SAVO-KARJALAN YMPÄRISÖUKIMUS OY A 56 B 57 Stora nso Oyj nocellin tehdas Joensuun Vesi Fortum Power and Heat Oy, Joensuun voimalaitos UPM-Kymmene VAPO Oy PILISJON JA PYHÄSLÄN YHISARKKAILUOHJLMA JONSUU 2..206 MINNA I KUKKONN
3. ARKKAILUN PRUS Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailulla pyritään selvittämään alueella sijaitsevien tarkkailuvelvollisten toiminnan vesistö- ja kalastovaikutuksia. arkkailulla seurataan myös vesistöjen tilaa yleisesti, jolloin tarkkailu tuottaa tietoa myös lupaehtojen tarkistamisen pohjaksi. Vesistön velvoitetarkkailu on tehty yhteistarkkailuna vuodesta 982 lähtien. Vuoteen 200 asti tarkkailusta vastasi Itä-Suomen yliopiston (entinen Joensuun yliopisto) kologian tutkimusinstituutti (aiemmin Karjalan tutkimuslaitos). Vuodesta 20 alkaen tarkkailua on toteuttanut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. arkkailuvelvollisten määrä oli aiempina vuosina suurempi. Vuonna 206 vesistötarkkailussa ovat mukana Stora nso Oyj nocellin tehdas, Fortum Power and Heat Oy, Joensuun Vesi ja UPM-Kymmene Wood Oy. Stora nso Oyj nocellin tehtaalla, Joensuun Vedellä ja Vapo Oy:llä on lisäksi velvoite tarkkailla alueella toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia. Vapo Oy:n vesistötarkkailu toteutetaan erillisen tutkimusohjelman mukaisesti. arkkailu perustuu seuraaviin ympäristölupiin: - Stora nso Oyj nocellin tehdas, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 48/206/ (Dnro ISAVI/738/206), 6.0.206. - Joensuun Vesi, Kaltimon (non) jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 73/20/ (Dnro ISAVI/3/04.08/200), 5.8.20. - Joensuun Vesi, Kuhasalon jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 2/08/2 (Dnro ISY-2008-Y-85, 4..2008). Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkastaminen on tehtävä 3.0.208. - Fortum Power and Heat Oy / Joensuun voimalaitos, Itä-Suomen aluehallintoviraston 9.2.202 antama päätös Nro 3/202/, Dnro ISAVI/47/04.08/20. Itä- Suomen aluehallintoviraston 3.5.205 antama päätös (26/205/) ympäristöluvan tarkastamisen yhteydessä (ISAVI/2435/204) ei muuttanut vesipäästöjen tarkkailua koskevia lupamääräyksiä. - UPM-Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 29.2.2008 antama ympäristölupapäätös lupamääräysten tarkistamisesta (Dnro PKA-2007-Y-290). - VAPO Oy:n Itä-Suomen aluehallintoviraston 20.7.202 antama ympäristölupapäätös 55/202/ (ISAVI/9/04.08/202) Linnunsuon turvetuotantoalueesta. Uudella ohjelmalla korvataan vuosina 2009-206 voimassa ollut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nyk. LY-keskus) päätöksellään PKA-2008-Y-34 (9) hyväksymä tarkkailuohjelma (20.3.2009, kologian tutkimusinstituutti). m. ohjelmaa muutettiin Pohjois-Karjalan LY-keskuksen päätöksellä (POKLY/302/07.00/200) 2.6.202 siten, että Liperin kunnan tarkkailuvelvoite (Ylämyllyn suljetun puhdistamon osalta) ja tarkkailuasema Pyhäselkä 33 poistettiin tarkkailusta. Yhteistarkkai-
