Suomen ilmastopolitiikka kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 2015 1
OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 2
OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat 3
Miksi ilmastopolitiikkaa tarvitaan? Tavoitteena, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 2 C YK:n ilmastosopimus Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, johon on vastattava aktiivisin ja yhteisesti sovituin toimin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Kioton pöytäkirja on kasvanut 43 % vuodesta 1750. Sitoutuneiden maiden päästöt kattavat alle Syynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen. 15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Hiilidioksidipitoisuuden kasvun seurauksena ilmakehä on jo lämmennyt 0,85 astetta esiteollisesta ajasta. Meret ovat lämmenneet, lumi ja jää ovat 1. velvoitekausi 2. velvoitekausi vähentyneet ja valtamerien pinta on noussut. Vaikutukset näkyvät jo kaikilla mantereilla. 1992 1997 2005 2008 2012 Ilmastopolitiikan avulla hillitään ilmaston lämpenemistä ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka kytkeytyy tiiviisti kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä EU:n yhteiseen Uusi kansainvälinen sopimus 2020 ilmastopolitiikkaan. 2015 2020 2020 4
2012 Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 95 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimia laajalti yhteiskunnassa, erityisesti energian tuotannossa ja kulutuksessa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin vuosina 1990 2012 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.* 80 60 1990 päästötaso 71,6 Mt CO 2 -ekv. -80 95 % 40 20 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Jätteiden käsittely Maatalous Teollisuusprosessit Energian tuotanto ja kulutus *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus ja TEM/Energia- ja ilmastotiekartta 2050 5
Suomi toimii aktiivisesti ilmastopolitiikassa Kansainvälinen taso YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1997 Tavoite: YK:n uusi ilmastosopimus 2015 EU-taso Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 Energiatiekartta 2050 Kansainvälinen taso EU-taso kansallinen taso Kansallinen taso Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat (2001, 2005, 2008, 2013) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma vuoteen 2022 (2014) Ilmastolaki (2015) Kansallinen lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot, ohjelmat paikallinen taso kunnat, kansalaisyhteiskunta OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 6
Kaikki maat mukaan uuteen ilmastosopimukseen YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus Kioton pöytäkirja Kioton 1. velvoitekausi Kioton 2. velvoitekausi 1992 1997 2008 2012 2020 Uusi kansainvälinen sopimus 2015 2020 Pariisin ilmastokokous Maiden kokonaispäästöt 2011 (ml. maankäyttösektori) Maiden kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti 2011 milj. tonnia CO 2 -ekv. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 tonnia CO 2 -ekv./hlö 0 Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä 20 15 10 5 *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: World Resources Institute 7
Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia Ilmastorahoitus on keskeinen kysymys kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tarkoituksena on jakaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuluja. Samalla syntyy innovaatioita ja liiketoimintaa. Suomalainen ilmastorahoitus 2013 SOPEUTUMINEN 43 % Metsittäminen Sääasemat Viljelysmenetelmät Vesiteknologia Rakentaminen ja liikenne Uusiutuva energia Uusiutuva energia Sääasemat HILLINTÄ 57 % Ressurssitehokkuus Ressurssitehokkuus JULKINEN RAHOITUS 92 miljoonaa YKSITYINEN RAHOITUS* Arvio 400 miljoonaa 1,5 miljardia * Yksityiseen ilmastorahoitukseen luetaan ne suomalaisten yritysten esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin kehitysmaissa tekemät suorat investoinnit, joita valtio on ollut mobilisoimassa esimerkiksi Finnfundin avulla. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: UM, TEM, YM 8
