EUROPARLAMENTTIVAALIT VAALIOHJEET. Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät. Oikeusministeriö

Transkriptio

1 1 EUROPARLAMENTTIVAALIT 2014 VAALIOHJEET Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Oikeusministeriö

2 OM 25/51/2013 VAALIOHJEET VUONNA 2014 TOIMITETTAVIA EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavia europarlamenttivaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 ii

4 iii Sisällys: 1. Yleistä europarlamenttivaaleista Kunnan keskusvaalilautakunta Valmistavat tehtävät Tiedottaminen Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle Vaalitarvikkeet ja kalusteet Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto Vaalipäivän äänestyksen valmistelut Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen Äänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen Vaaliavustajien ja muiden vaalilautakuntaa avustavien henkilöiden nimeäminen Vaalimateriaalin, kalusteiden ja laitteiden toimittaminen äänestyspaikkaan Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut Ennakkoäänestystilan määrääminen ja sen järjestäminen Ennakkoäänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen Vaalitoimitsijoiden määrääminen Keskusvaalilautakunnan määräykset ja ohjeet vaalitoimitsijoille... 37

5 iv Vaalimateriaalin, kalusteiden ja laitteiden toimittaminen ennakkoäänestyspaikkaan Ennakkoäänestyspaikoista tiedottaminen ja opastuksen järjestäminen Laitosäänestyksen valmistelut Kotiäänestyksen valmistelut Kuka saa äänestää kotiäänestyksessä? Kotiäänestyslomakkeiden saatavuudesta huolehtiminen Kotiäänestykseen ilmoittautuminen ja ilmoitusten käsittely keskusvaalilautakunnassa Kotiäänestyksen toimittamisen valmistelut Kotiäänestyksessä tarvittavan vaalimateriaalin jakaminen Vaaliluettelot ja niiden jakelu Yleistä Vaaliluetteloiden toimittaminen Manner-Suomen keskusvaalilautakunnille Vaaliluetteloiden toimittaminen Ahvenanmaan maakunnan keskusvaalilautakunnille Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely Yleistä Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen Vaihe 1: Saapuneiden lähetekuorten osoitekentän tarkastaminen Vaihe 2: Lähetekuorten lajittelu äänestysalueittain... 66

6 v Vaihe 3: Lähetekuoren avaaminen ja sen sisällä olevien lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastus Vaihe 4: Ennakkoäänestyksen hyväksyminen tai jättäminen huomioon ottamatta Vaihe 5: Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloihin Vaihe 6: Hyväksyttyjen vaalikuorten ja lähetekirjeiden käsittely Vaihe 7: Määräajan jälkeen saapuneiden lähetekuorten käsittely Ääntenlaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen Manner-Suomen keskusvaalilautakunnat Ahvenanmaan maakunnan keskusvaalilautakunnat Vaalien jälkitoimenpiteet Kansalaisuustietojen kokoaminen ja ilmoittaminen vaalipiirilautakunnalle Asiakirjojen arkistointi ja hävittäminen Käyttämättömien asiakirjojen sekä tarvikkeiden ja kalusteiden säilyttäminen Ilmoitus mahdollisista pikakirjeistä Itellalle Tilastokeskuksen tilastolomakkeiden täyttäminen Ahvenanmaan maakunnan keskusvaalilautakunnissa Pieniin äänestysalueisiin liittyvät tehtävät Yleistä Pienten äänestysalueiden äänestyslippujen yhdistäminen Muita ohjeita... 97

7 vi Liitteet: LIITE 1a: Euroopan Unionin vaalisäädös LIITE 1b: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset LIITE 2a: Vaaliluettelon kansilehti LIITE 2b: Vaaliluettelon laskelmasivu LIITE 2c: Vaaliluettelosivu LIITE 3: Äänestyslippu LIITE 4a: Ilmoituskortti 3s LIITE 4b: Ilmoituskortti 3u LIITE 5: Lähetekirjelomake LIITE 6: Kotiäänestyksen lähetekirjelomake LIITE 7: Äänestäjistä pidettävä luettelo LIITE 8a: Lähetekuorten kuittauslista -lomake LIITE 8b: Pikakirjeen seurantatarra LIITE 9: Kotiäänestyslomake LIITE 10: Vaalipöytäkirjalomake LIITE 11: Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä LIITE 12: Tarkistuslista äänestyspaikan esteettömyydestä LIITE 13: Eräitä määräaikoja

8 1. YLEISTÄ EUROPARLAMENTTIVAALEISTA Vuoden 2014 europarlamenttivaalit Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa (28) toimitetaan Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) ajanjaksona, joka alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina Europarlamenttivaaleissa valitaan Euroopan parlamenttiin 751 jäsentä, joista 13 Suomesta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Europarlamenttivaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Europarlamenttivaaleissa noudatettavat säädökset Europarlamenttivaalien toimittamisessa noudatetaan: 1) EU:n vaalisäädöstä (Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, 76/787/EHTY, ETY, Euratom; liite 1a) sekä 2) vaalilakia (714/1998, liite 1b). Lisäksi europarlamenttivaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettu Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa on 1) asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta sekä 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, a) jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka b) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa ja jonka tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään.