4 luohjelman kalatarkkailuosion on hyväksynyt päätöksellään Pohjois-Karjalan keskus (3.2.2009, dnro 935/5723/08). 2. PURKUVSISÖ JA SN KUORMIUS 2. arkkailualueen kuvaus Pielisjoen pituus on noin 70 km, korkeusero 8 m ja lähivaluma-alueen pinta-ala 285 km 2. Veden virtaama on vaihdellut 7 500 m 3 s - ja keskimäärin vettä virtaa 244 m 3 s - (Kaltimo vuosina 985 205). Veden viipymä joessa on noin viikko. Pielisjoessa on Kaltimon voimalaitos ja tästä alavirtaan Kuurnankoskessa Kuurnan voimalaitos (keskivirtaama 255 m 3 s -, vaihtelu 92-58 m 3 s - ). Koitereen suunnalta Pielisjokeen tuleva virtaama on ollut vuosina 985 205 keskimäärin 73 m 3 s - (Pamilon voimalaitos). Pielisjoki laskee Pyhäselän pohjoisosaan Joensuun kaupunkialueen läpi. Huttulan ym. (996) tekemän virtaamatutkimuksen ja mallinnuksen mukaan Pielisjoen vedet kulkeutuvat/kiertävät voimakkaasti länteen purkautuessaan Pyhäselälle. Pielisjoki (vesistöalueet 4.33 ja 4.34) ja Pyhäselkä (4.32) kuuluvat Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueeseen. Pielisjokeen laskee Koitajoen valumaalueen (04.9) vedet ennen Hiirenvettä. Pielisjoen lisäksi Pyhäselkään laskevat vedet mm. Höytiäisestä, Haapajoesta sekä Onkamojärven vesistöalueelta laskevasta Nivajoesta. Pyhäselän pinta-ala on 263 km 2, keskisyvyys 9 m ja tilavuus 2,5 km 3. Veden keskimääräinen viipymä on 3,5 kuukautta. Pyhäselkä on sisävesiemme suurimpia saarettomia ulapoita. Sen läpi kulkee lähes pohjois-eteläsuunnassa syvänne, jonka suurin syvyys on 67 m. Pielisjoki kuuluu vesienhoitolain (2004/299) mukaisen tyyppiluokituksen mukaan erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Kaltimon ja Kuurnan vesivoimalaitosten vuoksi se on todettu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. kologisen luokittelun mukaan Pielisjoki on luokiteltu tyydyttävään luokkaan. Pyhäselkä kuuluu suuriin humusjärviin ja on ekologisen luokittelun mukaan hyvässä luokassa. 2.2 Kuormitus arkkailuvelvollisten puhdistetut jätevedet muodostavat koko Pielisjoen suualueen virtaamasta alle yhden prosentin, vuonna 205 keskimäärin 0,36 %. arkkailuvelvollisista Stora nso nocell Oy:n sellutehdas Uimaharjussa on viime vuosina ollut suurin fosforin ja biologisen, happea kuluttavan aineksen kuormittaja (taulukko ). Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on ollut suurin typpikuormittaja. Kaltimon jätevedenpuhdistamon, Fortum Power and Heat Oy Joensuun voimalaitoksen ja UPM-Kymmene Oy:n vaneritehtaan kuormitukset ovat pieniä verrattuna nocelliin ja Kuhasaloon. dellisten lisäksi Pielisjokea ja Pyhäselkää kuormittavat mm. Joensuun Kontionsuon jäteaseman vedet (Iiksenjoen kautta), turvetuotanto (Vapo Oy), maa- ja metsätalous, hulevedet, laskeuma ja luonnonhuuhtouma.
