Kieli merkitys ja logiikka

Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa hyväksyä sanaa niin, ellei aiemmin ole esiintynyt sana jos.! Mitä tapahtuu jos väliin jäävää osuutta kasvatetaan? Jos [ sinä haluat mennä ulos tai sinulla on tylsää] niin voin ottaa sinut mukaan. Assosiatiivisen mallin muisti Assosiationismin rajoituksia Jos [ sinä haluat mennä ulos tai sinulla on tylsää], niin [voin ottaa sinut mukaan].! Tämän lauseen rakenne on Jos S1 niin S2.! Nyt S1 sisältää rakenteen S3 tai S4. S3 = sinä haluat mennä ulos S4 = sinulla on tylsää.! Periaateessa rakenteita voi laittaa sisäkkäin loputtomiin, jopa niin että jompikumpi S3 tai S4 sisältää uuden Jos-niin -rakenteen. Joko Pekka keittää kahvin ja joko Pekka leipoo tai Merja leipoo tai sitten juhlia ei pidetä. Joko S1 ja [joko S2 tai S3] tai S4. S1=Pekka keittää kahvin S2=Pekka leipoo S3=Merja leipoo S4=Juhlia ei pidetä Saara Huhmarniemi 1

Konstituentit ja lauserakenteet! Assosiationistisen mallin mukaan kielen ilmaukset ovat olemukseltaan sanajonoja.! Kielitieteessä ja kognitiotieteessä on omaksuttu vahvempi teoria, jossa lauseet esitetään konstituenttirakenteiden avulla. Lauseke ja lausekkeen elementit! Lause jakautuu pienempiin osiin, lausekkeisiin. [Pekka] [näki [ison pahan suden]].! Lausekkeilla on sisäinen rakenne, josta voidaan erottaa pääsana sekä pääsanaa täydentäviä ja määrittäviä elementtejä. Pekka näki [ison pahan suden]. Pekka näki [kognitiotieteen opiskelijan]. Pääsana Lausekkeet! Pääsana voi edustaa lauseketta yksin lauseyhteydessä: Minä näin ne fiksut luonnontieteiden opiskelijat. Minä näin opiskelijat. *Minä näin ne fiksut luonnontieteiden. *Minä näin fiksut. *Minä näin luonnontieteiden.?minä näin ne.! Testejä lausekkeen löytämiseen " Lauseke ei hajoa: En voi sietää [vanhempaa siskoasi] [Vanhempaa siskoasi] en voi sietää. *Vanhempaa en voi sietää siskoasi. " Lauseke voi esiintyä fragmenttina Minne hän meni? [Vanhaan kirkkoon] " Pronominitesti: pronomini viittaa kokonaiseen NP:hen Mitä ajattelet vanhasta miehestä? *En voi sietää vanhaa häntä. Saara Huhmarniemi 2

Lausekkeet Konstituenttimalli! Ja-konjunktio yhdistää toisiinsa kaksi samantyyppistä konstituenttia: VP ja VP Pekka [söi puuroa] ja [joi maitoa]. NP ja NP [Pekka] ja [Merja] olivat kotona. AP ja AP [pieni] ja [punainen] talo romahti. *NP ja S *Pekka uskoi [Jumalaan] ja [että kohta tulee maailmanloppu]. *NP ja AP *[Pekan] ja [punainen] talo romahti. " Sääntö tuottaa kahdesta lausekkeesta uuden lausekkeen.! Kieli voidaan kuvata käyttämällä uudelleenkirjoitussääntöjä: S ---> N V N ---> Pekka, Merja,... V ---> nukkuu syö,...! Tässä mallissa kielen luovuus voidaan esittää rekursion avulla. Konstituenttimalli Pieni poika etsi Merjaa. Pieni poika nauroi koska Merja rakasti häntä. S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V S* VP ---> V NP S* ---> C S N ---> Pekka, Merja, poika,... A ---> pieni, suuri,... V ---> rakasti, etsi,... C ---> että, vaikka, mutta,... Tehtävä Punajuuri sisältää runsaasti foolihappoa. Ennakkoluuloton kokki kertoi, että hän raastaa tuoreen punajuuren. Tulinen punajuuritahna mullistaa makukäsitykset. S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V S* VP ---> V NP S* ---> C S N ---> Pekka, Merja, poika,... A ---> pieni, suuri,... V ---> rakasti, etsi,... C ---> että, vaikka, mutta,... Saara Huhmarniemi 3

