Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota 2.12.2014
Globaalisti kestämätön tilanne - koskeeko meitä? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella. Ne toiset. Samaan aikaan koko ihmiskunta kuluttaa niin paljon, että useat maapallon riskirajat ovat jo ylittyneet. Tuleville sukupolville ei jätetä. Me olemme väärällä polulla tai polun haaralla ellemme toimi tänään Vaaditaan Suurta muutosta ja globaalia siirtymähallintaa, josta olemme vastuullinen osa Tarvitaan kulttuurillinen muutos monissa kulttuureissa - kohti kestävää yhteiskuntaa. Erilaiset polut kestävyyteen. Nyt menty one size fits all mallilla. Sauli Rouhinen 2.12.2014 2
POLITIIKKAVAIHEIDEN ETENEMINEN IDEA: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA HISTORIALLISEN JATKUVUUDEN SÄILYTTÄMINEN -Luonnon erityisyys -Ihmeet, kauneus LUONNON- SUOJELU + LUONNONSUOJELU SUOJELUALUEIDEN ULKOPUOLELLA + LUONNON VAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ; ELINKAARET, MAANKÄYTTÖ, MAISEMAT + BIODIVERSITEETTI- SOPIMUS; METSÄPERIAATTEET, ALKUPERÄISKANSAT JA PERINTEINEN LUONNON KÄYTTÖ + EKOSYSTEEMI- PALVELUIDEN TURVAAMINEN; EKOSYSTEEMIEN RESILIENSSI, KYNNYSARVOT IDEA: TEOLLISTUNEEN JA KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN PÄÄSTÖJEN JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN; SEKTOREISTA KOKONAISHALLINTAAN -Ihmisen terveyden varjelu ja edistäminen - talouden ainevirtojen hallinta YMPÄ- RISTÖN- SUOJELU + PUHDAS TEKNOLOGIA; AINEVIRTOJEN HALLINTA, HAPPAMOITUMISEN EHKÄISY; KRIITTINEN KUORMITUS + OTSOKIKERROKSEN SUOJELU; ILMASTOSOPIMUS; EKOTEHOKKUUS (FAKTORIAJATTELU) + KIERTOTALOUS; TEOLLINEN EKOLOGIA; VIHREÄ KEMIA; VÄHÄHIILISET JA NIUKKARESURSSISET TEKNOLOGIAT IDEA: TEOLLISTUNEEN JA KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN EKOLOGINEN MODERNISAATIO; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LÄPIVIRTAISTETTU POLITIIKKA-ARVIOINTI; HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT YMPÄRISTÖT -Yhteiskunnan toimintalogiikan korjaus -Ympäristönsuojelun sisäinen ja ulkoinen integrointi YMPÄRISTÖ POLITIIKKA +YMPÄRISTÖ- OHJELMAT; SEKTORISTRATEGIAT; YHDISTETTY ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA; RESURSSITEHOKKUUS; EKOTEHOKKUUS + POLITIIKKAKO- HERENSSI; EKO- SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT; IDEA: YHDISTETTY YMPÄRISTÖ- JA KEHITYSPOLITIIKKA MAAPALLOISTUNEIDEN LUONNONVARA-, YMPÄRISTÖ- JA OIKEUDENMUKAISUUSKRIISIEN RATKAISEMISEKSI. YLISUKUPOLVINEN POLITIIKKAHORISONTTI -Globaalin vastuun etiikka - solidaarisuus KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA + VIHREÄ TALOUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA KÖYHYYDEN POISTAMISEN POLITIIKKAKEHIKOSSA IDEA: IHMISKUNNAN TALOUDELLISEN TOIMINNAN JA HYVINVOINNIN TURVAAMINEN MAAPALLON EKOLOGISTEN JÄRJESTELMIEN PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTTO- JA UUSIUTUMISKYVYN RAJOISSA. -Yksi pallo ja sen rajat (planetary boundaries) -- eko-sosiaalisten yhteisöjen kirjo PLANETAA- RINEN POLITIIKKA Sauli Rouhinen 2.12.2014 3
Kestävän kehityksen ulottuvuudet ja osapuolet Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Nyt Nyt Nyt Tulevaisuudessa Tulevaisuudessa Tulevaisuudessa Meillä Resurssipohjainen ja koettu hyvinvointi; toimintakyky Sosiaalinen pääoma; Sukupolvien välinen oikeudenmuk. Ekosysteemien tuottokyky Ekosysteemipalvelut; Luontopääoma, Biodiversiteetti, resilienssi Vauraus, tehokkuus, resurssiviisaus; Rakennettu pääoma. Ei velkaa; Aidot säästöt Muualla Kehitysyhteistyö, Tasaarvoinen vaihto Globaali hyvinvointipolitiikka Globaali Keken hallinta* Ekologinen jalanjälki. Rajat ylittävät ymp.vaikutukset Biokapasiteetti, Luontopääoma, ekologinen velka *Kulttuurisesti sensitiivinen kestävän kehityksen metahallinta (metagovernance) Reilu kauppa, Kv-työnjako ja vaihtosuhteet Velkasuhteet, Sitoumukset. Globaalit Sopimukset Sauli Rouhinen 2.12.2014 4
