Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 78 Kokoustiedot Aika 19.01.2015 maanantai klo 13:00-16:15 neuvottelutauko klo 13.50-14.10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Aulis Majuri Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Päivi Sutinen Johanna Pellinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja talous- ja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja virkamies viestintäpäällikkö kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 2 / 78 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 26.1.2015 26.1.2015 Mia Laiho Maria Guzenina Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.1.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 3 / 78 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 30 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden 6 menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 31 1 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä 7 metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) 32 2-7 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 40 (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) 33 8-9 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta 60 34 Tasa-arvotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2015-16 61 35 Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin 63 ja johtokuntiin toimikaudeksi 2015-2016 (Pöydälle 12.1.2015) 36 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksistä 67 15.12.2014 351 ja 352 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan 68 takaisinperinnästä 38 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 72
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 4 / 78 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 15.1.2015 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 5 / 78 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Maria Guzenina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 6 / 78 5450/00.00.01/2012 30 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Helena Paimela (Kok.) pyytää 31.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Tiedoksi - Valittu - Helena Paimela - Lautakunnan sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 7 / 78 298/00.04.00/2014 Kaupunginhallitus 3 12.1.2015 31 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 8 / 78 Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 9 / 78 tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 1. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 2. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 3. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 10 / 78 Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 1. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 2. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 3. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 4. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 11 / 78 osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen. 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle 6 000 asukasta 1 jäsen, 6 000 20 000 asukasta 2 jäsentä ja 20 000 50 000 asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä. 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 12 / 78 MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla). Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 13 / 78 MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus. MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 14 / 78 Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus. 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.) Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät: 1. iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 2. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 3. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 4. matkalippujen tarkastus 5. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto. Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 15 / 78 Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 4 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Käsittely Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: 1. Poistetaan kappale: Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. (1c) sekä samansisältöiset kohdat muualla lausunnossa. 2. Poistetaan kappale: Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. (1c) 3. Poistetaan kappale: Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. (1d) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. 4. Poistetaan kappale: Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. (1g) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. 5. Poistetaan kappale: Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 16 / 78 siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. (2a) 6. Poistetaan kappale: Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELYkeskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELY-keskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. 7. Poistetaan kappale: Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. (2c) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. Sistonen Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: Kohtaan 1a Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet. Lakiin tulee jättää ilmaisu asioiden hoitaminen. Tämä on hyvä termi, lisäksi tulee tehdä listaus asioista mitkä pitää hoitaa. Lisäksi tulee asettaa poliittisesti valittu elin valmistelemaan metropolihallinnon käynnistämistä. Kohtaan 1c Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät. Lisätään kohta: Lakia tulee selkiyttää sen osalta miten taataan tasapuolinen vuokra asuntotuotanto. Espoon lausuntoon tulee lisätä kohta: Metropolihallinnon muut toimielimet (6 ) Lisäykset: Valtuuston päättäessä perustaa hallintosäännössä määräten muita toimielimiä tulee niiden kokoonpano sovittaa sellaiseksi, että se vastaa metropolivaltuustossa edustettuina olevien puolueiden metropolivaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Määrättäessä hallintosäännössä hallituksen perustamisesta, tulee metropolivaltuuston päättää kokoonpanosta edellä todetun lisäksi siten,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 17 / 78 että hallituksessa on alueellinen riittävä edustavuus ja tämän toteuttamiseksi yhtä monta varsinaista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä jokaisesta metropolivaalien vaalipiiristä. 1i Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen Lisäys: Tulee asettaa poliittinen kuntia edustava valmisteluelin käynnistämistä varten. 