Lauserakennekieliopin rajoitukset! Lauserakennekielioppi ei tavoita lausepareja, jotka ovat muunnelmia samasta rakenteesta: " Passiivi: Me maalasimme talon. We painted the house. Talo maalattiin. The house was painted by us. " Kysymyslauseet: Pekka rakastaa Merjaa. Rakastaako Pekka Merjaa? Ketä Pekka rakastaa? " Sanajärjestysvaihtelut: Pekka leipoi eilen pullaa. Pullaa Pekka eilen leipoi. Eilen Pekka pullaa leipoi. " Elliptiset rakenteet: Minä lähdin kotiin ja sinä et (lähtenyt kotiin). Transformaatiot! Chomsky esitteli ongelman ja ratkaisun kirjassaan Syntactic Structures (1957).! Transformaatiokielioppi sisältää lauserakennesäännöt joilla kuvataan peruslauseiden rakenne ja transformaatiosäännöt, jotka muuttavat rakenteita.! Transformaatioiden avulla kuvataan elementtien siirtymiä rakenteessa. Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyssanat ja kysymyslauseet! Kysymyssanat korvaavat lauseenjäseniä. Ne esiintyvät monissa kielissä lauseen edessä. Kuka X söi puuroa? Mitä Pekka söi X? Kenet Pekka uskoi Merjan nähneen X? Kenen Pekka uskoi X nähneen Merjan? Kenet Pekka uskoi, että Merja näki X?! Muotoillaan kysymyslauseille uudelleenkirjoitussääntö esimerkiksi: S* ---> Minkä + S! Muotoillaan kysymyslauseille uudelleenkirjoitussääntö esimerkiksi: S* ---> Minkä + S! Vastaavasti S:n sääntöä pitää muuttaa siten että kysymyssanaa vastaava konstituentti jätetään pois, esim. Minkä Pekka uskoi Merjan [ löytäneen X ]! Muistamisen ongelma nousee esille myös uudelleenkirjoitussääntöjen kohdalla. Saara Huhmarniemi 4

Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyssanat ja kysymyslauseet! Kysymyssanan siirtymiseen liittyy rajoitteita: *Kuka pekka uskoi (että) X löysi Merjan?! Muotoillaan kysymyssanojen käyttäytyminen säännöllä, joka muuttaa kokonaista lausetta. 1. Pekka uskoi että Merja löysi Timon 2. Pekka uskoi että Merja löysi (kysymyssana) 3. Kenet i Pekka uskoi että Merja löysi X i?! Kyseessä on transformaatio, elementin siirtyminen syntaktisessa rakenteessa.! Kyllä/ei -kysymyslauseet eivät sisällä varsinaista kysymssanaa, vaan kysymys ilmaistaan morfosyntaktisen piirteen -ko avulla. Onko Pekka X rakastanut Merjaa? Rakastaako Pekka X Merjaa? Pekkako X? rakastaa Merjaa? Merjaako Pekka on rakastanut X? Passiivi! Tavallinen aktiivilause voidaan muuttaa passiivilauseeksi, jolloin tapahtuu muutoksia verbin taivutuksessa sekä objektin sijamuodossa. Me rakensimme talon. Talo rakennettiin.! Passiivilauseen objekti voi siirtyä kauas lähtöpisteestään: Pekka i näyttää Merjan luulojen mukaan olevan löydetty X i. Kongruenssi! Samaan konstruktioon kuuluvien sanojen aja lausekkeiden kieliopillista yhdenmukaisuutta ja toisiinsa mukautumista kutsutaan kongruenssiksi.! Possessiivisuffixi on yksi konguenssin muoto: Minun kirjani.! Otetaan tarkasteluun refleksiivinen anafora "itse-", joka kongruoi subjektin mukaan: Pekka i näki itsensä i. *Pekka i näki itsemme i. Saara Huhmarniemi 5

Anaforiset elementit lauseessa Kongruenssi! Anaforaksi sanotaan ilmiötä, jossa ilmaus saa tulkintansa saman asian aiemman maininnan perusteella edeltävässä tekstissä tai keskustelussa. " Pronomini Maija on ystäväni. Hän asuu nykyään Espoossa. " nolla-anafora (elliptinen rakenne) Lapsi tuli ajoissa kouluun ja ehti tehdä vielä tehtävätkin. " refleksiivinen anafora, esim. Pekka näki itsensä. (refleksiivipronomini) Hän pesi autonsa. (possessiivisuffiksi)! Jos ongelma ratkaistaan uudelleenkirjoitussäännöillä, jokaista taivutusta varten tarvitaan uusi sääntö: Pekka i näki itsensä i. S --> NP3sg VP3sg VP3sg --> V itse-3sg! Ratkaistaan ongelma transformaatiolla, joka siirtää morfosyntaktisia piirteitä. Kongruenssi Aikamuoto Subjektin suku ja luku siirtyvät refleksiiviseen anaforaan. Transformaatioteoriaa voidaan näin laajentaa myös morfosyntaktisiin piirteisiin. Pekka i näki itsensä i.! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens ja imperfekti. Aikamuoto näkyy myös apuverbissä: Pekka nukkuu-t. Pekka nukkui-t. Pekka oli-t nukkunut. Pekka ei ollut-t nukkunut. Pekka oli-t nukkumassa. Pekka oli-t ollut nukkumassa. Saara Huhmarniemi 6