5 aulukko. arkkailuvelvollisten keskimääräinen vesistökuormitus vuosina 2006-205. e.t = ei tarkkailla Jätevesimäärä (m3/vrk) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 nocell 67059 58828 59339 3387 6259 66703 63560 64576 6097 5906 Kaltimo 739 857 000 800 874 793 054 76 802 735 Fortum 293 226 250 602 43 356 707 535 427 464 UPM-Kymmene - - - 28 7 30 23 20 2 2 Kuhasalo 680 345 5696 8460 7056 6593 6807 209 873 20642 yhteensä 78737 8236 75607 79049 49874 80057 84688 86435 84605 80959 Kokonaisfosfori (kg/vrk) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 nocell 7,8 5,7 5,3 3,7 6,6 6,4 6,4 0 9,2 7,7 Kaltimo 0,4 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,7 0,2 0,2 0,3 Fortum <0, <0, <0, <0, <0, <0, 0, 0,05 0,02 0,05 UPM-Kymmene - - - <0, 0, 0,2 0,2 0,3 0, 0, Kuhasalo 2,6 2,8 3,0 3,8 3,4 3,9 2,8 3, 3,7 4,3 yhteensä 9 9 8 0 0 4 3 2 Kokonaistyppi (kg/vrk) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 nocell 32 00 06 48 07 5 22 5 28 24 Kaltimo 9 25 25 8 20 22 24 0 9 8 Fortum < < < < < < < < < UPM-Kymmene - - - < 0,3 0,5 0,4 0,9 0,3 0,5 Kuhasalo 520 545 643 672 865 828 757 926 96 94 yhteensä 672 670 774 838 992 965 903 088 08 085 BHK7 (kg O2/vrk) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 nocell 369 270 230 72 300 300 225 232 239 226 Kaltimo 7 6 3 7 7 9 3 6 5 4 Fortum e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. UPM-Kymmene - - - e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. e.t. Kuhasalo 45 58 87 95 03 3 0 0 8 56 yhteensä 420 335 329 274 40 422 339 348 325 385
6 3. PURKUVSISÖJN ARKKAILU 3. Havaintoasemat Pielisjoen-Pyhäselän vesistöalueen havaintoasemat vesikemian, kasviplanktonnäytteiden, piilevien ja pohjaeläimien osalta on esitetty taulukossa 2. Vedenlaadun osalta ovat mukana syvänneasemien kokonaissyvyydet. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvissa ja 2 sekä liitteessä. Kalaston osalta ohjelma on kappaleessa 5. aulukko 2. Vesikemian, kasviplanktonin, piilevien ja pohjaeläimien havaintoasemat ja koordinaatit. Vedenlaadun syvänneasemista ovat mukana myös kokonaissyvyydet (m). Havaintopaikka Koordinaatit Vesi- Kasvi- Piilevät Pohja- RS-M35FIN kemia plankton eläimet Pielinen vertailualue/kesseli 6984359 655578 x x Pielinen 8 Ahveninen 6983426 657626 x Pielisjoki 4 Rahkeenvesi (6,5 m) 6976949 66506 x x Pielisjoki Rahkeenvesi 6976892 665066 x Pielisjoki 2 Hiirenvesi (27,3 m) 6966880 664284 x x x Pielisjoki 55 Kaltimo 6963899 65988 x Pielisjoki 4 Kangasvesi 6954786 656059 x x Iiksenjoki 8 maantiesilta 694470 646923 x x Iiksenjoki 32 Iiksenniemi 6944675 64546 x Pielisjoki 2 Utra 694640 64754 x Pielisjoki 22 rautatiesilta 6944853 642658 x Pielisjoki kaupunginkoski 6944020 64226 x x Pielisjoki 35 Hasanniemi 6942890 640277 x Pyhäselän ranta jokisuu 6943720 639644 x Pyhäselkä 8 Noljakansaari (2,3 m) 6943605 63736 x x Pyhäselkä Noljakansaari 6943603 637358 x Pyhäselkä ranta * Pyhäselkä 6 Kaskesniemi (35,8 m) 694082 63649 x x Pyhäselän Kaskesniemi* 6939648 63560 x Pyhäselkä 9 Pyhäsaari (5, m) 6936280 640845 x x Pyhäselän vertailusyvänne 6936773 639860 x *paikka tarkennetaan seuraavassa näytteenotossa x