Tie Pariisin ilmastokokoukseen vuonna 2015 6.3. 31.3. 1. 11.6 31.8. 4.9. 1.10. 19. 23.10. 1.11. 30.11. 11.12. EU ilmoitti päästövähennyssitoumuksista, joihin se Pariisissa sitoutuu (Suomi mukana EU:n sitoumuksessa) Suurten talouksien toivottiin ilmoittavan ilmastotoimista, joihin ne Pariisissa sitoutuvat Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Määräaika kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa YK:n arviointiraportti päästövähennyssitoumuksien riittävyydestä kahden asteen tavoitteen näkökulmasta (1.10. mennessä jätetyt sitoumukset) Pariisin ilmastokokous, jossa uusi sopimus on määrä solmia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 9
EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään -20 % -40 % -80 95 % vuoteen 2020 vuoteen 2030 vuoteen 2050 OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 10
EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 2020 2030-20 % vuoden 1990 tasosta vä h i n tä ä n -40 % vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta 27 prosenttiin energian loppukulutuksesta Energiatehokkuuden parantaminen 20 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun 27 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun* *Ohjeellinen tavoite OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 11
Mitä kuuluu EU:n päästökauppaan? Omat päästövähennystavoitteet päästökauppasektorille ja sen ulkopuolisille aloille. Päästökauppa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus Ei-päästökauppa liikenne, osa maatalouden päästöistä, polttoaineitten käyttö rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä sekä maatalous ja jätehuolto -21 % vuoteen 2020 EU:n päästökaupan päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon -16 % vuoteen 2020 Suomen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon Noin puolet Suomen päästöistä oli päästökaupan piirissä 2013. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde:Tilastokeskus 12
EU:n päästökaupassa päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain Miljoonaa päästöyksikköä* MtCO 2 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2005 päästötaso -43 % 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Nykyinen päästökatto EU:n 2030-paketissa sovittu uusi päästökatto *1 päästöyksikkö = 1 tonni hiilidioksidia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: EEA 2014 13
Päästövähennystavoitteita ja -keinoja sovitetaan yhteen useiden muiden politiikkatavoitteiden kanssa Energian toimitusvarmuus Kilpailukyky Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Ilmanlaadun parantaminen Ruuantuotannon turvaaminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kohtuuhintainen asuminen Liikenteen sujuvuus Ekosysteemipalvelujen turvaaminen OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 14
Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. 200 % 150 % Bruttokansantuote (viitev. 2010 hinnoin), vuosi 1990 = 100 100 % 1990 taso Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt 50 % 1990 1995 2000 2005 2010 OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat L lähde: Tilastokeskus 15
OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain 16
Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta Päästöjä voidaan vähentää kaikilla sektoreilla siirtymällä fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energiamuotoihin, säästämällä energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta sekä sitomalla hiiltä. Energiateollisuus 35 % Päästöt yhteensä 2013: 63,2 milj. t CO 2 -ekv. Kotimaan liikenne 19 % Teollinen tuotanto ja rakentaminen 14 % sisältää teollisuuden oman sähkön ja lämmön tuotannon Muu energia* 9 % Jätteiden käsittely 4 % 77 % Energian tuotanto ja kulutus 9 % Teollisuusprosessit 10 % Maatalous * Esim. rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja sektorin työkoneet, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 17