2b Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan. Lisäys: Espoo katsoo että metropolikaavan tulee olla niin vahva että se ohjaa rakentamista. Gestrin Kankkosen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausunnon 7 pykälä. Metropolivaalit: Espoo tukee lakiesitystä, jonka mukaan metropolivaalit järjestetään yhdessä vaalipiirissä ja kustakin kunnasta valitaan vähintään yksi edustaja valtuustoon. Särkijärvi Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: Kohtaan 1b: Tässä lausunnossa puolletaan kuntayhtymämuotoa. Tämä suo mahdollisuuden määritellä metropolihallinnolle kunnan tehtäviä. Kuntayhtymästä säädetään kuntalaissa. Tämän kanssa on ristiriidassa, että kuntayhtymässä olisi vaaleilla valittu valtuusto. Jos taas halutaan vaalit, ei kyse enää ole kuntien yhteistyöstä, jolloin metropolihallinnolla ei voi olla tehtäviä, jotka on säädetty kuntien vastuulle. Jos metropolivaltuusto on valittu vaaleilla, kunnilla ei ola samanlaista mahdollisuutta antaa edustajilleen toimintaohjeita kuin kuntayhtymissä. Näin ollen metropolivaltuusto tulisi valita kuntalain kuntayhtymää käsittelevien pykälin mukaisesti. Kohtaan 1g: Kuntien tehtävistä määrätään lailla. Missään laissa ei ole määrätty, että kunnan tehtävänä olisi subventoida alueellaan järjestettyä joukkoliikennettä. Kunta voi kuitenkin vapaaehtoisesti näin tehdä. Esitetyssä mallissa kävisi kuitenkin niin, että metropolihallinto voisi enemmistöpäätöksellä päättää lippujärjestelmästä ja taksoista, jotka johtaisivat siihen, että kaikki jäsenkunnat joutuisivat osallistumaan lippusubventioiden kattamiseen. Tämä ei ole mahdollista. Kohtaan 1h: Lakiehdotuksen 1h :n mukaan menot jaettaisiin väkiluvun suhteessa, ellei toisin sovita. Joukkoliikenteen subventioiden osalta tämä ei olisi oikeudenmukaista etenkin kun sekä raitiotie- että metroliikenne koskevat vain kahta kaupunkia. Jo lain tasolla tulisi nämä kustannukset määritellä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 18 / 78 jaettaviksi sen mukaan, miten kuntalaiset ovat kyseistä liikennettä käyttäneet. Kohtaan 2b: Maakuntakaavojen ehkä merkittävin vaikutus on ollut viheralueiden ja niitä yhdistävien viherkäytävien säilyttäminen, jonka keskeinen uhka on ollut kuntien kaavoitustoiminta. Esitys on laadittu siihen muotoon, että tämä suojeleva vaikutus poistuu metropolikaavan alueelta, vaikka siellä se on juuri tärkeimmillään. Maakuntakaavan ja metropolikaavan suhteesta tulisi säätää siten, että näin ei tapahtuisi. Kohtaan 2b: Esityksen mukaan metropolivaltuusto voisi päättää muuttaa kunnan hyväksymää lainvoimasta yleiskaavaa. Tällaista mahdollisuutta ei tule sallia. Yleiskaavasta aiheutuu kunnalle velvoitteita, joita yleiskaavan osan korvaaminen metropolikaavalla muuttaisi. Säädös näiden velvoitteiden siirtymisestä puuttuu; kunta vapautuu niistä, kun kyse ei enää tältä osin ole yleiskaavasta. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset: Lausunnon alkuun: Espoo ei hyväksy hallituksen esitystä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys loukkaa kunnallista itsehallintoa ja perustuslaissa säädettyä kunnallista itsehallintoa. Espoo ehdottaa kuntien välisen sopimus- ja neuvotteluprosessin käynnistämistä vaihtoehtoisen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan metropoliratkaisun selvittämiseksi. Espoon kaupunki on riittävän suuri yksikkö tuottamaan itse espoolaisten tarvitsemat palvelut. Espoo myös tuottaa nämä palvelut kuntalaisille edullisesti. Hallituksen esittämä lainsäädäntö on uhka espoolaisten palvelutason säilymiselle ja Espoon kohtuulliselle kunnallisverotuksen tasolle. Maankäytöstä, asumisesta, liikentestä ja palveluista päättäminen paikallisesti on lähidemokratian keskeinen piirre. Hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi on uhka kansanvallalle, koska se vie näistä asioista päättämisen kauemmas kuntalaisista. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, Espoon kaupunki tulee viemään oikeusistuimen arvioitavaksi ovatko mahdolliset pakkokuntayhtymien tai seutuhallinon perustamista koskevat valtion päätökset perustuslain vastaisia. 1e Metropolivaalit, vaalipiirit: 1. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki ++ennen 1946 suurta alueliitosta. 2. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat ++Helsingin kaupungista eteläisen vaalipiirin ulkopuolelle jäävä alue Vantaanjoen länsipuolella...
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 19 / 78 3. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat ++ Helsingin kaupungista eteläisen vaalipiirin ulkopuolelle jäävä alue Vantaanjoen itäpuolella... Byman Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: Kohtaan 1d. Lakiin tulee lisätä pykälä, jossa säädetään Metropolivaltuuston tehtävistä täsmällisesti. Kohtaan 1g: Valtio patistaa kuntia tiivistämään asutusta joukkoliikenteen tukemiseksi, mutta tukee itse vahvasti haja-asutuksen joukkoliikennettä. Valtion tulee tukea enemmän myös tiivistyneen asutuksen joukkoliikennettä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että muutos- ja lisäysehdotuksista äänestetään siinä järjestyksessä, mihin kohtaan lausuntoa ne on tehty. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen lausunnon alkuun kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1a kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1b kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1c kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1c kohdistuvan ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1c kohdistuvan toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Bymanin kohtaan 1d kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon kohtaan 1d kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan ja kahden äänestäessä tyhjää hylänneen Sistosen lausunnon 6 :ää koskevan lisäysehdotuksen. Lausunnon kohtaan 1e muutosehdotuksia oli tehnyt Gestrin ja Lahtinen. Ensin äänestettiin näiden ehdotusten välillä, jonka jälkeen tässä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 20 / 78 äänestyksessä voittanut ehdotus asetettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1g kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1g kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1g kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin kohtaan 1g kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1i kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2a kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 2b kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2b kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 2b kohdistuvan ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 2b kohdistuvan toisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2c kohdistuvan muutosehdotuksen. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 21 / 78 Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 22 / 78 Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 23 / 78 sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Espoo kannattaa esitystä. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 4. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 5. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 6. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 24 / 78 sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 5. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 6. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 7. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 8. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen. 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle 6 000 asukasta 1 jäsen, 6 000 20 000 asukasta 2 jäsentä ja 20 000 50 000 asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä.