1 LIITE 2 ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON ARVIO JÄTELAIN 37.1 :N EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄSSÄ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSSÄ 1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella Sako- ja umpikaivolietteen sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän jatkaminen kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena edellyttää, että jätelain 37.1 :n vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä voidaan valita vain, jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. 1.1 Kuljetuspalvelujen kattavuus ja luotettavuus Alueellisen jätehuoltojaoston tehtäviin kuuluu varmistaa, että kotitalouksille tarjotaan kunnallisia jätehuoltopalveluja. Kunnalliseen jätehuoltopalveluun kuuluu kiinteistökohtaisten täydellisten ja luotettavien jätteenkuljetuspalveluiden saatavuus kohtuullisin ja yhdenvertaisin ehdoin (JL 35.2 ). Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta voidaan päättää vain, jos voidaan perustellusti osoittaa, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kattava palvelu tarkoittaa sitä, että koko kunnan alueella on kiinteistön haltijan tilattavissa sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys ja lietteen kuljetus kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Pöyry Finland Oy:n raportin mukaan jätehuoltojaoston toimialueen kunnissa sakoja umpikaivolietteen kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti kattavasti saatavilla. Tätä näkemystä tukee myös pääosa toimialueen kuntien lausunnoista. Alueellisen jätehuoltojaoston tietojen mukaan alueella toimii noin 60 kuljetusyrittäjää. Lietekaivojen tyhjennyspalveluita on ollut mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden ja kuljetusyrittäjät pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan hyvin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella on virallisten kuljetusyrittäjien ohella paljon toimijoita, jotka eivät ole
2 hoitaneet lakisääteisiä velvoitteitaan mm. ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin liittymiseksi. Kunnasta riippuen näitä toimijoita voi olla muutamasta miltei kymmeneen. Vaikka kyseiset toimijat tarjoavat palvelujaan edullisesti, näitä kuljetuspalveluja ei voida katsoa jätelain 37.1 :n 1 kohdan tarkoittamiksi kuljetuspalveluiksi. Esimerkiksi Parkanossa rekisteröityjen kuljetusyrittäjien toiminnan piirissä on ainoastaan noin 20 % kiinteistöistä. Lisäksi alueellisen jätehuoltojaoston tietoon on tuotu, että maksuvaikeuksissa olevat asiakkaat jäävät joissakin toimialueen kunnissa kunnalliseksi välttämättömyyspalveluksi määritellyn jätehuoltopalvelun ulkopuolelle, jolloin palvelua ei näille tahoille ole saatavilla. Näiltä osin nykyinen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä ei kaikilta osin täytä jätelain 37.1 :n 1 kohdassa asetettua vaatimusta kuljetuspalvelujen kattavuudesta ja luotettavuudesta. 1.2 Kuljetuspalvelujen kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot tarkoittavat sitä, että koko kunnan alueella on kaikille samantasoista palvelua tarpeen mukaan vastaavanlaisin ehdoin. Hintatason tulee olla sama, kuten myös hinta-laatusuhteen. Pienet erot palvelun laadussa, hinnassa tai hinta-laatusuhteessa eivät vielä tee palvelun ehtoja syrjiviksi, mutta mitä suurempia erot ovat kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä todennäköisemmin tämä edellytys ei täyty. Alueellisen jätehuoltojaoston teettämän selvityksen mukaan toimialueella esiintyy hintaeroja niin kuntien välillä kuin yksittäisen kunnan sisällä. Saman kunnan sisällä kuntalaisilta peritään kaivojen tyhjennyksistä maksuja, joiden suuruus vaihtelee 20-200 euroon. Erityisesti alueilla, joilla toimii monta kuljetusyrittäjää, hinnat voivat olla erilaiset jopa naapurikiinteistöille. Pöyry Finland Oy:n selvityksen mukaan kuljetusyrittäjästä riippuen tyhjennyksen hinta voi naapurikiinteistöille olla jopa kaksinkertainen. Lisäksi saman kunnan alueella kuljetuksen osuus kokonaishinnasta voi olla jopa kaksinkertainen kuljetusyrittäjästä riippuen. Hintavaihteluita ei voida kokonaisuudessaan selittää luonnollisin perustein. Esimerkiksi kaivojen, joiden sijainti on hankala, tyhjennyksistä voidaan periä jopa kolminkertainen maksu toisiin kaivoihin verrattuna. Jotkut toimijat tarjoavat normaalisti kannattamatonta palvelua korotetuilla hinnoilla