7 Kuva. Pielisjoen ja Pyhäselän vesistötarkkailun havaintopaikat 3.2 Vedenlaadun näytteenottosyvyydet, ajankohdat ja määritykset Pielisjoen ja Pyhäselän yhteistarkkailualueen näytteenottosyvyydet ja määritykset vaihtelevat asemittain ja vuodenaikojen mukaan. Asemakohtaiset määritystiedot vuodenajoittain ja syvyyksittäin ovat liitteessä 2. Kerrostuneisuuden aikana (maalis- ja elokuu) näytteet otetaan fysikaaliskemiallisia määrityksiä varten syvänneasemilta päällysvedestä ( m), alusvedestä (p- m) ja paikoittain välivedestä (h/2). Virtavesien näytteet otetaan aina yhden metrin syvyydeltä. Kevät ja syystäyskierron aikana (touko- ja lokakuu) syvänneasemien lämpötilat mitataan päällysvedestä ( m pinnasta) ja alusvedestä ( m pohjasta). Jos em. vesikerrosten lämpötilaero on kaksi astetta tai enemmän, veden katsotaan olevan silloin kerrostunutta ja näytteet otetaan päällysvedestä ja alusvedestä. Jos lämpötilaero on alle kaksi astetta, otetaan lämpötilat ja happinäytteet päällysvedestä ( m) ja alusvedestä (p- m) sekä muut vedenlaatunäytteet vesipatsaan puolesta välistä. Vesipatsaan puoliväli voidaan määrittää joko suoraan patsaan puolivälinä tai jos syvänne on hyvin pienikokoinen, alimman tasanteen ja pinnan välistä. Noin puolesta välis-
8 tä otettavan näytteen syvyys on vakio vuosittain. Virtavesistä näytesyvyys on aina yksi metri. Bakteerinäytteet (.coli ja fekaaliset enterokokit) otetaan aina päällysvedestä metrin syvyydestä toukokuussa ja elokuussa. Klorofylli a näytteet otetaan järviasemilta 0-2 metrin vesikerroksesta kokoomanäytteenä elokuussa, jolloin otetaan myös Pyhäselän syvänneasemilta kasviplanktonnäyte laajaa analysointia varten. Näytteistä tehdään määrityksiä ja analyysejä, jotka vaihtelevat asemittain, syvyyksittäin sekä ajankohdittain (liite 2). Määritykset ja analyysit ovat seuraavat: - lämpötila - happi ja hapen kyllästysprosentti - ph - sähkönjohtavuus - sameus - COD Mn - väri - kokonaistyppi (kok-n) - ammoniumtyppi (NH 4-N) - nitriitti+nitraattityppi (NO 23-N) - kokonaisfosfori (kok-p) - fosfaattifosfori (PO 4-P) -. coli - fekaaliset enterokokit - a-klorofylli (KF) - sulfaatti (SO 4) - kasviplanktonanalyysi (KPL) Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan kokonaissyvyys, näkösyvyys ja lämpötila sekä kirjataan ylös kellonaika, säätiedot, jään paksuus, lumen määrä, levien silmämääräinen havainto ym. kenttähavainnot. 4. LAAJA ARKKAILU Laaja biologinen tarkkailu tehdään kolmen vuoden välein, tämän ohjelman mukaan seuraavan kerran vuonna 209. Kolmen vuoden välein tehtävään tarkkailuun kuuluvat laajana klorofylli-a, ravinneanalyysi ja kasviplanktonanalyysi sekä pohjaeläin- että piileväselvitys. Kalaston osalta tarkkailuohjelma on kappaleessa 5. 4. Klorofylli-a, ravinneanalyysi ja laaja kvantitatiivinen kasviplanktonanalyysi Klorofylli-, ravinne- ja kasviplanktonnäytteet otetaan kolme kertaa kesän aikana eli kesä-, heinä- ja elokuussa neljältä havaintopaikalta:
9 Hiirenvesi 2, Pyhäselkä 6, Pyhäselkä 8 ja Pyhäselkä 9 (taulukko 2). Kasviplankton ja klorofylli-a-näyte otetaan 0-2 m kokoomanäytteenä. Ravinnenäyte otetaan yhden metrin syvyydestä ja siitä määritetään kokonaistyppi- ja - fosforipitoisuus sekä mineraaliravinteet (NH 4-N, NO 23-N, PO 4-P). Kasviplanktonista määritetään laajalla kvantitatiivisella menetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassat U-standardin (N 5204:2006) ja Järvinen ym. (20) mukaisesti. Kasviplanktonmäärityksen tulokset siirretään ympäristöhallinnon (SYK) kasviplanktonrekisteriin. uloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). 