9.4.2017 Ennakkoäänestys: Suomessa 29.3. 4.4.2017 Ulkomailla 29.3. 1.4.2017 541 C SUOMI SUOMI KUNTAVAALIT 2017 1 KUNTAVAALIT 2017 VAALIOHJEET Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät
VAALIOHJEET VUONNA 2017 TOIMITETTAVIA KUNTAVAALEJA VARTEN Vaaliohjeet Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite
ii
iii Sisällys: 1. Yleistä kuntavaaleista... 1 2. Kunnan vaaliviranomaiset... 3 3. Kunnan keskusvaalilautakunta... 5 4. Valmistavat tehtävät... 8 4.1. Tiedottaminen... 8 4.2. Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen... 10 4.3. Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen... 11 4.3.1. Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle... 11 4.3.2. Vaalitarvikkeet ja kalusteet... 16 4.3.3. Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali... 20 4.4. Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto... 21 4.5. Vaalipäivän äänestyksen valmistelut... 24 4.5.1. Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen... 24 4.5.2. Äänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen... 25 4.5.3. Vaaliavustajien ja muiden vaalilautakuntaa avustavien henkilöiden nimeäminen... 27 4.5.4. Vaalimateriaalin toimittaminen äänestyspaikkaan... 28 4.6. Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut... 29 4.6.1. Ennakkoäänestystilan määrääminen ja sen järjestäminen... 29 4.6.2. Ennakkoäänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen... 30 4.6.3. Vaalitoimitsijoiden määrääminen... 30
iv 4.6.4. Keskusvaalilautakunnan määräykset ja ohjeet vaalitoimitsijoille... 31 4.6.5. Vaalimateriaalin, kalusteiden ja laitteiden toimittaminen ennakkoäänestyspaikkaan... 32 4.6.6. Ennakkoäänestyspaikoista tiedottaminen ja opastuksen järjestäminen... 32 4.7. Laitosäänestyksen valmistelut... 34 4.8. Kotiäänestyksen valmistelut... 35 4.8.1. Kuka saa äänestää kotiäänestyksessä?... 35 4.8.2. Kotiäänestyslomakkeiden saatavuudesta huolehtiminen... 36 4.8.3. Kotiäänestykseen ilmoittautuminen ja ilmoitusten käsittely keskusvaalilautakunnassa... 37 4.8.4. Kotiäänestyksen toimittamisen valmistelut... 40 4.8.5. Kotiäänestyksessä tarvittavan vaalimateriaalin jakaminen... 43 4.9. Vaalitarkkailijoiden valtuuttaminen... 45 5. Ehdokasasettelutehtävät... 46 5.1. Yleistä... 46 5.2. Keskusvaalilautakunnan ehdokasasettelutehtävät... 47 6. Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely... 50 6.1. Yleistä... 50 6.2. Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen... 55 Vaihe 1: Saapuneiden lähetekuorten osoitekentän tarkastaminen... 55 Vaihe 2: Lähetekuorten lajittelu äänestysalueittain... 57
v Vaihe 3: Lähetekuoren avaaminen ja sen sisällä olevien lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastus... 58 Vaihe 4: Ennakkoäänestyksen hyväksyminen tai jättäminen huomioon ottamatta... 62 Vaihe 5: Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloihin... 64 Vaihe 6: Hyväksyttyjen vaalikuorten ja lähetekirjeiden käsittely... 67 Vaihe 7: Määräajan jälkeen saapuneiden lähetekuorten käsittely... 70 6.3. Lähetekuorten postittaminen toiselle keskusvaalilautakunnalle... 71 7. Vaaliluettelot ja niiden jakelu... 72 8. Ääntenlaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen... 76 8.1. Valmistavat toimenpiteet.... 76 8.2. Ennakkoäänten laskenta... 78 8.2.1. Laskennan järjestäminen... 78 8.2.2. Laskennan suorittamisesta... 78 8.2.3. Ennakkoäänestyksen tuloksen tallentaminen vaalitietojärjestelmään... 80 8.3. Alustavan ääntenlaskennan tiedotus... 81 8.4. Äänten tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen... 82 9. Vaalien jälkitoimenpiteet... 85 9.1. Asiakirjojen arkistointi ja hävittäminen... 85 9.2. Käyttämättömien asiakirjojen sekä tarvikkeiden ja kalusteiden säilyttäminen... 86 9.3. Äänestäneiden kansalaisuuden tilastointi... 86 10. Pieniin äänestysalueisiin liittyvät tehtävät... 87 10.1. Yleistä... 87
vi 10.2. Pienten äänestysalueiden äänestyslippujen yhdistäminen... 89 10.2.1. Yhden äänestysalueen ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistäminen... 89 10.2.2. Kahden tai useamman äänestysalueen äänestyslippujen yhdistäminen... 93 11. Muita ohjeita... 94 Liitteet: LIITE 1a: Vaalilaki (714/1998)... 96 I osa: Yhteiset säännökset... 96 1 luku: Yleiset säännökset... 96 2 luku: Vaaliviranomaiset... 98 3 luku: Äänioikeusrekisteri... 100 4 luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät... 103 5 luku: Ennakkoäänestys... 107 6 luku: Vaalipäivän äänestys... 112 7 luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen... 117 8 luku: Muutoksenhaku... 119 II osa: Vaalikohtaiset säännökset... 121 9 luku: Eduskuntavaalit... 121 10 luku: Presidentinvaali... 121 11 luku: Kunnallisvaalit... 121 12 luku: Europarlamenttivaalit... 124 III osa: Erinäiset säännökset... 124 13 luku: Täydentävät säännökset... 124 14 luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset... 126 LIITE 1b: Kuntalaki (410/2015: 15-16, 20, 147 ; 365/1995: 11, 33-34, 52 )... 127 LIITE 1c: Hallintolaki (434/2003: 27-30 )... 129 LIITE 2a: Vaaliluettelon kansilehti... 131 LIITE 2b: Vaaliluettelon laskelmasivu... 132 LIITE 2c: Vaaliluettelosivu... 133 LIITE 2d: Vaaliluettelon apuluettelo: Ennakkoon äänestäneet... 134 LIITE 2e: Ohje vaaliluettelon sitomisesta... 135 LIITE 3: Äänestyslippu... 137 LIITE 4: Ilmoituskortti... 138 LIITE 5a1: Lähetekirjelomake (kuittausmerkintä)... 139 LIITE 5a2: Lähetekirjelomake (ilman kuittausmerkintää)... 140 LIITE 5b: Kotiäänestyksen lähetekirjelomake... 141 LIITE 6: Vaalikuori... 142 LIITE 7: Lähetekuori... 143 LIITE 8: Luettelo ennakolta äänestäneistä... 144
vii LIITE 9: Lähetekuorten kuittauslista -lomake... 146 LIITE 10: Kotiäänestyslomake (Ilmoittautuminen kotiäänestykseen).. 147 LIITE 11: Vaalipöytäkirjalomake... 149 LIITE 12: Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä... 153 LIITE 13: Tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista... 154 LIITE 14: Tarkistuslista äänestyspaikan esteettömyydestä... 157 LIITE 15a: Malli ehdokaslistojen yhdistelmäksi (s)... 158 LIITE 15b: Malli ehdokaslistojen yhdistelmäksi (s+r)... 159 LIITE 16: Opetushallitus: Kirjaimet ja numerot... 160 LIITE 17: Eräitä määräaikoja... 161
viii
1. YLEISTÄ KUNTAVAALEISTA Vuoden 2017 kuntavaalit Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9 päivänä huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 29.3. 4.4.2017 ja ulkomailla 29.3. 1.4.2017. Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo 22.3.2017. Kuntavaaleissa noudatettavat säädökset Kuntavaalien toimittamisesta säädetään uudessa kuntalaissa (410/2015; liite 1b) ja vaalilaissa (714/1998; liite 1a). Lisäksi kuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). 1 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus sekä äänioikeusrekisteri Vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeudesta säädetään uuden kuntalain 20 :ssä ja vaalikelpoisuudesta lain siirtymäsäännösten nojalla vanhan kuntalain (365/1995) 33 ja 34 :ssä. Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona 22.2.2017 äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja 9.4.2017 toimitettavissa kuntavaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina 17.2.2017 kello 24. Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää sen postitse viimeistään torstaina 16.3.2017 niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omalla lähialueella (=eduskuntavaalien vaalipiirissä) olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tietojen nähtävillä pidosta ja niitä koskevien oikaisuvaatimusten ja valitusten tekemisestä säädetään vaalilain 23-25 ja 27 :ssä. 1 Lisäksi vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995).
