2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Toimitus Pilvi Isotalus, Maria Turkia Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto Taina Ståhl Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2015 4041 0729
Sisällysluettelo 1 JOHDON KATSAUS 4 2 MUUTOKSEt TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 6 2.1 Työtilanteen kehitys 6 2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset 13 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 14 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 14 3.2 Rikosprosessin joutuisuus 17 3.3 Toiminnallinen tehokkuus 19 3.4 Tuotokset ja laadunhallinta 20 3.5 Prosessien- ja laadunhallinta 22 3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 26 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN voimavarat 28 4.1 Toimintamääräraha 28 4.2 Henkilöstö 32 5 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON toiminta 38 5.1 Muutosharkinta-asiat 39 5.2 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen 43 5.3 Poliisirikosasiat 44 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA 46
1 JOHDON KATSAUS Valtiontalouden yleinen tilanne leimasi myös syyttäjälaitoksen vuotta 2014. Valtioneuvoston kevään kehyspäätöksessä leikattu harmaan talouden torjunnan lisärahoitus aiheutti yt-neuvottelujen uhan, joka lisärahoituksen myötä poistui vasta keväällä 2015. Tilanne vaikutti myös syksyn työhyvinvointikyselyssä niin, että tulos heikkeni edellisvuodesta. Henkilöstömme viihtyy kuitenkin edelleen työssään paremmin kuin valtiolla ja oikeushallinnossa keskimäärin. Rikosvastuun toteuttamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä suoriuduimme pääosin tavoitteiden mukaisesti. Eri virastojen välillä oli jonkin verran vaihtelua. Kokonaistyökuorma jatkoi kasvuaan. Poliisin tekemiksi epäillyt rikokset, joissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, työllistivät edelleen selvästi ennakoitua enemmän. Epävarmuus resurssien riittävyydestä heijastui siihenkin, että Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämään koulutukseen osallistui totuttua vähemmän oppilaita. Vuoden 2015 koulutuskalenterista jouduttiin sen vuoksi poistamaan 4
useita suosittuja kursseja. Tällainen kehitys on erityisen valitettava, koska syyttäjälaitoksen vahvuus on yhteisöllisyyden lisäksi osaamisessamme. Toimintavuonna jatkettiin Taito-hanketta, joka tähtää syyttäjien perusosaamisen tason yleiseen ja yhtenäiseen nostamiseen entisestään. Sen yhteydessä erikoistumisjärjestelmämme sisältö ja rakenteet uudistetaan tarvittavilta osin. Kuva: Pilvi Isotalus Merkittävimmät lainsäädäntöuudistukset liittyivät esitutkintaan ja pakkokeinoihin. Esitutkintalaki edellyttää syyttäjältä entistä kiinteämpää yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa, mikä tarkoittaa uudenlaisia työtapoja ja erilaista ajankäyttöä priorisointeineen. Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä 5
2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Työtilanteen kehitys Syyttäjälle saapuneiden asioiden määrä nousi hiukan. Myös asioiden vaatima työpanos nousi niin sanotulla painotetulla työmäärällä mitattuna (nousua noin 4 %). Rikollisuuden kuva ei muuttunut merkittävästi. Suomessa käsiteltiin kuitenkin ensimmäisen kerran tuomioistuimessa terrorismirikos, mikä heijastaa jossain määrin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutosta. Kun lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ihmis- ja perusoikeusmyönteinen tulkintakäytäntö usein syrjäyttää kansallisen lain nimenomaiset säännökset, syyttäjäntyössä syntyy uudenlaista epävarmuutta ja koulutustarvetta. Juttujen määrään ja laatuun vaikutti myös resurssien kohdentaminen sidosryhmissä, kuten poliisissa ja Verohallinnossa. Kun kaikilta viranomaisilta vähennetään resursseja, vaikutukset voivat olla arvaamattomat esitutkinnan ja tuomioistuinlaitoksen välissä toimivalle syyttäjälaitokselle. Esimerkiksi poliisille voi kertyä juttuvarantoa, joka vapauttaa syyttäjän voimavaroja vanhempien juttujen ratkaisemiseen, mutta vähentää kokonaistyömäärää tuomioistuimissa. Talousrikosasioiden hoidossa merkittävää oli, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatiin kannanotto siihen, miten se soveltaa ne bis in 6