4.2 Pohjaeläimet ja piilevät Pohjaeläintutkimus suoritetaan syvännealuetutkimuksena sekä litoraalialueiden näytteenottoina. Näyteasemat on esitetty taulukoissa 2 ja 3, kuvassa 2 ja liitteessä. Näytteitä otettaessa käytetään ympäristöhallinnon ohjeistusta. Litoraalialueiden näytteet otetaan standardien SFS-N 28263 tai SFS 5077 mukaisia menetelmiä käyttäen. Syvänneasemien näytteenottomenetelmä on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS 5730. Pohjaeläimet otetaan syys-lokakuussa. Määritystarkkuutena käytetään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomiaa 2. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi sekä ekologisessa luokittelussa käytettävät indeksit. Pohjaeläintulokset tallennetaan ympäristöhallinnon (SYK) POHJrekisteriin. Piilevänäytteet kerätään syys-lokakuussa näytteenoton yhteydessä taulukoiden 2 ja 3 sekä kuvan 2 mukaisilta asemilta. Näytteenotossa käytetään standardin SFS-N 3946 ja ympäristöhallinnon ohjeistusta. aulukko 3. Pohjaeläin- ja piileväasemat sekä pohjaeläinasemien kohde. Havaintopaikka Piilevät Pohjaeläimet Pielinen vertailualue/kesseli x Syvänne Pielisjoki 4 Rahkeenvesi x Pielisjoki Rahkeenvesi Syvänne Pielisjoki 2 Hiirenvesi x Pielisjoki 4 Kangasvesi x Iiksenjoki 8 maantiesilta x Pielisjoki kaupunginkoski x Koski Pyhäselän ranta jokisuu Litoraali Pyhäselkä Noljakansaari Syvänne Pyhäselkä ranta * Litoraali Pyhäselän vertailuranta Kaskesniemi* Litoraali Pyhäselän vertailusyvänne Syvänne *paikka tarkentuu myöhemmin www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_seuranta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet 2 www.ymparisto.fi/download/noname/%7bb948034f-7f9d-4ab-a53-92fa2dddbb%7d/29725
0 Kuva 2. Pohjaeläin- ja piilevähavaintopaikat 5. KALAALOUSARKKAILU 5. Havastutkimukset Pyydysten likaantumista seurataan Pielisjoella viidellä havaintopaikalla: Rukavesi, Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Kangasvesi ja Paihola (kuva 3). Pyhäselällä tutkimuspisteitä on neljä: Noljakansaaret, Jokisuu, Napaluoto ja Pyhäsaaret. Havastutkimukset toteutetaan kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 209) kolme kertaa talvikaudella (tammi-, helmi- ja maaliskuussa) ja kolme kertaa avovesikaudella (kesä-, elo- ja lokakuussa). eräskehikoihin (25 x 50 cm) kiinnitettyjä 6 mm verkkohavaskappaleita pidetään talvikautena vedessä seitsemän vuorokautta ja kesällä yksi vuorokausi. Kehikot asetetaan m pinnan alapuolelle ja m pohjan yläpuolelle. Havaksiin kiinnittyneestä aineksesta määritetään kiintoaine- ja kiintoaineen hehkutushäviö (mg/havasg). 5.2 Mädin haudonta Syyskutuisen muikun mädin selviytymistä selvitetään kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 209) tehtävillä mädin haudontakokeilla. Havaintopaikat ovat samat kuin havastutkimuksessa (kuva 3). Mätialustat asetetaan koepaikoille noin 5 metrin syvyyteen tammikuussa, jolloin mäti on kehittynyt silmäpisteasteelle ja on siir-