Energian tuotanto ja kulutus Päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Energiaa on myös käytettävä tehokkaammin. 18
Suomen energiajärjestelmä on monipuolinen Energialähteiden moninaisuus parantaa toimitusvarmuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi olosuhteiden muuttuessa. Uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuus on Suomessa kansainvälisesti korkea. Öljy 23,1 % Maakaasu 7,8 % Sähkön nettotuonti 4,1 % Turve 4,1 % Vesi- ja tuulivoima 3,5 % Hiili 11,0 % Puupolttoaineet, yhteensä 24,7 % Ydinenergia 18,0 % Muut 3,7 % Energian kokonaiskulutus* Suomessa 2013 Yhteensä 381 terawattituntia (TWh) *Kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 19
Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Muut 12 % 46 % Teollisuus Rakennusten lämmitys 25 % 16 % Liikenne Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013 Yhteensä 308 terawattituntia (TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 20
80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa Suomi lisää uusiutuvan energian osuutta erityisesti käyttämällä enemmän puupolttoaineita. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti myös tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää. Uusiutuvan energian Uusiutuvan lähteet energian 2013 lähteet 2013 32 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 33 % Puunjalostusteollisuuden jäteliemet Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä Osuus 2013 EU:n tavoite Suomelle 2020 36,8 % 38 % 14 % Puun pienkäyttö Muu bioenergia (esim. liikenteen biopolttoaineet) 4 % Kierrätyspolttoaine (bio) 2 % Biokaasu 0,6 % Lämpöpumput 4 % Tuulivoima 0,4 % 11 % Vesivoima 11 % Muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus, Eurostat 21
Bioenergian lähteet Metsähake Metsäteollisuuden sivuvirrat ja jäteliemet Sahateollisuuden sahanpuru ja kuori Sähköä Lämpöä Liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineita Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Biojäte Polttopuut Lanta Energiakasvit ja muu kasvibiomassa OSA II: Hillintä sektoreittain 22
Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus on EU-maiden suurimpia Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 2013 Ruotsi Itävalta Suomi Tanska 34,8 % 29,6 % 29,2 % 24,2 % Espanja EU28 Saksa Ranska 14,6 % 11,8 % 10,3 % 9 % Iso-Britannia 5 % 0 20 40 60 80 100 vesivoima tuulivoima aurinkoenergia bioenergia muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Eurostat 23
Suomessa tuotettava sähkö on vähäpäästöistä Sähkön tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö. Niiden osuus sähkön tuotannosta on globaalisti noin 68 %, EU:ssa 49 % ja Suomessa 33 %. Sähköntuotannon ominaispäästöt ominaispäästöt, gco 2 /kwh* 0 200 400 600 800 1000 Intia Kiina Maailma USA Saksa Iso-Britannia EU28 Tanska Itävalta Suomi Ranska Ruotsi Norja OSA II: Hillintä sektoreittain L * Vuosien 2010 2012 keskiarvo lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA 24
Liikenne Liikenteen päästöjä vähennetään liikenteen energiatehokkuutta parantamalla ja siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tai sähköön. 25
Tieliikenne aiheuttaa valtaosan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Jos tarkastellaan kansainvälistä liikennettä, lentoliikenteen ja erityisesti merenkulun osuus päästöistä kasvaa. Kansainvälisiä liikenteen päästöjä ei toistaiseksi säädellä kansainvälisissä sopimuksissa, eikä niitä siten virallisesti seurata. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Raideliikenne 1 % Kotimaan lentoliikenne 2 % Vesiliikenne 4 % Työkoneet 5 % Tieliikenne 89 % Henkilöautot 53 % 5 % linja-autot, moottoripyörät ym. Paketti- ja kuorma-autot 31 % OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 26
Liikenteen polttoaineena voidaan käyttää uusia vaihtoehtoja öljyn sijaan Fossiilista öljyä voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla ja uusiutuvalla dieselillä sekä metaanilla eli maakaasulla ja biokaasulla. Henkilöauton hiilidioksidipäästöt eri polttoaineilla (huomioiden polttoaineen päästöt tuotannosta käyttöön asti) Bensiini Maakaasu Diesel Flexifuel- eli korkeaseosetanoliauto Biokaasu Akkusähköauto, keskimääräinen sähkö Uusiutuva diesel/jäterasva Akkusähköauto, uusiutuva sähkö 0 0 g/km 30 49 g/km 32 g/km 28 g/km 17 g/km 119 g/km 102 g/km 60 90 120 150 g/km 139 g/km Suomi on lain tasolla sitoutunut siihen, että biokomponenttien osuus tieliikenteen polttoaineissa on 8% vuoteen 2015 mennessä 20% vuoteen 2020 mennessä Ns. tuplalaskenta otetaan huomioon *C-kategorian auto, valm. ilm. suoritusarvot, biopolttoaineet direktiivi 2009/28/EY OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: VTT/ Nylund 2015 27
Rakentaminen ja asuminen Rakennetun ympäristön päästöjä vähennetään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta sekä vähentämällä liikenteen ja asumisen päästöjä. Lisäksi suuri vaikutus on sillä, millä tavalla yhdyskuntien toimintaan ja asumiseen tarvittava energia tuotetaan. 28
Päästöjen vähentämisessä huomioitava eri tasot yhdyskuntasuunnittelusta käyttäjän valintoihin Kestävien ja toimivien yhdyskuntien suunnittelu on perusta energiaviisaalle asumiselle. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävimmät alueidenkäyttöön liittyvät ratkaisut tehdään kasvavilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntasuunnittelu - Lähellä sijaitsevat palvelut - Sujuva joukkoliikenne - Lähienergiantuotanto Rakennukset - Energiatehokkuus - Ylläpito ja korjaus Elämäntapa ja kulutustottumukset - Rakennusten käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 29
Kohti entistä energiatehokkaampia rakennuksia Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja niissä syntyy 35 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää selvästi. Lähes nollaenergiarakennukset 2020 Korjausrakentamisen energiamääräykset 2013 Energiatodistus käytössä vuodesta 2008 alkaen Millainen on lähes nollaenergiarakennus? Terveellinen sisäilmasto lämpö, kosteus, ääni, valaistus, ilmanlaatu Pieni lämpöhäviö hyvä eristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Pieni kokonaisenergiankulutus Tehokas sähkönkäyttö ja sähkön kulutushuippujen hallinta Uusiutuvan energian käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 30
Asumisen kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa aiheutuu lämmityksestä Kodin päästöistä noin puolet syntyy tilojen lämmityksestä, viidennes vedenlämmityksestä ja kolmannes valaistuksesta ja muusta sähkönkulutuksesta. Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen on kuitenkin helppoa, sillä pienetkin muutokset tavoissa ja tottumuksissa vaikuttavat. 50 % Lämmitys 30 % Valaistus ja muu sähkönkulutus 20 % Vedenlämmitys Asumisen päästöjen jakautuminen Suomessa. OSA II: Hillintä sektoreittain 31
Jätesektori Jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Päästöt ovat vähentyneet viime vuosina niin rivakasti, että sitä voi jo kutsua menestystarinaksi. 32
Jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt syntyvät valtaosin kaatopaikoilla Suomessa syntyvän jätteen määrästä vain noin kolme prosenttia on yhdyskuntajätettä mutta se tuottaa lähes kokonaan jätesektorilta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt 2013 Rakennusjäte 15 % Teollisuuden kiinteä jäte 17 % Kiinteä yhdyskuntajäte 61 % Teollisuuden lietteet 6 % Yhdyskuntajätevesiliete 1 % Kaatopaikkojen päästöjen osuus on 83 % jätesektorin kasvihuonekaasupäästöistä. ensä kaatopaikkojen Metaanin talteenotto: kasvihuonekaasupäästöt: 36 tuhatta tonnia 1,637465151 Mt CO 2 -ekv. jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt: 1,979548 Mt CO 2 -ekv. anin talteenotto: 36,39314252 Gg OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: SYKE 33