9 2 Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole sellainen muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi omassa kotivaltiossaan. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa sekä Euroopan parlamentin jäsenyyden esteenä olevista viroista ja toimista (ns. yhteensopimattomuudet) säädetään vaalilain 164 :ssä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :n 2 momentissa ja 19 :n 2 momentissa luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää kortin viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä sanottu, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Kullekin äänioikeutetulle lähetettävään ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista lukien. Joka havaitsee äänioikeusrekisterissä itseään koskevan virheen, voi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä maistraatille viimeistään perjantaina ennen kello 16. Väestörekisterikeskus ja maistraatti voivat korjata äänioikeusrekisterissä olevan virheen myös itseoikaisuna. Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen tiistaina kello 12 lukien. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekiste-

10 3 rissä olevat äänestämistä koskevat merkinnät ja vaaliluettelot tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt sunnuntaina kello 20. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoäänestys Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa jokaisen kunnan kunnanhallituksen päättämät ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön Internet-osoitteessa Ns. erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää kotimaassa: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin, kun äänioikeutetun kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja.

11 4 Vaalipäivän äänestys Vaalipäivän äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

12 5 2. KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Yleistä Vuoden 2014 europarlamenttivaalien toimittamisesta kunnassa huolehtii valtuuston vuonna 2013 asettama kunnan keskusvaalilautakunta (jatkossa keskusvaalilautakunta). Kokoonpano, henkilöstö ja yhteystiedot Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Keskusvaalilautakunnan on tullut huolehtia siitä, että sen ajantasaiset yhteystiedot ilmoitettiin Väestörekisterikeskukselle sen määräämällä tavalla eli merkittiin vaalitietojärjestelmän (VAT) pohjatietojärjestelmään mennessä (ks. oikeusministeriön kirje dnro OM 17/51/2013 ja Väestörekisterikeskuksen kirje dnro 17/330/14; Päätösvaltaisuus Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos keskusvaalilautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että lautakunta on kokouksissaan aina päätösvaltainen. Vaaliviranomaisen vastuu Jos keskusvaalilautakunnan jäsen tai muu henkilö vaalilaissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimii lainvastaisesti tai laiminlyö tehtäviään, seuraamuksena tulee kysymykseen erityinen virkavastuu. Virkavastuu toteutetaan yleensä määräämällä rangaistusseuraamus rikosoikeudellisessa menettelyssä tai toteuttamalla vahingonkorvausvastuu. Virkarikoksia koskevat säännökset, joita sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön, ovat rikoslain 40 luvussa (792/1989 ja 604/2002). Vaalilaki 185 : Jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija

13 6 taikka muu henkilö tässä laissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan niin kuin virkamiestä virkarikoksesta. Vaaliviranomaisen esteellisyydestä Mitä esteellisyys tarkoittaa? Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on ensisijaisesti itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää asianomainen toimielin. Esteellisen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Kunnan vaaliviranomaisen esteellisyydestä europarlamenttivaaleissa Esteellisyystilanteiden välttämiseksi on vaalilaissa nimenomaisesti rajoitettu ehdokkaan ja vaaliasiamiehen kelpoisuutta toimia vaaliviranomaisena sekä äänestäjän avustajana. Europarlamenttivaaleissa sovellettavat rajoitukset ovat kunnan vaaliviranomaisten osalta seuraavat: A) Ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla -vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä (vaalilaki 15 2 momentti), -yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijana tai kotiäänestyksen vaalitoimitsijana (vaalilaki 17 4 momentti), -vaaliavustajana eikä myöskään äänestäjän valitsemana avustajana (vaalilaki 73 4 momentti); ja B) Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä (vaalilaki momentti). Sen sijaan europarlamenttivaaleissa ehdokkaana oleva henkilö voi olla -keskusvaalilautakunnan jäsenenä ja -vaalilautakunnan jäsenenä. Ehdokkaan lisäksi esteellisyys koskee lähtökohtaisesti myös hänen läheistään, joka toimii kunnan vaaliviranomaisena. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä toimimisesta kunnan vaaliviranomaisissa voidaan kokoavasti todeta seuraavaa:

14 7 Keskusvaalilautakunta. Koska keskusvaalilautakunta ei europarlamenttivaaleissa käsittele ehdokashakemuksia eikä osallistu ääntenlaskentaan, sen toiminnassa ei käytännössä synny ehdokkuuteen liittyviä esteellisyystilanteita. Ehdokas ja ehdokkaan läheinen voivat toimia keskusvaalilautakunnan jäseninä ja varajäseninä. Vaalilautakunnat. Korkein hallinto-oikeus linjasi antamassaan vuosikirjapäätöksessä (KHO:2013:112) kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä esteellisyyttä näiden toimiessa vaalilautakuntien jäseninä ja varajäseninä. Korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa: Kun otetaan huomioon vaalilautakunnan asema ja sille vaalilaissa säädetyt tehtävät sekä vielä se, että äänestäneiden ja äänestyslippujen määrän välillä ei ole ristiriitaa, se, että vaalilautakunnassa on toiminut ehdokkaina olleita henkilöitä ja heidän läheisiään, ei muodosta vaalilain 103 :n 1 momentissa tarkoitettua lainvastaisuutta. Tätä linjausta voidaan soveltaa myös vaalilautakuntien työskentelyyn europarlamenttivaaleissa. Vaalitoimikunnat ja vaalitoimitsijat. Ehdokas ei saa toimia vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä eikä myöskään yleisen ennakkoäänestyspaikan tai kotiäänestyksen vaalitoimitsijana. Vaalilaissa ei ole nimenomaisesti kielletty ehdokkaan läheistä toimimasta sanotuissa tehtävissä. Oikeusministeriö kuitenkin suosittelee, että ehdokkaan läheiset eivät toimisi vaalitoimikunnassa tai vaalitoimitsijoina. Vaaliavustajat. Vaalilain 74 :n 1 momentissa tarkoitettuna vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajana ei saa toimia ehdokas. Vaalilaissa ei ole nimenomaisesti kielletty ehdokkaan läheistä toimimasta tässä tehtävässä, mutta oikeusministeriö kuitenkin suosittelee, että läheinen ei toimisi vaaliavustajana. Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja henkilöstön toimimisesta kunnan muuna vaaliviranomaisena Keskusvaalilautakunnan jäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijana eikä vaalitoimikunnan jäsenenä. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vaalilain 63 :n mukaisesti tarkastaa keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat. Vaalitoimitsijana tai vaalitoimikunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri on keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin.