tokelpoista. Alustat nostetaan ylös maalis-huhtikuussa ennen jäiden lähtöä ja poikasten kuoriutumista. Haudontajakson alussa ja lopussa määritetään pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus. Haudontajakson ajan koepaikoilla seurataan myös hienojakoisen aineksen sedimentaatiota. Sedimentaationäytteistä määritetään märkälietteen tilavuus, kuiva-ainepitoisuus sekä epäorgaanisen ja orgaanisen aineksen osuus. 5.3 Koeverkkokalastus Koekalastuksella selvitetään kalaston rakenteessa tapahtuvia ajallisia ja paikallisia muutoksia. Koekalastuksella saadaan tietoa myös vähempiarvoisten kalalajien (esim. särkikalat) kantojen kehityksestä, jotka toimivat vesistön tilan indikaattoreina, mutta joista on muuten vaikea kerätä luotettavaa aineistoa. Pyhäselän koekalastukset aloitettiin vuonna 975 ja vuodesta 983 lähtien koekalastuksia on tehty yleensä kolmen vuoden välein. Pielisjoen koekalastukset aloitettiin vuonna 994. Koekalastuksia tehdään kolmen vuoden välein (seuraavan kerran vuonna 207). Koekalastusalueet ovat samat kuin havas- ja mätitutkimuksissa (kuva 3). Koekalastukset toteutetaan yön yli kestävinä kalastuksina Nordic-verkoilla. Koekalastus tehdään eurooppalaisen standardin (N 4747:2005; Water quality Sampling of fish with multi-mesh gillnets) mukaisesti heinäkuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Pyyntiponnistus on 0 Nordic-verkkoa/alue. Koekalastuksen tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Kuva 3. Kalataloustarkkailun havaintopaikat
2 5.4 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelulla kerätään tietoa mm. tutkimusalueen kalastuksen rakenteesta ja voimakkuudesta, saaliin määrästä ja koostumuksesta sekä havaintoja pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Pyhäselällä kalastustiedusteluja on tehty vuodesta 975 ja Pielisjoella vuodesta 989 lähtien. Jatkossa kalastustiedustelu tehdään viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 207, jolloin se koskee edellisvuoden kalastusta. Pielisjoen ja Pyhäselän alueelle kalastusluvan lunastaneista poimitaan satunnaisotos siten, että lähetettävien lomakkeiden kokonaismäärä on noin 000 kpl. Lisäksi lomaketta voidaan jakaa postin välityksellä alueen talouksiin. Ammatti- ja sivuammattikalastajat haastatellaan erikseen puhelimitse. 6. RIKSN SOVIAVA INNSIIVIARKKAILU sitettyä runko-ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailut voivat liittyä lupatarkastuksiin tai muihin yksittäisiin tarpeisiin ja niiden aihealueita voivat olla esimerkiksi veden haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen, minimiravinnetarkastelu, ravinteiden kulkeutuminen Pielisjoen laskualueella, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen vesipatsaassa, ainetasetarkastelu tai tulosten tarkempi tulkinta. Näistä sovitaan vuosittain toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken. 7. NLY POIKKUSILANSSA Äkillisen päästön aikana tai päästöarvojen ylittyessä muutoin kuin tilapäisesti käynnistetään tutkimus, jossa pyritään selvittämään lupaehtojen ylityksen aikana tapahtuvan päästön vesistövaikutukset. utkimuksen näytteenotto-ohjelman laajuuden ja analyysivalikoiman päättää ympäristöviranomainen. Laajoissa tai pitempiaikaisissa haitallisten aineiden päästöissä laaditaan tapauskohtaisesti tarvittava poikkeusohjelma. Lisätutkimusten kustannuksista vastaa kuormittaja. 8. NÄYNOON JA MÄÄRIYSNLMIN LAAU Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa, myös alihankintalaboratoriot ovat akreditoituja. Biologisissa määrityksissä käytetään pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. 9. ULOKS JA RAPOROINI Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lyhyesti lausuttuna Stora nso Oyj nocellin tehtaalle, Joensuun Vedelle, Fortum Power and Heat Oy Joensuun voimalaitokselle, UPM-Kymmene Wood Oy:lle, Joensuun kaupungille sekä Pohjois-Karjalan LY-keskukseen.