Kuva: Markku Ojala Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myönsi syyttäjälaitospäivässä 21.3.2014 kaksi syyttäjälaitosmitalia: käräjätuomari Mikko Jaatiselle (vas.) ja asianajaja Markku Fredmanille. Syyttäjälaitosmitali on arvokkain huomionosoitus, jota valtakunnansyyttäjä voi käyttää. Mitalia, jonka aiheena on Kaarlo Ignatiuksen kasvokuva, on tähän mennessä jaettu 12 kertaa. Kaikki tämän toimintakertomuksen valokuvat sivuilla 7 46 on otettu syyttäjälaitospäivänä 21.3.2014. idem -periaatetta eri tilanteissa, ja että verottaja ryhtyi soveltamaan uutta lakia veronkorotuksista. Vaikka syyttäjille saapuvien asioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, asiat olivat laadultaan yhä kansainvälisempiä. Kun samaan aikaan esitutkintalaki on edellyttänyt syyttäjiltä entistä tiiviimpää yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa ja keskusrikospoliisi on luopumassa oikeusapuasioiden koordinoinnista, syyttäjien 7
osaamiselle on asetettu uusia, ajankäyttöön vaikuttavia vaatimuksia. Valtakunnansyyttäjänviraston näkemyksen mukaan kansainväliseen oikeusapuun liittyvät tehtävät kuuluvat olennaisesti nimenomaan syyttäjälle, mutta resurssoinnissa sitä ei tähän asti ole huomioitu. Saapuneiden asioiden lukumäärä vaativuusluokittain 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vaativat Erittelemättömät perus Liikennejuopumukset Erittelemättömät muut Muut tavanomaiset Saapuneiden asioiden työmäärä* vaativuusluokittain 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt. (1 = se työpanos, jota liikennejuopumuksen käsittely edellytti vuonna 2003.) 8
Ratkaistujen asioiden lukumäärä vaativuusluokittain 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 Vaativat Erittelemättömät perus Liikennejuopumukset Erittelemättömät muut Muut tavanomaiset Erityisen työllistävät Ratkaistujen asioiden työmäärä* vaativuusluokittain 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ratkaistujen asioiden tavoitettaan syyttäjälaitos ei saavuttanut. Tämä johtuu osin resurssien vähenemistä. Silti asioita ratkaistiin noin 700 enemmän kuin edellisenä vuonna (0,8 prosenttia). Tavoitteesta jäätiin 1 600 asian verran. Painotetulla työmäärällä mitattuna kasvu oli kuitenkin suhteellisen suuri (7,4 %). Vaativissa asiaryhmissä kasvu oli suurempi kuin muissa asiaryhmissä. 9
Syyttäjien valitukset käräjäoikeuden ratkaisuista hovioikeuteen vähenivät varsin huomattavasti (16,2 %). Tämä johtui osin resurssien vähenemisestä. Hylättyjen syytteiden suhteellinen osuus tuomioistuinratkaisuista oli nousussa, vaikka Ritu-tietojärjestelmän käyttöönotto saattaa vaikuttaa lukujen vertailukelpoisuuteen. Syyttäjänvirastoja vertailtaessa voi havaita, että Etelä-Suomessa saapui Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon suhteellisesti eniten tavanomaisia ja vaativia rikosasioita, kun taas erittelemättömien rikosasioiden osuus tässä virastossa oli muita virastoja pienempi. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon taas saapui suhteellisesti vähiten vaativia asioita, mutta juttukanta painottui erittelemättömiin rikosasioihin. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston juttukantaan vaikuttanee toimialueella sijaitseva kansainvälinen lentokenttä. Valtakunnallisesti suhteellisesti eniten tavanomaisia rikosasioita saapui Keski- Suomen syyttäjänvirastoon. Vaativia rikosasioita saapui eniten Pohjanmaan syyttäjänvirastoon. Oulun ja Ahvenanmaan syyttäjänvirastoihin saapui vähiten vaativia rikosasioita. 10
Syyttäjälaitoksen suoritemäärät 2012 2014 1.1.2012 31.12.2012 1.1.2013 31.12.2013 1.1.2014 31.12.2014 Muutos 2013 2014 Muutos % Tavoite 2014 Poikk. tavoitteesta Poikkeama % Avoinna kauden alussa 15 428 13 336 14 259 923 6,9 % Saapuneet asiat 84 959 83 720 84 409 689 0,8 % 86 000-1 591-1,9 % tavanomaiset 52 365 61,64% 49 848 59,54% 50 550 59,89% 702 1,4 % erittelemättömät 28 712 33,80% 29 673 35,44% 29 709 35,20% 36 0,1 % vaativat 3 882 4,57% 4 199 5,02% 4 150 4,92% -49-1,2 % Ratkaistut asiat 87 115 82 829 84 846 2 017 2,4 % 86 000-1 154-1,3 % Käsittelyratkaisut 4 627 4 536 5 970 1 434 31,6 % Asiaratkaisut 82 488 78 293 78 876 583 0,7 % tavanomaiset 51 488 62,42% 47 200 60,29% 47 409 60,11% 209 0,4 % erittelemättömät 27 482 33,32% 27 231 34,78% 27 533 34,91% 302 1,1 % vaativat 3 518 4,26% 3 862 4,93% 3 934 4,99% 72 1,9 % Avoinna kauden lopussa 13 272 14 227 13 821-406 -2,9 % Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 2,10 1,94 1,97 0,03 1,6 % 2,00-0,03-1,4 % tavanomaiset 1,77 1,57 1,60 0,03 1,7 % 2,00-0,40-20,0 % erittelemättömät 2,50 2,29 2,33 0,04 1,6 % 2,50-0,17-6,8 % vaativat 3,72 3,82 3,82 0,00 0,0 % 3,00 0,82 27,3 % Vireillä 6 12 kk 1 958 1 791 2 173 382 21,3 % 2 000 173 8,7 % Vireillä yli 12 kk 212 169 209 40 23,7 % 150 59 39,3 % tavanomaiset 46 21,70% 14 8,28% 86 41,15% 72 514,3 % erittelemättömät 103 48,58% 83 49,11% 66 31,58% -17-20,5 % vaativat 63 29,72% 72 42,60% 57 27,27% -15-20,8 % Asiaratkaisujen profiili 82 488 78 293 78 876 583 0,7 % Syyte 60 086 72,84% 55 058 70,32% 54 444 69,02% -614-1,1 % Rangaistusmääräys 799 0,97% 648 0,83% 589 0,75% -59-9,1 % Syyttämättäjättämispäätös tpluop 4 399 5,33% 4 102 5,24% 4 129 5,23% 27 0,7 % Syyttämättäjättämispäätös pros 5 713 6,93% 5 796 7,40% 6 086 7,72% 290 5,0 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.1 5 449 6,61% 5 864 7,49% 6 488 8,23% 624 10,6 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros 2 137 2,59% 2 495 3,19% 2 956 3,75% 461 18,5 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust 2 325 2,82% 2 615 3,34% 2 570 3,26% -45-1,7 % Syyttäjän päätös 1 433 1,74% 1 604 2,05% 1 504 1,91% -100-6,2 % Syyttäjän ilmoitus 147 0,18% 111 0,14% 110 0,14% -1-0,9 % Toimenpideratkaisujen profiili 104 845 100 719 101 848 1 129 1,1 % Syyte 60 207 57,42% 55 166 54,77% 54 511 53,52% -655-1,2 % Rangaistusmääräys 1 074 1,02% 912 0,91% 766 0,75% -146-16,0 % Syyttämättäjättämispäätös tpluop 7 094 6,77% 6 541 6,49% 6 522 6,40% -19-0,3 % Syyttämättäjättämispäätös pros 18 594 17,73% 18 343 18,21% 19 409 19,06% 1 066 5,8 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.1 6 523 6,22% 7 105 7,05% 7 859 7,72% 754 10,6 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros 2 791 2,66% 3 339 3,32% 3 858 3,79% 519 15,5 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust 2 655 2,53% 2 959 2,94% 2 856 2,80% -103-3,5 % Syyttäjän päätös 4 453 4,25% 4 956 4,92% 4 974 4,88% 18 0,4 % Syyttäjän ilmoitus 1 454 1,39% 1 398 1,39% 1 093 1,07% -305-21,8 % Esitykset kirjalliseen menettelyyn 24 218 40,22% 22 051 39,97% 22 380 41,06% 329 1,5 % Hylätyt KO:ssa 3 514 5,89% 3 324 6,74% 7 834 14,52% 4 510 135,7 % Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 1 663 2,79% 1 368 2,77% 1 146 2,12% -222-16,2 % Painotettu työmäärä (ratkaistut asiat) 441 839 449 799 483 097 33 298 7,4 %
Syyttäjänvirastojen suoritemäärät 2014 Länsi- Itä- Salpaus- Helsinki Uusimaa Uusimaa selkä Länsi- Suomi Sisä- Suomi Pohjanmaa Itä- Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Koko Suomi Avoinna aikavälin alussa Saapuneet asiat tavanomaiset erittelemättömät vaativat Ratkaistut asiat Käsittelyratkaisut Asiaratkaisut tavanomaiset erittelemättömät vaativat Avoinna kauden lopussa Syyteharkinta-aika (kk) (keskiarvo & mediaani) tavanomaiset erittelemättömät vaativat Vireillä 6 12 kk Vireillä yli 12 kk tavanomaiset erittelemättömät vaativat Asiaratkaisujen profiili Syyte Rangaistusmääräys Syyttämättäjättämispäätös tpluop Syyttämättäjättämispäätös pros Esitutkinnan rajoittaminen ETL 3:10.1 Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust Syyttäjän päätös Syyttäjän ilmoitus Toimenpideratkaisujen profiili Syyte Rangaistusmääräys Syyttämättäjättämispäätös tpluop Syyttämättäjättämispäätös pros Esitutkinnan rajoittaminen ETL 3:10.1 Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust Syyttäjän päätös Syyttäjän ilmoitus Esitykset kirjalliseen menettelyyn Hylätyt KO:ssa Syyttäjän valitukset KO:n ratkaistuista HO:een 2312 1521 1387 946 1516 1520 1020 1111 1580 422 73 100 13508 12526 6438 8546 10377 10773 11511 5022 7806 6986 2957 600 857 84399 7159 4084 4515 6031 6710 7138 2991 4861 4201 1767 296 793 50546 4709 1986 3555 3828 3626 3766 1771 2573 2512 1057 282 40 29705 658 368 476 518 437 607 260 372 273 133 22 24 4148 11522 6605 8495 10365 10810 11781 5069 8009 6924 2986 617 902 84085 698 818 383 337 1000 555 146 436 442 64 5 360 5244 10824 5787 8112 10028 9810 11226 4923 7573 6482 2922 612 542 78841 6178 3708 4300 5972 6100 7074 2916 4741 3850 1751 306 506 47402 4046 1773 3395 3608 3304 3551 1728 2435 2346 1023 282 19 27510 600 306 417 448 406 601 279 397 286 148 24 17 3929 3315 1354 1438 958 1479 1250 973 908 1642 393 56 55 13821 2,54 2,88 1,86 1,33 1,62 1,44 2,43 1,66 2,75 1,81 1,60 1,08 2,08 2,49 1,54 1,09 1,29 1,15 1,76 1,37 2,29 1,57 1,40 1,02 2,93 3,39 2,11 1,64 2,01 1,71 2,89 1,88 3,25 2,10 1,52 1,73 4,46 4,57 3,09 2,05 3,46 3,15 6,50 3,77 4,84 2,57 5,21 2,60 683 204 139 66 172 160 215 123 364 28 14 5 2173 49 12 62 0 11 14 32 10 11 1 7 0 209 7 4 58 0 2 1 7 0 5 0 2 0 86 19 3 3 0 5 10 14 3 4 1 4 0 66 23 5 1 0 4 3 11 7 2 0 1 0 57 10824 5787 8112 10028 9810 11226 4923 7573 6482 2922 612 542 78841 7317 3832 5212 6829 7284 8468 3382 5469 4278 1978 353 15 54417 14 15 141 80 92 66 43 74 24 40 589 467 388 475 481 644 404 298 402 408 131 27 4 4129 621 486 811 675 790 877 343 679 462 285 43 11 6083 1267 671 706 1097 345 414 351 502 917 145 69 3 6487 510 126 309 491 226 413 222 262 195 171 29 2 2956 478 187 271 283 253 454 234 73 119 143 74 1 2570 143 76 184 81 166 109 42 83 71 26 17 502 1500 7 6 3 11 10 21 8 29 8 3 4 110 13678 7393 10505 12950 12329 14542 6294 9765 8675 3846 740 1008 101725 7325 3838 5229 6835 7293 8475 3386 5474 4281 1980 353 15 54484 20 20 177 114 117 97 52 91 34 44 766 731 606 763 748 914 659 460 648 705 244 33 11 6522 2103 1399 2239 2368 2356 2941 1209 1972 1732 918 120 37 19394 1579 800 850 1285 426 527 393 582 1108 177 94 5 7826 686 170 376 648 280 526 302 341 267 224 36 2 3858 545 247 316 296 272 481 237 87 142 158 74 1 2856 609 288 512 578 508 605 192 296 298 79 30 933 4928 80 25 43 78 163 231 63 274 108 22 4 1091 1925 1676 1946 3060 3363 3538 1446 2465 2101 719 139 1 22379 1365 1350 697 518 869 1217 344 534 570 321 34 7819 216 111 180 100 81 169 78 86 73 47 5 1146
2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset Toimintavuoden alussa Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastoista muodostettiin Sisä-Suomen syyttäjänvirasto, ja Kanta- Hämeen syyttäjänviraston toimialue jaettiin Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastojen kesken. Myös poliisipiirit uudistettiin. Niiden toimialueet vastaavat syyttäjänvirastojen toimialueita. Salpausselän syyttäjänviraston toimialue muodostuu kahden poliisipiirin toimialueesta. Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 Uhka resurssien merkittävästä vähenemisestä leimasi toimintavuotta. Epävarman työllisyystilanteen ja lisääntyvien työpaineiden takia kokeneet syyttäjät ovat hakeutuneet toisiin tehtäviin, mikä on aiheuttanut suuren haasteen syyttäjälaitokselle. 13
Kuva: Markku Ojala Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Priorisointi Kokonaiskäsittelyajan pitkittymisen estämiseksi syyttäjät asettavat ratkaisutoiminnassaan ohjeen VKS:2013:1 (Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä) mukaisesti yleensä etusijalle pisimpään esitutkinnassa olleet asiat. Tulostavoite koskee korostuneesti asioita, jotka ovat saapuneet syyteharkintaan ennen esitutkintalain (805/2011) voimaantuloa 1.1.2014. 14
Tulostavoite Syyttäjälaitos huolehtii tehokkaasti, joutuisasti ja yhdenmukaisesti rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua oikeusturva huomioon ottaen. Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 Toimintavuonna syyttäjälaitoksessa pyrittiin resurssivajauksesta huolimatta keskittymään vaativien asioiden ratkaisemiseen mahdollisimman joutuisasti. Tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu 6 12 kuukautta vireillä olleissa jutuissa sen paremmin kuin yli 12 kuukautta vireillä olleissa asioissa. Tavoitteen mukainen toiminta syyttäjänvirastoissa on kuitenkin aiheuttanut sen, että kun on pyritty vähentämään vaativien juttujen pitkiä vireilläoloaikoja, on samalla jouduttu hidastamaan tavanomaisten asioiden ratkaisemista. Vireillä oli näin ollen vuonna 2014 aiempaa enemmän tavanomaisia rikosasioita ja 6 12 kuukautta vanhoja juttuja. Vaikka poikkeama tavoitteesta ei ole olennainen, se on huolestuttava, koska tavanomaisten asioiden syyteoikeuden vanhenemisajat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin vaativissa asioissa. Tilannetta ei ole parantanut sekään, että syyttäjät ovat tehneet entistä enemmän esityksiä juttujen käsittelemisestä kirjallisessa menettelyssä. Vuonna 2014 syyttäjälaitokseen saapui asioita aiempaa enemmän (noin +700 kpl). Syytteitä nostettiin kuitenkin vähemmän kuin aiemmin (-614 kpl). Rangaistusmääräyksiäkin annettiin entistä vähemmän. Tämän on mahdollistanut lisääntynyt toimenpiteistä luopuminen ja erityisesti esitutkinnan rajoittamispäätösten määrän kasvu. Resurssien säästö on sitä vaikuttavampaa, mitä aiemmassa rikosprosessin vaiheessa se tehdään. 15
Tehostuneen esitutkintayhteistyön vaikutuksia seurattiin arvioimalla lisätutkintapyyntöjen lukumäärää ja syitä. Myös tutkintasuunnitelmien käyttö ja poliisilta saapuvien esitutkintapöytäkirjojen laatu olivat seurannan kohteena. Näitä kaikkia selvitettiin otantakyselyllä. Kyselyn tuloksia käytiin läpi yhdessä poliisin kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi järjestettiin syyteneuvottelukoulutus kaikille syyttäjille ja osalle sidosryhmistä (poliisi, tuomarit, verottaja, tulli). Uusi laki syyteneuvottelujärjestelmästä tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Lakiuudistuksen tavoitteena on vaativien ja erityisesti talousrikosjuttujen käsittelyn keston lyhentäminen. Tämä vaatii esitutkintayhteistyön toimivuutta, rikosjutun kokonaisuuden hallintaa ja monessa tilanteessa käsittelyn painopisteen siirtämistä esitutkintavaiheeseen. Tullin kanssa järjestetyssä koulutuksessa keskityttiin syventämään aineellisen lainsäädännön tuntemusta. Tämä osaltaan jouduttaa tullijuttujen käsittelyä. Syyteharkinta-aikaa ei vaativissa asioissa onnistuttu alentamaan. Myös tavanomaisissa ja erittelemättömissä asioissa ajat pitenivät hiukan, vaikka tulostavoite saavutettiin. Vaativia asioita saapui vähän edellisvuotta vähemmän, mutta niitä ratkaistiin aiempaa enemmän. Tämä on saattanut pidentää ratkaisuaikoja, jos asioita on prioriteettiohjeen mukaisesti ratkaistu syyteoikeuden vanhenemisen edellyttämässä järjestyksessä. Yhdenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen yhdyskuntaseuraamuksissa Toimintakertomuksen laadinnassa ei ollut käytössä tilastotietoa yhdyskuntaseuraamuksista. 16