Aikamuoto! Kuten edellä nähtiin, T on vuorovaikutuksessa myös apuverbin kanssa. Tämän takia määritellään T omana elementtinään rakenteessa. Aikamuoto morfosyntaktisten piirteiden transformaationa. Aikamuoto! Voidaan myös olettaa, että V on siirtynyt T:hen.! V:n alkuperäiselle paikalle on jäänyt jälki (trace), jota merkitään t.! V:n siirtymää T:hen voidaan motivoida sillä, että aikamuoto ei voi esiintyä yksinään vaan "etsii" rakenteesta itselleen toisen elementin. Sulaumat (adjunction) Yhteenveto! Lauseen elementit yhdistyvät toisiinsa, esimerkiksi suomessa "että" voi yhdistyä negaatioon. Pekka näki että Merja ei rakastanut häntä. Pekka näki ettei Merja rakastanut häntä.! Ilmiö on luonteva kuvata transformaatiolla.! Kaikissa tapauksissa kaksi toisiinsa suhteessa olevaa elementtiä A ja B sijaitsevat kuvan kaltaisessa rakenteessa.! Transformaatiot ovat yksi lähtökohta lauseen rakenteen muutosten selittämiseen. Edellä kuvatut ilmiöt selitetään eri kielioppiteorioissa myös ilman transformaatioita. Saara Huhmarniemi 7

Tehtävä Esimerkkivastaus! Tee uudelleenkirjoitussäännöt sivulauseille: 1. (Pekka näki) että Merja ei rakastanut häntä. 2. (Pekka näki) ettei Merja rakastanut häntä. " Käytä säännöissä TP-lauseketta: S --> NP TP TP --> T VP " Mihin sijoitat negaation?! Piirrä kuvaan transformaatio, jolla lause 1. muutetaan lauseeksi 2. Verbin vaatimat elementit Verbin vaatimat elementit! Sana esiintyvät yleensä tietynlaisten lausekkeiden kanssa.! Esimerkiksi verbi antaa vaatii ympärilleen kolme jäsentä (jos lause on irrallaan puhetilanteesta). Kun taas intransitiivinen nukkua sallii vain yhden. *Pekka antoi. *?Pekka antoi leivän. Pekka antoi leivän Merjalle. *Pekka nukkui sängyn. Pekka nukkui.! Verbin argumenttirakenteeseen liittyvä informaatio esitetään leksikossa.! Se täytyy kuitenkin huomioida myös uudelleenkirjoitussäännöissä. nukkua: VP --> V antaa: VP --> V NP NP (esim.)! Sama ominaisuus siis kuvataan kahdessa eri lauseenjäsennyksen vaiheessa. Halutaan yleisempi kuvaustapa. Saara Huhmarniemi 8

Nominalisaatio Nominalisaatio! Tarkastellaan yhtäläisyyksiä S:n, NP:n ja AP:n välillä: 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjan rakastaminen.. 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava..! Lauseessa 1. finiittinen lause on muutettu nominilausekkeeksi (-minen), lauseessa 2. adjektiivilausekkeeksi (VA-partisiippi).! Muodostunut lauseke säilyttää argumenttirakenteensa ainakin osittain: rakastamisen kohteen Merja. 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjan rakastaminen.. 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava..! Merkitykset ovat yhteneviä, mutta myös eroja on: " Peruslause esittää väitteen. " Nominalisoitu lauseke viittaa lausekkeen ilmaisemaan propositioon. " Adjektiivilauseke kiinnittää proposition ilmaiseman ominaisuuden johonkin olioon.! Ilmiö voidaan selittää transformaatioilla peruslauseesta.! Toinen vaihtoehto on olettaa peruslauseelle, nominalisoidulle lauseelle ja adjektiivilausekkeelle sama rakenne. Kategorianeutraali peruslause X'-teoria! Mistä lausekkeen kategoria muodostuu? " leksikalistisen teorian mukaan lausekkeen kategoria (esim. AP) määräytyy lausekkeen pääsanan mukaan (esim. A). Tällöin sanojen kategoriat on listattu leksikossa. " toinen vaihtoehto on johtaa lausekkeen ja sanan kategoria sen vuorovaikutuksesta muiden lauseen elementtien kanssa.! Siirrytään yleisemmän tason kuvaukseen lauserakenteista.! X'-teoria syntyi 70-luvulla, kun huomattiin, että kieliopin kuvauksessa oli paljon redundanttia informaatiota.! Tarkastelemme ensin leksikalistista näkökulmaa. Siinä kielioppi on yksinkertaistettu, kun taas leksikko on rikas ja sisältää sanojen erityispiirteitä. Saara Huhmarniemi 9

X'-skeema X'-skeema: XP --> X (YP) (X' lausutaan X-palkki) Otetaan käyttöön lisää muuttujia tarpeen mukaan. Näin erotamme toisistaan leksikon ja kieliopin. Saara Huhmarniemi 10