtisanoa 30.6 mennessä päättyväksi sen kalenterivuoden lopussa. Päiväys ja allekirjoitukset Mikkeli xx.xx.2014 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Mikkelin kaupunki

LIITE 6 Sopimuksen liite 1 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön palvelutuotanto ja lähetekäytännöt perusterveydenhuollossa FYSIOTERAPEUTTIEN PALVELUT 1. YKSILÖFYSIOTERAPIA; TUTKIMUS-, OHJAUS- JA HARJOITUSKÄYNNIT PERUSTERVEYDENHUOLTO Yksilöfysioterapiakäynnit, tules-asiakkaat potilaat tulevat lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä käynnin kesto 60 min käynnin kuvaus: yksilöllinen tutkimus-, ohjaus-, neuvonta- ja harjoittelukäynti tai -käynnit yksilöllisen kotiharjoitusohjelman laatiminen liikkeiden harjoittaminen motivointi itsehoitoon seurantakäynnit ryhmään ohjaus Suoravastaanottotoiminta; selkävastaanotto hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ensineuvon, sairaanhoitajan, kiva-vastaanoton tai opiskelijaterveydenhuollon th tai sh varaa ajan suoravastaanotolle sovitut kriteerit täyttävät kiireelliset ja ei- kiireelliset selkäasiakkaat 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto 30-60 min työkyvyn arviointi 1-5 vrk, sairauslomatodistuksen kirjoittaminen käsikauppalääkityksen ohjaus fysioterapeuttisen tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus Fysioterapeutin kiva-vastaanotto (erilaiset tules-oireiset asiakkaat) Kiva-vastaanotto = kiireellinen vastaanotto Lääkärin lähetteellä tai sairaanhoitajan lähettämänä kivavastaanotolta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä

LIITE 6 käynnin kesto 30-60 min fysioterapeutin tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus ryhmään ohjaus Yksilöfysioterapiakäynti neurologiset asiakkaat, reumaatikot ym. lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat; kaikki yli 65-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset ja alle 65-vuotiaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin ja muut lievät neurologiset asiakkaat lääkärin lähetteellä, hoitovastuu perusterveydenhuollossa kuntoutussuunnitelman mukaiset palvelut 1-2 arviointikäyntiä, ohjaus ryhmään sarjahoitokäynnit toimintakyvyltään heikkokuntoisille, max 10 käyntiä käynnin kesto 60 min yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen kotiin ja kuntosaliin, motivointi itsehoitoon jatkohoidon järjestäminen Lasten ja nuorten ryhtitarkastukset, vauvojen ja leikki-ikäisten lasten motorisen kehityksen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakäynnit lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä 1-3 käyntiä/ seurantakäynnit käynnin kesto: o ryhtitarkastus 60 min o skolioosiseurannat 30 min o motorisen kehityksen arviointi 60-75 min Arvioinnin ja tutkimuksen pohjalta yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen, liikuntaneuvonta, vanhempien ohjas, motivointi, yhdessä tekeminen Yhteistyö lasta hoitavien tahojen kanssa (päiväkodit, koulut, perhekodit jne.) Esshp:n tai KYS:n fysioterapeuttien konsultaatio tarvittaessa Liikuntaneuvonta-asiakkaiden ohjauskäynnit määritellyt kriteerit täyttävät työikäiset joko terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai itse hakeutuen kaksi käyntiä+ seurannat 6 kk ja 12 kk, puhelinseurannat kesto 75 min

LIITE 6 fysioterapeutin haastattelun ja mittausten pohjalta laaditaan asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, elämäntapaohjaus, liikuntaryhmiin ohjaaminen PERUSTERVEYDENHUOLTO Pienryhmät (3-8 osallistujaa) 7-10 käyntikertaa lihasvoima- ja tasapainoryhmiä ikääntyneille niska- ja selkäryhmiä työikäisille pre- ja postoperatiivinen alaraajaryhmiä lonkan ja polven tekonivelpotilaille kuntosaliryhmiä neurologisille potilaille, toimintakyvyltään heikkokuntoisille ikääntyneille, diabeetikoille, sydänpotilaille olkapääkipuisten ryhmiä selkäleikattujen ryhmiä Moniammatilliset ohjausryhmät (hyvänolon-ryhmät) non-stop -ryhmät 10-15 osallistujaa, 4-8 käyntikertaa / asiakas lääkäri, sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti elämäntapaohjausryhmät; diabeetikot, sydän- ja verenpainepotilaat, ylipainoiset perhevalmennusryhmä 2.YHTEISTYÖ JA TUKI LÄHIPALVELUILLE yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta potilastiedot luettavissa konsultaatiomahdollisuus; jatkohoitopaikan terapeutti voi ottaa tarvittaessa yhteyttä 3. ASIANTUNTIJAPALVELUT Alueelliset koulutukset Alueelliset yhteistyöverkostot terveyskeskukset lastenfysioterapeutit, tapaamiset 1 x vuosi 4.KOTIKUNTOUTUS JA KOTIUTTAVA KUNTOUTUS

LIITE 6 Suunniteltu jatkossa alueelliseksi kehittämiskohteeksi 5.APUVÄLINEARVIOT /APUVÄLINEET PERUSTERVEYDENHUOLTO Vastaanottojen asiakkaille 6.ALUEELLISEN APUVÄLINEYKSIKÖN PALVELUT Yksikkö tekee asiakaslähtöistä yhteistyötä apuvälineasioissa 7.SÄHKÖISET PALVELUT KUNTOUTUKSESSA Näkemys tulevaisuuden tarpeista: sähköinen asiointi, videovälitteiset palvelut jne. Turvallinen viestinvälitys Hyviksen kautta kehitteillä 8.FYSIATRIAN YKSIKÖN JA LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN YKSIKÖN RA- JAPINNAT Rajapintojen selkeyttäminen jatkossa Lakisääteiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut: terveyskeskuksen fysioterapian tähän asti hoitamat lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät

LIITE 6 Sopimuksen liite 2 Irtaimistoluettelo perusterveydenhuollon yksiköstä Pankalammelta uuteen fysiatrian yksikköön Mikkelin keskussairaalaan siirtyvistä kuntosali- ym.harjoitusvälineistä ja kalusteista Kuntosali- ym. harjoituslaitteet: HUR- ilmanpainelaitteet 5 kpl kuntopyörä 4 kpl cross- trainer ( Matrix) pulley- vetolaite+ lisävarusteet soutulaitteet 2 kpl jalkaprässi (David) Motomed ;jalka- käsiharjoituslaite puolapuut 2- osainen, 3 kpl selkä- vatsapenkki peilipöytä juoksumatto kuntopyörä testikäyttöön peili, pyörillä seisova käsipainoteline + käsipainot levytanko+ painot TRX- harjoituslaite pienharjoitusvälineitä; tasapainotyynyt, jumppakepit, flexibarit, mankka, palloja jumppajakkaroita 10-15 kpl, yksi korkea jakkara jumppamattoja 10-15 psoas- tyynyjä 8

LIITE 6 Sopimuksen liite 3 Henkilöresurssit kk-palkka lomaraha (6 %) Palkka + lomaraha sos.kulut (28,02%)* Palkka + sos.kulut Palkka + sos.kulut yhteensä Fysioterapeutit 5 2 500.00 150.00 2 650.00 742.53 3 392.53 16962.65 5 16962.65 *) Sotu 2,14 % Kuel 16,85 % TVM 2,88% Tapat. 0,20% Eläkemenoperusteinen Kuel 5,95 % Kustannukset Nousu Kustannukset/ henkilö Henkilöstökustannukset/vuosi 203 551.80 Palveluiden osotot 37062.32 20 % 44 475 1 815 18 152.97 Tavaraostot 29739.36 20 % 35 687 1 457 14 566.22 Sisäiset vyörytykset 522164.9 10 % 574 381 23 444 234 441.39 470 712.38 58 839.05 =>Kustannukset/resurssi/vuosi HYPOTEETTINEN LASKELMA Kustannuk set/ tuotettu suorite Asiakkaiden omavastuut/ kerta keskimäärin *) Toiminnot Resurssit Kustannukset/ toiminto Tuotetut suoritteet Kustannus - omavastuu Ryhmän kävijämäärä kustannus/ osallistuja Poliklinikkakäynnit 4.25 250 065.95 5049 49.53 4 45.53 Jokainen fysioterapeutti tekee keskimäärin 6 hoitokertaa/päivä Ryhmäkäynnit 0.75 44 129.29 792 55.72 55.72 4008 11.01 -> 6*198 (keskimääräinen työpäivien määrä vuodessa) 5 5841 1168.2 hoitokerta työntekijätyöpäivien lukumäärä 6 4.25 198 5049 *) maksukatot, alle 18-vuotiaat, yli 45 kertaa -> ei peritä Ryhmäkäynnit 20 ryhmää/viikko -> 4 ryhmää/päivä ryhmät/ päivä työpäivät 4 198 792

1 SOPIMUS AVOFYSIOTERAPIAN TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYIHIN LIITTY- VISTÄ HENKILÖSTÖSIIRROISTA SOPIJAOSAPUOLET Mikkelin kaupunki Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jäljempänä sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOPIJAOSAPUOLTEN VÄLILLÄ Tätä sopimusta sovelletaan Mikkelin kaupungin seudullisen sosiaalija terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Sairaanhoitopiiriin perustettaviin kokoaikaisiin työsopimussuhteisiin tehtäviin siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä entisin palkkaeduin 1.1.2015 lukien seuraavat Mikkelin kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: - fysioterapeutti Jaana Hämäläinen - fysioterapeutti Maija Lensu - fysioterapeutti Anita Maisonen - fysioterapeutti Mervi Marttinen - fysioterapeutti Sirpa Rikama Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Luovutushetkellä voimassa olleesta työsuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Siirtyvän työntekijän työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena. Siirtyvien työntekijöiden palvelussuhdeaika lasketaan alkaneeksi luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien. Tämä vaikuttaa mm. työkokemuslisään, irtisanomis-/irtisanoutumisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, palkallisen sairausloman karenssiaikaan, äitiysvapaan palkallisuuteen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen. Palkkaedut säilyvät entisen suuruisina. Henkilöstön eläke-edut eivät kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkelain mukaisesti muutu siirron yhteydessä. Mikkelin kaupunki vastaa edellä mainitulle henkilöstölle palveluksessa kertyneistä siirtymäajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvista palkka- ja muista palvelussuhdesaatavista.

