TOIMINTAKERTOMUS 2009 hallitus 18.2.2010 kevätkokous 22.3.2010
Liikuntatieteellisen Seuran toimintakertomus vuodelta 2009 Vuosi 2009 oli Seuran historian 76. toimintavuosi. Seuran sääntöjen 2 mukaisena tarkoituksena on edistää Suomessa asuvien liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikunta ja terveystieteiden avulla. Päätehtäväkseen seura on määrittänyt liikuntatieteellisen tiedon välittämisen sitä tarvitseville liikunta alan ammattilaisille sekä Suomen kansalaisille. Tehtävän toteuttamiseksi Seura on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että liikunta ja terveystieteiden sekä liikunnan eri alojen ammattilaisilla, julkishallinnolla, päätöksentekijöillä ja kansalaisilla on käytössään liikuntatieteellistä tietoa liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävien valintojensa tueksi. Asetettu tehtävä on laaja alaisuudessaan erittäin haastava. Seura on pyrkinyt vastaamaan siihen tarjoamiensa tiedonvälityspalveluiden (koulutus, julkaisut, Internet sivusto) ja liikuntatieteellistä asiantuntijuutta ja osaamista edistävän toimintansa avulla. Seuran toiminta on ollut monipuolista ja runsasta, osallistuminen seuran tilaisuuksiin on pysynyt vuodesta toiseen vakaana ja osallistujien palaute tilaisuuksien onnistumisesta on ollut suotuisaa. Myös seuran julkaisuille on kysyntää. Seura on koettu sidosryhmiensä keskuudessa halutuksi yhteistyökumppaniksi. Vuoden 2009 aikana toteutettiin syksyllä 2008 valmistellut sääntömuutokset (kevätkokous 24.3.2009 ja syyskokous 22.10.2009). Uusien sääntöjen myötä puheenjohtajien ja hallituksen jäsenten toimikaudet muuttuivat kaksivuotisiksi. Kunkin uudelleen valinta tuli mahdolliseksi vain yhden kerran peräkkäin. Puheenjohtajiston kausi piteni yhdestä kahteen vuoteen ja hallituksen jäsenten kausi lyheni kolmesta kahteen vuoteen. Muutoksilla tavoitellaan dynaamisuutta sekä hallitusvalinnoissa että hallituksen toiminnassa. Toisen tilintarkastajan sidonnaisuus Seuran jäsenyydestä poistui ja määritettiin, että molempien tilintarkastajien tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia. Muutos on uuden yhdistyslain hengen mukainen ja se vahvistaa toiminnan ja tilintarkastuksen autonomisuutta suhteessa seuran muuhun toimintaan. Seuran hallitus käynnisti strategiakauden 2011 2020 suunnittelun kesäkokouksessaan 9. 10.6.2009. Syksyn 2009 aikana käytiin laajaa keskustelua Seuran sidosryhmien ja päärahoittajan kanssa sekä kuultiin seuran neuvottelukuntaa niistä suuntaviivoista, johon Seuraa pitäisi kehittää. Keväällä 2010 suunnittelu jatkuu hallituksen pienryhmissä. Hallitus päättää uudesta strategiasta kesäkuun 2010 kokouksessaan. Opetusministeriön (OPM) liikuntayksikön kanssa seura jatkoi keskustelua toimenpiteistä, joilla liikuntayksikkö voisi aiempaa tehokkaammin hyödyntää tulevaisuussuuntautuneen strategisen johtamisen ja päätöksenteon tukena liikunnan ja liikuntatieteiden alan asiantuntemusta. Asiasta on keskusteltu OPM:n liikuntayksikön ja Seuran välillä käydyissä tulosneuvotteluissa vuosina 2008 ja 2009. Seura onkin asettanut toimintansa lähtökohdaksi sen, että se voi vastata sekä oman jäsenistönsä että julkishallinnon tiedontarpeisiin aikaisempaa paremmin. Liikuntatieteellinen toiminta Liikuntatieteellinen toiminta sisältää seuran harjoittaman