15 8 Läsnäolo-oikeus keskusvaalilautakunnan kokouksissa Keskusvaalilautakunta päättää muiden kuin sen kokouksiin vaalilaissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan. Keskusvaalilautakuntaan ei sovelleta kuntalain 50 :ssä tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäoloja puheoikeudesta kokouksissa eikä oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Vaalilain 184 :n 1 momentin mukaan keskusvaalilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten, puolueiden ja yhteislistojen sekä yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehillä taikka heidän kutakin vaaliviranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuuttamillaan henkilöillä on oikeus olla läsnä. Vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus Vaalilain 184 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. Oikeusministeriön tiedossa ei ole, että vaalitarkkailijoita olisi tulossa vuoden 2014 europarlamenttivaaleihin. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi vaaliohjeiden painattamisen jälkeen, ministeriö ilmoittaa siitä kunnille erikseen. Oikeusministeriö myös toivoo, että mikäli keskusvaalilautakunta itse valtuuttaa vaalitarkkailijoita kunnan alueelle, se ilmoittaisi siitä ministeriölle 1. Tehtävät Keskusvaalilautakunnalla on europarlamenttivaaleissa seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Valmistavat tehtävät vaaleja varten (=> luku 3), Vaaliluetteloihin liittyvät tehtävät (=> luku 4), Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely (=> luku 5), 1 Erilaiset kunnan kansainväliset ja kotimaiset vieraat eivät ole vaalitarkkailijoita. Vieraat voivat esimerkiksi seurata vaalipäivän äänestystä ilman valtuutuksiakin edellyttäen, että vierailu ei häiritse vaalilautakunnan työskentelyä.

16 9 Alustavan ääntenlaskennan tiedotukseen liittyvät tehtävät (=> luku 6), Vaalien jälkitoimenpiteet (=> luku 7) sekä, Jos kunnassa on vaalilain 82 :ssä tarkoitettuja pieniä äänestysalueita, niihin liittyvät tehtävät (=> luku 8) Tässä ohjeessa ei käsitellä niitä keskusvaalilautakunnan tehtäviä jotka on tullut tehdä jo ennen tämän vaaliohjeen ilmestymistä (ks. oikeusministeriön kirje OM 17/51/2013, Muiden kuin vaalien toimittamiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta Keskusvaalilautakunnan tulee suorittaa sen hoidettavaksi vaalilaissa säädetyt viranomaistehtävät, jotka mainitaan oikeusministeriön vaaliohjeissa ja vaalitietojärjestelmän käyttöohjeissa. Keskusvaalilautakunnan ei lähtökohtaisesti tule huolehtia muista kuin näistä vaalien toimittamiseen liittyvistä tehtävistä. Keskusvaalilautakunnan ei esimerkiksi tule osallistua ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjoihin liittyviin tehtäviin. Ehdokkaiden vaalirahoituksesta annetun lain 4 :n 3 momentin (684/2010) mukaan ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä ja muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö eivät saa vastaanottaa tukea vaalikampanjaan kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta säännöksessä mainitulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä tavanomaista vieraanvaraisuutta lukuunottamatta. Puoluelain 8 b :n 4 momentin (683/2010) mukaan puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa tukea kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta säännöksessä mainitulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä toimitilojen käyttöä ja tavanomaista vieraanvaraisuutta lukuun ottamatta. Hallintolain 6 :n ja puoluelain 10 :n mukaisesti kunnan viranomaisten on kohdeltava kaikkia puolueita ja ehdokkaita asettaneita ryhmiä tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen. 2 Jotkut kunnat ovat järjestäneet äänestysaktiivisuuden kohottamistarkoituksessa esimerkiksi erilaisia arpajaisia tai vastaavia. Asiallisten arpajaisten toimittaminen vaalien yhteydessä ei sinänsä liene kiellettyä, mutta vaaliviranomaisten, sen enempää keskusvaalilautakunnan kuin muidenkaan vaaliviranomaisten, tehtäviin arpajaiset eivät kuulu. Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että arpajaiset eivät millään lailla häiritse ennakkoäänestys- tai äänestystoimitusta. 2 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies piti kanteluun antamassaan ratkaisussa kaupungin menettelyä antaa vaalitukea joillekin kansanedustajille tai heidän tukiryhmilleen virheellisenä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kunnalla on perustuslain mukaan velvollisuus kohdella asukkaitaan ja hallinnossaan asioivia yhdenvertaisesti sekä edistää yksilöiden osallistumisoikeutta. (Dnro 3629/4/09).

17 10 Eduskunnan oikeusasiamies katsoi kanteluun antamassaan ratkaisussa (694/4/03), että arpajaisiin liittyvät tehtävät eivät kuulu vaaliviranomaisille eikä niihin liittyviä toimenpiteitä saa suorittaa äänestystilassa.