asiakkaille. Toisaalta rekisteröimättömät toimijat perivät kaivojen tyhjennyksistä vain noin 20-40 euroa, mikä voi olla taloudellisesti kannattavaa vain perustuen lainvastaiseen loppusijoitukseen ja jättämällä yhteiskuntavelvoitteet hoitamatta. Myös kiinteistöjen haltijoiden laskutusperusteet vaihtelevat. Hinnoittelu voi perustua kerätyn lietteen määrään tai ns. tasataksaan, jossa kaivon tyhjennyksen hinta on tietyn suuruisille kaivoille sama, huolimatta kerätyn lietteen määrästä. Kaikissa kunnissa ei myöskään erotella sako- ja umpikaivolietteitä laskutuksessa. Jätelain 79 :n mukaan hinnoittelun perusteena tulisi kuitenkin aina olla mm. jätteen määrä ja laatu. Asiakas pystyy kuitenkin yleensä valitsemaan kuljettajan ja useimmat asiakkaista ovat hintatietoisia. Hintatietoisuus kuitenkin lisää riskiä rekisteröitymättömien
3 kuljettajien toiminnan jatkumiselle. Asiakkaat eivät tällä hetkellä aina tiedä, kuinka suuri osuus kokonaislaskusta on vastaanottomaksujen osuutta ja kuinka suuri osuus muodostuu kuljetuksista. Asiakas ei joissain tapauksissa myöskään voi olla varma siitä, mille puhdistamolle kerätyt lietteet lopulta viedään, ja paljonko vastaanottotaksa kyseisellä puhdistamolla on. Kunnat ovat kuitenkin määritelleet vastaanottopisteet lietteille, joita on noudatettava. Lisäksi jätelain 85 :n mukaan kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta perittävissä maksuissa on ilmoitettava selkeästi maksun perusteet sekä eroteltava kuljetuksen ja käsittelyn osuudet. Hinnoittelu ei tällä hetkellä ole läpinäkyvää, eikä maksuista ilmoiteta julkisesti millään taholla, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua kuluttajien näkökulmasta. Lisäksi lietteen tämän hetkinen vastaanottotaksa eri jätevedenpuhdistamoilla asettaa kuljetusyritykset ja kaivojen omistajat erittäin merkittävään epätasaarvoiseen asemaan. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kuntien välillä lietteen vastaanottomaksut vaihtelevat suuresti. Vaihteluväli sakokaivolietteiden vastaanotossa on arvonlisäveroineen 2,04-20,06 /m 3 (alv 0 %) ja umpikaivolietteelle 1,63-7,50 /m 3 (alv 0 %). Edullisimmat vastaanottohinnat sakokaivolietteelle on tällä hetkellä Nokialla (2,04, alv 0%) ja Ruovedellä (3,58, alv 0%). Kalleimmat sakokaivolietteen vastaanottomaksut ovat Mänttä-Vilppulassa (20,06, alv 0%) ja Orivedellä (19,50, alv 0%). Hintaerot sakokaivolietteen vastaanotossa aiheuttavat sen, että esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa kuntalaiset maksavat sakokaivolietteen vastaanotosta 883 % enemmän kuin nokialaiset. Vastaavasti umpikaivolietteen osalta halvimmat vastaanottomaksut ovat Parkanossa (1,63, alv 0%) ja Nokialla (2,04, alv 0 %). Kalleimmat vastaanottomaksut ovat Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella, Vesilahdessa ja Ylöjärvellä (7,50, alv 0%). Jälkimmäisinä mainituissa kunnissa kuntalaiset joutuvat maksamaan umpikaivolietteen vastaanotosta 460 % enemmän kuin esimerkiksi parkanolaiset. Tämä luo eriarvoisuutta sekä kuntalaisten että kuljetusyrittäjien välille. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on päättänyt yksimielisesti seutuhallituksen kokouksessa 29.9.2010, että kunnat aloittaisivat hintojen yhtenäistämisen vuoden 2011 alusta, mutta yhtenäistäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Ainoastaan Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella, Vesilahdella ja Ylöjärvellä on tällä hetkellä yhtenäiset vastaanottotaksat. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuonna 2010 toteuttama lietteen jätehuoltoa koskeva selvitystyö sisälsi yhtenä osa-alueena selvityksen lietteen mahdollisista vastaanottohinnoista. Kuntayhtymä pyysi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä toimimaan toimeksiantajana selvitystyössä. FCG Finnish Consulting Group Oy:n (2010) tutkimuksessa arvioitiin kahta eri menetelmää käyttäen Tampereen Veden Viinikanlahden ja Nokian kaupungin Kullaanvuoren puhdistamoilla sako- ja umpikaivolietteen käsittelykustannukset. Viinikanlahden puhdistamolla käsittelykustannukseksi saatiin 9-14 /m 3. Vastaava tarkastelu Kullaanvuoren puhdistamolla antaa lietteiden käsittelykustannukseksi noin 14-22 /m 3. (FCG 2010). Jätelain periaatteiden mukaisesti jätteen käsittelystä perittävien kustannusten on katettava kaikki käsittelystä aiheutuneet kulut, eikä jätteen käsittelyä saa kustantaa verovaroin.
4 Koska kuntien hinnoittelussa on suuria eroja, tämä on johtanut tietyillä alueilla ns. lieteturismin lisääntymiseen, joka tarkoittaa sitä, että kuljettajat vievät lähimmän puhdistamon sijasta lietteen halvimmalle puhdistamolle. Osa kuljettajista on ilmoittanut ryhtyvänsä kuljettamaan lietettä niille puhdistamoille, joissa vastaanottohinnat ovat merkittävästi alhaisemmat kuin muualla Pirkanmaalla. Yhtä lietekuormaa kohti saatu hyöty nousee niin korkeaksi, että tämä kompensoi mahdollisia pidempiä kuljetusmatkoja. Koska vastaanottohinnat eivät kaikissa kunnissa tällä hetkellä kata aiheutuvia käsittelykustannuksia, kuntalaiset subventoivat verovaroin lietteen käsittelyä. Mikäli lieteturismi lisääntyy entisestään, kunnan veronmaksajat joutuvat pahimmassa tapauksessa maksamaan veroissaan myös muista kunnista tulevien lietteiden käsittelymaksuja. Sako- tai umpikaivoista jää tällä hetkellä osa joko tyhjentämättä kokonaan tai liete päätyy muualle kuin kunnalliseen vastaanottopaikkaan. Lisäksi osa kuntalaisista ostaa palvelun rekisteröimättömältä toimijalta. Nykytilanteessa sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollosta on kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena muodostunut myös näiltä osin lainkuuliaisia kansalaisia syrjivä menettely, jota voidaan pitää kohtuuttomana. Edellä mainittuun perustuen jätelain 37.1 :n 1 kohdan vaatimus jätehuoltopalvelujen kohtuullisista ja syrjimättömistä ehdoista ei täyty nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmässä. 1.3 Kuljetusjärjestelmä ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida ottaa käyttöön, jos se lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymistä on tarkasteltava vanhasta sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta saatujen kokemusten perusteella: Miten tyhjennykset ja kuljetukset ovat toimineet, mikä on kiinteistöjen liittymisprosentti, noudatetaanko jätehuoltomääräyksiä, onko jätettä päätynyt muualle kuin kunnalliseen jätehuoltoon? Mikäli ongelmia on esiintynyt, tällöin ei ole perusteita jatkaa jätteenkuljetusta uuden lain mukaisena kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena. Suurimmat ympäristövaikutukset nykyisessä sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä aiheuttavat järjestelmään kuulumattomat kiinteistöt, kaivojen omatoimiset tyhjennykset ja kaivojen tyhjennysvälien noudattamattomuus. Lisäksi lietettä päätyy merkittäviä määriä muualle kuin kunnalliseen jätehuoltoon. Alueellisen jätehuoltojaoston alueella 68-75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopisteisiin. Kunnasta riippuen määrä voi olla jopa 4/5 vuosittain syntyvästä lietteestä. Mm. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on todennut selvitystyössään (2010), että puhdistamoilla
5 vastaanotetut lietemäärät vaihtelevat suuresti kunnittain, eivätkä vastaanottomäärät korreloi kunnan haja-asutusalueella asuvien lukumäärän kanssa. Tätä arviota tukevat myös alueellisen jätehuoltojaoston aiheesta saamat muut arviot. Pöyry Finland Oy:n selvityksen mukaan kaikissa alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kunnissa puhdistamoille päätyneen lietteen määrä on vähäisempi, mitä viemäriverkoston ulkopuolella vakituisesti asuvien ihmisten määrä edellyttäisi. Lisäksi alueella on kesämökkejä noin 38 000 kpl, joiden pitäisi nostaa vuosittain syntyvää lietemäärää entisestään. Pöyryn mukaan useissa toimialueen kunnissa ero on huomattava, joten kaikki alueella syntyvät lietteet eivät päädy oman kunnan puhdistamolle, jonka ohella lietteitä jää kokonaan keräämättä tai ne päätyvät alueen sisällä asiattomiin paikkoihin. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön vuonna 2011 julkaisema selvitys jätevesilietteiden tyhjennystoiminnasta Tampereen kaupungin alueella totesi, että kuljettajat olivat tyhjentäneet sako- ja umpikaivoja noin 1 200 kpl. Kaivojen laskennallinen määrä Tampereen kaupungin alueella on 2 450 kpl, eli noin 51 % kaivoista oli jäänyt vuonna 2011 tyhjentämättä asianmukaisesti. Pöyry Finland Oy on päätynyt samankaltaiseen arvioon vuoden 2012 osalta: lietteen laskennallisen määrän mukaan yli puolet lietteistä jäisi keräämättä Tampereella. Entisen Suodenniemen vastaanottopisteelle on toimitettu vuonna 2012 ainoastaan alle 3 m 3 :ta lietettä, joka antaa viitteitä siitä, että pääosa Suodenniemen alueella syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin viralliseen vastaanottopisteeseen. Parkanon kaupungin alueella alle 20 % kiinteistöistä kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin virallisten kuljetusyrittäjien kautta. Vastaavanlaisia tilastoja on myös muista toimialueen kunnista. Mm. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa noin puolet lietteistä jäisi keräämättä, Kangasalla noin 1/3, Mänttä-Vilppulassa 2/3, Orivedellä 4/5 jne. Osa lietteistä päätyy todennäköisesti pelloille ravinteina hyödynnettäväksi. Tämä on mahdollista, mikäli omassa kaivossa syntyvä liete käsitellään asianmukaisin menetelmin ja liete levitetään omalle pellolle. Kyseinen toiminta on suositeltavaa, mutta tästä pitäisi tehdä ilmoitus viranomaisille, jotta voitaisiin varmistua siitä, että liete on käsitelty asianmukaisin menetelmin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Mikäli muiden kuin oman kiinteistön lietettä levitetään omalle pellolle, vaatii kyseinen toiminta ympäristöluvan. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueelle on haettu ainoastaan yksi ympäristölupa koskien ko. toimintaa, joten tämäkään ei selitä nykyistä huomattavaa eroa kerätyn lietteen ja laskennallisesti vuosittain syntyvän lietteen määrissä. Alueelliseen jätehuoltoviranomaisen tietoon on tuotu useiden eri tahojen toimesta, että kiinteistöjen umpisäiliöiden tyhjennyskerrat ovat vähentyneet. Lietekuljettajien mukaan tyhjennyskertojen harventuminen on johtunut joidenkin jätevedenpuhdistamojen vastaanottohintojen noususta. Umpisäiliöt, joita yrittäjä on ennen tyhjentänyt kerran kuukaudessa, on tilattu vastaanottomaksujen nousun jälkeen tyhjennettäväksi kerran vuodessa. Useilta tahoilta on myös tuotu alueellisen jätehuoltoviranomaisen tietoon, että hintojen noustua osa asukkaista on hankkinut umpisäiliöihinsä mm. uppopumppuja, joilla kaivoja tyhjennetään omatoimisesti maastoon. Alueelliselle jätehuoltojaostolle on myös tehty ilmoituksia kaivojen omatoimisesta tyhjentämisestä mm. ämpäreiden avulla maastoon.