Mikkelin kaupunki maksaa siirtymisajankohtaan mennessä ansaituista ja pitämättä olevista vuosilomista aiheutuvat kustannukset (vuosiloma-ajan palkka, lomakorvaus, lomaraha ja mahdollinen säästövapaa) palkkasivukustannuksineen sairaanhoitopiirille, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. 2 Vuosilomakustannusten korvauksen perusteena on siirtymisajankohdan 31.12.2014 mukainen varsinainen palkka. Vuosiloma-ajan palkan määräksi katsotaan ko. ajankohdan mukainen varsinainen kuukausipalkka jaettuna luvulla 20,83 ja kerrottuna KVTES:n 2014-2016 vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukon mukaan määräytyvien 31.12.2014 pitämättä olevien vuosilomapäivien määrällä. Vastaavasti määräytyy pitämättä olevista säästövapaista maksettava korvaus. Mikäli lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2014 31.3.2015 on vuosilomaa ansaittu sekä luovuttajan että luovutuksen saajan palveluksessa, jakautuvat kustannukset näiden välillä täysien lomanmääräytymiskuukausien suhteessa (esim. täydeltä lomamääräytymisvuodelta 1.4.2014 31.3.2015 luovuttajan osuus on 9/12 osaa vähennettynä ennen luovutusta mahdollisesti pidetyillä/maksetuilla lomapäivillä). Mikkelin kaupunki suorittaa korvaukset 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun sairaanhoitopiiri on toimittanut laskelman sille tiedoksi. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. kuuta 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo J Koski sairaalajohtaja MIKKELIN KAUPUNKI Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Ari Liikanen hallintojohtaja

MIKKELIN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ 2015 1

MIKKELIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Mikkelin kaupunginvaltuusto.12.2014 Voimaantulo: 1.1.2015 Sisällysluettelo 1. LUKU Yleiset määräykset 2. LUKU Kaupungin organisaatio 3. LUKU Kokousmenettely 4. LUKU Kaupungin talous 5. LUKU Hallinnon ja talouden tarkastus 6. LUKU Toimivalta henkilöstöasioissa 7. LUKU Viranhaltijoiden ratkaisuvalta 8. LUKU Muut määräykset 2

MIKKELIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleiset määräykset 1 Soveltaminen Mikkelin kaupungin hallinnossa noudatetaan kuntalain ja muun kunnan toimintoja ohjaavan lainsäädännön lisäksi tätä sääntöä yleisenä kaupungin hallintoa sitovana ohjeena. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan ja pelastuslautakunnan, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikelaitosten, tilakeskuksen toiminnasta määrätään niiden omissa johtosäännöissä. Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 2 luku Kaupungin organisaatio 2 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja seuraavat lautakunnat ja johtokunnat 15 jäsentä Kaupunginhallitus Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli valitsee 13 jäsentä) 13 jäsentä Haukivuoren aluejohtokunta Ristiinan aluejohtokunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Tekninen lautakunta 11 jäsentä Anttolan aluejohtokunta Pelastuslautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä) Maaseutu- ja tielautakunta Rakennuslautakunta Tarkastuslautakunta 3

3 Virasto-organisaatio 10 jäsentä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta (Mikkeli valitsee 5 jäsentä) 9 jäsentä Mikkelin seudun ympäristölautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä) Suomenniemen aluejohtokunta 8 jäsentä Etelä-Savon Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta Vesiliikelaitoksen johtokunta 5 jäsentä Keskusvaalilautakunta Lisäksi kaupunginhallituksen alaisena toimii nuoria koskevien asioiden asiantuntija- ja yhteistyöelimenä vaalilla valittava Mikkelin nuorisovaltuusto. Kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat asettaa toimi- tai neuvottelukuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten sekä valitsevat jäsenet toimielimiin. Luottamushenkilöorganisaation muutoksista päättää valtuusto. Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenet lautakuntiin ja aluejohtokuntiin sekä kaupunginhallitus johtokuntiin omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kaupungin henkilöstöorganisaatio jakautuu keskushallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan. Kaupungin toiminnot jaetaan toimialoihin ja tulosalueisiin, jotka sijoitetaan toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä määrittelee tulosalueet hyväksyessään kaupungin talousarvion. Tulosalueet voidaan jakaa toimielimen omalla päätöksellä eritasoisiin tulosyksiköihin. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö sijoitetaan keskushallintoon ja eri toimielinten alaisuuteen tulosalueittain. Keskushallinto ja toimialat ovat toimielinjaon mukaisesti seuraavat: 1. Keskushallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Etelä-Savon Työterveyden Liikelaitos Etelä-Savon pelastuslautakunta Mikkelin Vesiliikelaitos 4

Otavan Opiston Liikelaitos Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Mikkelin seudun ympäristölautakunta 2. Sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 3. Sivistystoimi Kasvatus ja opetuslautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 4. Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Tilakeskus Keskushallinto Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Kaupunginjohtaja päättää keskushallinnon organisoimisesta sekä tehtävien- ja vastuunjaosta ellei tässä säännössä ole muuta määrätty. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väestön tarpeita vastaavasti ja vaikuttaa siihen, että toimialalle osoitetaan voimavaroja riittävästi sekä että muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon. Sen lisäksi, mitä on säädetty, toimialan tehtävänä on huolehtia kaupungin tehtäviin kuuluvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittiustoimen tehtävistä. Sivistystoimen toimiala 5

Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Tekninen toimiala Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomiseksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maanhankinnasta ja - luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kuntateknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, maaseutu- ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista. 4 Virasto-organisaation johtaminen Virasto-organisaatiota johtaa kaupunginjohtaja. Toimialaa johtaa toimialajohtaja, joka päättää toimialan sisäisestä työvoiman käytöstä ja sisäisistä johtoryhmistä. Kaupunginjohtaja päättää toimialojen välisestä työnjaosta ja työvoiman käytöstä. Kaupunginjohtaja nimeää kaupunginjohtoryhmät, jotka toimivat kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallinnon johtamisessa ja kehittämisessä. Toimialoilla voi olla omia johtoryhmiä, joiden asettaminen määritellään toimialan omassa toimintasäännössä. Toimialatasoisissa johtoryhmissä on henkilöstöedustus. 5 Toimenkuvauksen sisältö Viranhaltijoiden ja työntekijöiden työtehtävät määrätään toimenkuvauksissa. 6 Toimenkuvauksen laadinta 7 Toimenkuvauksen valmistelee lähin esimies yhteistyössä henkilön kanssa. Toimenkuvaukset ja tulostavoitteet tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä. Toimenkuvaukset tarkistetaan myös henkilöstömuutosten tai tehtävämuutosten yhteydessä. 6

Toimenkuvauksen hyväksyminen 8 Kaupunginhallitus Toimenkuvauksen hyväksyy: 1. kaupunginhallitus kaupunginjohtajan osalta, 2. kaupunginjohtaja toimialajohtajien osalta ja välittömien alaisten osalta, 3. toimialajohtajat tulosalueidensa esimiesten ja välittömien alaistensa osalta, 4. tulosalueiden esimiehet alaistensa osalta ja 5. tulosyksiköiden esimiehet alaistensa osalta. Toimiala Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kokoonpano ja toimikausi Kaupunginhallituksessa on jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Toimivalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on erityisesti: 1. valmistella kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat, 2. seurata kaupunginvaltuuston kaupungin organisaatiolle asettamien tulostavoitteiden toteuttamista, 3. vastata kaupungin talouden vakaudesta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta, 4. huolehtia kaupungin omistamien osakeyhtiöiden, osuusyhtiöiden, liikelaitosten ja muiden vastaavien tulosyksiköiden toiminnallisten tavoitteiden ja tuottotavoitteiden valmistelusta sekä näiden toimintojen organisointimuodon kehittämisestä sekä 5. hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää kahden tai useamman toimialaan kuuluvan asian, ellei kyseessä ole asia joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan, 2. päättää toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä jaostonsa tai alaisensa viranhaltijan tai lautakunnan ratkaistavaksi, 3. nimeää kaupungin edustajat konserniyhtiöiden hallituksiin ja muihin vastaaviin toimielimiin sekä kaupungin organisaatioon kuulumattomiin yhteisöihin, 4. päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston pää- 7

9 Kaupunginjohtaja 10 töksen lopputulokseen sekä päättää muutoinkin selitysten ja lausuntojen antamisesta ja kaupungin valitusoikeuden käyttämisestä, 5. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä asiassa 30 000 euron määrän. 6. hyväksyy paikalliset virka- ja työehtosopimukset, ellei se ole tältä osin siirtänyt päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle, 7. hyväksyy virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanon ja suositussopimukset sekä päättää siitä, missä laajuudessa muut viranomaiset voivat päättää virkaja työehtosopimusten mukaisista palvelussuhteen ehdoista, 8. päättää virkojen ja toimien perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi lukuun ottamatta niitä virkoja, joiden täyttämisestä valtuusto päättää, 9. päättää kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä, hankkimisesta, myymisestä tai muusta luovuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä asemakaavoitetulla alueella olevan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamista. 10. päättää kaupungin riskienhallintapolitiikasta ja -ohjelmasta, 11. päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta, 12. päättää palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista lukuun ottamatta valtuuston päätettäväksi säädettyjä tai sen itselleen pidättämiä maksuja ja taksoja sekä niitä maksuja ja taksoja, jotka kaupunginhallitus on siirtänyt muun hallintoelimen ratkaistaviksi, 13. käyttää asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvaa ratkaisuvaltaa, 14. päättää kunnan alueella toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen 15. päättää huoneistojen tai muiden tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden, muiden osakkeiden sekä rakennusten, jotka eivät ole kiinteistöjä, ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta ja vaihtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä 16. päättää maankäyttösopimuksista kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa Kaupunginhallitus voi päätöksellään siirtää tässä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle. Kaupungin hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajaksi valittavalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi hallinnollista kokemusta tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja talouteen. Kaupunginjohtajan ollessa estynyt, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja tai myös hänen olleessa estynyt tai esteellinen kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 8

Kaupunginhallituksen jaostot Kaupunginvaltuusto voi kaupunginhallituksen esityksestä asettaa kaupunginhallitukselle jaostoja. Asettaessaan jaoston kaupunginvaltuusto samalla määrää jaoston jäsenten määrän, tehtävät ja ratkaisuvallan Kaupunginhallitus valitsee jaostoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. 11 Lautakunnan yleinen ratkaisuvalta Lautakunta tehtäväalueellaan ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää toimialallaan toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toimialaansa koskevista sopimuksista kaupunginvaltuuston tai hallituksen määräämissä rajoissa, 3. päättää toimialansa palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista ja yleisistä maksuperusteista, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 4. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä asiassa 15 000 euron määrän, ei kuitenkaan myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä tapauksessa 30 000 euron määrän, ja lautakunnan alaisen viranhaltijan valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia myönnettävän vahingonkorvauksen ollessa määrältään alle 15 000 euroa, 5. päättää hankinnoista ja irtaimen omaisuuden myynnistä tai käytöstä poistamisesta hankintaohjeen mukaisesti, 6. tekee esityksen kaupunginvaltuustolle palvelujen tuottamistavasta, palveluverkosta, uusien palveluiden tuottamisesta ja nykyisten lakkauttamisesta hyväksytyn talousarvion mukaisesti, 7. huolehtii toimialan saatavien ja tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja vapauttamisesta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 8. tekee esityksen kaupunginhallitukselle toimialaansa kuuluvan tulosalueen esimiehen valinnasta, 9. päättää talousarvioesityksen tekemisestä kaupunginhallitukselle, 10. huolehtii tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittämisestä niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka kaupunginvaltuusto on talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tai muutoin asettanut, 11. seuraa toiminnan tuloksia sekä ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta, 12. päättää avustusten myöntämisestä yksityisille ja järjestöille, 13. päättää toimialallaan muutoksen hakemisesta tuomioistuimen ja muiden viranomaisten päätöksiin ja käyttää toimialallaan kaupungin puhevaltaa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa sekä 9

15. päättää talousarvion vuosittaisesta käyttösuunnitelmasta, hankinnoista ja viranhaltijoiden oikeudesta päättää niistä. 12 Lautakunnan erityinen ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä ostettavista perusterveydenhuoltopalveluista sekä erikoissairaanhoitopalveluista sekä 2. päättää sosiaalihuoltolain tai kansanterveyslain mukaisista tehtävistä, jotka erityislainsäädännössä on määrätty sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. hyväksyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtaiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat, 2. päättää koulutuksen arvioinnista, 3. päättää koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-ajoista, 4. päättää lukiokoulutuksen järjestämislupien hakemisesta, 5. päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista ja niiden sijoittamisesta oppilaitoksiin, 6. päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta tuottajalta, 7. päättää perusopetuksen oppilasalueista (lähikoulualueet), 8. hyväksyy lukuvuosittaisen koulukuljetussuunnitelman lainsäädännön ja kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan, 9. päättää lehtorin virkojen ja lukion lehtorin virkojen opetusaineet sekä lukion lehtorin virkojen opetusaineissa vaadittavien opintojen laajuuden, 10. päättää kokeilulupien hakemisesta, 11. vahvistaa perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteet ja järjestettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet, 12. päättää perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tai vastaavalle perusopetuksen luokalle, milloin oppilaan huoltaja vastustaa siirtoa, 13. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi, 14. päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 10