2 Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää 1) missä tahansa vaalilain 9 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Nämä paikat on lueteltu osoitteessa www.vaalit.fi; tai 2) 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa laitoksessa, jos hän on siellä hoidettavana tai sinne otettuna; tai 3) 9 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa, jos hän kuuluu laivan henkilökuntaan; tai 4) eräin edellytyksin kotonaan 9 :n 2 momentissa tarkoitetussa kotiäänestyksessä. Vaalipäivänä sunnuntaina 9.4.2017 äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.
3 2. KUNNAN VAALIVIRANOMAISET Yleistä Vuoden 2017 kuntavaalien toimittamisesta kunnassa huolehtivat seuraavat vaaliviranomaiset: -kunnan keskusvaalilautakunta, -vaalilautakunta, -vaalitoimikunta, -yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija, -kotiäänestyksen vaalitoimitsija ja -vaaliavustaja vaalipäivän äänestyspaikalla. Vaaliviranomaisen puolueettomuus Vaalilain 9 a :n mukaan vaaliviranomaisen on toimittava tehtävässään puolueettomasti. Tätä yleissäännöstä vahventamaan on vaalilaissa -säädetty eräitä rajoituksia siihen, kuka on kelpoinen olemaan vaaliviranomaisena ja -mainittu nimenomaisesti, sovelletaanko vaaliviranomaisen toimintaan hallintolain (365/2003; liite 1c) 27-30 :n esteellisyyssääntelyä. Kelpoisuusrajoitukset Keskusvaalilautakunnan -työskentelyyn ei saa osallistua kuntavaalien ehdokas; -jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla vaaliasiamies. Vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla -kuntavaalien ehdokas. 2 Vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla -kuntavaalien ehdokas eikä missään kunnassa -hänen puolisonsa 3, lapsensa, sisaruksensa eikä vanhempansa. Vaalitoimitsijana yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ei saa olla -kuntavaalien ehdokas, eikä missään kunnassa -hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa eikä vanhempansa. 2 Sama rajoitus koskee myös vaalilain 16 :n 2 momentissa tarkoitettuja vaalilautakunnan mahdollisia avustajia. 3 Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyissä parisuhteissa eläviä henkilöitä.
4 Vaalitoimitsijana kotiäänestyksessä ei saa olla -kuntavaalien ehdokas eikä -hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa eikä vanhempansa. Vaaliavustajana vaalipäivän äänestyspaikalla ei saa olla -kuntavaalien ehdokas eikä -hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa eikä vanhempansa. Yleisenä kelpoisuusrajoituksena on lisäksi, että vaaliviranomaisena ei saa olla vajaavaltainen henkilö (so. alle 18-vuotias tai vajaavaltaiseksi julistettu). Esteellisyyssääntelyn soveltaminen kunnan vaaliviranomaisiin Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Esteelliset henkilöt luetellaan hallintolain 28 :ssä. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää asianomainen toimielin. Esteellisen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Vaalilain mukaan hallintolain esteellisyyssääntelyä sovelletaan: -keskusvaalilautakunnan jäseniin ja varajäseniin. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta: -vaalilautakunnan jäseniin eikä varajäseniin 4, -vaalitoimikunnan jäseniin eikä varajäseniin, -yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijaan, -kotiäänestyksen vaalitoimitsijaan eikä myöskään -vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajaan. Vaaliviranomaisen vastuusta Vaalilain 185 :n mukaan jos kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö tässä laissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan niin kuin virkamiestä virkarikoksesta. 4 Eikä vaalilain 16 :n 2 momentissa tarkoitettuihin mahdollisiin avustajiin (ks. myös alaviite 2).