18 11 3. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT Europarlamenttivaalien valmistavia tehtäviä ovat: Tiedottaminen (luku 3.1) Kunnan muiden vaaliviranomaisten kouluttaminen (luku 3.2) Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen (luku 3.3) Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto (luku 3.4) Vaalipäivän äänestyksen valmistelut (luku 3.5) Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut (luku 3.6) Laitosäänestyksen valmistelut (luku 3.7) Kotiäänestyksen valmistelut (luku 3.8) 3.1. Tiedottaminen Laadi kuulutus o vaalipäivän äänestyspaikoista, o yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, o kotiäänestykseen ilmoittautumisesta sekä o harkintasi mukaan myös muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tiedotettava, sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi, seuraavat asiat: 1) europarlamenttivaalien vaalipäivä (sunnuntai ) sekä äänestysalueiden äänestyspaikkojen - nimet, - käyntiosoitteet ja - äänestysaika (klo 9-20); ja 2) Ennakkoäänestysajanjakso ( ) sekä kunnan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen - nimet, - käyntiosoitteet sekä - aukiolopäivät ja - päivittäiset aukioloajat. Sanotut tiedot on koottu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänestyspaikkarekisteriin (Pohjatietojärjestelmä), jonne keskusvaalilautakunnan on tullut merkitä ne viimeistään oikeusministeriön kirjeessä ohjeistetulla tavalla. Rekisterissä olevia tietoja käytetään äänioikeutetuille toimitettavien ilmoituskorttien valmistamisessa ja niiden perusteella laaditaan myös oikeusministeriön vaalisivuilla julkaistava luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

19 12 Keskusvaalilautakunta voi lisäksi harkintansa mukaan kuuluttaa kotiäänestyksen järjestämisestä ja siihen ilmoittautumisesta sekä muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista. Yksi tiedotettava muu asia voi olla esimerkiksi, että jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää hänelle maksutta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukana kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa. Virallisten kuulutusten lisäksi ennakkoäänestyspaikat osoitteineen ja aukioloaikoineen on hyvä julkaista myös kunnan kotisivuilla. Muita sopivia tiedottamiskeinoja ovat mahdolliset kunnan omat julisteet ulkomainostelineissä, kirjastoissa, kunnan palvelupisteessä ja muissa näkyvissä paikoissa.

20 Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen Kouluta, opasta ja neuvo kunnan muita vaaliviranomaisia Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että - vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet, - vaalitoimikuntien jäsenet ja varajäsenet sekä - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat ovat tietoisia tehtävistään ja vastuistaan. Tätä varten keskusvaalilautakunnan tai sen henkilöstön tulee: 1) jakaa hyvissä ajoin ennen vaaleja asianomaisille viranomaisille oikeusministeriön europarlamenttivaaleja varten laatimat seuraavat vaaliohjeet ja VAT-ohjeet: - vaalilautakunnille a) vaaliohje nro 2 (Vaalilautakunnan tehtävät) sekä b) VAT-ohje nro 4d (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle), mikäli vaalilautakunta käyttää äänoikeustietojärjestelmää; - vaalitoimikunnille vaaliohje nro 3 (Ennakkoäänestys laitoksessa); - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille 3 a) vaaliohje nro 4 (Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa) ja b) VAT-ohje nro 4c (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle); - kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille vaaliohje nro 5 (Kotiäänestys). 2) kouluttaa mainitut kunnan muut vaaliviranomaiset tehtäviinsä. Koulutuksessa on hyvä käydä havainnollisesti läpi eri äänestysmenettelyt ja keskustella niiden yksityiskohdista. Edellä mainittuja vaaliohjeita ja VAT-ohjeita voidaan käyttää apuna koulutuksessa. Oikeusministeriö ja oikeusrekisterikeskus ovat lisäksi julkaisseet videoita, joita voi hyödyntää äänioikeustietojärjestelmän käytön itseopiskelussa ja koulutettaessa vaalilautakuntia ja vaalitoimitsijoita äänioikeustietojärjestelmän käyttöön. Linkit videoihin löytyvät osoitteesta: 3) olla koko vaalien ajan kunnan muiden vaaliviranomaisten tavoitettavissa näiden kysymyksiä varten. 3 Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoille keskusvaalilautakuntien ei tarvitse jakaa ohjeita, koska oikeusministeriö toimittaa ne suoraan posteihin.

21 Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen Ota vastaan oikeusministeriön jakamat vaaliasiakirjat ja tarvikkeet Tarkasta vaalileimasinten, vaaliuurnien ja äänestyskoppien kunto Tilaa tarvittaessa leimasimia Helsingin Leimasintehtaalta ja vaaliuurnia oikeusministeriöstä. Valmistuta tarvittaessa lisää äänestyskoppeja. Huolehdi siitä, että ennakkoäänestyspaikkoihin, vaalitoimikunnille ja vaalipäivän äänestyspaikkoihin toimitetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet ja kalusteet (ks. luvut ) Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että - vaalilautakunnilla, - vaalitoimikunnilla sekä - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilla on käytössään kaikki tarvittavat vaaliasiakirjat, vaalileimasimet, äänestyskopit, vaaliuurnat, sinetöimisvälineet sekä kynät ja muut tarvikkeet. Kunnan eri vaaliviranomaisten tarvitsemat materiaalit ja tarvikkeet sekä niiden jakelu selostetaan tarkemmin luvuissa Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle Mitä vaaliasiakirjoja käytetään? Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käytetään seuraavia vaaliasiakirjoja: A. Oikeusministeriön laatimat vaaliasiakirjat: 1) europarlamenttivaalien äänestyslippu (liite 3), 2) lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5; liite 5). 3) kotiäänestyksen lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5K; liite 6), 4) vaalikuori (vaalilomake nro 4), 5) lähetekuori (vaalilomake nro 6), 6) luettelo ennakolta äänestäneistä ( Äänestäjistä pidettävä luettelo ; vaalilomake nro 7; liite 7), 7) kotiäänestyslomake (vaalilomake nro 14; liite 9), 8) lähetekuorten kuittauslista lomake (liite 8), 9) vaalipöytäkirja (vaalilomake nro 8; liite 10), 10a) ennakkoäänestyksen tiedotusjuliste, 10b) vaalipäivän äänestyksen tiedotusjuliste,