1. päättää kaupunginkirjastoa, museoita ja yleistä kulttuuritoimea ja orkesteria koskevista asioista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella, 2. päättää nuoriso- ja liikuntapalveluista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella sekä 3. päättää liikuntapaikkojen ylläpidosta. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovuttamien tonttien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä, 18. päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan 19. päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 11

20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista Teknisen lautakunnan jaosto Teknisen lautakunnan jaosto, joka toimii tilakeskuksen johtokuntana, ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää talonrakennusinvestointihankkeiden hyväksymisestä toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 3. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 4. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 5. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 6. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 7. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 8. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 9. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 10. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 11. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 12. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 13. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 14. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta Maaseutu- ja tielautakunta Maaseutu- ja tielautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää yksityisteiden avustusten jakoperusteista, 2. tekee ehdotuksen kaupunginhallitukselle alemman tieverkon rahoitustarpeesta, 3. jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustukset, 12

4. päättää alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa sekä 5. päättää kunnan suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteille. 6. päättää vesihuoltoavustusten myöntämisestä Aluejohtokunta Aluejohtokunnan tehtävänä on kehittää ja valvoa alueen asukkaiden hyvinvointia, tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita sekä edistää paikallista toimintaa ja kulttuuria. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulee pyytää aluejohtokuntien lausunnot asioista, jotka koskettavat kulloistakin aluetta. Aluejohtokunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. antaa lausunnon talousarviosta, kaava-asioista, yhteispalvelupisteen toimintaperiaatteista ja muista vastaavista aluetta koskevista merkittävistä asioista 2. päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan. 3. päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnille ja kaupunginhallitukselle, joiden tulee antaa vastaukset hallintolain edellyttämässä määräajassa. Aluejohtokunnan kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginhallituksen nimeämän esittelijän esittelystä tai puheenjohtajan selostuksen perusteella. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty tai asiat ratkaistaan toimielimen puheenjohtajan esittelystä. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta voivat toimintasäännöissään asettaa jaoston niille määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Lautakunnat valitsevat jäsenet jaostoihin. 3 Luku Kokousmenettely 13 Määräysten soveltaminen 14 Kokousaika ja paikka Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin muissa kuntalain tarkoittamissa toimielimissä. Toimielin päättää varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. 13

15 Kokouskutsu 16 Jatkokokous Kokous pidetään myös, milloin toimielimen puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö sen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kutsu ylimääräisiin kokouksiin on toimitettava, mikäli mahdollista, kirjallisena tai sähköisesti hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan lähettää kirjallisesti tai sähköisesti toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista päätösehdotuksineen lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus läsnäoloon toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Sen tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus toimielimen päätökseksi. Asian käsittely voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. 17 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on itse kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. 18 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kaupunginhallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen päättämillä henkilöillä. Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla oman toimialan toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla. 14

19 Kokouksen pitäminen 20 Kokouksen johtaminen Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa asianomaisen johtokunnan päätöksellä 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Kokouksen avattuaan puheenjohtajan on todettava läsnäolijat. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli erityiset syyt sitä vaativat. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 21 Tilapäinen puheenjohtaja 22 Esittely Kokousta tai asian käsittelyä varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa Asiat ratkaistaan toimielimen kokouksissa pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginjohtajan esittelystä. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hallintojohtaja. Muiden toimielimien kokouksissa asiat ratkaistaan toimintasäännössä nimetyn pääsääntöisesti yhden viranhaltijan esittelystä. 15

Erityisestä syystä toimielin voi päättää, että asia käsitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 23 Esteellisyyden toteaminen 24 Äänestystapa 25 Äänestysjärjestys 26 Vaalit Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä 3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava taitettu kokoon niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. 16

Äänestysliput annetaan toimielimen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. Kunkin toimielimen jäsenen on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava toimielimen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. Nimenhuudon päätyttyä toimielimen puheenjohtaja antaa äänestysliput ääntenlaskijoille, jotka tutkivat niiden pätevyyden, sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Ääntenlaskijat antavat vaalin tuloksesta ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen toimielimelle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 27 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen ja päätöksistä tiedottaminen Pöytäkirjanpitäjä kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina; - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä - kokouskutsun laillisuus ja kokouksen päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina; - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - asian salassapito - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu 17

- äänestykset, äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide Laillisuustietoina; - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeessa ja valitusosoituksessa on mainittava oikaisuvaatimus- ja valitusviranomainen sekä oikaisuvaatimus- ja valitusaika. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Toimielimen esittelijä vastaa päätösten tiedottamisesta. 28 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 29 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. 18

4 luku Kaupungin talous 30 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet vastaavat yksikkönsä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta sekä käyttösuunnitelmien mukaisesta määrärahojen oikeasta käytöstä ja tulojen kantamisesta. Tehtävät on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa tehtävän sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. 31 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 32 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kaupunginhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 33 Poistosuunnitelmien hyväksyminen 19

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. 34 Rahatoimen hoitaminen Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman nettomuutoksesta. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 35 Maksujen määrääminen 36 Riskienhallinta Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus, mikäli päätösvaltaa ei ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 5 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 37 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. 20

Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. 38 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. 39 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla ja sisäisellä tarkastajalla on läsnäoloja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. 40 Tarkastuslautakunnan tehtävät 41 Tilintarkastajan valinta Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT- tilintarkastajan ja yhden JHTT- varatilintarkastajan / JHTT- yhteisön. 42 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 43 Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamiseen, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 21

Tilintarkastajan ilmoitukset 44 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnostaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat asiat. 45 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta 6 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 46 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä säännössä muuta määrätty. 47 Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Kaupunginhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää päätösvaltaansa edelleen. 48 Virkojen ja toimien perustaminen, henkilöstön kelpoisuus sekä virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 22

49 Henkilöstövalinnat Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus päättää toimien perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Toimilla tarkoitetaan toistaiseksi voimassa olevia kuukausipalkkaisia työsopimussuhteita. Viroista ja toimista pidetään luetteloa, josta ilmenee myös henkilöstöltä vaadittava kelpoisuus. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan. Kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat, tulosalueen esimiehet, kehitysjohtajan, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön, talousjohtajan ja kaupunginlakimiehen, Tilakeskuksen johtajan, palvelujohtajan, sisäisen tarkastajan sekä liikelaitosten johtajat. Kaupunginhallituksen tulee pyytää asianomaiselta lautakunnalta lausunto ennen tulosalueen esimiehen valintaa. Toimialajohtaja valitsee tulosyksikköjen esimiehet kuultuaan ensin tulosalueen esimiestä. Muun henkilöstön valinnasta päätetään toimialan toimintasäännössä. 50 Määräaikaisen henkilöstön ottaminen Sijaiset ja muun määräaikaisen henkilöstön ottaa se, joka on myöntänyt virka- tai työvapaan tai jolla muutoin on oikeus ottaa henkilöstöä ko. tulosalueella. 51 Virkojen ja toimien haettavaksi julistaminen Viran ja toimen haettavaksi julistamisesta päättää se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen, mikäli kaupunginhallitus ei toisin päätä. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Sen ohella mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä todetaan, voidaan myös toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa oleva työntekijä ottaa suostumuksellaan ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää, mikäli perusteena on toiminnan tai tehtävien järjestelyyn liittyvä tai muu hyväksyttävä syy. 23

52 Koeaika Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta sekä koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen kaupunginhallituksen mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. 53 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 54 Henkilöstön palkkaus Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Kaupungin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkauksen päättää kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti se, joka suorittaa valinnan. 55 Palvelusaikaan perustuvat lisät 56 Sivutoimiluvat Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palvelusaikaan perustuvat lisät myöntää henkilöstöpäällikkö. Hänellä on oikeus siirtää toimivaltaansa. Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kaupunginjohtaja välittömien alaistensa ja keskushallinnon henkilöiden osalta sekä toimialajohtajat toimialoillaan olevien henkilöiden osalta. 57 Virka- ja työvapaiden myöntäminen Lakiin tai virka- ja työehtosopimuksiin perustuvat ei-harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään seuraavasti: 1. kaupunginhallitus kaupunginjohtajalle, 2. kaupunginjohtaja välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen, 3. toimialajohtajat alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen, 4. tulosalueiden esimiehet alaisilleen, paitsi koulujen ja laitosten johtajat alaisilleen ja 5. tulosyksiköiden esimiehet alaistensa osalta. 24

Enintään yhden kuukauden mittaiset harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään samoin kuin ei-harkinnanvaraisissa tapauksissa. Kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla on kuitenkin oikeus myöntää harkinnanvaraista virka- tai työvapaata enintään yksi vuosi. Tätä pitemmät harkinnanvaraiset virka- tai työvapaat myöntää kaupunginhallitus. Ammattiyhdistystoimintaa ja siihen liittyvää koulutusta varten myönnettävistä virka- ja työvapaista sekä niiden palkallisuudesta päättää henkilöstöpäällikkö. 58 Vuosilomat Kaupunginjohtajan vuosilomajärjestyksen vahvistaa kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja vahvistaa vuosilomajärjestyksen välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Toimialajohtajat vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Tulosalueiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen tulosyksiköiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Tulosyksiköiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaistensa osalta. 59 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan. 60 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Mikäli lomauttaminen kohdistuu eri viranomaisten valitsemiin henkilöihin, voi lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus. 7 luku Viranhaltijoiden ratkaisuvalta 61 Erityinen ratkaisuvalta Kaupunginjohtaja päättää asiat, jotka koskevat 25

1. kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä ja vieraanvaraisuuden osoittamista, kaupungin edustajan nimeämistä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistä, ellei kaupunginhallitus ole erikoistapauksessa toisin päättänyt. Ensisijaisesti edustustilaisuuksien järjestämisestä päättää kaupunginhallitus. 2. kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa talousarvio- tai tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista sekä niitä koskevien velkakirjojen hyväksymistä, 3. sijoitussuunnitelman hyväksymistä ja muiden tarpeellisten ohjeiden antamista kaupungin rahavarojen sijoittamisesta, 4. toimialajohtajia koskevaa henkilöstöhallintoa, 5. juhlaliputuksen järjestämistä, 6. kaupungin tiedotusaineiston jakoa, 7. kaupunginhallituksen käyttöön varattujen määrärahojen käyttämistä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa, 8. pakkohuutokaupalla myytävästä kiinteistöstä tarjottavan kauppahinnan enimmäismäärän hyväksymistä, 9. valtion perinnön vastaanottamista kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymistä ja pesän varojen sijoittamista kaupunginhallituksen vahvistamien yleisten ohjeiden mukaisesti, 10. lainojen siirtoa ja kaupungin saatavien kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamista, 11. kaupungin varoista myönnettävien avustusten ja lainojen maksattamista, 12. kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa akordi- ja muita siihen verrattavia sopimuksia 13. kaupungin omaisuuden vakuuttamisen yleisiä perusteita, 14. vapautuksen myöntämistä a) kunnallisveron b) sairausvakuutusmaksun c) kansaneläkevakuutusmaksun sekä d) muun julkisoikeudellisen maksun suorittamisesta, milloin se lain tai asetuksen mukaan on mahdollista eikä päätösvalta kuulu muulle kaupungin viranomaiselle. 8 luku Muut määräykset 62 Tiedottaminen Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista viranhaltijoista. 63 Kaupungin asukkaiden aloitteet 26

Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi se aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 64 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisten ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 65 Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut Tavanomaisista tiedonantamisista, pöytäkirjanotteista, kopioista ja muista tulosteista peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta ja muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisten julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista. 66 Päätösvallan edelleen siirtäminen Toimialojen omissa toimintasäännöissä voidaan siirtää toimielinten ratkaisuvaltaa edelleen toimielinten alaisille viranhaltijoille niissä asioissa, jotka ovat erikseen todettu toimielimen ratkaistavaksi tässä hallintosäännössä. Päätösvallan edelleen 27