3.2 Rikosprosessin joutuisuus Tulostavoite kaikkien asioiden syyteharkinnan joutuisuudessa saavutettiin. Vaativissa asioissa syyteharkinta-aika jäi tavoitteesta edellisen vuoden tasolle. Oikeudenkäynnin viivästymisen vaara on tyypillisin laajoissa ja vaativissa jutuissa. Siksi tämän asiaryhmän syyteharkinta-aikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä oikeusministeriö on vuosien varrella perustellusti tiukentanut tulostavoitetta. Tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan nopeuttamaan syyteharkintaa erityisesti vaativissa asioissa. Erot syyttäjänvirastojen syyteharkinta-ajoissa johtuvat usein alueellisista ja rakenteellisista syistä. Virastojen juttukannat eroavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Keskimääräisissä syyteharkinta-ajoissa tämä näkyy esimerkiksi niin, että Länsi-Uudellamaalla oli pisin keskimääräinen syyteharkinta-aika kaikissa asioissa ja Salpausselällä lyhin. Vaativissa rikosasioissa Pohjanmaan ja Ahvenanmaan keskimääräinen syyteharkinta-aika ylitti 5 kuukautta, joka on selvästi liian pitkä aika. Helsingissä on kaikkien asioiden joutuisaa käsittelyä olennaisesti parannettu edellisestä vuodesta. 17
Keskimääräiset käsittelyajat virastoittain, kk Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki Koko maa 1,82 1,59 2,33 3,82 1,97 Helsinki 1,92 2,09 2,93 4,46 2,54 Länsi-Uusimaa 3,97 2,47 3,39 4,57 2,88 Itä-Uusimaa 4,20 1,51 2,11 3,09 1,86 Salpausselkä 2,03 1,09 1,64 2,05 1,33 Länsi-Suomi 3,31 1,26 2,01 3,46 1,62 Pohjanmaa 0,71 1,76 2,89 6,50 2,43 Itä-Suomi 1,84 1,36 1,88 3,77 1,66 Oulu 5,91 2,25 3,25 4,84 2,75 Lappi 4,20 1,55 2,10 2,57 1,81 Ahvenanmaa 1,48 1,40 1,52 5,21 1,60 VKSV 1,02 1,14 1,73 2,60 1,08 Sisä-Suomi 2,80 1,13 1,71 3,15 1,44 Vireillä olevien asioiden ikärakenne Syyttäjänvirasto Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 v Yhteensä Koko maa 4318 4402 2719 1396 777 209 13821 Helsinki 826 1060 697 426 257 49 3315 Länsi-Uusimaa 345 493 300 148 56 12 1354 Itä-Uusimaa 466 496 275 96 43 62 1438 Salpausselkä 389 342 161 48 18 0 958 Länsi-Suomi 626 384 286 106 66 11 1479 Pohjanmaa 223 291 212 150 65 32 973 Itä-Suomi 387 267 121 70 53 10 908 Oulu 375 528 364 232 132 11 1642 Lappi 182 126 56 14 14 1 393 Ahvenanmaa 18 6 11 6 8 7 56 VKSV 20 17 13 5 0 0 55 Sisä-Suomi 461 392 223 95 65 14 1250 18
3.3 Toiminnallinen tehokkuus Syyttäjien ja koko henkilöstön tuottavuus parani sekä vanhalla että uudella mittarilla mitattuna. Tältä osin tulostavoitteet täyttyivät. Tulostavoite Rikosvastuu toteutetaan tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (koko henkilöstö) Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (syyttäjät) Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/ratkaisu) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (koko henkilökunta) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (syyttäjät) Taloudellisuus uusi mittari, euroa (toimintamenot/ painotettu työmäärä) 2012 2013 2014 Muutos Muutos 2013 2014 % Tavoite 2014 Poikkeama Poikkeama tavoitteesta % 172,5 164,6 170,7 6,05 3,7 171-0,3-0,2 251,4 237,1 245,3 8,21 3,5 248-2,7-1,1 439,1 472,8 464,5-8,28-1,8 458 6,5 1,4 810 828 899 71 8,6 827 72 8,7 1 201 1 215 1 316 101 8,3 1 223 93 7,6 101,03 101,02 95,00-6,02-6,0 102,12-7,12-7,0 19
3.4 Tuotokset ja laadunhallinta Toimintavuonna ratkaistiin noin 2 000 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti käsittelyratkaisut lisääntyivät. Erityisen mielenkiintoista on se, että asiaratkaisujen profiilissa painopiste on siirtynyt syyteratkaisuista esitutkinnan rajoittamiseen. Syyteratkaisujen osuus on kahdessa vuodessa laskenut noin 3 %. Syytteiden osuus ratkaistuista asioista alittaa jo 70 %. Syyttäjien työmäärän ja osaamisvaatimusten lisääntyessä vähäisiä asioita pyritään entistä useammin lopettamaan jo esitutkintavaiheessa. Osassa tällaisista jutuista tehtiin aiemmin ehkä työläskin esitutkinta. Esitutkintayhteistyön ansiosta menettelyt, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, voidaan nyt rajata pois rikosprosessista jo aikaisessa vaiheessa. Kun yhä suurempi osa syyttäjän työstä painottuu vaativiin juttuihin, voisi olla perusteltua entisestään laajentaa mahdollisuuksia luopua toimenpiteistä. Tulostavoite Syyteharkinta on tehokasta. Esitutkinnan rajoittamispäätösten kasvuun on vaikuttanut ainakin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston käytäntö rajata vähäiset muuntohuumeasiat esitutkinnan ulkopuolelle. Myös talousrikosasioissa on esitutkinnan rajoittaminen lisääntynyt. 20