22 15 11a) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-ruotsi (liite 11), 11b) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-saame; B. Helsingin vaalipiirilautakunnan laatima vaaliasiakirja: 12) europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmä; C. Oikeusministeriön laatimat tuloslaskentalomakkeet: 13) Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 1) 4, 14) Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä, alustava tieto (laskentalomake 2), 15) Vaalipäivän äänet, alustava laskenta (laskentalomake 3), 16) Vaalipöytäkirjan liite (laskentalomake 4), 17) Ennakkoäänet (laskentalomake 5), 18) Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta (laskentalomake 6); D. Vaaliluettelot: 19) Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamat vaaliluettelot Vaaliasiakirjojen jakelu keskusvaalilautakunnille Oikeusministeriön laatimien vaaliasiakirjojen jakelu 1. Postitse jaettavat vaaliasiakirjat Oikeusministeriön toimeksiannosta Edita Prima Oy (jäljempänä Edita) jakaa keskusvaalilautakunnalle välisenä ajanjaksona vaaliasiakirjalähetyksen, joka sisältää edellä kohdassa A 1-10a luetellut vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat. Jakelussa on huomioitava seuraavaa: 1) Äänestysliput on pakattu 100 kappaleen nippuihin, 2) Kotiäänestyslomakkeita ja lähetekuorten kuittauslistoja toimitetaan kumpaakin viisi kappaletta. Keskusvaalilautakunnan on kopioitava näitä lomakkeita tarpeellinen määrä, 3) Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat Edita toimittaa suoraan posteihin. 4 Kunnassa, jossa ei käytetä vaalitietojärjestelmän äänioikeustietojärjestelmää eikä laskentajärjestelmää, käytetään laskentalomakkeiden 1 ja 2 sijasta manuaalikuntien laskentalomakkeita 1B ja 2B.

23 16 2. Sähköpostitse jaettavat vaaliasiakirjat Oikeusministeriö lähettää keskusvaalilautakunnille sähköpostin liitetiedostona hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista: - ennakkoäänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 10a), - vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 10b), - ohjeen äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä (kohta A 11a-b). Keskusvaalilautakunnan tulee tulostaa ohjetta äänestysmerkinnän tekemisestä (A 11a-b) tarpeellinen määrä siten, että se asetetaan sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivän äänestyksessä kaikkiin äänestyskoppeihin ja pidetään muutoin äänestäjien nähtävillä laitos- ja kotiäänestyksessä. Jos keskusvaalilautakunta laati tästä ohjeesta omia versioitaan jo vuoden 2012 kunnallisvaaleissa, se voi halutessaan käyttää niitä myös europarlamenttivaaleissa, koska ohje ei ole muuttunut. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteita keskusvaalilautakunta voi tulostaa ja käyttää harkintansa mukaan. 3. Internetistä ladattavat lomakkeet Kunkin keskusvaalilautakunnan on itse ladattava (ja tulostettava) vaalien tuloslaskennassa käytettävät laskentalomakkeet 1-4 (kohdat C 13-16) Internet-osoitteesta Lomakkeet tulevat ladattaviksi Oikeusrekisterikeskuksen vaalituki antaa asiasta tarkempia ohjeita. 4. Vaaliluetteloiden jakelu Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamien vaaliluetteloiden (kohta D) jakelua selostetaan luvussa 4. Ehdokaslistojen yhdistelmän jakelu Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmän torstaina Helsingin vaalipiirilautakunta jakaa yhdistelmiä keskusvaalilautakunnille joko suoraan tai muiden vaalipiirilautakuntien välityksellä.

24 Vaaliasiakirjoista huomioitavaa Voiko edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja käyttää? Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa saa pääsääntöisesti käyttää ainoastaan tätä vaalia varten lähetettäviä asiakirjoja. Niiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää vuosien vaaleja varten jaettuja - lähetekirjelomakkeita, - luettelo ennakolta äänestäneistä -lomakkeita, - vaalipöytäkirjalomakkeita sekä - vuonna 2011 vahvistettua uutta kotiäänestyslomaketta (vaalilomake nro 14). Ennakkoäänestyksessä saa käyttää nyt lähetettävien kuorien lisäksi vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten jaettuja lähetekuoria ja vaalikuoria. Nämä lähetekuoret tunnistaa mustavalkokuvioidusta sisuspaperista. Vuoden 2012 presidentinvaaliin tai sitä aiempiin vaaleihin jaettuja kuoria ei saa käyttää, koska kuorien liima saattaa heiketä varastoitaessa. Muita edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja ei saa käyttää, vaan ne on viipymättä hävitettävä. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset Keskusvaalilautakunta huolehtii vaaliasiakirjojen lisätilausten tekemisestä vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden puolesta. Ennakkoäänestyspostin osalta voidaan kuitenkin sopia Itellan (jäljempänä ohjeessa Posti) kanssa, että postin vaalitoimitsija tilaa asiakirjat suoraan Editasta. Keskusvaalilautakunnan on seurattava äänestyslippujen ja muiden vaaliasiakirjojen määriä ennakkoäänestyksen kuluessa ja sen päätyttyä. Mahdolliset lisätilaukset vaalipäivää varten on tehtävä viimeistään maanantaina kello 12, jotta tilattavat asiakirjat ehditään toimittaa keskusvaalilautakunnalle vaalipäivää edeltävänä perjantaina. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset ja jakelutiedustelut: - sähköposti asiakaspalvelu.prima@edita.fi, - puhelin kello 8-16 välisenä aikana