67 Nimenkirjoitus 68 Tarkemmat ohjeet siirtämisestä on ilmoitettava välittömästi kaupunginhallitukselle. Päätösvallan siirrosta pidetään luetteloa keskushallinnossa. Kaupunginjohtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranhaltijalle. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginlakimies tai talousjohtaja, jollei kaupunginhallitus ole toisin valtuuttanut. Muiden toimielimien päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ko. toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa sihteeri tai asian valmistelija, jollei toimialan omassa toimintasäännössä muuta määrätä. Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätösvaltansa nojalla tehdyt päätökset ja niihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Asian valmistelija allekirjoittaa valmistelua koskevat asiakirjat. Varsinaisten allekirjoittajien ollessa estyneitä vastaavat allekirjoitusoikeudet ovat heidän sijaisillaan. Tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus. 28

MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m 2 1000 /tontti 2. kun tontin pinta-ala on 2001-10000 m 2 1200 /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli 10000 m 2 1400 /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan 100 4. Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) 540 6. Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL 214.1 :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL 214.2 :n mukaisessa tapauksessa 510

11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen 1.1.2000 muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL 221.3 :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo 1.1.2015. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m 2 1000 /tontti 2. kun tontin pinta-ala on 2001-10000 m 2 1200 /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli 10000 m 2 1400 /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan 100 4. Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) 540 6. Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL 214.1 :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL 214.2 :n mukaisessa tapauksessa 510

11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen 1.1.2000 muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL 221.3 :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo 1.1.2015. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 VUOKRASOPIMUKSEN ESISOPIMUS LUONNOS 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Esisopimuksen kohde VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET Mikalo Oy, jäljempänä vuokranantaja ja Mikkelin kaupunki, tilakeskus, jäljempänä vuokralainen. Mikalo Oy rakennuttaa omistukseensa päiväkoti käyttöön soveltuvan kiinteistön. Kiinteistön tilaohjelmasta ja suunnittelusta vastaa Mikkelin kaupungin tilakeskus. Tällä esisopimuksella osapuolet sopivat Mikkelin kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti päiväkodin valmistelusta ja toteuttamisesta Mikalo Oy:n toimesta ja omistukseen, sekä vuokrakohteen vuokraamisesta Mikkelin kaupungin tilakeskukselle. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä tilojen vuokraajaksi tulevan Mikkelin kaupungin tilakeskuksen kanssa. Esisopimus tarkennetaan vuokrasopimuksen muotoon sen jälkeen, kun hankkeen sisältö, valmistumisaika ja kokonaiskustannukset ovat täsmentyneet. Vuokran määrä ja muut ehdot täsmennetään varsinaisessa vuokrasopimuksessa. Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: 50100 MIKKELI Y-tunnus: 0165298-3 Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: 50600 MIKKELI Y-tunnus: 0165116-3

2. VUOKRAUSKOHDE Yleistiedot: Osoite: Päämajankatu 18 Postinumero: 50100 Postitoimipaikka: MIKKELI Rakennusoikeus: 2000 m² Vuokrattavat tilat: Pinta-ala. Korttelin pinta-ala: 7791 m² Liitteet: Vuokran määrittely: liite 1: Vuokrakohteen sijainti (asemapiirustus) liite 2: Rakennuksen ulkonäkö (julkisivupiirustukset) liite 3: Rakennuksen pohjapiirros liite 4: Rakentamisen aikataulu (alustava) liite 5: Vuokran määrä (alustava arvio) liite 6: Hallintosopimus liite 7: Vastuunjakotaulukko Vuokran määrittelyn perusteena ovat rakennuksen toteutuneet rakentamiskustannukset sekä rahoituskustannukset, jotka jyvitetään kuukausivuokraksi rahoituslaskelman mukaisesti. Liite 5. Vuokrasopimusta koskevat tilat ilmenevät liitteestä. Liite 3. Käyttötarkoitus: Rakennusta käytetään päiväkotina tai muussa vastaavassa yleishyödyllisessä käytössä.

Tarkennukset: Vuokralainen sitoutuu noudattamaan yllämainittua käyttötarkoitusta ja harjoittamaan yllä mainittua toimintaa. Käyttötarkoituksesta ja sovitusta toiminnasta ei saa poiketa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Tilojen osittaistakaan hallintaa ei saa luovuttaa, tässä sopimuksessa mainitsemattomalle, kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Vuokralainen vastaa toiminnan vaatiminen lupien ja tarvittavien viranomaistarkastusten hakemisista ja kustannuksista. 3. VUOKRA-AIKA JA IRTISANOMINEN Vuokrasopimus on määräaikainen ja vuokrakohde vuokrataan kahdenkymmenenviiden (25) vuoden määräajaksi ajalle 1.11.2015 31.10.2040 Vuokrakohteen hallinta katsotaan luovutetuksi erikseen kirjallisesti sovittavana ajankohtana kohteen valmistuttua, siitä suoritetun yhteisen katselmuksen jälkeen. 4. VUOKRAN SUURUUS Vuokranantajan palvelu- ja vuokraustoiminta perustuu omakustannusperiaatteeseen. Vuokrantarkistuksen korotusperusteena ovat rahoituslaskelman hinnoitteluperusteet. Hinnoitteluperusteet määräytyvät kohteen sen hetkisistä lainoituksen pääoma- ja korkokuluista. Rakennuksen vuokra perustuu pääomavuokraan, liitteen 5 mukaisesti. Vuokralaskelma tarkistetaan varsinaisen vuokrasopimuksen yhteydessä. Esivuokrasopimus toimii vuokrasopimuksena varsinaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen asti. Vuokralainen vastaa hallinta-aikanaan kaikista kiinteistön huolto-, käyttö-, korjaus ja kunnossapitokustannuksista. Tarkemmin vastuunjaosta sovitaan liitteessä 7. Vuokran määrä ja peruste tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun 1. päivästä lukien. Ennen tarkistusta järjestetään tarvittaessa neuvottelu

sopimusosapuolten välillä, jossa tarkistetaan vuokran määrään vaikuttavat seikat. Vuokran tarkistettu määrä on ilmoitettava vuokralaiselle kuitenkin viimeistään tarkistusta edeltävän kalenterivuoden 31. päivänä syyskuuta. Ensimmäinen tarkistus voidaan tehdä alkamaan aikaisintaan 1.1.2017. 5. VUOKRAN MAKSU Vuokra suoritetaan kuukausittain etukäteen kunkin kalenterikuukauden 5. päivään mennessä vuokranantajan osoittamalle pankkitilille. Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa vuokrakohteen hallinnan luovutuksesta, kuitenkin aikaisintaan 1.11.2015. 6. OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 7. ERITYISEHDOT Liitteessä 7 sovitaan osapuolten välisistä vastuista ja velvollisuuksista. Vuokranantaja ei vastaa sähkön ja lämmön eikä jäte-, lämpimän- tai kylmänveden saannista eikä niiden jakelussa tapahtuvista katkoista, rajoituksista tai epäsäännöllisyyksistä, mikäli ne aiheutuvat vuokranantajasta riippumattomista syistä. Vuokranantaja sitoutuu neuvottelemaan vuosittain ennen vuokran tarkistusta vuokralaisen kanssa kiinteistöön tehtävistä vuosikorjauksista sekä muista vuokran määrään vaikuttavista seikoista, sekä tarvittaessa tämän sopimuksen ehtojen tarkistamisesta. Vuokralainen ei saa suorittaa muutos- tai perusparannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Vuokralainen ottaa toiminnanvastuuvakuutuksen, joka kattaa vuokralaisen huoneistolle, kiinteistölle ja ulkopuolisille aiheuttamat vahingot. Vuokralainen sitoutuu siihen, että vuokrattava kiinteistö ja muu vuokraukseen kohdistuva ovat arvonlisäverolain (30.12.1993 /1501) vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä. Jos vuokranantaja joutuu vuokralaisen toimenpiteiden tai laiminlyöntien vuoksi maksamaan palautuksia tai suorittamaan muita sanktioita on vuokralainen velvollinen korvaamaan vastaavan määrän vuokranantajalle.

Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää tätä vuokrasopimusta kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan etukäteistä kirjallista suostumusta. Vuokralaisen on varmistettava aina verottajalta muuttaessaan (mm. ulkoistaminen), laajentaessaan tai supistaessaan toimintaansa, että kiinteistö täyttää edelleen arvonlisäverolain mukaiset edellytykset arvonlisäveron vähennysoikeuteen. Mikäli vuokranantaja menettää vuokralaisesta johtuvista syistä arvonlisäveron vähennysoikeuden, kustannuksista vastaa vuokralainen. Sopimuksen ehtoja tulee tarkistaa ainakin, mikäli osapuolten toiminnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat toiminnan laajuuteen, tai jos sopimusosapuolten asemassa tapahtuu muutoksia (esim. vuokralainen siirtää sopimuksen eteenpäin tai vuokranantaja muuttuu) Vuokralainen vastaa oman toimintansa huoneistolle asettamien vaatimusten täyttämisestä. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajalle tämän pyytämät tarpeelliset tiedot harjoitetun toiminnan ja muiden edellä mainittujen seikkojen tarkastamiseksi vuokranantajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. 8. SOPIMUKSEN POIKKEUKSELLINEN PÄÄTTÄMINEN 9. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Osapuolilla on oikeus purkaa tämä sopimus laissa liikehuoneiston vuokrasta määritellystä tai muusta erittäin painavasta syystä, jos rikkomuksella on osapuolelle olennaista merkitystä. Mikäli osapuoli haluaa käyttää purkuoikeuttaan, tulee hänen toimia, kuten tässä sopimuksessa ja laissa liikehuoneiston vuokrasta on säädetty. Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Ellei osapuolten välillä päästä sopimukseen, kaikki tähän vuokrasopimukseen tai sen rikkomiseen, päättämiseen tai pätevyyteen liittyvät riitaisuudet, erimielisyydet ja vaateet ratkaistaan välimiesoikeudessa. 10. SOVELLETTAVA LAKI Jollei muuta ole sovittu, tämän sopimuksen tulkinnassa noudatetaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) siihen tulleine muutoksineen.

11. SOPIMUSKAPPALEET Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi (1) kummallekin osapuolelle. 12. ALLEKIRJOITUKSET Mikkelissä päivänä kuuta 2014. Mikalo Oy Mikkelin kaupunki, tilakeskus Hannu Sormunen toimitusjohtaja Riitta Väänänen kiinteistöjohtaja

VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 5 VUOKRAN MÄÄRITYS 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: 50100 MIKKELI Y-tunnus: 0165298-3 Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: 50600 MIKKELI Y-tunnus: 0165116-3 2. VUOKRAN MÄÄRITTELY (ARVIO) Lainan määrä Korko% Kuukausierä/annuiteetti Vuokra/kk(alv0%) 2.600.000,00 3,0 12.329,00 12.329,00 /kk

VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 6 SOPIMUS HALLINTOPALVELUISTA 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: 50100 MIKKELI Y-tunnus: 0165298-3 Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: 50600 MIKKELI Y-tunnus: 0165116-3 2. HALLINTOPALVELUT Hallinnon hoitamiseen käytetään Mikalo Oy:n omistamaa tietotekniikkaa ja henkilöstöä. Yleiset hallintopalvelut Vakuutusasioiden hoitaminen Rahoitus (kilpailutus) Lainanhoito Kiinteistöverot Tilintarkastus Toiminnantarkastus Tilinpäätös Välitilinpäätös Konsernitilinpäätös luvut Talousarvio Kirjanpito Vuokralaskutus Vuokrantarkistus Seurantapalaverit Tietojärjestelmät Tarvittava raportointi

ALV-käsittely Veronilmoitukset Kustannuspaikan tilirakenne Laskujen hyväksyminen ja maksatus ajallaan Kiinteistön hallinnolliset yleistehtävät 3. RAKENNUTTAMISPALVELUT Mikalo Oy suorittaa rakennuttamisaikaisen valvonnan yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. 4. PALVELUSOPIMUSKEN HINNOITTELU JA VOIMASSAOLO EHDOT Mikalo Oy veloittaa Mikkelin kaupungin tilakeskusta rakennusaikana 2.350,00 /kk (alv 0 %). Kiinteistön valmistuttua ja hallinnan luovutuksen jälkeen veloitus on 650,00 /kk (alv 0%). Veloitushinta on voimassa esisopimuksen allekirjoitus päivästä alkaen. Veloitushintaa tarkistetaan vuosittain käytettyjen palveluiden mukaan. Hintaa korotetaan kolme (3) % vuosittain 1.1. Sopimus on määräaikainen ja on voimassa vuokrasopimuksen pituisen ajan.

VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 7 VASTUUNJAKOTAULUKKO 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: 50100 MIKKELI Y-tunnus: 0165298-3 Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: 50600 MIKKELI Y-tunnus: 0165116-3 Asia/Kiinteistöön kohdistuva Mikalo Oy Tilakeskus Kiinteistövakuutus X Kiinteistövero X Hallinnolliset tehtävät X Vuositarkastukset X X Isännöinti X Kiinteistön hoito/hoitokulut Piha-alueiden hoito/hoitokulut Sähkö (energia, perusmaksut) Vesi ja jätevesi Lämmitys (energia, perusmaksut) Jätehuolto Irtainvakuutus Toiminnan vastuuvakuutus Vartiointi Avainhallinta Siivous Turvallisuussuunnitelma Käytönopastus ja valvonta Piha-alueet Leikkivälineet (turvatarkastukset) X X X X X X X X X X X X X X X

Ylläpitokorjaukset Vuosikorjaukset Perusparannukset Valonlähteet (lamput) Toiminnan vaatimat viranomaisluvat Toiminnan vaatimat viranomaistarkastukset Määräaikaistarkastukset Huoltopäiväkirjanteht. (eri.järj.) Kuukausikokeilut Turvalaitteet (sammuttimet ym.) Toiminnalliset muutokset Opasteet ja kyltit X X X X X X X X X X X X

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 142 Liite 8 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0946 VT5 LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU 16.4.2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT 19.8.2014 101 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI 25.8.2014 312 NÄHTÄVILLÄ 4.9. 6.10.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT 24.11.2014 439 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelun oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Muinaismuistot... 4 3.1.5 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset... 9 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.1.2 Palvelut... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset muinaismuistoihin... 12 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.4 Maisemalliset vaikutukset... 12 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 13 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 13 5.7 Nimistö... 13 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.3 Toteutuksen seuranta... 14

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita. Kaavan nimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kuva 1. Asemakaava-alueiden sijainti.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksien ja asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus ja osoittaa tätä varten riittävät aluevaraukset. Maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Otteet ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartat 4. Tilastolomake 5. Ote VT5 tiesuunnitelmasta TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu.16.4.2014, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 16.4-16.5.2014. Asemakaavan muutos ja asemakaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan 19.8.2014 ja kaupunginhallitukseen 25.8.2014 joka asetti sen nähtäville ajalle 4.9 6.10.2014. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 24.11.2014 Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuuston käsittelyssä 8.12.2014 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus. Karilan suunnittelualueelle osoitetaan riittävät aluevaraukset tiealueelle ja läjitykselle. Nykyisessä kaavamerkinnässä Karilan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kenkäveronniemessä alueen osat ovat maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-km) jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm) ja puisto joka sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla, rantaan rajoittuvalla peltoalueen reunavyöhykkeellä (VP-ma) muutetaan tiealueeksi. Kenkäveronniemen pappila ja kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Uutta asemakaava-aluetta muodostetaan 1,6 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen VT5 tiesuunnitelman toteutuksesta vastaa Liikennevirasto, kaupunki vastaa omalta osaltaan tarvittavista järjestelyistä, jotka toteutetaan mahdollisesti samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuvat asemakaavoitetuista kaupungin ja valtion omistamista kaavoitetuista ja asemakaavoittamattomasta pelto- ja metsäalueista ja asemakaavoittamattomasta alueesta. Suunnittelukohteita hallitsee valtatien 5 maisema. Karilan lähiympäristössä sijaitsee metsä-, ja peltoalueita sekä hakkuuaukea. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee liikekorttelien alue, jossa toimii mm. autokauppa. Kenkäveronniemen suunnittelualue koostuu valtatien liittymän ja maisemapellon välisestä alueesta. 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Suunnittelualueiden lähiympäristöt koostuvat pääasiassa tieympäristöstä sekä metsä ja maatalousalueesta. Kenkäveronniemen suunnittelualueella sijaitsee maisemapelto. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuksia. 3.1.4 Muinaismuistot Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa kaavamääräys muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kenkäveronniemen alueelta on löytynyt mm. rautakautinen asuinpaikka sekä metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä että muita asuinpaikkalöytöjä. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueella on kaupungin maita. Kaupungin maat on osoitettu oheisessa kartassa harmaalla värillä. Kaava-alue rajautuu VT5:n jonka maapohja kuuluu valtiolle. Maanomistusolosuhteet suunnittelualueilla

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Karila Kenkäveronniemi Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 Yleiskaavatilanne Karila Kenkäveronniemi Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) alue on osoitettu (M-1) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv.2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Ajantasa-asemakaavat Karila Kenkäveronniemi Asemakaava: Alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa 2.2.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. sm Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoituksessa on hyödynnetty VT5 tiesuunnitelman selvityksiä ja suunnitelmia. Tiesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kaava-alueelle ovat luonteeltaan sellaisia, että ei ole nähtävissä sellaisia merkittäviä vaikutuksia joita tulisi erikseen selvittää.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valtatien 5 tiesuunnitelmaa toteutus välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä on alkanut vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelmassa olevat Kenkäveronniemen ja Pitkäjärven liittymät tarvitsevat laajemmat aluevaraukset asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Asemakaavalla ja kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Tiealueeseen sisältyy myös kevyenliikenteen yhteyden tarvitsema pengeralue Kenkäveronniemen suunnittelualueella. Kaavassa osoitetaan myös läjitykselle tarkoitettu aluevaraus. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu 16.4.2014. Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 16.4 16.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla. 4.2.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun tarve liittyy läheisesti VT5 tiesuunnitelmaan ja sen yhteydessä on keskusteltu liikenneviraston ja kaupungin eri toimialojen kesken. Kaavan rajausta on tarkistettu OAS:n jälkeen siten, että se käsittää Karilan alueen lisäksi Kenkäveroniemen tiealueen aluevaraukset. OAS on päivitetty 28.5.2014 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on koordinoitu yhdessä Liikenneviraston ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on kaavahankkeen aikana jätetty lausuntopyynnöt. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavalla mahdollistetaan tiealueiden toteutus ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemen alueella. Maanomistajien tavoitteet Alueen maanomistajat pyrkivät maanomistusjärjestelyillä mahdollistamaan kaavan toteutuksen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavalla ei merkittävästi vaikuteta tiealueiden ympäristöön.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavoitusta koordinoidaan VT5 tiesuunnitelman kanssa. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana kaava-alueen rajausta on tarkennettu vastaamaan VT5 tiesuunnitelman toteutusta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Kaavalla mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien läheisyydessä, samalla uuden pyörätien rakentaminen valtatien 5 varrelle parantaa kevyenliikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemellä. Läjitysalueen sijoituksella vähennetään mahdollisia meluvaikutuksia Karilan alueella. 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava on tullut vireille 16.4.2014 ja OAS on ollut nähtävillä 16.4 16.5.2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kolme lausuntoa. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Pohjois-Savon Ely-keskuksella ja Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikalla ei ollut kommentoitavaan kaavan suhteen. Kaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan 19.8.2014 ja kaupunginhallitukseen 25.8.2014 joka asetti sen nähtäville ajalle 4.9 6.10.2014. Kaavasta saatiin 7 lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Maakuntaliitolla, Pelastuslaitoksella ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon Ely-keskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa. Kaupunginhallitus päätti 24.11.2014, että Kenkäveronniemen kohdalla kaavamääräyksiä ja merkintöjä tulee tarkentaa (vastaamaan paremmin jo olevia merkintöjä ja jotka ottavat paremmin huomioon Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnossaan esille tuomat ehdotukset merkinnöistä.) Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot Lausunto: 1.1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui asemakaavan muutoksesta seuraavaa; Ehdotuksen tulee täydentää länsiosien muutosalueen osalta myös sisään jäävä valtatien 5 nykyisestä tiealuetta vastaava maantie alue (LT). Maantie aluetta ei voi jättää pois kun asemakaava on molemmin puolin tietä. Kaavoittajan vastine: Tiealue on asemakaavoittamaton. Pohjois- Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu puhelimitse 27.10.2014. Sovittiin, että tiealue jätetään kaava-alueen ulkopuolelle. Tievaraus on osoitettu yleiskaavassa eikä täten katsottu tarpeelliseksi liittää aluetta kaava-alueeseen.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 1.2 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kenkäveronniemen kaavamuutoskohde sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-km). Lisäksi aluevarausta koskee sm-merkintä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kaavaselostuksessa kaavamuutoksella todetaan olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Tarkempi tarkastelu kuitenkin puuttuu. Lisäksi selostuksesta ei käy ilmi, että alue on arkeologista aluetta eikä muinaisjäännöksiä käsitellä kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotus ei siten täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n vaatimuksia riittävistä selvityksistä. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi ei myöskään ole arvioitavissa täyttääkö kaavaehdotus MRL:ssa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen osalta (54 ). ELY-keskus suosittelee, että aluevarausmerkinnöiksi muutetaan esim. LTma ja LT-km, sm. Kaavoittajan vastine: Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on lähetetty lausuntopyynnöt koskien kaavahanketta. Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeen osalta. Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse, että maata kaivettaessa alueella tulisi suorittaa arkeologinen valvonta. Lausunnon seurauksena kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on päivitetty. Rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavamerkinnäksi osoitetaan tarkentava merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Aluevaraus ei merkittävissä määrin vaaranna Kenkäveronniemen maisema-aluetta johtuen suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisesta pienuudesta (n. 500m2, n.7m x 70 m). Suunnittelualue sijaitsee Kenkäveronniemen liittymän tuntumassa. Peltoaukean maisema pysyy yhtenäisenä kaavamuutoksesta huolimatta. Pyörätien ojan pengerrys ei erotu maisemasta, koska pyörätie on samassa tasossa kuin maisemapeltoalue (+ 81,53 - +84,83 metriä mpy). Suunnittelualueella oleva 0,5 metriä syvä oja sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Lausunto aiheuttaa täydennyksiä ja korjauksia selostukseen muinaismuistojen ja vaikutusten arvioinnin osalta. 1.3 Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse 6.11.2014, että maata kaivettaessa alueelle tulisi järjestää arkeologinen valvonta. Kaavoittajan vastine Savonlinnan maakuntamuseon lausunto aiheuttaa muutoksia kaavamerkintöihin. Alueen rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 hehtaaria. Uutta kaava-aluetta syntyy 1,6 hehtaaria. 5.1.1 Mitoitus Kaavalla ei osoiteta rakennusoikeutta. Kaavassa on kaksi aluemerkintää (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on noin 2,2 ha ja jonne on osoitettu aluevaraus läjitykselle (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kevyen liikenteen yhteys sisältyy tiealueiden (LT-km, LT-ma) aluevarauksiin Kenkäveronniemellä. 5.1.2 Palvelut Asemakaavalla ei luoda palveluita, mutta kevyen liikenteen reitistöjä keskustan ja Kenkäveronniemen välillä parannetaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavallinen ratkaisu ja sitä kuvaava suunnitelma mahdollistavat luontevalla tavalla valtatien suunnitelman 5 toteuttamisen. 5.3 Aluevaraukset Kaavassa on kaksi aluemerkintää Karilan suunnittelualueella; (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha ja jonne on osoitettu läjitykselle osoitettu aluevaraus (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kenkäveronniemen suunnittelualueelle (LT-km) on osoitettu aluevaraus 500m2 ja (LT-ma) 64 m2 5.3.1 Korttelialueet Kaavalla ei osoiteta uusia korttelialueita tai rakennusten rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 5.4.2 Vaikutukset muinaismuistoihin Kenkäveronniemen kohdalla vuoden 2004 voimassa olevassa kaavassa on osoitettu merkintä (sm) jonka kaavamääräys kuuluu: Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Uudessa kaavassa kaavamääräys kuuluu: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueelle suunnitelluista maankäytön suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviraston lausunto. Savonlinnan maakuntamuseo lausui, että alueella on syytä järjestää arkeologinen valvonta rakentamisvaiheen aikana. Tiesuunnitelman toteutus on jo alkanut ja arkeologisen valvonnan järjestämisestä on informoitu Pohjois-Savon Ely-keskusta, Liikennevirastoa ja Mikkelin kaupunkia. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 5.4.4 Maisemalliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on arvioitu olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Kenkäveronniemen maisemapeltoaluetta pienennetään korkeintaan noin 7 metrin leveydeltä ja 70 metrin pituudelta nykyisen kaavallisen tiealueen reunasta. (Ma) Maisemapeltoalueen kaavallinen pinta-ala vähenee yhteensä n. 500 m². Alue on varattu kevyen liikenteenväylän pengeralueeksi, joka kasvillisuudeltaan ja maastonmuodoiltaan sopeutuu maisemaan. Pyörätien ruovikoituva ojan pengerrys ei merkittävissä määrin erotu kokonaismaisemasta. Ojan ja pyörätien korkeusero on keskimäärin + 0,5 metriä. Pyörätien kulkee maisemapeltoalueen tasossa ja sen korko vaihtelee (+ 81,53 - +84,83 metriä mpy). Ojan pengerrys sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. VP-ma alueella maisemalliset vaikutukset ovat myös vähäisiä, kaavaalue pienenee noin 4 metrin leveydeltä noin 64 m2. Kenkäveronniemen suunnittelualueen kaavamerkinnöiksi tulevat (LT-km ja LT-ma). Ote Valtatien 5 suunnitelmakartasta, jossa pohjakuvana on ajantasa-asemakaava ja ortokuva (2013). Punaisella värillä on osoitettu asemakaavan muutoksen suunnittelualue. Alueelle on varattu kevyenliikenteenväylän pengeralueeksi.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 8.12.2014 Muokattu ote Destian laatimasta kevyenliikenteenväylän poikkileikkauksesta. Kaava-alueen keskimääräinen korkeusero maisemapeltoon nähden on suunnittelualueen kohdalla noin puolimetriä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei osoiteta sellaisia toimintoja jotka vaatisivat ympäristön häiriötekijöiden esim. melun huomioon ottamista. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liiteet 3.1 ja 3.2 näyttävät asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta uutta nimistöä.