5 3. KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Vuoden 2017 kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakuntana toimii valtuuston vuonna 2013 asettama, vaalilain 13 :ssa tarkoitettu kunnan keskusvaalilautakunta (jatkossa keskusvaalilautakunta). Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka on kuntavaaleissa ehdokkaana, ei saa osallistua lautakunnan työskentelyyn siitä lukien kun häntä koskeva ehdokashakemus on toimitettu keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä ei saa olla kuntavaaleissa vaaliasiamiehenä oleva. Keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Päätösvaltaisuus Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos keskusvaalilautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että lautakunta on kokouksissaan aina päätösvaltainen. Uuden luottamushenkilön valitsemisesta kunnan toimielimeen kesken toimikauden säädetään kuntalaissa. Keskusvaalilautakunnan jäsenen ja sihteerin toimimisesta kunnan muuna vaaliviranomaisena Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunnan jäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia oman tehtävänsä ohessa minään muuna vaaliviranomaisena. Koska keskusvaalilautakunta tarkastaa vaalilain 63 :n mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjat ja suorittaa 84 :n mukaisesti vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan, vaalitoimitsijana taikka vaalitoimikunnan tai vaalilautakunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri olisi keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin. Läsnäolo-oikeus keskusvaalilautakunnan kokouksissa Keskusvaalilautakunta päättää muiden kuin sen kokouksiin vaalilaissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöi-
6 den läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan. Keskusvaalilautakuntaan ei sovelleta kuntalaissa tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa. Vaalilain 184 :n 1 momentissa säädetään vaaliasiamiesten läsnäolooikeudesta vaaliviranomaisten kokouksissa. Vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus Vaalilain 184 :n 2 momentissa säädetään valtuutuksen saaneen vaalitarkkailijan oikeudesta olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. Suomi esitti keväällä 2016 Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressille kutsun saapua tarkkailemaan nyt toimitettavia kuntavaaleja. Kongressi ilmoitti 26.10.2016 toteuttavansa vaalitarkkailumission (observation mission) Suomeen 5.-10.4.2017. Oikeusministeriö tulee akreditoimaan kaikki kongressin vaalitarkkailijat toimimaan koko maan alueella, joten keskusvaalilautakuntien ei tarvitse heitä enää erikseen valtuuttaa. Vaalitarkkailijat päättävät itse, miten, missä paikoissa ja missä laajuudessa he tarkkailunsa suorittavat. Keskusvaalilautakuntien on syytä varautua olemaan vaalitarkkailun kohteena. Keskusvaalilautakunnan tehtävät kuntavaaleissa Keskusvaalilautakunnalla on kuntavaaleissa seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Valmistavat tehtävät (=> luku 4), Ehdokasasettelutehtävät (=> luku 5) Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely (=> luku 6), Vaaliluetteloihin liittyvät tehtävät (=> luku 7), Ääntenlaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen liittyvät tehtävät (=> luku 8), Vaalien jälkitoimenpiteet (=> luku 9) sekä, Jos kunnassa on vaalilain 82 :ssä tarkoitettuja pieniä äänestysalueita, niihin liittyvät tehtävät (=> luku 10) Tässä ohjeessa ei käsitellä niitä keskusvaalilautakunnan tehtäviä jotka on tullut tehdä jo ennen tämän vaaliohjeen ilmestymistä (ks. oikeusministeriön kirje 23.9.2016, OM 20/51/2016, www.vaalit.fi).
7 Keskusvaalilautakunnan tulee suorittaa vain sen hoidettavaksi vaalilaissa säädetyt viranomaistehtävät, jotka mainitaan oikeusministeriön vaaliohjeissa ja vaalitietojärjestelmän käyttöohjeissa. Keskusvaalilautakunnan ei lähtökohtaisesti tule huolehtia muista kuin näistä vaalien toimittamiseen liittyvistä tehtävistä.
8 4. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT Kuntavaalien valmistavia tehtäviä ovat: -Tiedottaminen (luku 4.1), -Kunnan muiden vaaliviranomaisten kouluttaminen (luku 4.2), -Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen (luku 4.3), -Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto (luku 4.4), -Vaalipäivän äänestyksen valmistelut (luku 4.5), -Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut (luku 4.6), -Laitosäänestyksen valmistelut (luku 4.7), -Kotiäänestyksen valmistelut (luku 4.8) sekä -(Tarvittaessa) vaalitarkkailijoiden valtuuttaminen (luku 4.9). 4.1. Tiedottaminen -Laadi kuulutus -ehdokashakemusten jättämisestä sekä -valittavien valtuutettujen määrästä -Laadi toinen kuulutus -vaalipäivän äänestyspaikoista, -yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, -kotiäänestykseen ilmoittautumisesta sekä -harkintasi mukaan myös muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista Ehdokashakemusten jättämisestä ja valittavien valtuutettujen määrästä kuuluttaminen Vaalilain 34 :n mukaan keskusvaalilautakunta määrää viimeistään maanantaina 20.2.2017 pidettävässä kokouksessaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä sille tarkoitetut ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava. Vastaanottajaksi voidaan määrätä esimerkiksi keskusvaalilautakunnan sihteeri tai puheenjohtaja. Ehdokashakemusten jättämisen on oltava mahdollista myös välittömästi ennen säädetyn määräajan päättymishetkeä tiistaina 28.2.2017 ennen kello 16. Määräyksestä on laadittava kuulutus, joka on annettava tiedoksi puolueiden mahdollisesti ilmoittamille vaaliasiamiehille ja pantava nähtä-
9 väksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa sekä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Vaalilain 145 :n mukaan keskusvaalilautakunnan on kuulutettava, montako valtuutettua kunnassa valitaan. 5 Kuulutus on viipymättä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi ja pantava nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa. Kuulutus voidaan antaa vaalilain 34 :n 2 momentissa tarkoitetun kuulutuksen yhteydessä. Kuntavaaleista tiedottaminen Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tiedotettava, sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi, seuraavat asiat: 1) kuntavaalien vaalipäivä (sunnuntai 9.4.2017) sekä äänestysalueiden äänestyspaikkojen nimet, käyntiosoitteet ja äänestysaika (klo 9-20); ja 2) ennakkoäänestysajanjakso (29.3. 4.4.2017) sekä kunnan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen nimet, käyntiosoitteet sekä aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat. Sanotut tiedot on koottu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänestyspaikkarekisteriin (Pohjatietojärjestelmä), jonne keskusvaalilautakunnan on tullut merkitä ne viimeistään 13.1.2017 oikeusministeriön kirjeessä 23.9.2016 ohjeistetulla tavalla. Rekisterissä olevia tietoja käytetään äänioikeutetuille toimitettavien ilmoituskorttien valmistamisessa ja niiden perusteella laaditaan myös oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi julkaistava luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista. Keskusvaalilautakunta voi lisäksi harkintansa mukaan kuuluttaa kotiäänestyksen järjestämisestä ja siihen ilmoittautumisesta sekä muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista. Yksi tiedotettava muu asia voi olla esimerkiksi, että jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää hänelle maksutta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukana kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa. Virallisten kuulutusten lisäksi ennakkoäänestyspaikat osoitteineen ja aukioloaikoineen on hyvä julkaista myös kunnan kotisivuilla. Muita sopivia tiedottamiskeinoja ovat mahdolliset kunnan omat julisteet ulkomainostelineissä, kirjastoissa, kunnan palvelupisteessä ja muissa näkyvissä paikoissa. 5 Valtuutettujen lukumäärästä säädetään kuntalain 16 :ssä.