25 18 Vaaliasiakirjojen kopiointi Seuraavia asiakirjoja ei välttämättä tarvitse tilata lisää, vaan niitä voidaan myös kopioida: - lähetekirjelomakkeet - kotiäänestyksen lähetekirjelomakkeet, - luettelot ennakolta äänestäneistä, - vaalipöytäkirjalomakkeet ja vaalipöytäkirjan liite lomakkeet, - kotiäänestyslomakkeet, ja - lähetekuorten kuittauslista lomakkeet. Kopioiden tulee kuitenkin olla hyvälaatuisia. Muita vaaliasiakirjoja ei saa kopioida, vaan niitä on hankittava lisää. Viimeisimmissä vaaleissa joillakin ulkomailla Suomen edustustoissa äänestävillä henkilöillä on ollut mukanaan ilmoituskortti, joka on tulostettu kuvanlukijalla eli skannerilla kuvatiedostoksi muunnetusta asiakirjasta. Tulostettua ilmoituskorttia voidaan käyttää lähetekirjeenä, mikäli kysymys on äänestäjän omasta vuoden 2014 europarlamenttivaalien ilmoituskortista ja tuloste on niin hyvälaatuinen, että ilmoituskortin etusivun teksti on kokonaan selkeästi luettavissa. Vaaliasiakirjojen säilyttäminen ja käsittely keskusvaalilautakunnassa Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että kukaan ulkopuolinen ei voi saada vaaliasiakirjoja haltuunsa. Vaaliasiakirjoja on säilytettävä lukitussa tilassa. Vastaanotettuaan vaaliasiakirjat keskusvaalilautakunnan on: 1. Tarkistettava heti lähetyksen saavuttua lähetyslistaan vertaamalla, että lähetyksessä on listan mukainen määrä kaikkia asiakirjoja; 2. Tarkistettava pistokokein, että asiakirjat, erityisesti äänestysliput, ovat painoasultaan virheettömiä; 3. Jaettava asiakirjat edelleen vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille (ei kuitenkaan ennakkoäänestysposteihin). Jakelua selostetaan luvuissa ; 4. Pidettävä mahdollisuuksien mukaan kirjaa siitä, kuinka paljon ja milloin asiakirjoja on millekin vaaliviranomaiselle jaettu, sekä siitä, kuinka paljon keskusvaalilautakunnalla kunkin jakelun jälkeen on vielä jakamattomia asiakirjoja; ja 5. Otettava vastaan ennakkoäänestyksen päätyttyä kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden sekä vaalitoimikuntien palauttamat käyttämättä jääneet asiakirjat ja pidettävä mahdollisuuksien mukaan myös näistä palautuksista kirjaa. Mikäli kunta ostaa ennakkoäänestyspalvelu-

26 19 ja Postilta, on kunnan ja Postin sovittava, palauttaako Posti käyttämättä jääneet asiakirjat keskusvaalilautakunnalle vai Editan varastoon; sekä 6. Huolehdittava siitä, että kotiäänestyslomakkeita on painettuina tai monistettuina kotiäänestystä haluavien äänestäjien saatavina keskusvaalilautakunnassa. Lomake on saatavissa myös oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteessa Vaalitarvikkeet ja kalusteet Vaalileimasimet Äänestysliput niin ennakkoäänestyksessä kuin vaalipäivän äänestyksessäkin leimataan vaalileimasimilla, joiden säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalileima, joka on vahvistettu oikeusministeriön päätöksellä ( ), on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen: Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestystä ehdottomasti tarkistaa, että vaalileimasimet ovat käyttökunnossa ja että niissä on tarpeeksi leimasinväriä. Epäkuntoisella leimasimella leimatut äänestysliput ovat vaalilain 85 :n perusteella mitättömiä, jos leimaus on niin puutteellinen, ettei voida varmistua siitä, että se on tehty vaalileimasimella. Mikäli leimasimia on rikkoutunut tai muuten tullut käyttökelvottomaksi, keskusvaalilautakunnan tulee viipymättä tilata uusia leimasimia. Mikäli leimasinväriaine on loppunut, sitä on tilattava lisää Helsingin Leimasintehtaasta. Tilaukset osoitetaan: Helsingin Leimasintehdas Oy sähköposti: faksi (09) Tiedustelut: puhelin (09) Vaalileimasimet toimitetaan keskusvaalilautakunnalle maksutta. Keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalileimasimet hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista yleisten ennakkoäänestyspaik-