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä p.044 794 2525 e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0946 VT5 LÄNSIOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.4.2014, päivitetty 28.5.2014

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutoksen kohteet sijaitsevat 30. kaupunginosan (Karilan) tilan Pitkäjärvi 491 417-2-130 osassa ja 16. Kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan 491-402-5-55 osassa. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Mikkelin keskustaan matkaa Karilasta on noin 3 kilometriä ja Kenkäveronniemen liittymästä 0,6 kilometriä. Suunnittelualueet rajautuvat valtatien 5 ympäristöön ja viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin. Kohteiden rajauksiin saattaa tulla muutoksia kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavan muutos koskee 30. kaupunginosan (Karila) tilan osia Pitkäjärvi 491-417-2-130 ja 16 kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan 491-402-5-55 osaa ja katualueita Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 5 tiesuunnitelmaan välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä. Tiesuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että tiealueen toteuttamista varten maa- ja metsätalousalueiden käyttötarkoitus on muutettava vastaamaan tiesuunnitelmaa. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tiealueelle tarvittavat aluevaraukset Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien ympäristöissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja ne ovat tarkistettu 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Kaava mahdollistaa VT5 Tiesuunnitelman toteutuksen ja sitä kautta kaavalla on epäsuoria vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin itse Tiesuunnitelmassa. 2 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Maakuntakaava (Karila): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010 Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava (Karila): Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Ote yleiskaavasta. Asemakaava (Karila): Alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Osa alueesta on asemakaavoittamatonta. 3 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Ote asemakaavasta. Maakuntakaava (Kenkäveronniemi): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja /tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue 4 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Yleiskaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv.2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalueeksi. 5 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Asemakaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa 2.2.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Ote asemakaavakartasta. 6 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 MAANOMISTUS Suunnittelualueet ovat kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin vuokra-alueet. ARVIOINTITIEDOT OSALLISET Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. Kaavamuutoksen edellytyksenä on maankäytön sopimus. Osallisia ovat: - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, pelastuslaitos mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus) - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oyj - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Liikennevirasto - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. 7 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeillä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville kesällä 2014 ja valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2014. VALMISTELUSTA VASTA Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä puh. 044 794 2525 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi p 0151942529 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 28.5.2014 Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kalle Räinä kaavoitusinsinööri 8 (9)

LIITE 2 LIITE 2

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 28.10.2014 Kaavan nimi 0946 VT5 Länsiosien muutokset Hyväksymispvm Ehdotuspvm 25.08.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.04.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 946 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9830 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,5527 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4303 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2,9830 100,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0,7029 23,6 0,1381 E yhteensä 2,2801 76,4 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2,9830 100,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 VP -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0,7029 23,6 0,1381 LT 0,7029 100,0 0,1381 E yhteensä 2,2801 76,4 2,2801 EV 2,2801 100,0 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 M -0,8097 MA -0,0493 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Mainostaulut Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 LUONNOS 4.4.2014 Merkki Hankkeen nimi Muutos Pvm Suunn. Tark. Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 1, plv. 0-700 Pvm Suunn. Markku Pennanen Pvm Tark. Proj.pääll. Heimo Hätinen Hyv. Tierekisteritunnus Mittakaava Piir.nro 1:1000 R3-1 -

LIITE 5.2 1:1000 Pvm - Markku Pennanen Heimo Hätinen Mittakaava Proj.pääll. Suunn. Pvm Suunn. Korkeusjärjestelmä Hyv. Tark. Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 6, plv. 3400-4100 Tierekisteritunnus Pvm Muutos LUONNOS 4.4.2014 R3-6 Piir.nro N2000 Tark. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Vedenpinnat 1.10.2013 Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Merkki Hankkeen nimi Mainostaulut

KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Mikkelin kaupunki (0165116-3), jäljempänä kaupunki Osoite: Raatihuoneenkatu 8-10 50100 Mikkeli FH Invest Oy (2159364-2) perustettavan yhtiön/yhtiöiden lukuun, jäljempänä ostaja Osoite: Maaherrankatu 10 50100 Mikkeli KAUPAN KOHTEET Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontti 6 (kiinteistötunnus 491-4-18-6) kiinteistörekisteripinta-alaltaan 1553 m 2. Tontti on 17.12.2012 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontista 3 (kiinteistötunnus 491-4-18-3) määräosana 1/3, tontin kiinteistörekisteripinta-ala on 3854 m 2. Tontti on 17.12.2012 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH). Kaupan kohteet on merkitty oheiselle liitekartalle. KAUPUNGIN PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus Kaupungin valtuusto KAUPPAHINTA Kauppahinta neljäsataakuusikymmentäviisituhatta (465.000) euroa on maksettu kaupantekotilaisuudessa. KAUPAN MUUT EHDOT Tämä kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Omistus- ja hallintaoikeus Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle heti. 2. Kiinnitykset ja panttioikeudet sekä rasitukset Tontteihin ei ole kaupungin toimesta vahvistettu kiinteistökiinnityksiä eikä niihin kohdistu muitakaan rasituksia. 3. Johtojen yms. sijoittaminen ja rasitteet Tontit myydään rasitteista vapaana. Ostaja sallii kuitenkin tarvittaessa kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Näistä toimenpiteistä ostajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupungilla on oikeus hakea ja saada perustetuksi vastaavat rasitteet.

4. Verot, maksut ja vastuu vahingosta Kaupunki vastaa tonteista suoritettavista veroista ja maksuista sekä niitä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 5. Kohteeseen tutustuminen Ostaja on tutustunut kaupan kohteisiin ja tarkastanut tontit, niiden alueen ja rajat sekä tutustunut niiden maasto-olosuhteisiin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen suhteen. 6. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut määräaloja koskeviin asiakirjoihin, jotka ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisteriote 4. Asemakaava 7. Rakentamisvelvoite, vallintarajoitus ja sopimussakko Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille 491-4-18-6 noin 1860 k-m 2 :n suuruisen rakennuksen yhden (1) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta siten, että rakennus on em. ajan puitteissa rakennusluvan mukaisesti rakenteilla. Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta tonttia ennen edellisessä kappaleessa mainitun rakentamisvelvoitteen täyttymistä muulle kuin sellaiselle, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Mikäli ostaja ei ole täyttänyt tässä kohdassa määrättyä rakennusvelvollisuuttaan tai on luovuttanut tontin edellisen kohdan vastaisesti, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille sopimussakkona, ellei kaupunginhallitus toisin päätä, kauppahinnan kaksinkertaisen määrän 8. Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Ostaja on velvollinen huolehtimaan kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten laissa on säädetty. Milloin tontin kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, on ostaja velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty, jollei toisin ole sovittu. 9. Irtaimisto Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. 10. Osto-optio Ostajalla on oikeus myöhemmin ostaa tontit 491-4-18-5 ja 491-4-18-4 sekä niitä vastaava osuus yhteiskäyttötontista 491-4-18-3 tässä tarkemmin määritellyin ehdoin: Ostajan on ilmoitettava kaupungille 30.11.2015 mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin 491-4- 18-5 sekä vastaavasti 30.11.2016 mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin 491-4-18-4. Kauppa tontista 491-4-18-5 on tehtävä 31.12.2015 mennessä ja tontista 491-4-18-4 31.12.2016 mennessä. Mikäli ostaja ei käytä osto-optiotaan tonttiin 491-4-18-5, oikeus raukeaa myös tontin 491-4-18-4 osalta. Tehtäessä kauppa tontista 491-4-18-5, on kyseisen tontin kauppakirjaan otettava maininta osto-optiosta tonttiin 491-4-18-4, mikä on voimassa 30.11.2016 saakka.

Käytettäessä osto-optiota tontteihin 491-4-18-5 ja 491-4-18-4 ovat kaikki kauppakirjan ehdot mukaan lukien kauppahinta, yhteneväiset tämän kauppakirjan, jolla myydään tontti 491-4-18-6, ehtojen kanssa. Osto-option tarkoittamien tonttien myynnistä tehdään erilliset luovutuskirjat. 11. Muut ehdot Ostaja vastaa rakentamiseen liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä rakentamisen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Kaupunki ei ole suorittanut tontilla maaperän kantavuutta koskevia tutkimuksia. Ostaja sitoutuu liittämään tontille rakennettavat rakennukset kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ostaja maksaa kiinteistönmuodostuskustannukset ja kaupanvahvistuskustannukset. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa 3 ja 8 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme samasanaista kappaletta, yksi kaupungille, toinen ostajalle ja kolmas julkiselle kaupanvahvistajalle. ALLEKIRJOITUKSET

PANKALAMMINKATU 6, MIKKELI ARVIOKIRJA 29 ELOKUUTA 2013 Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420 497 www.newsec.fi NEWSEC VALUATION OY

Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 1 1.1 Kohde... 1 1.2 Toimeksiantaja... 1 1.3 Arvion päivämäärä... 1 1.4 Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa... 1 1.5 Arvion käyttötarkoitus... 1 1.6 Arvon määritelmä... 1 1.7 Arvioija... 1 2 Lähtötiedot... 1 2.1 Lähtöaineisto... 1 2.2 Katselmukset... 2 2.3 Ympäristöseikat... 2 3 Markkina-analyysi... 2 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa... 2 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat... 3 4 Kohteen kuvaus... 4 4.1 Kohteen yleistiedot... 4 4.2 Sijainti... 4 4.3 Kiinteistön omistus... 5 4.4 Tontti... 5 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus... 5 4.6 Rajoitukset ja rasitteet... 7 4.7 Paras ja tuottavin käyttö... 7 4.8 Sijoittuminen markkinoilla... 7 5 Arviointimenetelmät... 8 5.1 Kauppa-arvomenetelmä... 8 5.2 Hintasuhde... 9 5.3 Autopaikoitus... 9 5.4 Tontin maantäyttö... 10 6 Johtopäätökset... 10 7 Yhteenveto... 11 7.1 Markkina-arvo... 11 7.2 Riippumattomuus... 11 7.3 Julkistaminen... 11 8 Liitteet:... 11 NEWSEC VALUATION OY