3 Vesistötarkkailusta laadittavassa vuosiyhteenvedossa käsitellään tarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta sekä kuormituksen vaikutusta veden laatuun. Raportissa huomioidaan myös vesienhoidon luokittelun raja-arvot vesien luokittelussa käytettäville parametreille (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainittujen lisäksi alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perusteellisempi vesistötarkkailun yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. ässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Laajan vuosiyhteenvedon valmistuttua pyritään vuosittain pitämään palaveri toimijoiden, viranomaisten sekä tarkkailuohjelmaa toteuttavan tahon kesken. ulokset siirretään myös ympäristöhallinnon rekistereihin: VSLA (pintavedet), kasviplanktonrekisteri ja POHJ (pohjaeläimet). Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusten suorittamisvuoden loppuun mennessä laadittavassa yhteenvetoraportissa, jossa tuloksia verrataan myös aiempiin vuosiin. ulokset toimitetaan Stora nso Oyj nocellin tehtaalle, Joensuun Vedelle, Vapo Oy:lle, Pohjois-Savon LY-keskukselle sekä alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 0. OHJLMAN VOIMASSAOLO JA PÄIVIYS ämä ohjelma on voimassa toistaiseksi. Siihen voidaan tehdä tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsottuja muutoksia Pohjois-Karjalan LY-keskuksen hyväksynnällä. Runko-ohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisen vuosiyhteenvedon yhteydessä kolmen vuoden välein. SAVO-KARJALAN YMPÄRISÖUKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL Jukka Hartikainen toimitusjohtaja
4 Kirjallisuus: N 5204 2006. Water quality- Guidance standard on the enumeration of phytoplankton abundance and composition using inverted microscopy (Utermöhl technique). Huttula,. Koponen, J., Lehtinen, K, Wahlgren, A. ja Niinioja, R. 996. Water currents and spreading of river load in Lake Pyhäselkä, Saimaa Finland. Hydrobiologia 322:7-24. Järvinen, M. ym. 20. Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Internet-osoite: http://www.ymparisto.fi/fifi/vesi/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_seuranta/biologisten_seurantamenetelmie n_ohjeet/kasviplanktonin_tutkimusmenetelmat. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 202-203 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 202, Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 202. Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemien kartta Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset
Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemat Pielisellä ja Pielisjoen yläosissa. Asemien nimet ja numerot viittaavat taulukkoon 2. 5 (/2)
Liite. Vedenlaatu-, pohjaeläin- ja piileväasemat Pielisjoen alaosissa ja Pyhäselällä. Asemien nimet ja numerot viittaavat taulukkoon 2. 6 (2/2)
7 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset vedenlaatumääritykset Havaintoasemien määritykset maaliskuussa (M) ja elokuussa (), mukana syvänneasemien kokonaissyvyys (m) Asema Näytesyvyys, m ph Kokonaissyvyys 6,5 m p- Pielisjoki 2 Hiirenvesi Kokonaissyvyys 27,3 m vs p- Pielisjoki 55 Kaltimo Pielisjoki 4 Kangasvesi Pielisjoki 2 Utra Iiksenjoki 8 maantiesilta Iiksenjoki 32 Iiksenniemi Pielisjoki 22 rautatiesilta Pielisjoki 35 Hasanniemi Pyhäselkä 8 Noljakansaari vs Kok.syvyys 2,3 m p- Kaskesniemi vs Kok.syvyys 35,8 m p- Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Kok.syvyys 5, m vs p- Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Pyhäselkä 6 Väri CODMn ot.n ot.p NH4 NO23 PO4 SO4.coli Kpl ntero- KF kokit 0-2 m 0-2 m Happi Pielinen 8 Ahveninen Johtok. Sameus (/3) vs = välisyvyys, p- = m pohjasta, Happi = pitoisuus ja kyllästeisyys, Johtok = johtokyky, KF = klorofylli, Kpl = laaja kasviplanktonnäyte
8 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset (2/3) Havaintoasemien määritykset toukokuussa () ja lokakuussa (L), kun lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä on 2 tai enemmän. Näytesyvyys Happi m Pielinen 8 Ahveninen Pielisjoki 4 Rahkeenvesi p- Pielisjoki 2 Hiirenvesi p- Pielisjoki 55 Kaltimo Pielisjoki 4 Kangasvesi Pielisjoki 2 Utra Iiksenjoki 8 maantiesilta Iiksenjoki 32 Iiksenn. Pielisjoki 22 rautatiesilta Pielisjoki 35 Hasanniemi Pyhäselkä 8 Noljakansaari p- Pyhäselkä 6 Kaskesniemi p- Pyhäselkä 9 Pyhäsaari p- Havaintoasema ph Johtok. ot.n ot.p Sameus Väri CODMn.coli nterokokit
9 Liite 2. Havaintoasemien vuosittaiset määritykset (3/3) Syvännehavaintoasemien määritykset toukokuussa () ja lokakuussa (L), kun lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä on alle 2. (Virtavedet otetaan aina m.) Havaintoasema Pielisjoki 4 Rahkeenvesi Pielisjoki 2 Hiirenvesi Pyhäselkä 8 Noljakansaari Pyhäselkä 6 Kaskesniemi Pyhäselkä 9 Pyhäsaari Näyte-syvyys Lämpötila Happi m 3 p- 3 p- 6 p- 7 p- 25 p- Johtok. ot.n ot.p Väri CODMn.coli nterokokit ph