10 4.2. Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen -Kouluta, opasta ja neuvo kunnan muita vaaliviranomaisia Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että -vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet, -vaalitoimikuntien jäsenet ja varajäsenet, -yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat sekä -kotiäänestyksen vaalitoimitsijat ovat tietoisia tehtävistään ja vastuistaan. Tätä varten keskusvaalilautakunnan tai sen henkilöstön tulee: 1) jakaa hyvissä ajoin ennen vaaleja asianomaisille viranomaisille oikeusministeriön laatimat seuraavat vaaliohjeet ja VAT-ohjeet: -vaalilautakunnille a) vaaliohje nro 2 (Vaalilautakunnan tehtävät) sekä b) VAT-ohje nro 4d (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle), mikäli vaalilautakunta käyttää äänoikeustietojärjestelmää; -vaalitoimikunnille vaaliohje nro 3 (Ennakkoäänestys laitoksessa); -yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille 6 a) vaaliohje nro 4 (Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa) ja b) VAT-ohje nro 4c (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle); -kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille vaaliohje nro 5 (Kotiäänestys). 2) kouluttaa mainitut kunnan muut vaaliviranomaiset tehtäviinsä. Koulutuksessa on hyvä käydä havainnollisesti läpi eri äänestysmenettelyt ja keskustella niiden yksityiskohdista. Edellä mainittuja vaaliohjeita ja VAT-ohjeita voidaan käyttää apuna koulutuksessa. 3) olla koko vaalien ajan kunnan muiden vaaliviranomaisten tavoitettavissa näiden kysymyksiä varten. 6 Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoille keskusvaalilautakuntien ei tarvitse jakaa ohjeita, koska oikeusministeriö toimittaa ne suoraan posteihin.
11 4.3. Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen -Ota vastaan oikeusministeriön jakamat vaaliasiakirjat ja tarvikkeet -Tarkasta vaalileimasinten, vaaliuurnien ja äänestyskoppien kunto -Tilaa tarvittaessa leimasimia Helsingin Leimasintehtaalta ja vaaliuurnia oikeusministeriöstä. Valmistuta tarvittaessa lisää äänestyskoppeja. -Huolehdi siitä, että yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin, vaalitoimikunnille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalipäivän äänestyspaikkoihin toimitetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet ja kalusteet (ks. luvut 4.5. - 4.8.) Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että -vaalilautakunnilla, -vaalitoimikunnilla, -yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla sekä -kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilla on käytössään kaikki tarvittavat vaaliasiakirjat, vaalileimasimet, äänestyskopit, vaaliuurnat, sinetöimisvälineet sekä kynät ja muut tarvikkeet. Kunnan eri vaaliviranomaisten tarvitsemat materiaalit ja tarvikkeet sekä niiden jakelu selostetaan tarkemmin luvuissa 4.5. 4.8. 4.3.1. Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle 4.3.1.1. Mitä vaaliasiakirjoja käytetään? Vuoden 2017 kuntavaaleissa käytetään seuraavia vaaliasiakirjoja: A. Oikeusministeriön laatimat vaaliasiakirjat: 1) Vuoden 2017 kuntavaalien äänestyslippu (liite 3), 2) Lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5; liite 5a). 3) Kotiäänestyksen lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5K; liite 5b), 4) Vaalikuori (vaalilomake nro 4), joka on väriltään ruskea ja jonka alareunassa on pieni ikkuna (liite 6), 5) Lähetekuori (vaalilomake nro 6), joka on etupuolen väriltään pääosin keltainen ja jonka etu- ja takapuolelle on painettu punainen Pikakirje Exprès -merkki (liite 7), 6) Luettelo ennakolta äänestäneistä ( Äänestäjistä pidettävä luettelo ; vaalilomake nro 7; liite 8), 7) Lähetekuorten kuittauslista lomake (liite 9),
12 8) Kotiäänestyslomake (vaalilomake nro 14; liite 10), 9a) Vaalipöytäkirja (vaalilomake nro 8; liite 11), 9b) Valprotokoll (valblankett nr 8) 10) Ehdokaskirja (ehdokkaat kuntavaaleissa 2017), 11a) Ennakkoäänestyksen tiedotusjuliste, 11b) Vaalipäivän äänestyksen tiedotusjuliste, 12a) Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-ruotsi (liite 12), 12b) Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-saame; B. Kunnan keskusvaalilautakunnan itsensä laatima vaaliasiakirja: 13) Kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä; C. Oikeusministeriön laatimat tuloslaskentalomakkeet: 14) Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 1), 15) Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä, alustava tieto (laskentalomake 2), 16) Vaalipäivän äänet, alustava laskenta (laskentalomake 3), 17) Vaalipöytäkirjan liite (laskentalomake 4), 18) Ennakkoäänet (laskentalomake 5), 19) Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta (laskentalomake 6); D. Vaaliluettelot: 20) Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamat vaaliluettelot (liite 2a-c). 4.3.1.2. Vaaliasiakirjojen jakelu keskusvaalilautakunnille Oikeusministeriön laatimien vaaliasiakirjojen jakelu 1. Postitse jaettava vaaliasiakirjalähetys Oikeusministeriön toimeksiannosta PostNord Strålfors Oy (jäljempänä PNS) jakaa keskusvaalilautakunnalle noin 3.2. 3.3.2017 välisenä ajanjaksona vaaliasiakirjalähetyksen, joka sisältää edellä kohdassa A 1-9 luetellut vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat. Asiakirjoja toimitetaan ne määrät, jotka keskusvaalilautakunta oli merkinnyt vaalimateriaalin tilausjärjestelmään 2.1.2017 mennessä.
13 Jakelussa on huomioitava seuraavaa: 1) Äänestysliput on pakattu 100 kappaleen nippuihin, 2) Kotiäänestyslomakkeita ja lähetekuorten kuittauslistoja toimitetaan kumpaakin viisi kappaletta. Keskusvaalilautakunnan on kopioitava näitä lomakkeita tarpeellinen määrä, 3) Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat PNS toimittaa suoraan posteihin. 2. Postitse jaettava ehdokaskirja PNS aloittaa ehdokaskirjan (kohta A 10) jakelun keskusvaalilautakunnille maanantaina 13.3.2017. 3. Sähköpostitse jaettavat vaaliasiakirjat Oikeusministeriö lähettää keskusvaalilautakunnille sähköpostin liitetiedostona hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista: -ennakkoäänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 11a), -vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 11b), -ohjeen äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä (kohta A 12a-b). Keskusvaalilautakunnan tulee tulostaa ohjetta äänestysmerkinnän tekemisestä (A 12a-b) tarpeellinen määrä siten, että se asetetaan sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivän äänestyksessä kaikkiin äänestyskoppeihin ja pidetään muutoin äänestäjien nähtävillä laitos- ja kotiäänestyksessä. Jos keskusvaalilautakunta laati tästä ohjeesta omia versioitaan jo vuoden 2012-2015 vaaleissa, se voi halutessaan käyttää niitä myös kuntavaaleissa, koska ohje ei ole muuttunut. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteita keskusvaalilautakunta voi tulostaa ja käyttää harkintansa mukaan. 4. Internetistä ladattavat lomakkeet Kunkin keskusvaalilautakunnan on itse ladattava (ja tulostettava) vaalien tuloslaskennassa käytettävät laskentalomakkeet 1-6 (kohdat C 14-19) Internet-osoitteesta http://www.vaalit.fi/uploads/vat.htm. Lomakkeet tulevat ladattaviksi 22.3.2017. Oikeusrekisterikeskuksen vaalituki antaa asiasta tarkempia ohjeita. 5. Vaaliluetteloiden jakelu Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamien vaaliluetteloiden (kohta D 20) jakelua selostetaan luvussa 7.