1 Toimeksianto 1.1 Kohde Allekirjoittanut yritys on saanut toimeksiannon määrittää Mikkelin Pankalassa sijaitsevan asuinkerrostalokorttelin nro. 18 asemakaavanmukaisten tonttien 4,5,6 sekä niitä palvelevan yhteiskäyttötontin 3 markkina-arvo. 1.2 Toimeksiantaja Arvion toimeksiantaja on Mikkelin kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa. 1.3 Arvion päivämäärä Arvion päivämäärä on 29.8.2014 ja arvoajankohta on elokuu 2014. 1.4 Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio on tehty noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, Hyvää kiinteistöarviointitapaa koskevia määräyksiä sekä Kansainvälisiä kiinteistöarviointistandardeja (IVS). Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan sekä tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta AKAarvion vaatimukset. 1.5 Arvion käyttötarkoitus Kohteen arvonmääritys on tehty mahdollista kiinteistökauppaa varten. Arvio on tehty tilaajalle vain em. käyttötarkoitusta varten eikä tekijän vastuu koske kolmansia osapuolia tai muuta käyttöä. Arviota ei voida suoraan käyttää esim. yksittäisten kohteiden kauppaa varten eivätkä suppeat kohdetiedot miltään osin täytä myyjän tiedonantovelvollisuutta mahdollisessa kaupanteossa. 1.6 Arvon määritelmä Arviossa on määritetty kohteen markkina-arvo. Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). 1.7 Arvioija Arvonmäärityksen on suorittanut tämän tyyppisten kohteiden arvonmääritykseen pätevöitynyt Auktorisoitu Kiinteistöarvioija (AKA-yleisauktorisointi) DI Ville Inkeri. Lisäksi arviointityöhön ovat osallistuneet: Johtava asiantuntija AKA, DI, Juha Nummi Nuorempi analyytikko TkK, Ilpo Münster 2 Lähtötiedot 2.1 Lähtöaineisto Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se tuntuu järkevältä, eikä tietoja ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. 1/15 NEWSEC VALUATION OY

/m2/kk Työ perustuu tilaajalta saatuihin tietoihin sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Arviossa on tehty useita oletuksia koskien omistusta, vuokrausta, kuntoa sekä ympäristöseikkoja, jotka on kuvattu tässä arviokirjassa. Jos informaatio tai oletus, johon arvio perustuu, on virheellinen, voi myös arvo osoittautua virheelliseksi. 2.2 Katselmukset Juha Nummi suoritti kohteessa katselmuksen 18.8.2014. Katselmuksessa käytiin läpi itse kohde sekä kohteen lähialueet. Katselmuksen tarkoituksena oli saada yleinen käsitys kohteen sekä lähiympäristön tilasta. 2.3 Ympäristöseikat Mahdollinen rakenteiden ja maaperän pilaantuminen, sekä puhdistuskustannusten vaikutus kohteen arvoon rajataan tämän arvion tarkastelun ulkopuolelle. Oletuksena on, että kohteeseen ei kohdistu yllättävää arvoon vaikuttavaa immissiota. 3 Markkina-analyysi 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa Suomessa on noin 2,5 miljoonaa asuntoa, joista noin 40 prosenttia on omakotitaloja ja yli 44 prosenttia kerrostaloja. Kotitalouksien keskikoko on laskenut jatkuvasti, vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli noin 42 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia kolmannes koko asuntokannasta. Asuntojen kysyntä painottuu pienempiin asuntoyksiköihin, joista saattaa olla pulaa isommissa kaupungeissa. Vuokrien nousu on koko maan tasolla jatkanut tasaisena 2010 jälkeen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuoden 2014 toisena kvartaalina 3,3 prosenttia koko maassa verrattuna vuoden takaiseen. Nopeinta vuokrien nousu oli pääkaupunkiseudulla, jossa vapaa-rahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat lähes 3,9 prosenttia. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa nousu oli 2,4 % ja 20 000 60 0000 asukkaan kaupungeissa nousua oli 3,2 %. Rahoitusmuoto: Vapaarahoitteinen Asuinhuoneistojen keskivuokrat koko maassa 18 16 14 12 10 Yhteensä Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ 8 6 Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty tilastokeskuksen vuokrien neljännesvuositilastosta kerättyä kuukausivuokratietoja Suomesta. Lähde: Tilastokeskus 2/15 NEWSEC VALUATION OY

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,6 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan edellisvuodesta ja muualla Suomessa laskivat 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 heinäkuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 224 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 545 euroa ja muualla Suomessa 1 706 euroa. Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2014 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,92 % eli 0,08 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin toukokuussa. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 89,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat Mikkelissä on myyty Etuovi.com hintaseurantapalvelun mukaan vuosina 2009 2013 keskimäärin noin 100 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Vuonna 2011 kauppojen määrä väheni selvästi jääden alle 70 myytyyn asuntoon. Vuonna 2012 määrä nousi ja asuntoja myytiin yli 120 kappaletta. Vuoden 2013 aikana myytiin noin 70 asuntoa. Vuonna 2014 uusia kerrostaloasuntoja on myyty vasta noin 30 kappaletta. Uusien asuntojen kauppa on keskittynyt Keskustan ja Graanin alueille, muilla alueilla on tehty yhteensä hieman yli 50 kauppaa viimeisen 5 vuoden aikana. Kuluvana vuonna kolmannes uusista asunnoista on myyty Ristiinassa Tuuvantiellä. Uusien kerrostaloasuntojen kaksioiden keskineliöhinnat ovat nousseet noin 10 % vuodesta 2010 Keskustan ja Graanin alueella. Keskustassa hinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2010, jonka jälkeen hintakehitys tasaantui kunnes 2014 keskihinnat ovat nousseet selvästi. Graanilla hinnat ovat nousseet tasaisesti 1 4 % vuodessa. Mikkelin asuntomarkkinat ovat verrattain pienet, jolloin yksittäinen keskimääräistä arvokkaampi kohde vaikuttaa merkittävästi keskilukuihin. Tonttimarkkinoilla rakentamattomien asuinkerrostalotonttien kaupat ovat keskittyneet Graanin alueelle. Keskustassa uustuotanto perustuu pääasiassa täydennysrakentamiseen. Tällä hetkellä Mikkelissä on Jokakoti.fi palvelun mukaan 175 uutta kerrostaloasuntoa myynnissä, joista noin 50 sijoittuu Mikkelin keskustaan. Näistä valtaosa on myynnissä Porrassalmenkadulla, toria ympäröivissä kortteleissa. Ilmoitusten määrä vastaa viimevuosien markkinavolyymin perusteella noin kahden vuoden kauppojen määrää. 3/15 NEWSEC VALUATION OY

4 Kohteen kuvaus 4.1 Kohteen yleistiedot Kiinteistötunnus Muodostettavat tontit 491-4-18-3, 491-4-18-4, 491-4-18-5, 491-4-18-6 Kaavan mukainen käyttötarkoitus AK- asuinkerrostalojen korttelialue, AH-asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Kunta Mikkeli Osoite Pankalamminkatu 6 Kaupunginosa 4. (Pankala) 4.2 Sijainti Tontit sijoittuvat Mikkelin keskustan länsireunalle Pankalaan Savilahdenkadun varteen. Matkaa Mikkelin torille on noin kilometri. Savilahdenkatu on yksi pääväylistä Mikkelin keskustaan lännestä ja Jyväskylästä tultaessa. Savilahdenkadulta on myös kohtalaisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tonttien länsipuolella kulkee Pankajoki ja Pankalampi sijaitsee parin sadan metrin päässä. Kohteen saavutettavuus on hyvä. 4/15 NEWSEC VALUATION OY

4.3 Kiinteistön omistus Muodostettavat tontit sijaitsevat kiinteistön 491-4-9903-0 alueella, joka on Mikkelin kaupungin omistama 4. kaupunginosan puistot käsittävä kiinteistö. Kiinteistöllä ei ole lainhuutoa. 4.4 Tontti AK korttelialueella on tällä hetkellä kaksi jääkiekkokaukaloa sekä pieni huoltorakennus. Nykyisten rakenteiden purkukustannuksilla ei ole vaikutusta tonttien markkina-arvoon sillä tontin topografia vaatii joka tapauksessa maantäyttöjä. Korttelialue sijaitsee painanteessa, joka laskee lännessä olevan joen suuntaan. Jokea lukuun ottamatta muissa ilmansuunnissa maanpinta on korkeammalla kuin arvioitavalla alueella. Muodostettava alue rajautuu lännessä joen varren puistoalueeseen, pohjoisessa katualueeseen, idässä rakennettuun naapurikortteliin sekä etelässä puistoalueeseen. Korttelialueen rajaus maastokartalla. 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus Asemakaavassa korttelin 18 tontit 4,5 ja 6 on merkitty tunnuksella AK (Asuinkerrostalojen korttelialue). Lisäksi arvioitavaan kohteeseen samassa korttelissa tontti 3, joka on merkitty tunnuksella AH (Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue). 5/15 NEWSEC VALUATION OY

Pihan tason tulee olla vähintään +95, mikä tarkoittaa suurimmalla osalla tonttia noin 4,5 metrin korotusta nykyiseen tasoon. Arviomme mukaan tämä tarkoittaisi arvioitavan korttelin kohdalla noin 45 000 m 3. Yli kolmen metrin maankorotuksessa haasteeksi tulee myös maan tiivistäminen, niin että pihakansi kestää tarvittavan liikenteen rasitukset. Asemakaavassa rakennettaville tonteille on kaavoitettu rakennusoikeutta 3 100 k-m 2 /tontti. Piharakennuksissa, maantasokerroksessa ja ensimmäisessä asuinkerroksessa olevat asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat kuten autotalli-, varasto-, huolto-, sauna-, askartelu-, kerho-, ja kokoontumistilat saa rakentaa asemakaavan merkityn kerrosalan lisäksi. Näiden tilojen kerrosala saa olla korkeintaan 15 % tontille merkitystä rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden saa hyödyntää kokonaisuudessaan, mikäli kaikki vaaditut autopaikat sijoitetaan maan/kannen alle. Rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %, jos vaadituista autopaikoista osa tai kaikki sijoitetaan maan pinnalle pihapysäköintiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/75 k-m 2. Autopaikkojen sijoittuessa useamman kiinteistön yhteiseen pysäköintihalliin, saa autopaikkojen määrästä vähentää 10 % vaaditusta. Alla asemakaavakartta. Kaavamääräykset ovat arviokirjan liitteenä. Geologian laitoksen tuottaman maaperäkartan mukaan tontti sijaitsee kartoittamattomalla alueella. Pankajoen länsipuolella sekä Pankalan pohjoispuolella maaperä on kuitenkin hiekkamaata, kuten myös Mikkelin eteläosissa. Arvio perustuu oletukseen, ettei maaperä luo poikkeuksellisen vaikeita perustamisolosuhteita, jotka vaikuttaisivat markkina-arvoon. 6/15 NEWSEC VALUATION OY