asiantuntijatoiminnan, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, kansainvälisen toiminnan sekä tutkimus ja kehittämishankkeet. Asiantuntijatoimintaa seura toteuttaa yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa tärkein kumppani on maailmanjärjestö ICSSPE (International Council of Sport Science and Physical Education) ja sen eri työryhmät ja toimikunnat. Tutkimushankkeissa Seura tekee yhteistyötä liikunta ja terveystieteiden tutkijoiden ja tutkijayhteisöjen kanssa. Kehittämishankkeissa yhteistyössä olivat mukana sekä järjestöt että julkisyhteisöt (OPM, Sosiaali ja terveysministeriö, Kuntaliitto). 2
Asiantuntijatoiminta Liikuntalääketieteen valiokunta toteutti vuoden 2009 liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun. Sen voitti Rainer Rauramaan tutkijaryhmä Kuopiosta DR s EXTRA projektiin sisältyvällä tutkimuksella. Valiokunta selvitteli liikuntalääketieteen keskusten antamaa erikoislääkärikoulutusta ja sen kehittämistä. Asiasta tehdään laajempi selvitys vuonna 2010. Seura toteutti tehtäväänsä kuntotestaustoiminnan laadun ja turvallisuuden edistäjänä sekä tiedonvälittäjänä verkkosivuston (www.kuntotestaus.net), Liikunta & Tiede lehden ja Kuntotestauspäivien avulla. Kuntotestausvaliokunta ja sen piirissä vaikuttava kuntotestausverkosto pelkisti alan hyviä käytäntöjä suositusten muotoon. Konsensus on saavutettu kymmenessä kohteessa. Niiden tavoitteena on parantaa kuntotestauksen laatua. Esikuvana toiminnalle on Duodecimin käypä hoito suositukset. Erityisryhmien liikunnassa Seura toteutti valtion liikuntaneuvoston (VLN) erityisliikunnan jaoksen aiemmin hoitamia tehtäviä kuten kouluttajatapaamisten, hankekoordinaattoreiden tapaamisten ja suurten kuntien erityisliikunnan (ERLI) toimijoiden tapaamisten käytännöt järjestelyt Seura toteutti tieteellisen arvioinnin yhteensä 17 kotimaiselle tieteelliselle artikkelille. Näistä julkaisukynnyksen ylitti 8 artikkelia, jotka julkaistiin Liikunta & Tiede lehden tutkimusliitteessä sekä Seuran Internet sivuilla (www.lts.fi). Seura toteutti tieteellisen arvioinnin yhteensä 8 kansainväliselle tieteelliselle artikkelille (European Journal of Applied Physiology, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, Journal of Sport Sciences). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Valtionhallinnon tiedolla johtaminen hanketta on mallinnettu ja yritetty löytää toimintatapaa, jolla seura voisi saada aikaan julkishallinnon tarpeisiin kohdennettua tietotuotantoa ja tiedonvälitystä. Seura laati suunnitelman liikunnan tutkimusverkoston kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on koordinoida liikuntatutkimusta sekä toimia liikunnan sektoritutkimuksen monitieteisenä resurssina. Seura toimitti OPM:n liikuntayksikölle ja VLN:lle selvitysraportin OPM:n rahoittamista tutkimuksista vuosina 2004 2008. Suomen toteuttamaan EU:n liikuntapolitiikkaan on pyritty vaikuttamaan yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU) kanssa käymällä läpi kaikki eduskunnan poliittiset puolueet ennen kesän 2009 EU parlamenttivaaleja. Seura osallistui liikunnan edistämisen neuvottelukunnan työhön edustajiensa välityksellä. Seura osallistui VLN:n arviointiryhmän työskentelyyn edustajiensa välityksellä. Seura on vaikuttanut yhdessä Liito ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa koulujen liikuntatuntien lisäämiseksi viikko ohjelmaan osallistumalla asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin Seura antoi lausunnon (1/2009) yhdistyslain uudistamiseen pyrkivään muistioon Seura antoi lausunnon (11/2009) liikuntalain uudistamiseen pyrkivään muistioon Seura tuki toiminnallaan KKI ohjelmaa ja Perheliikuntaverkostoa niiden vetämässä Liiku Terveemmäksi kampanjassa vuonna 2009; Seura tuki Kunto ry:tä ja sen sidosryhmiä niiden valmistellessa vuoden 2010 kampanjaansa aiheesta Active Cities. Tutkimus ja kehittämistoiminta Liikuntatieteiden kehittyminen Suomessa käynnistyi v. 2006 ja valmistuu vuonna 2010. Sen tavoitteena on liikuntatieteiden oppihistorian ja identiteetin kirjoittaminen. Hanke on Seuran ja Jyväskylän yliopiston yhteishanke päätutkijanaan dosentti Heikki Roiko Jokela. Tutkimus julkaistaan keväällä 2011 Seuran julkaisusarjassa. 3
Em. osatutkimuksena Liikunnalle asetettujen tiedepoliittisten tavoitteiden toteutuminen opetusministeriön rahoittamissa tutkimusohjelmissa ja hankkeissa julkaistiin Seuran tutkimuksia ja selvityksiä sarjassa keväällä 2009. Liikuntarakentamisen historia hanke tarkastelee valtion roolia liikuntapaikkarakentamisessa erityisesti 1960 luvulta nykypäiviin. Tutkimuksen käsikirjoitus valmistui joulukuussa 2009. Sen tutkijana toimi FT Jouko Kokkonen. Kirja julkaistaan Seuran julkaisusarjassa maaliskuussa 2010. Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 hanke (ERIKU) päättyy maaliskuussa 2010. Loppuraportin julkistus on 2.2.2010 pidettävässä hankkeen päätösseminaarissa. Loppuraportti julkaistaan Seuran julkaisusarjassa. Projektipäällikkönä toimi Toni Piispanen. Seura toteutti projektin yhteistyössä opetusministeriön, sosiaali ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton ja yhdeksän projektikunnan kanssa. Tohtorien valmistuminen ja urakehitys hanke käynnistyi syksyllä 2008. Sen tarkoituksena on selvittää liikunta ja terveystieteiden alalla väitelleiden sijoittuminen työelämään. Tutkimukseen sisältyy myös tohtoreiden omat kuvailut niistä tekijöistä, jotka johtivat väitöskirjan tekemiseen ja mitä sen jälkeen heidän urallaan on tapahtunut. Hankkeentutkijana toimii emeritusprofessori Pauli Vuolle. Selvitys valmistuu vuonna 2010 ja julkaistaan Seuran julkaisusarjassa. Seuran edustajat osallistuivat lisäksi muiden organisaatioiden vetämiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin (Urheilumuseo, SLU, Soveltava Liikunta ry, Jyväskylän yliopisto, Urheiluhistoriallinen Seura, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Helsingin urheilulääkäriasema, Kunto ry, Suomen Latu). Kansainvälinen toiminta Seura osallistui maailmanjärjestö ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) hallituksen ja sen eri työryhmien (Editorial Board, World Commission of Science and Sports; WCSS, International Sociology of Sports Association; ISSA ) työskentelyyn. ICSSPE:n hallituksen kokoukset (pääsihteeri Keskinen) pidettiin Magglingenissa Sveitsissä (tammikuu), Brisbanessa Australiassa (heinäkuu) ja Rheinsbergissä Saksassa (marraskuu). Editorial Board n kokoukset (Keskinen) pidettiin Miamissa Floridassa (maaliskuu) ja Kööpenhaminassa Tanskassa (toukokuu). WCSS kokous (Keskinen) pidettiin Oslossa Norjassa ECSS kongressin yhteydessä (kesäkuu). ISSA:n kokous pidettiin Ütrechtissä Alankomaissa heinäkuussa 2010 (erikoistutkija Pasi Koski). Seura osallistui eurooppalaisen ENSSEE verkoston (European Network of Sport Science, Education & Employment) toimintaan pitämällä yhteyttä verkoston edustajiin sähköisen median avulla ja tapaamalla sen edustajia eri tilaisuuksissa Seura osallistui Skandinaavisen liikuntalääketieteen säätiön toimintaan sen hallituksessa edustajansa välityksellä (ylilääkäri Olli J. Heinonen) Seura osallistui kansainvälisen erityisliikunnan maailmanjärjestön IFAPA:n (International Federation of Adapted Physical Activity) toimintaan edustajansa välityksellä (professori Pauli Rintala) Seura edustaja osallistui ulkomaisten yliopistojen vetämiin tutkimushankkeisiin Eestissä (Tarton yliopisto), Portugalissa (University of Porto; University of Braganca), Espanjassa (University of Barcelona) ja Saksassa (University of Cologne). Koulutustoiminta Kuntotestauksen neuvottelupäivät järjestettiin Oulussa Diakonissalaitoksella 1. 2.4.2009. Päivien teemana oli Ookko nää testaaja tajuakko nää tutkimusta? Päivien sisältö suunniteltiin yhteistyössä kuntotestausvaliokunnan ja Oulun diakonissalaitoksen liikuntaklinikan asiantuntijoiden kanssa. Osallistujia oli 137 henkilöä ja päivien aikana pidettiin 17 kutsuluentoa. Tapahtumasta raportoitiin Liikunta & Tiede lehdessä sekä www.kuntotestaus.net sivustolla. Liikuntalääketieteen päivät järjestettiin Helsingissä Biomedicum keskuksessa 11. 12.11.2009. Päivien teemana oli Liikkuva ja urheileva nuori. Osallistujia oli 187 henkilöä. Päivien aikana 4
pidettiin 13 kutsuluentoa, raportoitiin 43 tutkimusta, jotka osallistuivat liikuntalääketieteellinen tutkimus 2009 kilpailuun (16 suullista esitystä ja 27 posteria). Kilpailun voitti Rainer Rauramaan johtama DR*s EXTRA tutkimus (1.000 ). Nuoren tutkijan kilpailun voitti Katja Wallerin tutkijaryhmä (500 ). Seura jatkoi yhteistyötä Kisakallion urheiluopiston kanssa sen toteuttaessa Kuntotestaajan 20 ov täydennyskoulutusohjelmaansa. Seuran edustajat toimivat ohjelmassa luennoitsijoina ja ohjelman suunnittelutehtävissä. Liikuntakeskus Pajulahdessa 23. 24.3.2010 järjestettävät XXII Kuntotestauspäivät suunniteltiin ja esite painettiin ja postitettiin. Teemana on urheilijoiden lajinomainen testaaminen. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä kuntotestausvaliokunnan ja Liikuntakeskus Pajulahden asiantuntijoiden kanssa. Seura käynnisti vuonna 2011 järjestettävien Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät päivien valmistelut vuoden 2009 aikana yhdessä opetusministeriön ja Suomen Liikunta ja urheilun kanssa. Seura jatkoi EUCAPA 2010 kongressin suunnittelua (www.eucapa20120.org). Kansainvälisen kongressin rinnalla järjestetään 7. Erityisliikunnan päivät. Kaksoiskongressin toteuttamisesta vastaavat Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos ja Liikuntatieteellinen Seura opetusministeriön tuella. Vuoden 2009 loppuun mennessä kongressiin oli jätetty 146 abstraktia. Seuran edustajat osallistuivat muiden organisaatioiden tilaisuuksiin luennoitsijoina (Urheiluhistoriallinen seura, Jyväskylän yliopisto, VLN, tiedejaosto, Kisakallion urheiluopisto) Julkaisutoiminta Seura julkaisi teoksen Ryhmäilmiöt liikunnassa (Rovio, Lintunen, Salmi) LTS 163, 338 s. Se opastaa tutkimustiedon ja käytännön esimerkkien avulla miten ryhmäilmiöiden hallinta omaksutaan kehityksen voimavaraksi. Teos on suunnattu valmentajille, liikunnan opettajille ja erialisten ryhmien ohjaajille sekä liikunta alan opiskelijoille. Seura käynnisti Soveltava liikunta teoksen suunnittelun ja kirjoittamisen Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa (Rintala, Huovinen, Niemelä). Teokseen liitetään oheismateriaalina CD, joka sisältää esimerkkejä liikuntalajien soveltamisesta. Teos julkaistaan keväällä 2011. Seura aloitti yhteistyössä Helsingin Urheilulääkäriaseman (HULA) kanssa Liikuntaa äärioloissa ja sietokyvyn äärirajoilla teoksen kokoamisen. Sen tarkoituksena on kuvata liikuntaa erityisoloissa. Teoksessa esitellään yleistajuisesti ääriolojen ja pitkäkestoisen liikunnan edellytyksiä sekä fyysisiä ja henkisiä rajoja. Tarkastelu perustuu sekä liikuntalääketieteeseen että psykologiseen tarkasteluun. Käsikirjoitus valmistuu syksyllä 2010. Se julkaistaan Seuran julkaisusarjassa keväällä 2011. Liikunta & Tiede lehti julkaisi 6 numeroa, joista yksi oli ns. kaksoisnumero. Vastaavana päätoimittajana toimi erikoistutkija Pasi Koski. Lehti julkaisi 11 tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusta, 61 tutkimukseen perustuvaa popularisoitua asiantuntija artikkelia, 41 tutkimusuutista (väitökset, referaatit), 8 kirja arviointia, 43 tutkimustiivistelmää ja jokaisessa numerossa kantaaottavia kirjoituksia kuten pääkirjoitukset, polttopiste ja kolumnit. Lehden painos oli 3.000 kpl ja levikki n. 2.000 kpl. Painoksen loppuosa jaettiin Seuran eri tilaisuuksissa. Motion Sport in Finland lehti on englanninkielinen, kansainväliselle yleisölle suunnattu suomalaista liikuntakulttuuria esittelevä aikakauslehti. Lehti käsittelee maamme liikuntakulttuurin ja urheiluelämän ajankohtaisia ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia. Lehden päätoimittajana toimi johtaja Matti Saari A lehdistä. Lehti julkaisi kaksi numeroa, joissa oli yhteensä 22 populaaria artikkelia ja uutisia suomalaisilta liikunta alan organisaatioilta. Molemmissa numeroissa oli pääkirjoitus ja tapahtumakalenteri. Lehden painos oli 3.000 kpl ja levikki runsaat 2.500 kpl. Kansainvälisen jakelun osuus oli n. 1.500 kpl. Painoksen loppuosa jaettiin Seuran eri tilaisuuksissa. 5
Hallinto Seuran uudet säännöt hyväksyttiin kahdessa seuran kokouksessa ja toimitettiin Patentti ja rekisterihallitukseen kirjattavaksi. Säännöt selkeyttävät seuran hallintoa mm. hallintoelinten osalta. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan jatkossa kaksivuotiselle toimikaudelle. Uudistus tuo dynaamisuutta hallitustyöskentelyyn. Tilintarkastusmenettelyä on uudistettu niin, että seuran talouden ja toiminnan tarkastus tapahtuu virallisten tarkastajien toimesta. Uudistus tuo autonomisuutta hallinnon ja talouden tarkastukseen. Seuran jäsenistö on 938 jäsentä (17 yhteisöä, 887 henkilöä, 34 asiantuntijayhteisöä). Se on monipuolistunut niin, että uusia yhteisöjäseniä on saatu ammattikorkeakouluista ja liikunta alan ammattiyhdistyksistä (Fysioterapeutit, SLA). Jäsenmäärä on ollut lievästi nouseva 2000 luvulla (vuonna 2000 yhteensä 790 jäsentä) ja pysynyt vakaana n. 900:ssa vuoden 2002 jälkeen. Jäsenistön vaihtuvuus on 8 9 % vuodessa. Hyvän hallintotavan kuvaaminen on aloitettu selkeyttämällä