14 4.3.1.3. Vaaliasiakirjoista huomioitavaa Voiko edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja käyttää? Vuoden 2017 kuntavaaleissa saa pääsääntöisesti käyttää ainoastaan näitä vaaleja varten lähetettyjä asiakirjoja. Niiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää 1) vuosien 1999 2015 vaaleja varten jaettuja -lähetekirjelomakkeita, -luettelo ennakolta äänestäneistä lomakkeita sekä -vaalipöytäkirjalomakkeita; ja 2) vuosien 2012-2015 vaaleja varten lähettyjä -vaalikuoria (joiden alareunassa ei ole ikkunaa) edellyttäen, että kuorten liimapinta on toimiva (selviää kokeilemalla). Muita edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja ei saa käyttää, vaan ne on viipymättä hävitettävä. Esimerkiksi kaikki aiemmissa vaaleissa lähetyt lähetekuoret on hävitettävä, koska näistä kuntavaaleista lukien kaikki ennakkoäänestyksessä syntyvät lähetekuoret ovat pikakirjeitä ja uusiin lähetekuoriin on siksi painettu valmiiksi pikakirjemerkki. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset Keskusvaalilautakunta huolehtii vaaliasiakirjojen lisätilausten tekemisestä vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden puolesta. Ennakkoäänestyspostin osalta voidaan kuitenkin sopia Postin kanssa muistakin menettelyistä, esimerkiksi niin, että postin vaalitoimitsija tilaa asiakirjat suoraan PNS:ltä. Keskusvaalilautakunnan on seurattava äänestyslippujen ja muiden vaaliasiakirjojen määriä ennakkoäänestyksen kuluessa ja sen päätyttyä. Mahdolliset lisätilaukset vaalipäivää varten on tehtävä viimeistään maanantaina 3.4.2017 kello 12, jotta tilattavat asiakirjat ehditään toimittaa keskusvaalilautakunnalle vaalipäivää edeltävänä perjantaina. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset ja jakelutiedustelut: -sähköposti customer.service@stralfors.fi, -puhelin kello 8-17 välisenä aikana 020 740 4100. Vaaliasiakirjojen kopiointi Seuraavia asiakirjoja ei välttämättä tarvitse tilata lisää, vaan niitä voidaan myös kopioida: - lähetekirjelomake,
15 - kotiäänestyksen lähetekirjelomake, - luettelo ennakolta äänestäneistä, - vaalipöytäkirjalomake, - kotiäänestyslomake ja - lähetekuorten kuittauslista lomake. Kopioiden tulee kuitenkin olla hyvälaatuisia. 7 Muita vaaliasiakirjoja ei saa kopioida, vaan niitä on hankittava lisää. Vaaliasiakirjojen säilyttäminen ja käsittely keskusvaalilautakunnassa Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että kukaan ulkopuolinen ei voi saada vaaliasiakirjoja haltuunsa. Vaaliasiakirjoja on säilytettävä lukitussa tilassa. Vastaanotettuaan vaaliasiakirjat keskusvaalilautakunnan on: 1. Tarkistettava heti lähetyksen saavuttua lähetyslistaan vertaamalla, että lähetyksessä on listan mukainen määrä kaikkia asiakirjoja; 2. Tarkistettava pistokokein, että asiakirjat, erityisesti äänestysliput, ovat painoasultaan virheettömiä; 3. Jaettava asiakirjat edelleen vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille (ei kuitenkaan ennakkoäänestysposteihin). Jakelua selostetaan luvuissa 4.5. 4.8; 4. Pidettävä mahdollisuuksien mukaan kirjaa siitä, kuinka paljon ja milloin asiakirjoja on millekin vaaliviranomaiselle jaettu, sekä siitä, kuinka paljon keskusvaalilautakunnalla kunkin jakelun jälkeen on vielä jakamattomia asiakirjoja; ja 5. Otettava vastaan ennakkoäänestyksen päätyttyä kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden sekä vaalitoimikuntien palauttamat käyttämättä jääneet asiakirjat ja pidettävä mahdollisuuksien mukaan myös näistä palautuksista kirjaa. Ennakkoäänestyspostien kanssa on sovittava, palauttaako ennakkoäänestysposti käyttämättä jääneet asiakirjat keskusvaalilautakunnalle vai PNS:n varastoon; sekä 6. Huolehdittava siitä, että kotiäänestyslomakkeita on painettuina tai monistettuina kotiäänestystä haluavien äänestäjien saatavina keskusvaalilautakunnassa. Lomake on saatavissa myös oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteessa http://www.vaalit.fi/fi/index/aanestajalle/aanestaminenkotona.html. 7 Viimeisimmissä vaaleissa joillakin ulkomailla Suomen edustustoissa äänestävillä henkilöillä on ollut mukanaan ilmoituskortti, joka on tulostettu kuvanlukijalla eli skannerilla kuvatiedostoksi muunnetusta asiakirjasta. Tulostettua ilmoituskorttia voidaan käyttää lähetekirjeenä, mikäli kysymys on äänestäjän omasta vuoden 2017 kuntavaalien ilmoituskortista ja tuloste on niin hyvälaatuinen, että ilmoituskortin etusivun teksti on kokonaan selkeästi luettavissa.