4.6 Rajoitukset ja rasitteet Arviointi on suoritettu rasitteista vapaana. 4.7 Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava kohde on uuden kaavasuunnitelman mukaisessa käytössä parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. 4.8 Sijoittuminen markkinoilla Mikkelin keskustassa on viimeaikoina tullut harvakseltaan myyntiin rakentamattomia AKtontteja. Uusien asuntojen myynti on keskittynyt Graanin alueelle sekä muutamiin keskustan uudiskohteisiin. Viimeisimmät uusien kerrostalohuoneistojen kaupat indikoivat keskustan suosiota, sillä neliöhinnat ovat nousseet huomattavasti viimevuodesta. Mikkelissä on huomioitava, että asuntomarkkinoiden pienuudesta johtuen yksittäinen hyvällä sijainnilla oleva uudiskohde vaikuttaa merkittävästi keskihintoihin. Arvioitava alue sijoittuu keskustan reunalle hyvien liikenneyhteyksien varteen miellyttävän puistoalueen lähelle. Asemakaava tarjoaa mahdollisuuden suurempaan rakennusoikeuden määrään, mikäli paikoitus sijoitetaan kannen alle, mutta ei estä perinteistä pihapaikoitusta. Emme usko asemakaavan vaihtoehtoisuuden rajoittavan kysyntää. Yhteiskäyttöön tulevan AHtontin nähdään kuitenkin parantavan kohteen myytävyyttä. Alue itsessään on urheilukäytössä ollutta aluetta, joka on valmiiksi tasoitettu sekä raivattu hiekkakenttä. Haasteena näemme asemakaavamääräysten mukaiset korkeusasemat. Pihatason nostaminen lähes viisi metriä nykyistä tasoa ylemmäs on kallista ja maamassojen tiiveyden varmistaminen aikaa vievää. Mikäli paikoitus toteutetaan kokonaan autohallina, nousee rakennusoikeuden määrä huomattavasti. Samalla pysäköintihalli vähentää osaltaan maan täyttöön tarvittavan maan määrää, mutta ei poista sitä kokonaan. Maantäyttö ja pysäköintihallin toteutus vaatii koko korttelialueen rakentamisen käynnistämistä samanaikaisesti. Suuremmalla rakennusoikeuden määrällä tämä mahdollistaisi noin 175 asunnon korttelialueen, olettaen asunnon keskikoon olevan 53 m 2. Viimeisten viiden vuoden perusteella 175 asuntoa vastaa koko Mikkelin kahden vuoden uudistuotannon kysyntää. Näin suuri määrä asuntoja samaan kortteliin keskustan reunalla aiheuttaa merkittävän myyntiriskin. 7/15 NEWSEC VALUATION OY

Mikkelin keskustaan löytynee kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka kohteen haluavat toteuttaa. Maatäytön kustannukset ja aikatauluriski vaikuttavat kauppahintaan sekä sopimusmenettelyyn. Mikäli kaupunki on valmis neuvottelemaan kaupan ehdoista ja mahdollisen täyttömaan toimituksesta, uskomme kohteelle löytyvän ostajia. 5 Arviointimenetelmät Arviointimenetelmänä on käytetty kauppa-arvomenetelmää. Arviossa ei ole huomioitu muita kiinteistön hankintakustannuksia eikä veroseurauksia. Kohteen markkina-arvon määritys perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin hyväksikäyttäen markkinoilla toimivien sijoittajien mielipiteiden ja päätöksentekometodien tuntemista sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. 5.1 Kauppa-arvomenetelmä Vuosien 2008-2014 aikana Mikkelin keskustan alueella ei ole myyty rakentamattomia AKtontteja. Vuonna 2006 arvioitavan kohteen välittömästä läheisyydestä Savonlinja myi rakentamaton AK-tontin hintaan 300 000. Tontilla oli rakennusoikeutta vain 695 k-m 2, joten rakennusoikeuden hinta kaupassa oli noin 430 /k-m 2. Keskustan lähialueilla on myyty vuosien 2007 2014 aikana kolme vertailukelpoista asuinrakennuspaikkaa, joissa kauppaan ei kuulunut rakennuksia tai rakennukset olivat arvottomia. Alla on esitetty kauppojen tarkemmat tiedot ja niiden sijoittuminen Mikkelissä. Avain Luovutuspäivä Ala (m 2 ) /m 2 /kem 2 Rak. Oik. e -luku 2 22.8.2013 4 666 907 997 195 263 3 450 0,74 3 14.6.2013 2 846 1 020 054 358 358 2 846 1,00 4 26.6.2007 904 852 938 944 366 2 330 2,58 Käyttötarkoitus kaavassa Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Vertailukaupat on haettu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Hintoja on korjattu 2 %:n vuotuisella inflaatiokorjauksella. Havainnoista numero 2 sijainti on parempi ja numero 4 heikompi kuin arvioitavan kohteen. Kauppa numero kolme vastaa keskustaetäisyydeltään parhaiten arvioitavaa kohdetta. Maastokartan perusteella myyty tontti on topografialtaan tasainen. Tontti on myyty kesäkuussa 2013 ja nyt siihen on rakenteilla 40 asunnon As Oy Anninpuisto. Asunnoista 21 kappaletta on jo myyty. 8/15 NEWSEC VALUATION OY

Vertailukauppoihin perustuen arviomme asuinkerrostalotonttien kerrosneliöhinnan olevan Pankalan alueella noin 320 /k-m 2 ilman maantäyttökuluja. 5.2 Hintasuhde Asuinkerrostalotontin hintaa voi arvioida myös uusien kerrostaloasuntojen hinnan kautta. Hintasuhdemenetelmässä verrataan toteutuneiden tonttikauppojen yksikköhintaa samasta kohteesta myöhemmin myytyjen asuntojen neliöhintaan. Uusien kerrostaloasuntojen kauppoja analysoitiin vuodesta 2009 eteenpäin. Suurin osa asunnoista on myyty Graanin tai Keskustan alueella. Keskustasta löytyi kaksi kohdetta, Hallituskatu 1 ja Nuijamiestenkatu 3-5, joissa on tontin ja asuntojen myyntihinnan tiedossa. Otavankatu 13/Saattotie 2:sta tiedossa ovat vain pyyntihinnat joilla asuntoa pyritään myymään. Hallituskadun tontti myytiin ilman rakennuksia yksikköhinnalla 318 /k-m 2. Hallituskatu 1:stä myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut 3 400 /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,4 %. Nuijamiestenkatu 3-5 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 350 /k-m 2. Nuijamiestenkatu 3-5 myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut 3 800 /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,2 %. Saattotie 2 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 258 /k-m 2. Myynnissä olevien asuntojen keskimääräinen pyyntihinta on 3 500 /m 2. Hintasuhde pyyntihinnoilla olisi 7,4 %. Mikäli myyntihinnat olisivat 10 % pyyntiä alhaisemmat, hintasuhde olisi 8,2 %. Saattotien kohdalla tulee huomioida, että tontti on vanha huoltoasema eikä mahdollisesta maan pilaantumisesta ja puhdistuskuluista ole tietoa. Toteutuneiden asuntokauppojen perusteella arvioimme valmiiden asuntojen keskihinnan asettuvan 1 2 vuoden päästä 3300 3500 /m 2 tasolle. Alla on laskelma perustuen havaittuihin hintasuhteisiin, paljonko rakennusoikeuden arvo olisi ilman maantäyttökustannuksia. Asuntojen keskim. hinta 2016 /m2 3400 3600 Hintasuhde 9 % 9,50 % Rakennusoikeuden arvo 2014 /k-m2 306 342 5.3 Autopaikoitus Arvioitavassa kohteessa on kolme vaihtoehtoa autopaikkojen toteutukseen, jotka vaikuttavat kohteen markkina-arvoon. 1. Pysäköinti toteutetaan pihapysäköintinä, jolloin rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %,. 2. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa useamman kiinteistön pysäköinti sijoittuu yhteiseen pysäköintihalliin, jolloin autopaikkojen määrästä saa vähentää 10 % vaaditusta määrästä. 3. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa yksittäiset kiinteistöt toteuttavat omat autopaikkamääräysten mukaiset autopaikat itsenäisiin pysäköintihalleihin. Kolmatta vaihtoehtoa pidetään erittäin epätodennäköisenä rakennuskustannusten takia, minkä vuoksi kyseisen vaihtoehdon markkina-arvoa ei ole määritetty. Maanalaisen autopaikoituksen katsotaan toteutettavan todennäköisimmin yhtenä kokonaisuutena, jolloin pysäköintihalli rakennettaisiin kaikkien kolmen tonttien yhteiskäyttöön. 9/15 NEWSEC VALUATION OY

Mikäli pysäköintihalli toteutettaisiin yhteisenä pysäköintihallina, tarkoittaisi se sitä että autopaikkoja pitäisi rakentaa 112 yhteensä eli noin 37,3 autopaikkaa per tontti. Arviomme mukaan autohallipaikan rakennuskustannus on noin 22 000 /paikka, kun taas pihapysäköinnin kustannus on arviomme mukaan noin 2 000 /paikka. Perustuen etuovi.com hintaseurantapalvelun vertailuaineistoon Mikkelin myydyistä autopaikoista autohallipaikan myyntihinta kyseisellä alueella on arviomme mukaan noin 9 000 /paikka. Siten pysäköintihallin kustannus suhteessa tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun on 11 000 /autopaikka korkeampi. Tämä tekee koko korttelin lisäkustannukseksi noin 1 200 000. Kerrosneliöhintaa tämä alentaa siten noin 130 /k-m 2 verrattuna tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun. 5.4 Tontin maantäyttö Koska asemakaavan mukaan tontin maanpintaa on korotettava lähes koko korttelin alueella noin 4,5 metriä nykyistä tasoa korkeammalle, arvioidaan sillä olevan huomattava vaikutus arvioituun tontin kerrosneliöhintaan. Arviomme mukaan täyttömaata tarvittaisiin korotukseen 45 000 m 3, josta 75 % on täyttömaata ja 25 % pintamaata. Arviomme mukaan täyttömaan kustannus on noin 5 /m 3 sisältäen kuljetuskustannukset. Puolestaan pintamaan kustannukseksi olemme arvioineet noin 5-10 /m 3 riippuen soratyypistä, sisältäen kuljetuskustannukset. Pohjautuen arvioituihin kuutiomäärään ja maantäytön kustannustasoon, arvioimme koko korttelin maantäytön kustannusten suurusluokaksi noin 250 000. Mikäli autopaikoitus toteutetaan pysäköintihallina, säästetään maantäyttökustannuksissa arviolta 75 000, sillä maata ei tarvitse täyttää pysäköintihallin osalta. Näin maantäytön kustannusten suurusluokaksi tulisi noin 180 000 pysäköintihalli vaihtoehdossa. 6 Johtopäätökset Arvio perustuu oletukseen, että tontit ovat samanarvoisia ja maantäytöstä sekä pysäköintihallin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tasan kolmelle AK-tontille. Korttelialueen arvo pihapysäköinnillä. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on 1 860 k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on 5 580 k-m 2. Ilman maantäyttökustannuksia arvioimme korttelin arvoksi 1,8 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi 510 000, 274 /k-m 2. Korttelialueen arvo yhteisellä pysäköintihallilla. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on 3 100 k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on 9 300 k-m 2. Huomioiden kalliimman pysäköintiratkaisun kustannukset arvioimme korttelin arvoksi 1,7 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi 510 000, 165 /k-m 2. 10/15 NEWSEC VALUATION OY

7 Yhteenveto 7.1 Markkina-arvo Perustuen saamiimme lähtötietoihin sekä niiden pohjalta tekemäämme analyysiin toteamme, että kohteessa, Graanintie 29, markkina-arvo arvoajankohdassa elokuu 2014 on: AK-tonteille 4,5,6 510 000 (viisisataa kymmenentuhatta euroa). AH-tontti 3 sisältyy AK-korttelialueen arvoon. Arvion tarkkuus on +/- 10%. 7.2 Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5% Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. 7.3 Julkistaminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava arvion laatijan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Helsinki 29.8.2014 Newsec Valuation Oy Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu ville.inkeri@newsec.fi +358 40 749 5021 Juha Nummi Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu juha.nummi@newsec.fi +358 50 559 5527 Ilpo Münster ilpo.munster@newsec.fi +358 40 748 9213 8 Liitteet: Asemakaavaote Asemakaavamääräykset 11/15 NEWSEC VALUATION OY

12/15 NEWSEC VALUATION OY

13/15 NEWSEC VALUATION OY

14/15 NEWSEC VALUATION OY