27 20 kojen vaalitoimitsijoille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Nämä palauttavat leimasimet takaisin keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on tarkastettava, että palautetut leimasimet ovat kunnossa. Sen jälkeen keskusvaalilautakunta toimittaa vaalileimasimet vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Vaalilautakunnat palauttavat vaalileimasimet vaalitoimituksen päätyttyä takaisin keskusvaalilautakunnalle. Vaalitoimitsijoille, vaalitoimikunnille ja vaalilautakunnille on hyvä toimittaa leimasimia myös varalle. Keskusvaalilautakuntien on säilytettävä hallussaan olevia vaalileimasimia varmassa tallessa siten, että asiattomien pääsy niiden säilytyspaikkaan estetään. Sinetöimisvälineet Oikeusministeriö huolehtii vaalilautakuntien tarvitsemien sinetöimisnauhojen toimittamisesta keskusvaalilautakunnalle samassa lähetyksessä vaaliasiakirjojen kanssa. Keskusvaalilautakunnan tulee jakaa sinetöimisnauhat vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Sinetöimisnauha on väriltään punaista ja siihen on painettu tunnuskuva ja teksti Vaalisinetti - Valsigill. Nauhapakkauksessa on käyttöohjeet. Mahdollisten katkaisulaitteiden hankkimisesta ja säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Äänestyskopit ja liikuntaesteisten apuvälineet Äänestyskoppien, joissa äänestysmerkintä tehdään, hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa kunta. Äänestyskoppien tulee olla sellaiset, että vaalisalaisuuden säilyminen turvataan. Äänestyspaikalla tulisi olla myös pyörillä varustettuja apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia, käyttäville soveltuva äänestyskoppi tai pöytä, joka on varustettu sellaisin suojuksin, että äänestäjä voi tehdä äänestysmerkintänsä vaalisalaisuuden säilyttäen. Äänestyskoppien toimittamisesta ennakkoäänestyspaikkaan vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan on sovittava hyvissä ajoin keskusvaalilautakunnan kanssa äänestyskopin tai koppien lainaamisesta, kuljetuksesta ja muista seikoista. Lainatut äänestyskopit on palautettava keskusvaalilautakunnalle heti ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää toimitettava äänestyskopit vaalipäivän äänestyspaikkoihin.

28 21 Tarpeellisista liikuntaesteisten apuvälineistä huolehtivat yhteistyössä kunnan keskusvaalilautakunnan kanssa ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsija tai vaalitoimikunta ja vaalipäivän äänestyspaikoissa vaalilautakunta. Vaaliuurnat Keskusvaalilautakunta huolehtii siitä, että jokaisessa vaalipäivän äänestyspaikassa on vaaliuurna, johon äänestysliput pudotetaan. Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki sen hallussa olevat vaaliuurnat ovat käyttökelpoisia ja että niiden avaimet ovat tallessa. Jos keskusvaalilautakunta tarvitsee uusia vaaliuurnia, sen on viipymättä ilmoitettava niiden lisätarpeesta oikeusministeriölle sähköpostilla osoitteeseen Uudet vaaliuurnat toimitetaan keskusvaalilautakunnille maksutta. Myös yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on suositeltavaa käyttää vaaliuurnaa tai vastaavaa suljettavaa laatikkoa 5. Vaaliuurnaan pudotetaan valmiit lähetekuoret. Uurna luonnollisesti avataan silloin kun kuoria aletaan toimittaa ennakkoäänestyspaikasta keskusvaalilautakunnille. Uurnan käyttäminen lähetekuorten säilyttämisessä saattaa kuitenkin lisätä äänestäjien luottamusta ennakkoäänestyksen järjestelyjä kohtaan. Jos vaaliuurnaa käytetään ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija sopii keskusvaalilautakunnan kanssa uurnien lainaamisesta ennakkoäänestyspaikkaan ja niiden palauttamisesta. Vaaliuurnaa tai muuta suljettavaa laatikkoa voidaan vastaavalla tavalla käyttää myös laitosäänestyksessä, jos se on tarkoituksenmukaista. Tunnisteet vaalivirkailijoille Keskusvaalilautakunnan on laadittava vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja vaalitoimitsijoille rinnassa pidettäviä tunnisteita (esimerkiksi rintamerkki tai vastaavia), joista äänestäjät voivat tunnistaa vaaliviranomaiset. Tunnisteisiin merkitään virkailijan tehtävä eli - vaalilautakunta: Vaalilautakunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalilautakunnan jäsen - Medlem av valnämnden; - vaalitoimikunta: Vaalitoimikunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimikunnan jäsen Medlem av valbestyrelse. - vaalitoimitsijat: Vaalitoimitsija tai kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimitsija - Valförrättare. 5 ETYJ/ODIHR suositteli Suomen vuoden 2011 eduskuntavaaleja koskevassa arviointiraportissaan ( ) muun ohella, että lähetekuorten käsittelyn turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niin, että myös ennakkoäänestyspaikoilla käytettäisiin suljettuja vaaliuurnia (sealed ballot boxes). Vaaliuurnien käyttöä ovat myös eräät kansalaiset lehtikirjoituksissa toivoneet.