16 4.3.2. Vaalitarvikkeet ja kalusteet Vaalileimasimet Äänestysliput niin ennakkoäänestyksessä kuin vaalipäivän äänestyksessäkin leimataan vaalileimasimilla, joiden säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalileima, joka on vahvistettu oikeusministeriön päätöksellä (23.7.1996), on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen: Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestystä ehdottomasti tarkistaa, että vaalileimasimet ovat käyttökunnossa ja että niissä on tarpeeksi leimasinväriä. Epäkuntoisella leimasimella leimatut äänestysliput ovat vaalilain 85 :n perusteella mitättömiä, jos leimaus on niin puutteellinen, ettei voida varmistua siitä, että se on tehty vaalileimasimella. Mikäli leimasimia on rikkoutunut tai muuten tullut käyttökelvottomaksi, keskusvaalilautakunnan tulee viipymättä tilata uusia leimasimia. Mikäli leimasinväriaine on loppunut, sitä on tilattava lisää Helsingin Leimasintehtaasta. Tilaukset osoitetaan: Helsingin Leimasintehdas Oy sähköposti: myynti@leimasin.fi, faksi (09) 692 7644 Tiedustelut: puhelin (09) 687 7350. Vaalileimasimet toimitetaan keskusvaalilautakunnalle maksutta. Keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalileimasimet hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Nämä palauttavat leimasimet takaisin keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on tarkastettava, että palautetut leimasimet ovat kunnossa. Sen jälkeen keskusvaalilautakunta toimittaa vaalileimasimet vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Vaalilautakunnat palauttavat vaalileimasimet vaalitoimituksen päätyttyä takaisin keskusvaalilautakunnalle. Vaali-
17 toimitsijoille, vaalitoimikunnille ja vaalilautakunnille on hyvä toimittaa leimasimia myös varalle. Keskusvaalilautakuntien on säilytettävä hallussaan olevia vaalileimasimia varmassa tallessa siten, että asiattomien pääsy niiden säilytyspaikkaan estetään. Sinetöimisvälineet Oikeusministeriö huolehtii vaalilautakuntien tarvitsemien sinetöimisnauhojen toimittamisesta keskusvaalilautakunnalle samassa lähetyksessä vaaliasiakirjojen kanssa. Keskusvaalilautakunnan tulee jakaa sinetöimisnauhat vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Sinetöimisnauhaan on painettu tunnuskuva ja teksti Vaalisinetti - Valsigill. Nauhapakkauksessa on käyttöohjeet. Mahdollisten katkaisulaitteiden hankkimisesta ja säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Vaaliluettelon sitomisvälineet Uusimuotoiset vaaliluettelot (s. 72-74) koostuvat irtolehdistä. Vaalipäivän käyttöä varten vaaliluettelot tulisi joko kansioida tai muutoin sitoa. Oikeusministeriö lähettää samassa lähetyksessä vaaliasiakirjojen kanssa kaikille keskusvaalilautakunnille kahdenlaisia sitomisvälineitä, joiden käyttöä selvitetään tämän ohjeen liitteessä 2e. Äänestyskopit ja liikuntaesteisten apuvälineet Äänestyskoppien, joissa äänestysmerkintä tehdään, hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa kunta. Äänestyskoppien tulee olla sellaiset, että vaalisalaisuuden säilyminen turvataan. Äänestyspaikalla tulisi olla myös pyörillä varustettuja apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville soveltuva äänestyskoppi tai, jos esteetöntä äänestyskoppia ei ole saatavilla, pöytä, joka on varustettu sellaisin suojuksin, että äänestäjä voi tehdä äänestysmerkintänsä vaalisalaisuuden säilyttäen. Äänestyskoppeihin olisi myös hyvä sijoittaa suurennuslasi tai vastaava heikkonäköisiä äänestäjiä varten. Äänestyskoppien toimittamisesta ennakkoäänestyspaikkaan vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan on sovittava hyvissä ajoin keskusvaalilautakunnan kanssa äänestyskopin tai koppien lainaamisesta, kuljetuksesta ja muista seikoista. Lainatut äänestyskopit on palautettava keskusvaalilautakunnalle heti ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää toimitettava äänestyskopit vaalipäivän äänestyspaikkoihin.
18 Tarpeellisista liikuntaesteisten apuvälineistä huolehtivat yhteistyössä kunnan keskusvaalilautakunnan kanssa ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsija tai vaalitoimikunta ja vaalipäivän äänestyspaikoissa vaalilautakunta. Vaaliuurnat Keskusvaalilautakunta huolehtii siitä, että jokaisessa vaalipäivän äänestyspaikassa on vaaliuurna, johon äänestysliput pudotetaan. Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki sen hallussa olevat vaaliuurnat ovat käyttökelpoisia ja että niiden avaimet ovat tallessa. Jos keskusvaalilautakunta tarvitsee uusia vaaliuurnia, sen on ilmoitettava niiden lisätarpeesta oikeusministeriölle sähköpostilla osoitteeseen vaalit@om.fi. Uudet vaaliuurnat toimitetaan keskusvaalilautakunnille maksutta. Myös yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on suositeltavaa käyttää vaaliuurnaa tai vastaavaa suljettavaa laatikkoa 8. Vaaliuurnaan pudotetaan valmiit lähetekuoret. Uurna luonnollisesti avataan silloin kun kuoria aletaan toimittaa ennakkoäänestyspaikasta keskusvaalilautakunnille. Uurnan käyttäminen lähetekuorten säilyttämisessä saattaa kuitenkin lisätä äänestäjien luottamusta ennakkoäänestyksen järjestelyjä kohtaan. Jos vaaliuurnaa käytetään ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija sopii keskusvaalilautakunnan kanssa uurnien lainaamisesta ennakkoäänestyspaikkaan ja niiden palauttamisesta. Vaaliuurnaa tai muuta suljettavaa laatikkoa voidaan vastaavalla tavalla käyttää myös laitosäänestyksessä, jos se on tarkoituksenmukaista. Tunnisteet vaalivirkailijoille Keskusvaalilautakunnan on laadittava vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja vaalitoimitsijoille rinnassa pidettäviä tunnisteita (esimerkiksi rintamerkki tai vastaavia), joista äänestäjät voivat tunnistaa vaaliviranomaiset. Tunnisteisiin merkitään virkailijan tehtävä eli - vaalilautakunta: Vaalilautakunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalilautakunnan jäsen - Medlem av valnämnden; - vaalitoimikunta: Vaalitoimikunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimikunnan jäsen Medlem av valbestyrelse. - vaalitoimitsijat: Vaalitoimitsija tai kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimitsija - Valförrättare. 8 ETYJ/ODIHR suositteli Suomen vuoden 2011 eduskuntavaaleja koskevassa arviointiraportissaan (21.7.2011) muun ohella, että lähetekuorten käsittelyn turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niin, että myös ennakkoäänestyspaikoilla käytettäisiin suljettuja vaaliuurnia (sealed ballot boxes). Vaaliuurnien käyttöä ovat myös eräät kansalaiset lehtikirjoituksissa toivoneet.