Helsingin syyttäjänvirastossa jo useita vuosia toiminut rikosten esikäsittely-yksikkö tekee tavanomaisissa rikoksissa yli 2 600 rajaamispäätöstä vuosittain. Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut (syyte ja rangaistusmääräys) Käsittelyratkaisut (siirretyt ja yhdistetyt) Muut ratkaisut Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Sisä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 21
3.5 Prosessien- ja laadunhallinta Syyttäjäntoiminta on laadukasta, jos ratkaisutoiminnassa toteutuvat joutuisuuden ja tehokkuuden lisäksi yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus. Toiminnan kustannustehokkuuteen ja laatuun vaikuttaa muun muassa mahdollisuus luopua toimenpiteistä sekä käyttää kirjallista menettelyä ja yhdyskuntaseuraamusta. Laadukas syyttäjäntoiminta edellyttää, että näitä keinoja käytetään yhdenmukaisesti kaikkialla maassa. Virastojen vertailua vaikeuttaa se, että juttukanta ja muiden paikallisten viranomaisten omaksumat toimintatavat voivat olla erilaiset eri toimialueilla. Toimintavuonna syyttäjät ovat alkaneet yhä tehokkaammin käyttää mahdollisuuttaan rajoittaa esitutkintaa. Tulostavoite Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja ja ratkaistaan samanlaiset asiat yhdenmukaisesti. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että syytteen nostamisen ja syyttämättä jättämisen lakisääteisiä edellytyksiä sovelletaan yhdenmukaisesti. Kirjallista menettelyä tulisi käyttää mahdollisimman yhtenäisesti koko valtakunnassa. Juttuja saapui jokaiselle syyttäjälle noin 1 000 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja niitä ratkaistiin noin 2 000 enemmän. Syytteitä tehtiin noin 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 5 500 vähemmän kuin vuonna 2012. Laskua selittää osittain esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntyminen. Esitutkintalain 4 :n mukaisia esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtiin yli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. 22
Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapuneiden kantelukirjoitusten perusteella esitutkinnan rajoittamispäätökset koskevat pääosin vähäisiä, tavanomaisia rikosasioita ja tekoja, jotka eivät luonteeltaan ole rikosasioita. Säännösten soveltamisessa ei ole havaittu huomionarvoisia epäkohtia. Jos syyttäjän ratkaisutoiminta tulevaisuudessa siirtyy toimenpiteistä luopumisen suuntaan, kehityksen syitä voi olla tarpeen arvioida tarkemmin. Esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntyminen on kuitenkin hyvä esimerkki esitutkintayhteistyön tehostumisesta. Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 Kriminaalipoliittisesta näkökulmasta on tärkeää tulevaisuudessa seurata, miten toimenpiteistä luopumisen määrä kehittyy, tehdäänkö näitä ratkaisuja kaikkialla maassa samoin perustein ja ovatko perusteet kestäviä. Kirjalliseen menettelyyn juttuja ohjattiin edelleen epätasaisesti. Helsingissä menettelyä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin Oulussa, jossa lähes 50 % jutuista ohjataan kirjalliseen menettelyyn. Tilanteen selittävät pääosin juttukantojen erot. Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän muut päätökset ja ilmoitukset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Sisä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 23
Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluontoiset Prosessuaaliset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Sisä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 3:10.1 (seuraamusluontoinen) ETL 3:10.2 (kustannusperusteinen) 3:10.2 (prosessuaalinen) Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Sisä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24