6 Alueellisen jätehuoltojaoston tiedossa on lisäksi mm. lakisääteisten kaivojen tyhjennysvälien noudattamattomuutta. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää, että sako- tai umpikaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Alueellisen jätehuoltojaoston tietoon on tuotu eri tahoilta, että joidenkin kiinteistöjen kaivoja on tyhjennetty kerran kahdessa, viidessä tai jopa kahdeksassa vuodessa. Jätelain perustelujen mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lainsäädännölliset vaatimukset mm. kaivojen tyhjentämiselle on otettava huomioon kuljetusyrityksen ja kiinteistön haltijan välisissä sopimuksissa. Kuljetusyrittäjät ovat siis toiminnassaan velvollisia noudattamaan jätehuoltomääräysten ja lainsäädännön mukaisia kaivojen tyhjennysrytmejä. Nykyinen kuljetusjärjestelmä tekee tästä velvollisuudesta kuljetusyrittäjien kannalta hankalan, koska kuljetusyrittäjät voivat käydä tyhjentämässä asiakkaan kaivon ainoastaan silloin, kun se tilataan tyhjennettäväksi, vaikka lakisääteisiä tyhjennysvälejä ei noudatettaisikaan. Tämän hetkisen järjestelmän muodostama kilpailutilanne osittain myös rajoittaa yrittäjää puuttumasta asiakkaan kaivojen kunnossapitoon sekä mahdollisiin laiminlyönteihin tyhjentämisessä. Kuljetusyrittäjä pelkää menettävänsä asiakkaita, jos hän yrittää valistaa asiakasta esimerkiksi kaivon kunnosta. Kuljetusyrittäjät eivät myöskään voi tyhjentää muita kaivoja kuin mitä häneltä on tilattu. Nykyinen kuljetusjärjestelmä ei myöskään näiltä osin palvele ympäristönsuojelua. Lisäksi alueellisen jätehuoltoviranomaisen tietoon on tuotu valvontaviranomaisilta, että alueella on käynyt ilmi tapauksia, joissa lietettä on tyhjennetty systemaattisesti esimerkiksi metsään tai sorakuoppaan. Eräässä kunnassa on tälläkin hetkellä käynnissä rikostutkinta lietteen säännöllisestä johtamisesta epäasialliseen paikkaan. Sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto ei toimi tällä hetkellä jätelain edellyttämällä tavalla. Jätelain tarkoituksena on mm. ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Osa lietteistä päätyy tällä hetkellä epäasiallisesti ympäristöön. Lietteiden ylivuodot tai purkaminen ympäristöön aiheuttavat vesistöiden läheisyydessä vesistölle ravinnekuormitusta ja vesistön rehevöitymistä. Lietteiden purkaminen ja ylivuodot talousvesikaivojen läheisyydessä aiheuttavat kaivojen vedenlaadun huononemista sekä mahdollisia terveysriskejä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristövaikutuksia selvitettäessä on syytä tarkastella myös kyseisen kuljetusjärjestelmän aiheuttamia päästöjä. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksessa kuljetusyrittäjät pyrkivät optimoimaan kuljetuksiaan keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Lisäksi Tampereen alueella eräs yrittäjä on perustanut välivaraston helpottaakseen pienyrittäjien toimintaa ja edesauttaakseen kuljetusten optimointia. Kyseinen välivarasto on Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä. Muista kunnista ei ole saatu ympäristöviranomaisten tiedossa olevista välivarastoista tietoja. Nykyisessä tilanteessa samoilla alueilla voi kuitenkin käydä useampiakin yrittäjiä keräämässä lietettä, joten kuljetusten optimointi on hankalaa. Kuljetusten
7 optimoinnin kannalta talviaika on myös haastava, koska kuljettajilla ei ole mahdollisuuksia yhdistellä kuljetuksia niiden vähyydestä johtuen. Tämän vuoksi nykyinen järjestelmä ei tue sako- ja umpikaivolietteen kuljetusten suunnitelmallisuutta ja optimointia. Tosin on syytä painottaa, että pienemmissä kunnissa, joissa toimii vain 1-2 kuljetusyrittäjää, on päällekkäisiä ajosuoritteita vähemmän kuin isommissa kunnissa, joissa toimii monta yrittäjää. Joillakin puhdistamoilla on myös vastaanottorajoituksia niiden kapasiteettiongelmien tai hetkellisten kuormituspiikkien johdosta. Vuonna 2009 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan jo silloin joillakin puhdistamoilla oli vaikeuksia ottaa lietteitä vastaan, kun taas toisilla oli kapasiteettia jäljellä (Heino & Lammentausta 2009). Kapasiteettiongelmat ovat johtaneet siihen, että joillakin puhdistamoilla lietteiden kuljettajat ovat eriarvoisessa asemassa. Samoilla alueilla lietteitä keräävillä kuljettajilla voi olla erilaisia tuontirajoituksia esimerkiksi kaluston koosta riippuen. Tällöin osa kuljettajista joutuu ajamaan lietteet kauemmaksi syntypaikastaan. Tämä asettaa kuljetusyrittäjät eriarvoiseen asemaan, eikä tilanne myöskään edesauta kuljetusten optimointia. Kunnan ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen päästöjä ja kuljetussuoritteita on tarkasteltu useissa eri tutkimuksissa. Kunnan kilpailuttama kuljetus on todettu useassa tutkimuksessa kuljetussuoritteeltaan ja päästöiltään paremmaksi vaihtoehdoksi. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus johtaa logistisesti tehottomiin kuljetusjärjestelyihin; eri tutkimuksissa (esim. Motiva 2007; Oulun Jätehuolto & Oulun seudun jätteenkuljetusyrittäjät 2008; Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2009) on todettu, että siirryttäessä kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan kilpailuttamaan järjestelmään, ajosuoritteet ja/tai kuljetukseen liittyvät päästöt ovat vähentyneet 14 50 %. Myös Liikenne- ja viestintäministeriön (2012) tuorein selvitys koskien yhdyskuntajätteen logistiikkaa nostaa esiin ongelmat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kokonaislogistisesta tehottomuudesta, ja selvitys suosittelee alueellisessa jätteenkeräyksessä siirtymistä keskitettyihin ratkaisuihin eli kunnan keskitetysti kilpailuttamaan järjestelmään. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella on sekä kuljetussuoritteita, kustannuksia, energiankulutusta että ympäristövaikutuksia lisäävä vaikutus. Koska kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä aiheuttaa korkeampia liikennemääriä ja sitä kautta enemmän hiukkaspäästöjä, se ei myöskään näiltä osin aiheuta vähemmän ympäristövaikutuksia kuin kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Edellä esitetty osoittaa, että tämän hetkinen sako- ja umpikaivolietteen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi se lisää ympäristövaikutuksia mm. lisääntyneiden kuljetussuoritteiden kautta verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Näiltä osin jätelain 37.1 :n 2 kohdassa asetettu edellytys ei täyty, eikä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia voida arvioida lain edellyttämällä tavalla kokonaisuutena myönteisiksi terveyden ja ympäristön kannalta. 1.4 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukee jätehuollon alueellista kehittämistä
8 Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voisi ottaa käyttöön, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella tai se ei tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen yleistä toimivuutta kunnissa on kuvattu kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3. Jätehuollon yleiseen toimivuuteen liittyy olennaisesti jätehuoltopalvelujen saatavuus ja joustavuus, jotka ovat monelta osin alueellisen jätehuoltojaoston alueella suhteellisen hyvällä tasolla. Jätehuollon toimivuuteen liittyy kuitenkin olennaisesti myös rekisteröimättömien kuljetusyrittäjien toiminta alueella, järjestelmään liittymättömät kiinteistöt, tyhjennysvälien noudattamattomuus ja lietteen päätyminen asiattomiin paikkoihin. Näissä kaikissa seikoissa on merkittäviä ongelmia nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, eikä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen voida katsoa kokonaisuutena edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Myös jätehuollon alueellinen kehittäminen on merkittävästi haastavampaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kuljetuspalvelujen tarjoajat ovat hajallaan, eikä yhtä yhtenäistä tahoa jätehuollon kehittämiseen ole. Kehitystyötä hankaloittaa entisestään se, että pääosa kuljetusyrityksistä on pkyrityksiä, joilla ei ole resursseja satsata alan jätehuollon kehitystyöhön. Koska kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen kautta ei voida asettaa laatuvaatimuksia kuljetuspalveluille, jätehuollon alueellista kehittämistä on mahdollista tehdä koordinoidusti vain jätehuoltomääräysten avulla. Sako- ja umpikaivolietteet ovat kuuluneet kuntavastuulliseen jätehuoltoon jo vuodesta 2007 lähtien, jolloin kuljetus on päätetty järjestää ns. sopimusperusteisesti kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Näiden vuosien aikana sakoja umpikaivolietteiden jätehuolto ei kuitenkaan ole kehittynyt jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi. Myös mm. kalkkistabilointi on jäänyt vähäiseksi lupaprosessien raskauden vuoksi, välivarastoja kuljetuskustannusten optimoimiseksi ei ole yhtä lukuun ottamatta perustettu. Lisäksi käytössä olevat asiakasrekisterit ja lain edellyttämä kirjanpito ovat suurelta osin edelleen erittäin puutteellisia. Vertailun vuoksi todettakoon, että alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaisi sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän tehokkaamman kehittämisen ja kehittämistyötä voitaisiin tehdä maaseudulla sijaitsevien pk-yritysten kanssa. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä mm. lietteen välivarastoja hankkimalla kuljetusmatkojen optimoimiseksi, jotta pienten traktoriyrittäjien toimintamahdollisuudet paranevat, kalkkistabiloinnin kehittämiseksi ja omatoimisen käsittelyn laajentamiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö voisi huolehtia lietteen käsittelyn tarvitsemasta lupaprosessista, jolloin lietteiden hyödyntämistä lähellä syntypaikkaa pystyttäisiin merkittävästi nykyisestä lisäämään. Lietteen omatoimisen käsittelyn tehostaminen on tarpeen myös siitä syystä, että lietteen käsittelykapasiteetti alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella on rajallinen, ja vuosittain kerätyn lietemäärän kasvaessa jatkossa lähes nelinkertaiseksi, tarvitaan jätevedenpuhdistamojen ohella myös muita vaihtoehtoisia käsittely- ja hyödyntämistapoja. Edellä esitettyyn perustuen kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnissa, eikä se myöskään tue