Strategioilla yhteiseen maaliin? Luonnonvarastrategia Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kehityspoliittinen ohjelma Cleantechin strateginen ohjelma Liikennepoliittinen selonteko Ruokapoliittinenselonteko Luonnonvaraselonteko Materiaalitehokkuusohjelma? Luontostrategia Biotalousstrategia Metsästrategia Kansallinen metsäohjelma Työelämän kehittämisstrategia Energia- ja ilmastopol. strategia Kestävä kasvu ja hyvinvointi Tulevaisuusselonteko Mineraalistrategia Energia- ja ilmastotiekartta 2010 2020 2030 2040 2050 Sauli Rouhinen 2.12.2014 5
Mihin voimme vedota, kun perustelemme hankkeita, käytäntöjä ja politiikkaa kestävällä kehityksellä? Kestävällä kehityksellä, niin kuin se Rion 1992 sitoumuksissa ymmärrettiin, ei ole oikeudellista perustaa kansallisessa lainsäädännössämme (eräissä laeissa on myös perustuslain 20 ) Strategiat eivät auta. Niiden ohjausvaikutus on heikko ja jokaisella sektorilla on omansa. Politiikkajohdonmukaisuus hakusessa. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tarjoaa ratkaisun. Se on hallituksen, hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa yhdessä muotoiltu ja siihen on sitouduttu. - Sitä seurataan yhteisillä indikaattoreilla. Kukin toimija jalkauttaa sitoumuksen omiin toimenpidesitoumuksiinsa, joita myös seurataan. Sitoumus kertoo, mitä ymmärrämme kestävällä kehityksellä, mikä on käsitteen poliittinen ja käytännöllinen sisältö. 6 Sauli Sauli Rouhinen Rouhinen 1.04.2014 2.12.2014 6
Suomi, jonka haluamme 2050 - Visio Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kaikkien kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin." Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta (tiivistys): Sauli KESTÄVÄN Rouhinen KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 2.12.2014 7.1.2015 7
Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Hyvä terveys, koulutus ja työllistyminen kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta Kaikilla kansalaisilla on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Lisää avoimuutta myös hallintoon. Työtä kestävästi Korkea työllisyysaste kaikille yhteiskuntaryhmille ja mahdollisuus hyvään työhön. Lisää vihreää taloutta. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Entistä paremmat mahdollisuudet paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiselle. Lisää kohtaamispaikkoja. Hiilineutraali yhteiskunta Energiatehokkaiden, uusiutuvien ja monimuotoisten ratkaisujen myötä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Resurssiviisas talous Suomi yhteiskuntavastuullisen liiketoiminnan kärkimaaksi. Kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Luontoa kunnioittava päätöksenteko Järkevällä päätöksenteolla loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Sauli Rouhinen 2.12.2014 8
Systeemiset muutokset kohti kestävää yhteiskuntaa Post-2015- kehitysagenda Proaktiivinen valtio Muutosagentit Rutinoituminen Suomi, jonka haluamme 2050 Valtavirta Mielipidejohtaja Toimintaohjelman Laatija/vastustaja Kokeilijat Yhteiskuntasitoumus Konkreettisia sitoumuksia Nyt 2020 2030 2040 2050 aika Transition eli rakennesiirtymän vaiheistus Sauli Rouhinen 2.12.2014 9
Sauli Rouhinen 2.12.2014 10
Eniten sitoumuksia on ensisijaisesti kohdistettu tavoitteisiin: Resurssiviisas talous, Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat, Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, Vähiten sitoumuksia on ensisijaisesti kohdistettu tavoitteisiin: Kestävät yhdyskunnat ja Luontoa kunnioittava päätöksenteko Toiminnallisia sitoumuksia marraskuussa 2014 liki 100 Sauli Rouhinen 2.12.2014 7.1.2015 11
Kestävän kehityksen indikaattorit Sauli Rouhinen 26.06.2014 2.12.2014 7.1.2015 12