Syyttämättäjättämispäätökset toimenpidekohtaisesti 01 Ei rangaistava 1,72 % 02 Ei todennäköisiä syitä 65,67 % 03 Vanhentunut 2,79 % 04 Ei syyteoikeutta 4,66 % 10 Vähäisyysperuste 8,78 % 11 Nuoruusperuste 1,64 % 12 Kohtuusperuste 10,36 % 13 Konkurrenssiperuste 3,81 % 14 Tieliikennelaki 104 1 momentti (tieliikennelain mukainen vähäisyys) 0,10 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 (vahingonkorvaus riittävä seuraamus) 0,00 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 (huumausainerikoksen vähäisyys) 0,44 % 30 Muu peruste 0,02 % Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 25
3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys heikkeni jonkin verran edellisestä vuodesta. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut syyttäjälaitoksen vaikea rahoitustilanne ja siihen liittyvä epävarmuus. Tältä osin tulostavoite jäi saavuttamatta. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot liittyivät erityisesti henkisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Oikeuslaitoksen työterveystoiminnan sopimus kilpailutettiin. Koko oikeushallinnolla oli yhteinen työterveyssuunnitelma. Niin sanottua suurasiakaslääkäritoimintaa kehitettiin, ja tällä tuettiin tilanteita, joissa työkykyriski oli erityisen suuri. Tulostavoite Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä parannetaan henkilöstöstrategian mukaisesti. Koulutuspäivien määrä laski hiukan edellisvuodesta. Edellisen vuoden lukuja nosti laaja Ponnistus-koulutus. Vuoden 2014 koulutuspäivien määrä oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2012. Työtyytyväisyysindeksin kehittyminen 2009 2014 2014 2013 2012 2011 2010 2009 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 26
Sairaspoissaolot 2009 2014 (päivää/htv) Tavoite Toteutunut Syyttäjälaitoksen toimintakertomus 2014 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 8 8 8,1 8 7,1 7 7,2 7 7 6,3 6,3 6,2 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät 2009 2014 3 000 2726 2 500 2357 2349 2 000 2082 1948 1895 1 500 1 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 27
4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 4.1 Toimintamääräraha Kertomusvuonna syyttäjälaitoksen kokonaismenot nousivat runsaalla 450 000 eurolla (noin 1 %). Kehitys on maltillinen. Palkkausmenot nousivat alle 30 000 eurolla (0,1%), ja niiden osuus kokonaismenoista on noin 80 %. Näin maltillinen kustannuskehitys johtuu siitä, että henkilöstömäärä on pienentynyt vajaalla kuudella henkilötyövuodella. Lisäksi kokeneita syyttäjiä on siirtynyt eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Heitä on korvattu nuoremmilla, joiden palkkakustannukset ovat tässä vaiheessa alhaisemmat. Työnantajan eläkemaksut ovat nousseet noin 150 000 eurolla, mikä johtuu eläkemaksuprosentin noususta. Toimintavuoden määrätietoi- 28
Kuva: Markku Ojala nen työterveyspalvelujen kehittäminen on johtanut eläkevakuutusmaksun alenemiseen vuonna 2015, mikä on myönteinen asia. Myös toimitilamenot ovat nousset hyvin maltillisesti (0,3 %). Syyttäjälaitoksen toimitilamenojen osuus on oikeushallinnon vertailussa alhainen (9,4 % kokonaismenoista). Esimerkiksi tuomioistuimissa niiden osuus on noin 15 %. Siksi syyttäjälaitoksen mahdollisuus säästää toimitilamenoista on rajallinen. Tietohallintomenot palasivat vuoden 2012 tasolle pienen notkahduksen jälkeen. Nousu edellisestä vuodesta oli peräti 18 prosenttia. Tulevien vuosien tietohallintomenoihin vaikuttaa aineistopankki AIPA. Toimintavuonna AIPA-hanke rahoitettiin talousarvion tuomioistuinmomentilta erillisrahoituksella. Syyttäjälaitoksessa noudatettava kehysajattelu, jossa virastoille annetaan määrärahakehykset, on ilmeisesti kannustanut syyttäjänvirastoja säästäväisyyteen. Muut kulut ovat nousseet 5 % edellisestä vuodesta, mutta laskeneet vuoteen 2012 verrattuna. 29