29 22 Tunnisteisiin voidaan merkitä myös virkailijan nimi. Vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajalla tulee olla tunnisteena rintamerkki tai käsivarsinauha, jossa on sana Vaaliavustaja, kaksikielisessä kunnassa Vaaliavustaja Valbiträde. Jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että vaalilautakunnalle toimitetaan vaalihuoneistossa nähtäville pantavaksi jäljennös kunnanhallituksen päätöksestä, jolla vaalilautakunta on asetettu tai muu asiakirja, josta vaalilautakunnan kokoonpano käy ilmi. Vaalilautakunnan jäsenen yhteystietoja ei äänestyspaikalle nähtäville pantavassa luettelossa kuitenkaan saa olla. Kynät ja paperitarvikkeet Keskusvaalilautakunta huolehtii myös siitä, että vaalilautakunnilla, vaalitoimikunnilla ja yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla on käytössään kynät ja muut vaalitoimituksessa tarvittavat kirjoitustarvikkeet. Kynät, joilla äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun, voivat periaatteessa olla minkälajisia tahansa, esimerkiksi kuivamustekyniä tai lyijykyniä. Viimeisimpien vaalien aikana julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty, että jotkut äänioikeutetut epäilevät lyijykynällä tehdyn äänestysmerkinnän helposti mahdollistavan vaalivilpin. Vaikka epäily on sinänsä aiheeton, vaalien yleisen luotettavuuden turvaamiseksi äänestäjille on suositeltavampaa varata kuivamustekynä tai vastaava kynä äänestysmerkinnän tekemistä varten. Joka tapauksessa keskusvaalilautakunnan on varmistauduttava, että käytetään sellaisia kyniä, että äänestysmerkintä ei näy äänestyslipun läpi. Esimerkiksi tussikynät eivät ole sopivia äänestysmerkinnän tekemiseen. Kyniä on hankittava riittävästi varalle ottaen huomioon, että eräiden vaalilautakuntien kokemusten mukaan kuivamustekynät lakkaavat toimimasta jopa lyijykyniä helpommin. Lisäksi vaaliviranomaisten käytettävissä tulee olla tarpeen mukaan esimerkiksi kopiopaperia, muistiinpanopaperia, kirjekuoria, käärepaperia, narua tai paketointiteippiä.

30 Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali Keskusvaalilautakunta tarvitsee omaan käyttöönsä seuraavan vaalimateriaalin: 1) kotiäänestysten järjestelyitä varten kotiäänestyslomakkeita (vaalilomake nro 14; liite 9), 2) tuloslaskentaa varten laskentalomakkeet 1-3 sekä 3) sinetöimisvälineitä.

31 Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto Päätä, missä laajuudessa vaalitietojärjestelmää käytetään kunnassa Järjestä tietoliikenneyhteydet vaalitietojärjestelmään Huolehdi, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat järjestelmään kirjautumisessa tarvittavan henkilökortin tai verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen Ota vastaan, lue ja jaa muille vaaliviranomaisille oikeusministeriön lähettämät VAT-ohjeet Harjoittele vaalitietojärjestelmän käyttöä ja osallistu kenraaliharjoituksiin Vaalitietojärjestelmän käyttäminen kunnassa Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmä toimii Tieto Oyj:n keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa kunnissa käytetään seuraavia vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiä: - pohjatietojärjestelmä (vaalilain 9 :ssä tarkoitettu äänestyspaikkarekisteri); - äänioikeustietojärjestelmä (vaalilain 60 ja 77 :ssä tarkoitettu äänioikeusrekisteri); - tuloslaskentajärjestelmä. Äänioikeustietojärjestelmän käytöstä huomioitavaa Äänioikeustietojärjestelmää voivat kunnassa käyttää keskusvaalilautakunnan lisäksi yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat ja vaalipäivän äänestyksessä vaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta päättää siitä, missä laajuudessa äänioikeustietojärjestelmää kunnassa käytetään. Ennakkoäänestys. Suositeltavaa on, että järjestelmää käytetään mahdollisimman monessa kunnan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestys. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää myös vaalipäivän äänestyksessä yhdellä tai useammalla äänestysalueella niissä kunnissa, joissa järjestelmää käytettiin jo vuosien 2011-

32 vaaleissa, mutta muissa kunnissa enintään yhdellä äänestysalueella. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää joko paperisen vaaliluettelon sijasta tai sen rinnalla niin, että vaaliluetteloon tehdyt merkinnät ovat ensisijaisia. On syytä korostaa, että äänioikeustietojärjestelmän käyttäminen vaalipäivän äänestyksessä on kunnalle täysin vapaaehtoista 6. Vaalituki antaa erikseen tarkemmat ohjeet ja määräykset äänioikeustietojärjestelmän käytöstä vaalipäivän äänestyksessä. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje 2a: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 2b: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 2c: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 2d: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet ulkoasiainministeriölle 3a: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet Helsingin vaalipiirilautakunnalle 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 4b: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 4c: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle 4d: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle (niille äänestysalueiden vaalilautakunnille, jotka käyttävät äänioikeusrekisteriä vaalipäivän äänestyspaikalla) 5a: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 5b: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle. Oikeusministeriö on jakanut keskusvaalilautakunnille VAT-ohjeet kahdessa erässä, ensin tammikuussa 2014 VAT-ohjeet nro 1 ja nro 2b ja maaliskuussa 2014 muut kunnan vaaliviranomaisia koskevat ohjeet. Keskusvaalilautakunnan tulee edelleen jakaa VAT-ohje nro 4c niihin yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin, joissa käytetään äänioikeusrekisteriä, ennakkoäänestysposteja lukuun ottamatta, sekä VAT-ohje 4d niille vaalilautakunnille, jotka vaalipäivänä käyttävät äänioikeustietojärjestelmää. 6 Oikeusministeriö ei edellytä äänioikeustietojärjestelmän käyttöä vaalipäivän äänestyksessä. Äänestysalueita ei tule lakkauttaa sillä perusteella, että äänestyspaikoilla ei ole järjestelmän käyttöön tarvittavia tietoliikenneyhteyksiä.