Kaatopaikkojen päästöt ovat vähentyneet radikaalisti Tavoitteeksi asetettu 85 %:n päästövähennys jätesektorilla saavutetaan vuoteen 2050 mennessä nykyisillä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista rajoittavilla toimilla. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä Mt CO 2 -ekv. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1997 Jäteverolaki ja kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös. 0,0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 vuosi *Vähenemälaskelmassa ei ole otettu huomioon jätteen polttoainekäytöstä energiantuotannossa syntyvää hiilidioksidipäästöä, koska jätteellä tuotetulla energialla korvataan muulla polttoaineella tuotettua energiaa ja energiana hyödynnettävän jätteen nettovaikutus kasvihuonepäästöön lasketaan osana energiasektorin päästöä. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus ja SYKE 34
Yhdyskuntajätettä päätyy kaatopaikalle jatkuvasti vähemmän Eloperäisen ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelystä luovutaan kokonaan 2016 ja siirrytään enenevästi jätteen hyödyntämiseen sekä materiaalina että energiana. Alkuvuoden 2015 tietojen mukaan vuodelle 2016 asetetut tavoitteet tullaan ylittämään. Yhdyskuntajätteen jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006 2012 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso Tavoite 2016 30 20 30 20 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 21 11 42 25 22 12 34 33 22 13 25 40 20 13 22 45 24 12 18 46 24 8 17 51 24 11 12 53 24 9 9 58 0 20 40 60 80 100 Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys OSA II: Hillintä sektoreittain L Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus lähde: Tilastokeskus ja VALTSU 35
Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätaloudesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta metsät ja kasvit sitovat merkittävästi hiilidioksidia. Metsiä hoitamalla, maan kasvukunnosta huolehtimalla sekä tuotantomenetelmiä kehittämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä maa- ja metsätalouden hiilidioksidin sidontaa. 36
Kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja päästöt maa- ja metsätaloudessa maaperä metsä pellonraivaus pelto lanta kotieläimet työkoneet energian tuotanto puurakentaminen ja puutuotteet OSA II: Hillintä sektoreittain 37
Metsiin ja puutuotteisiin sitoutuu ja varastoituu hiiltä Metsien hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuneen ja siitä poistuneen hiilimäärän erotusta. Suomen metsien maaperään ja puustoon sitoutunut hiilimäärä on Euroopan suurimpia. Käyttämällä puuta tuotteisiin ja energiaksi voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. metsämaa ja puusto yhteensä: -26,1 milj. t CO 2 -ekv. puutuotteet yhteensä: -4,4 milj. t CO 2 -ekv. Puuston kasvu -131,1 milj. t CO 2 -ekv. Puuston poistuma 104,6 milj. t CO 2 -ekv. Varaston kasvu -24,5 milj. t CO 2 -ekv. Kangasmaat -8,4 milj. t CO 2 -ekv. Suomaat 8,8 milj. t CO 2 -ekv. Varaston poistuma 20,1 milj. t CO 2 -ekv. CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 2013 38
Metsät sitovat ison osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Kaikki maat raportoivat metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista osana kansainvälistä ilmastosopimusta. Yksi raportoitava osa-alue ovat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt (LULUCF). Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30 60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä. 90 Kasvihuonekaasupäästöt (muut sektorit) Miljoonaa tonnia CO 2 ekv. 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 1990 1995 2000 2005 2010 2012 + - LULUCF*-sektorin kasvihuonekaasupäästöt vähennettynä nieluilla eli nettonielu Päästöt vähennettynä nettonieluilla CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. LULUCF= Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 39
Maatalouden päästölähteet Valtaosa maatalouden päästöistä aiheutuu maaperästä (mm. orgaanisen aineksen hajoamisesta ja lannoituksesta). 1. Maaperä N 2 O, CO 2 2. Kotieläinten ruuansulatus CH 4 3. Lannankäsittely N 2 O, CH 4 4. Kalkitus ja kulotus N 2 O, CH 4, CO 2 5. Maatalouden polttoaineen kulutus CO 2 CH 4 = metaani N 2 O = dityppioksidi CO 2 = hiilidioksidi OSA II: Hillintä sektoreittain 40
Ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmastotoimia Hoidetaan hyvin maaperää, esim. ojitetaan ja säilytetään orgaaninen aines (H+S) Pidetään huolta kasvien ja eläinten terveydestä ja estetään haitallisten vieraslajien leviäminen (S) Jalostetaan uusiin oloihin soveltuvia kasvilajikkeita. Esim. rapsi, rypsi (S) Lisätään energiatehokkuutta ja korvataan fossiilista energiaa uusiutuvilla (H+S) Otetaan lannan ravinteet talteen ja käytetään typpilannoitetta kasvin tarpeen mukaan (H) Viljellään turvemaita ilmastoystävällisesti (H+S) Syödään kasvispainotteisemmin (H) Vähennetään ruokahävikkiä koko ruokajärjestelmässä (H) H: Ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide S: Ilmastonmuutokseen sopeuttava toimenpide OSA II: Hillintä sektoreittain 41
OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 42
Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Suomessa Energia ja teollisuus - Sähkön saatavuuden turvaaminen poikkeusoloissa - Riskien hallinta muuttuvissa vesiolosuhteissa + Lisää vesivoimaa ja bioenergiaa Riistan- ja poronhoito - Porolle sopivan ravinnon määrä ja laatu - Loisepidemiat lisääntyvät - Lumettomuus riski talviturkkisilla eläimillä Luonnon monimuotoisuus - Muutokset kasvien ja eläinten levinneisyydessä - Vieraslajit lisääntyvät - Lajien uhanalaisuus lisäntyy Maatalous - Tauti- ja tuholaisriskit lisääntyvät - Ääri-ilmiöt aiheuttavat satotappioita + Uudet lajit ja satoisammat lajikkeet Metsätalous - Metsätuhot lisääntyvät - Roudattomuus vaikeuttaa puunkorjuuta + Puuston kasvu lisääntyy Matkailu - Talvimatkailukausi lyhenee + Kesämatkailun suosio voi lisääntyä Liikenne - Rankkasateiden vaikutus teiden käytettävyyteen - Liukkauden lisääntyminen Ulkoiset uhat - Globaalit taloushäiriöt - Konfliktien yleistyminen - Luonnonvarakonfliktit - Ympäristöpakolaisuus Vesivarat - Tulvariskit lisääntyvät - Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy - Pohjaveden määrä ja laatu muuttuvat Kalat ja kalastus - Kalakannat pienenevät - Uhanalaiset kalalajit vaarantuvat Itämeri - Merenpinnan nousu - Suolaisuuden väheneminen, rehevöityminen Rakennukset ja alueiden käyttö - Hulevesitulvat lisääntyvät - Ulkoverhouksen kosteus- ja tuulirasituksen kasvaa - Maan vesipitoisuuden kasvu heikentää kantavuutta Terveys ja hyvinvointi - Helle, kaupunkien lämpösaarekkeet - Talousveden pilaantuminen rankkasateiden vuoksi - Muutokset eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä 43
Suomessa on monia keinoja sopeutua/varautua ilmastonmuutokseen Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä ja hyödynnetään myönteisiä vaikutuksia. Maatalous -kasvi- ja eläinjalostus -vesitalouden hallinnan parantaminen -hälytysjärjestelmät tuhoojien varalta Metsätalous -metsänjalostus -metsänhoidon kehittäminen -varautumissuunnitelmat metsätuhoihin Liikenne -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -toiminnan parantaminen häiriötilanteissa -väylien kunnossapidon kehittäminen Luonnon monimuotoisuus -suojelualueverkoston kehittäminen -haitallisten vieraslajien torjunta Energia -toimenpiteet sähkön toimintavarmuuden parantamiseksi Matkailu -ympärivuotisen matkailun kehittäminen -matkailupalveluiden kehittäminen Tulvat -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -alueidenkäytön suunnittelu -tulvapenkereet, suojarakenteet Terveys ja hyvinvointi -hellevaroitukset -juomaveden laadun hallinta OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen Lähde: Miten väistämättömään ilmastonmuutoksen voidaan varautua? (MMM/2011) 44
Sään ääri-ilmiöt ovat jo aiheuttaneet paljon kustannuksia Sään ääri-ilmiöihin on järkevää varautua jo nykyisten kokemusten perusteella. Kuivuus 100 milj. koko Suomi 2002-2003 Myrskymetsätuhot 120 milj., sähköyhtiöiden kulut 48 milj., vakuutuskorvaukset 102 milj. Hannu/ Tapani 2011 Tulva 4,7 milj. Kittilän keskusta, 2005 Myrskymetsätuhot yli 60 milj. Eino 2013 Tulva 6 milj. Etelä-Pohjanmaa, 2012 Myrskymetsätuhot n. 40 milj. Seija 2013 Tulva 20 milj. Pori, 2007 Myrskyt yli 100 milj. Kesä 2010 Tulva 20 milj. Suomenlahti, 2005 Tulva 0,9 milj. Vantaanjoki, 2004 OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 45