19 Tunnisteisiin voidaan merkitä myös virkailijan nimi. Vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajalla tulee olla tunnisteena rintamerkki tai käsivarsinauha, jossa on sana Vaaliavustaja, kaksikielisessä kunnassa Vaaliavustaja Valbiträde. Jäljennös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettamispäätöksestä Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että vaalilautakunnalle toimitetaan vaalihuoneistossa nähtäville pantavaksi jäljennös kunnanhallituksen päätöksestä, jolla vaalilautakunta on asetettu tai muu asiakirja, josta vaalilautakunnan kokoonpano käy ilmi. Vaalilautakunnan jäsenen yhteystietoja ei äänestyspaikalle nähtäville pantavassa luettelossa kuitenkaan saa olla. Myös vaalitoimikunnalle on hyvä toimittaa vastaava asiakirja. Kynät ja paperitarvikkeet Keskusvaalilautakunta huolehtii myös siitä, että vaalilautakunnilla, vaalitoimikunnilla ja yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla on käytössään kynät ja muut vaalitoimituksessa tarvittavat kirjoitustarvikkeet. Kynät, joilla äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun, voivat periaatteessa olla minkälajisia tahansa, esimerkiksi kuivamustekyniä tai lyijykyniä. Viimeisimpien vaalien aikana julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty, että jotkut äänioikeutetut epäilevät lyijykynällä tehdyn äänestysmerkinnän helposti mahdollistavan vaalivilpin. Vaikka epäily on sinänsä aiheeton, vaalien yleisen luotettavuuden turvaamiseksi äänestäjille on suositeltavampaa varata kuivamustekynä tai vastaava kynä äänestysmerkinnän tekemistä varten. Joka tapauksessa keskusvaalilautakunnan on varmistauduttava, että käytetään sellaisia kyniä, että äänestysmerkintä ei näy äänestyslipun läpi. Esimerkiksi tussikynät eivät ole sopivia äänestysmerkinnän tekemiseen. Kyniä on hankittava riittävästi varalle ottaen huomioon, että eräiden vaalilautakuntien kokemusten mukaan kuivamustekynät lakkaavat toimimasta jopa lyijykyniä helpommin. Lisäksi vaaliviranomaisten käytettävissä tulee olla tarpeen mukaan esimerkiksi kopiopaperia, muistiinpanopaperia, kirjekuoria, käärepaperia, narua tai paketointiteippiä.
20 4.3.3. Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali Keskusvaalilautakunta tarvitsee omaan käyttöönsä ainakin seuraavaa vaalimateriaalia: 1) kotiäänestysten järjestelyitä varten kotiäänestyslomakkeita (vaalilomake nro 14; liite 10), 2) tuloslaskentaa varten laskentalomakkeet 1-3, 5 ja 6 sekä 3) sinetöimisvälineitä.
21 4.4. Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto -Päätä, missä laajuudessa vaalitietojärjestelmää käytetään kunnassa -Järjestä tietoliikenneyhteydet vaalitietojärjestelmään -Huolehdi, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat järjestelmään kirjautumisessa tarvittavat tunnistaumisvälineet -Ota vastaan, lue ja jaa muille vaaliviranomaisille oikeusministeriön lähettämät VAT-ohjeet ja vaalituen viestit -Harjoittele vaalitietojärjestelmän käyttöä ja osallistu kenraaliharjoituksiin Vaalitietojärjestelmän käyttäminen kunnassa Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmää hallinnoi oikeusministeriön toimeksiannosta Oikeusrekisterikeskus (ORK). Järjestelmä toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (VALTORI) ja sen alihankkijana toimivan Tieto Oyj:n keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Vuoden 2017 kuntavaaleissa kunnissa käytetään seuraavia vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiä: -pohjatietojärjestelmä (vaalilain 9 :n 4 momentissa tarkoitettu äänestyspaikkarekisteri); -ehdokastietojärjestelmä (vaalilain 43 :ssä tarkoitettu ehdokasrekisteri); -äänioikeustietojärjestelmä (vaalilain 60 :n 2 momentissa ja 77 :n 2 momentissa tarkoitettu äänioikeusrekisteri); -tuloslaskentajärjestelmä. Äänioikeustietojärjestelmän käytöstä huomioitavaa Äänioikeustietojärjestelmää voivat kunnassa käyttää keskusvaalilautakunnan lisäksi yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat ja vaalipäivän äänestyksessä vaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta päättää siitä, missä laajuudessa äänioikeustietojärjestelmää kunnassa käytetään. Ennakkoäänestys. Suositeltavaa on, että järjestelmää käytetään mahdollisimman monessa kunnan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.
22 Vaalipäivän äänestys. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää myös vaalipäivän äänestyksessä yhdellä tai useammalla äänestysalueella niissä kunnissa, joissa järjestelmää käytettiin jo vuosien 2011-2015 vaaleissa, mutta muissa kunnissa enintään yhdellä äänestysalueella. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää joko paperisen vaaliluettelon sijasta tai sen rinnalla niin, että vaaliluetteloon tehdyt merkinnät ovat ensisijaisia. On syytä korostaa, että äänioikeustietojärjestelmän käyttäminen vaalipäivän äänestyksessä on kunnalle täysin vapaaehtoista 9. ORK:n Vaalituki antaa erikseen tarkemmat määräykset ja ohjeet äänioikeustietojärjestelmän käytöstä vaalipäivän äänestyksessä. Laskentajärjestelmän käytöstä huomioitavaa Tuloslaskentajärjestelmää kuntavaalien laskennassa käyttää keskusvaalilautakunta. Tuloslaskentajärjestelmää voivat alustavassa laskennassa käyttää myös vaalilautakunnat siten, että tuloksia tallennetaan järjestelmään suoraan äänestysalueilta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa näin voivat toimia itse päättämässään laajuudessa ne kunnat, joissa näin on menetelty jo vuosien 2014-2015 vaaleissa sekä muut kunnat enintään yhdellä äänestysalueella. Vaalituki antaa tästä erikseen tarkemmat määräykset ja ohjeet. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2017 kuntavaaleja varten seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje 2b: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 2c: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 2d: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet ulkoasiainministeriölle 3b: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 4b: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 4c: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle 4d: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle 9 Oikeusministeriö ei edellytä äänioikeustietojärjestelmän käyttöä vaalipäivän äänestyksessä. Äänestysalueita ei tule lakkauttaa sillä perusteella, että äänestyspaikoilla ei esimerkiksi puuttuvien tietoliikenneyhteyksien vuoksi ole mahdollista käyttää järjestelmää.
23 5b: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 5c: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle Oikeusministeriö on jakanut keskusvaalilautakunnille VAT-ohjeet kahdessa erässä, ensin joulukuussa 2016 VAT-ohjeet nro 1 ja nro 2b ja helmikuussa 2017 muut kunnan vaaliviranomaisia koskevat ohjeet. Keskusvaalilautakunnan tulee edelleen jakaa VAT-ohjeet nro:t 4c, 4d ja 5c niille kunnan vaaliviranomaisille, jotka käyttävät vaalitietojärjestelmä. VAT-käyttöohjeissa sekä vaalituen lähettämissä viesteissä selostetaan tarkemmin kaikki tarvittava vaalitietojärjestelmän käyttämiseksi.
24 4.5. Vaalipäivän äänestyksen valmistelut -Huolehdi siitä, että äänestyspaikka on käytettävissä ja että siellä on tarvittava kalustus -Huolehdi äänestyspaikan esteettömyydestä -Huolehdi yhdessä vaalilautakunnan kanssa vaaliavustajien ja mahdollisten järjestysmiesten tai muiden avustajien hankinnasta -Kouluta, opasta ja neuvo vaalilautakunnan jäseniä ja vaaliavustajia (ks. luku 4.2) -Huolehdi sitä, että vaalilautakunnalle jaetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet, kalusteet, vaaliohjeet sekä, jos äänioikeustietojärjestelmää (tai laskentajärjestelmää) käytetään, IT-laitteet ja tarvikkeet Vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta äänestysalueen äänestyspaikassa huolehtii kunnanhallituksen asettama vaalilautakunta. Kunnanhallituksen on ilmoitettava vaalilautakunnan jäsenten nimet sekä vähintään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhteystiedot keskusvaalilautakunnalle. 4.5.1. Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila (äänestyspaikka) ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Äänestyspaikan tulee pääsääntöisesti olla äänestysalueella, mutta erityisistä syistä se voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa; 2) Varsinaisen äänestyshuoneen lisäksi äänestyspaikassa tulee olla odotustilaa. Jollei erillistä odotushuonetta ole käytettävissä, on erityinen paikka äänestyshuoneen vieressä sopivalla tavalla erotettava niin, että äänestäjät voivat siitä suoraan siirtyä äänestyshuoneeseen. Tämä paikka on voitava sulkea siten, että pääsy sinne estetään muilta kuin niiltä äänestäjiltä, jotka ovat saapuneet ennen kello 20;
25 3) Eduskunnan oikeusasiamies katsoi ratkaisussaan 3.3.1999 (dnro 2009/4/96), että äänestyspaikkana käytettävän huoneiston sopivuutta harkittaessa tulisi yhtenä näkökohtana ottaa huomioon myös huoneiston aatteellinen luonne ja käyttötarkoitus. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan puolueettomuuden näkökulmasta tulisi olla pyrkimyksenä, että vaalihuoneistot ovat aatteellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puolestaan totesi ratkaisussaan 30.10.2013 (dnro 4607/4/12), että demokratian asianmukainen toteutuminen edellyttää, että äänestäjät voivat vaalipäivänä käyttää äänioikeuttaan mahdollisimman puolueettomassa tilassa. Merkittävää painoarvoa ei kuitenkaan tulisi antaa sille seikalle, mikä taho omistaa äänestystilan. Merkittävämpänä perusteena on pidettävä tilan sopivuutta arvioitaessa sen käyttötarkoitusta ja varustelua. 4.5.2. Äänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia esteettömyydestä ja saavutettavuudesta vaalijärjestelyissä. Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten mahdollisuuksiin äänestää oman alueensa äänestyspaikassa tai ennakkoäänestyspaikoissa on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi esimerkiksi vammaisten käyttämille kulkuvälineille pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa äänestyspaikan välittömässä läheisyydessä ja järjestämään heidän avustamisensa äänestyspaikan ulko- ja sisäpuolella. Äänestystilan tulee sijaita rakennuksessa niin, että sinne pääsevät kulkemaan myös ne henkilöt, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevien kynnysten ja portaiden on oltava varustettuja esimerkiksi sellaisella luiskalla 10, että rollaattoria tai sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävä pääsee esteettä äänestystilaan. Äänestäjä ei ollut päässyt sähkökäyttöisellä pyörätuolilla äänestyspaikkaan, koska äänestyspaikkana toimineella nuorisotalolla oli noin kahdeksan senttimetriä korkea kynnys. Eduskunnan oikeusasiamies piti kanteluun antamassaan ratkaisussa (29.4.2004) perusoikeusnäkökulmasta epätyydyttävänä, että keskusvaalilautakunnan aloitteesta ja kaupunginhallituksen päätöksellä äänestyspaikaksi oli hyväksytty tila, johon liikuntavammaiselle ei ollut järjestetty esteetöntä pääsyä. Pyörätuolia käyttäviä varten tulee jokaisessa äänestyspaikassa olla sellainen äänestyskoppi, johon pyörätuoli mahtuu tai, jos esteetöntä ää- 10 Ks. ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta 1.10.2004, Suomen rakentamismääräyskokoelma F1 Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005.
26 nestyskoppia ei ole saatavilla, pöytä, joka on varustettu sellaisin suojuksin, että äänestäjä voi tehdä äänestysmerkintänsä vaalisalaisuuden säilyttäen. Kuvaesimerkki: Eduskunnan oikeusasiamies totesi kanteluun antamassaan ratkaisussa (6.5.2004), että kaupungin keskusvaalilautakunnan olisi tullut huolehtia siitä, että ennakkoäänestyspaikka olisi ollut asianmukaisesti varusteltu pyörätuolia käyttävää henkilöä varten. Liikuntarajoitteisten vaalisalaisuuden varmistaminen (esimerkiksi soveltuvilla kirjoitusalustoilla tai näkösuojilla) on perustuslain 6 :ssä turvatun yhdenvertaisen kohtelun sekä perustuslain 14 :ssä tarkoitetun osallistumisoikeuden aineellista turvaamista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi mietinnössään (PeVM 3/2013 vp.) muun ohella, että äänestyspaikalla on aina ensisijaisesti pyrittävä järjestämään äänestyskoppiin pääseminen mahdollisimman esteettömäksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi kanteluun antamassaan ratkaisussa (19.11.2013), että kaupungin keskusvaalilautakunta laiminlöi sille lain mukaan kuuluvan velvollisuuden huolehtia asianmukaisen esteettömän äänestystilan järjestämisestä ja vaalisalaisuuden säilymisestä ennakkoäänestyspaikalla ja antoi keskusvaalilautakunnalle huomautuksen vastaisen varalle. Vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikassa pyörätuolia käyttäneet äänestäjät joutuivat äänestämään siten, että heidän syliinsä asetettiin irrallinen kirjoitusalusta, jota vaalivirkailija kannatteli. Keskusvaalilautakunta myönsi selvityksessään, ettei ennakkoäänestyspaikassa (marketin aulatila) ollut riittävästi väljyyttä asianmukaisen esteettömyyden toteuttamiseksi.