9 jätehuollon alueellista kehittämistä. Näiltä osin jätelain 37.1 :n 2 kohdassa asetettu edellytys ei täyty. 1.5 Päätöksellä on myönteiset vaikutukset kotitalouksien, viranomaisten ja yrittäjien asemaan Jätelain 37.1 :n 3 kohta edellyttää, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnalla pitää olla kokonaisuutena arvioiden myönteisiä vaikutuksia kotitalouksien, viranomaisten ja yrittäjien asemaan. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan tämän vaatimuksen yhteydessä on arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. 1.5.1 Kotitalouksien asema Kotitalouksien kannalta keskeistä kuljetusjärjestelmän valinnassa on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Kuten edellä, kohdassa 1.1 on esitetty, kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti kohtuullisesti ja luotettavasti saatavilla. Kuljetusyrittäjät pitävät tärkeänä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja useimmat kuljetusyritykset varsinkin pienissä kunnissa palvelevat asiakasta myös silloin, kun se on taloudellisesti kannattamatonta. Tyhjennyspalveluita on saatavilla vuorokauden ympäri. Näiltä osin nykyiset, rekisteröidyt kuljetusyrittäjät hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti. Alueellisen jätehuoltojaoston tietoon on kuitenkin tuotu, että maksuvaikeuksissa olevat asiakkaat jäävät joissakin toimialueen kunnissa kunnalliseksi välttämättömyyspalveluksi määritellyn jätehuoltopalvelun ulkopuolelle, jolloin palvelua ei näille tahoille ole saatavilla. Kotitaloudet eivät nykyisessä järjestelmässä ole kuitenkaan yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Kuten kohdassa 1.2 on esitetty, tämän hetkiset erot sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon hinnoittelussa aiheuttavat eriarvoisuutta kotitalouksien välille. Alueellisia hintaeroja esiintyy jopa saman kunnan eri alueiden mutta myös eri kuntien välillä. Vierekkäisiltä kiinteistöiltä voidaan periä jopa kaksinkertainen maksu kaivojen tyhjennyksistä. Muutamat jaoston toimialueella toimivat yrittäjät tarjoavat normaalisti kannattamatonta palvelua korotetuilla hinnoilla, lisäksi hankalissa paikoissa sijaitsevilta kaivoilta voidaan periä jopa kolminkertaisia maksuja muihin nähden. Nämä aiheuttavat epätasa-arvoisuutta kotitalouksien välille. Yksittäisen kunnan sisällä hinnoittelu voi pahimmillaan vaihdella 20-200 euron välillä ja kuljetuskustannusten osuus kokonaishinnasta voi saman kunnan sisällä olla jopa kaksinkertainen kuljetusyrityksestä riippuen. Kuntien välillä hintaerot palvelussa kasvavat entisestään. Tutkimusten mukaan pääosa kuntalaisista pitää kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa peruspalveluna. On syytä korostaa, että kiinteistön haltijan järjestämä
10 jätteenkuljetus ei tällä hetkellä täytä kunnan peruspalvelun tunnusmerkkejä: tasapuolinen palvelu yhtenäisin hinnoin koko kunnassa. Useassa tutkimuksessa (tutkimukset esitelty liitteessä 3) on myös todettu, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä jätehuollon kokonaiskustannusvaikutus kuntalaisille on edullisempi kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Muiden tahojen tekemiä selvityksiä tukee myös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella muun yhdyskuntajätteen osalta siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, joka on pudottanut kustannuksia noin 20-40 %. Jatkossa, kun myös lietekuljetusten kokonaislogistiikkaa ja kuljetusjärjestelmää päästäisiin pitkäjänteisemmin kehittämään kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, myös sako- ja umpikaivojen tyhjennysten kustannuksia pystyttäisiin alentamaan. Nykyinen järjestelmä hankaloittaa yksittäisten kotitalouksien mahdollisuuksia kilpailuttaa jätehuoltopalveluitaan, koska heillä ei ole tarpeeksi hankintapotentiaalia. Tilanne olisi kotitalouksien kannalta erilainen, mikäli esimerkiksi kyläyhdistykset kilpailuttaisivat kaivojen tyhjennykset yhdessä, joka mahdollistaisi kilpailukykyisempien sopimusten saamisen. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa kuitenkin toiminnallisen ja taloudellisen syrjintäperusteen suosien lietevolyymiltaan suurempia tai sijainniltaan keskeisempiä asiakkaita. Tämän hetkinen hintaehtojen syrjivyys ja kustannustehottomuus vaikuttavat omalta osaltaan myös kuntalaisten ostovoimaan. Kotitalouksien yhdenvertaiseen asemaan mm. jätehuollon rahoituksessa vaikuttaa se, onko liittyminen jätteenkuljetukseen kattavaa ja noudatetaanko jätehuoltomääräyksissä ja lainsäädännössä asetettuja kaivojen tyhjennysvälejä. Useiden arvioiden mukaan liittyminen jätteenkuljetukseen ei ole kattavaa, eikä laissa annettuja määräyksiä sako- ja umpikaivojen tyhjennysväleistä noudateta. Vapaamatkustukseen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus antaa oleellisesti paremmat mahdollisuudet. Tämän vuoksi kiinteistön haltijat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden myös tältä kannalta tarkasteltuna, ja vapaamatkustajien aiheuttamat kustannukset aiheutuvat lainkuuliaisten kiinteistön haltijoiden maksettavaksi. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen paremmuutta perustellaan usein sillä, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijalla on mahdollisuus tilata palvelunsa haluamaltaan kuljetusyrittäjältä haluamanaan ajankohtana. Joillekin asiakkaille on saattanut muodostua pitkät asiakassuhteet tietyn kuljetusyrittäjän kanssa. Tällaiset kotitaloudet saattavat kokea muutoksen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen negatiivisena asiana. Lisäksi osa kuntalaisista ei ole liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai he ostavat palvelun rekisteröimättömältä toimijalta. Myös tällaiset kuntalaiset saattavat kokea muutoksen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen heikennykseksi verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Osa kotitalouksista voi myös kokea, että lainsäädännöstä ja jätehuoltomääräyksistä poikkeavat kuljetusyritykset tarjoavat parempaa palvelua, kuin kuljetusliikkeet, jotka eivät suostu poikkeamaan jätehuoltomääräyksistä asiakkaan eduksi. Asiaa tarkastellessa on kuitenkin tarpeen muistaa se, miksi jätehuoltoa on tarpeen säädellä lailla (= ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi) ja erityisesti velvoittaa asukkaat liittymään järjestettyyn