seuran tehtäväkenttää ja kuvaamalla seuran työntekijöiden tehtävät. Samalla kehitetään seuran palkkajärjestelmää. Seuran strategiakauden suunnittelu vuosille 2011 2020 käynnistettiin hallituksen kesäkokouksessa 2009. Syksyn aikana käytiin keskusteluja ja neuvonpitoja hallituksen, henkilökunnan ja sidosryhmien kesken. Hallitus päättää strategiasta kesäkokouksessaan 2010. Talous Toiminnan tuotot olivat yhteensä 962.992,91. Ne perustuivat valtion yleisavustukseen 583.500 (60,6 %), projektituottoihin 269.759,71 (28 %) ja oman toiminnan tuottoihin 109.733,20 (11,4 %). Opetusministeriön osuus projektituotoista oli 191.500 ja sosiaali ja terveysministeriön 50.000. Avustuksia siirrettiin edelliseltä vuodelta yhteensä 18.259,71 käytettäväksi vuonna 2009. Muita avustuksia saatiin Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalta 10. 000. Osanotto ja näyttelytuotot olivat yhteensä 56.395,00 ja julkaisutoiminnan tuotot 46.310,90. Jäsenmaksuilla kerättiin 31.479,00 (3,3 %) ja sijoitus ja rahoitustoiminnasta saatiin 5.222,15 (0,5 %). Eri hankkeet sisälsivät omakustannusosuuksia, jotka eivät näy Seuran kassavirrassa eivätkä sisälly tuloslaskelmaan. ERIKU hankkeessa mukana olevien kuntien osuudeksi määriteltiin n. 48.400 koostuen kuntatyöryhmien työskentelystä ja kuntien henkilökunnan työpanoksesta hankkeessa. Liikunta tieteellisen toiminnan kohteena hankkeessa työskentelevän päätutkijan palkkauskulut (Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos), arvioitiin n. 25.000 + työnantajamaksut. Soveltava liikunta kirjan toimitusryhmän työskentelystä (3 + 1 henkilöä) aiheutuvat omakustannukset (Jyväskylän yliopisto) arvioidaan n. 15.000 + työnantajamaksut. Toimintasektoreittain tulot ja menot jakautuivat oheisen taulukon mukaisesti. tulot menot Yli /alijäämä Liikuntatieteellinen toiminta 352 991,64 330 626,44 22 365,20 Koulutustoiminta 102 395,00 101 449,32 945,68 Julkaisutoiminta 270 697,90 269 013,72 1 684,18 Koko hallintosektori 236 908,37 256 934,34 20 025,97 Jäsenmaksut 31 479,00 259,57 31 219,43 Sijoitustoiminta 5 222,15 5 222,15 999 694,06 957 764,25 41 410,67 6
Valtion yleisavustus kohdistui ensisijaisesti työntekijöiden palkkauskustannuksiin, jotka jaettiin kustannuspaikoille arvioidun työpanoksen osuudella. Henkilöstön palkkauskulut olivat 559.943,91. Tilikauden aikana seurassa työskenteli yhteensä 19 henkilöä, joista seitsemän jatkuvassa kokopäiväisessä ja yksi osapäiväisessä työsuhteessa ja muut 11 henkilöä osa tai kokopäiväisissä projektitehtävissä. Tuloslaskelman ylijäämä 41.410,67 syntyi monen tekijän yhteisvaikutuksena. Merkittävässä osassa olivat työntekijöiden palkkauskustannuksissa tapahtuneet säästöt n. 10.000. Säästöjä syntyi, kun osa henkilökunnasta otti lomarahat vapaana. Lisäksi yksi työntekijä työskenteli osapäiväisenä (80%). Liikuntarakentamisen historia kirjan painatus siirtyi alkuvuodelle 2010. Tästä puolestaan syntyi säästöä n. 8.000 euroa. Myös seuran uuden järjestörekisteriohjelman hankinta (n. 20.000 ) siirtyi vuodelle 2010. Hallitus esittää Seuran kevätkokouksen päätettäväksi, että tilikauden ylijäämästä siirretään 3.000 liikuntatieteellisen tutkimus ja kehittämistoiminnan rahastoon, 3.000 nuorten tutkijain (liikuntalääketiede) rahastoon ja vahvistetaan loppusummalla 35.410,67 seuran vapaata pääomaa. 7