11 jätehuoltoon. Jätelain noudattaminen ja noudattamisen valvonnan edellytysten luominen on ensisijainen asia. Kotitalouksiin vaikuttavat myös liikennemäärät ja päästöt sekä liikenneturvallisuusseikat. Kuten edellä, kohdassa 1.3 on todettu, kiinteistön haltijan järjestelmällä jätteenkuljetuksella on liikennesuoritteita lisäävä vaikutus. Mikäli vapaa kilpailu alkaisi todellisuudessa toimia kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ja samoilla alueilla olisi useita yrittäjiä, liikennemäärät, raskaan liikenteen haitat, liikenneturvallisuusriskit sekä pakokaasu- ja melupäästöt lisääntyisivät. Kotitalouksiin kuljetusjärjestelmän vaihtaminen vaikuttaisi kahdella tavalla. Kiinteistöt, joille on muodostunut pitkät asiakassuhteet tietyn kuljetusyrittäjän kanssa ja jotka pitävät omaa valinnanvapauttaan kuljetusyrittäjän valinnassa tärkeänä asiana, saattavat kokea muutoksen negatiivisena asiana. Myös nykyisen järjestelmän vapaamatkustajat saattavat kokea muutoksen heikennyksenä nykyiseen, koska he joutuvat jatkossa huolehtimaan lakisääteisistä velvoitteistaan. Toisaalta taas jätehuoltojaoston toimialueella kotitaloudet ovat toisiinsa nähden epätasa-arvoisessa asemassa mm. lakisääteisten velvollisuuksien noudattamisen ja syrjivien hintaehtojen vuoksi, jonka lisäksi myös kokonaiskustannukset ovat nykyisessä järjestelmässä pääsääntöisesti korkeat. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat vaikuttavat kotitalouksiin negatiivisella tavalla. Näin ollen kuljetusjärjestelmäpäätöksen vaikutuksia ei voida kokonaisuutena arvioida myönteisiksi jätelain 37.1 :n 3 kohdan edellyttämällä tavalla. 1.5.2 Yritysten toiminta Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen (2012) mukaan suurin osa yksityisistä kuljetusyrityksistä piti kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta parempana kuin keskitettyä kunnan kilpailuttamaa jätteenkuljetusta. Nykyinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa vanhojen, olemassa olevien yrittäjien asemaa, jonka vuoksi pääosa nykyisistä kuljetusyrittäjistä vastustaa siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen myös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Yrittäjät pelkäävät keskitettyjä ja laajojen alueiden urakkakilpailuja ja he kokevat, että kilpailutukset suosisivat suurempia yrityksiä, mikä johtaa alan yritysten määrän vähenemiseen. Tämä puolestaan johtaisi kuljetusyrittäjien mielestä kilpailun loppumiseen ja kustannusten nousuun. VATT:n raportin (2010) perusteella markkinoiden isoimmilla yrityksillä ei kuitenkaan ole mitään suhteellista etua kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä ja esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, jossa kunnallinen jätteenkuljetus on ollut käytössä jo miltei 20 vuotta, tarjonta ei ole vähentynyt, vaan alueelle on päinvastoin tullut uusia yrittäjiä. Sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja kuljetus muodostaa alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella lietteenkuljetusyrittäjien keskuudessa 5 100 % heidän liikevaihdostaan. Suuremmilla valtakunnallisesti jätehuoltoalalla toimivilla yrityksillä osuus oli pieni ja vastaavasti muutama paikallisista yrityksistä oli keskittynyt pelkästään tälle alalle. Osa pienemmistä yrityksistä on ilmoittanut, ettei
12 heidän alueensa kunta ole tarpeeksi iso eikä vakaa markkina-alue toimia yksinomaan lietekuljetusten varassa. Joitakin kuljetusyrityksiä on nykyisessä kuljetusjärjestelmässä poistunut tietyiltä alueilta hintatason ollessa liian alhainen. Lisäksi laajentuva viemäriverkosto on saanut yrityksiä suuntautumaan toisiin töihin siten, että lietekuljetuksista on tullut sivutoimista. Objektiivista arviota lietteen kuljetusyritysten nykyisestä elinvoimasta on vaikea antaa, koska useimmilla kuljetusyrittäjillä on muuta kuljetustoimintaa lietteenkuljetusten lisäksi. Käytettäessä asiakaspohjaa ainoana kuljetusyrittäjien elinvoiman mittarina voidaan todeta, että asiakkaat jakautuvat melko epätasaisesti eri kuljetusyrittäjien kesken. Todennäköisesti myös kuljetusyrittäjien mahdollisuudet investoida esimerkiksi kuljetuskalustoon vaihtelevat melko suuresti. On mahdollista, että jo vakiintuneiden yritysten toiminta loppuu siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, mutta tämä on luultavasti yhtä todennäköistä, jos nykyinen kuljetusjärjestelmä säilytetään. Väite perustuu tietoon siitä, että tietyllä ajanjaksolla kuljetusyritykset lopettavat tai muuttavat toimintaansa myös silloin kuin kuljetusjärjestelmä on ollut sopimusperusteinen. Alueellisen jätehuoltojaoston päätös, joka merkitsisi siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen sako- ja umpikaivolietteissä, vaikuttanee mahdollisesti työllisyyteen siirtymäajan päätyttyä. Asiassa on kuitenkin huomioitava, että työpaikkojen määrä on sidoksissa kuljetettavan sako- ja umpikaivolietteen määrään, ei siihen, millä kuljetusjärjestelmällä työ toteutetaan. Alueellisen jätehuoltojaoston alueella kuljetusjärjestelmämuutoksen siirtymäajaksi on esitetty lain mahdollistamaa, mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa, 1.1.2017. Näin nykyisille kuljetusyrityksille, kiinteistön haltijoille ja jäteyhtiölle annetaan mahdollisimman pitkä aika sopeutua muutokseen. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella sako- ja umpikaivolietteen kuljetusten hankintamenettely on lisäksi esitetty toteutettavaksi hankintalain mahdollistamana neuvottelumenettelyllä pienten ja paikallisten yritysten urakointimahdollisuuksien säilyttämiseksi. Kuljetusjärjestelmämuutoksen vaikutuksia pystytään myös minimoimaan hajauttamalla urakka-alueet riittävät pieniksi, tekemällä urakkasopimukset riittävän pitkiksi ja hajauttamalla eri urakkaalueiden kilpailutuksia ajallisesti. Nykyiset kuljetusyrittäjät perustelevat vastaisuuttaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen myös sillä, että kilpailutuksissa saatu hintaetu saataisiin työntekijöiden työehtoja heikentämällä. Näkemykset voivat osittain pitää paikkansa, mutta kyse ei välttämättä ole kilpailuttamisesta aiheutuvista seikoista. Markkinataloudessa kilpailuttajan tehtävänä on luoda puitteet oikeudenmukaiselle kilpailulle, mutta kilpailijoiden on itse määriteltävä ja huomioitava palvelunsa hinnoittelussa, kuinka toimien ne noudattavat kaupallisiakin yrityksiä koskevia lainsäädäntöjä, joilla säädellään mm. työaikaa, työturvallisuutta, työsopimusehtoja, ympäristönsuojelua ja yhteiskuntavastuuta. On myös huomioitava, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen julkisen hankinnan kilpailutuksessa on huomioitu myös muita tekijöitä kuin hinta. Kilpailutukseen on myös luotu bonus-järjestelmä, joka kannustaa yrittäjiä tuottamaan palvelunsa yhteiskuntavastuullisesti. Kuten edellä on todettu, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa nykyisten kuljetusyrittäjien asemaa. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä kielteistä on
13 kuitenkin se, että toimintaan jää helpommin tehottomuutta. Uusien yritysten markkinoille tulo ja yritystoiminnan tehostaminen ja todellisen kilpailun aikaansaaminen on vaikeaa tai käytännössä jopa mahdotonta, kun yksittäisten asiakkaiden saaminen ei riitä kannattavaan liiketoimintaan. Uusia yrityksiä tulee kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen markkinoille lähinnä vain yrityskauppojen kautta. Nykyisen kuljetusjärjestelmän voidaan jopa todeta ylläpitävän suljettuja markkinoita jätteenkuljetuksissa: osassa pienemmistä kunnista vallitsee paikallinen monopoli ja suuremmissa kunnissa markkinatilannetta voidaan pitää kyllästyneenä, koska kuljetuspalvelujen tarjonta on kysyntään verrattuna melko suurta. Asiaa voidaan tarkastella myös niiden kuljetusyritysten näkökulmasta, jotka eivät tällä hetkellä toimi alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella lietekuljetuksissa. Em. VATT:n raportissa todetaan, että markkinoilla, joissa vallitsee epätäydellinen kilpailu, markkinoilla olevien yritysten voitot kasvavat, mutta kuluttajien ja muiden yrittäjien tappiot ovat kuitenkin aina näitä voittoja suurempia. Kilpailupaineen lisääminen siirtämällä sopiminen kunnan vastuulle on sekä uusien yrittäjien että kuluttajien kannalta hyödyllistä. Alueellisen jätehuoltojaoston tietoon on myös tuotu, että kaivojen tyhjennyksiä hoitaisivat tällä hetkellä alueella myös sellaiset kuljettajat, jotka eivät ole rekisteröityneet jätehuoltorekisteriin, eivätkä toimi samojen velvoitteiden mukaan kuin muut, rekisteröityneet kuljetusyritykset. Kyseessä olevat toimijat ottavat tyhjennysmaksun käteisellä ja laskuttavat vähemmän kuin viralliset kuljetusyrittäjät, koska yhteiskunnallisista velvoitteista ei huolehdita. Tämän hetkinen tilanne vääristää kilpailua laillisten kuljetusyrittäjien ja em. toimijoiden kesken ja yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Tämän hetkinen harmaa talous alalla vaikuttaa olemassa olevien yritysten asemaan negatiivisesti. Vertailun vuoksi todettakoon, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen toteuttaminen keskitetysti kilpailuttamalla, ja näin luomalla yrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet, on myös linjassa maan hallituksen tavoitteen kanssa vähentää harmaata taloutta. Uudistunut lainsäädäntö asettaa lisääntyneitä velvoitteita kuljetusyrittäjille. Jätelain 39 :n mukaan jätteenkuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Lisäksi vuosittain kuljettajien on toimitettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Uudistunut lainsäädäntö edellyttää lisäksi siirtoasiakirjan käyttöä sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksissa, jonka ohella myös muuttuva lainsäädäntö edellyttää kuljetusyrittäjiä seuraamaan omaa toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja valmistautumaan mahdollisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa näiden velvoitteiden täyttäminen kohdistuu yksittäisiin kuljetusyrityksiin. Jotta lainsäädännön edellyttämä raportointi voidaan toteuttaa jätelain edellyttämällä tavalla, kuljetusyrittäjien on panostettava omaan kirjanpitoonsa ja tietojärjestelmiinsä. Vaikka kuljetusjärjestelmätietojen toimittaminen on lakisääteinen velvollisuus, pääosa kuljetusyrittäjistä kokee tietojen toimittamisen erittäin epämiellyttäväksi. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella miltei kuljetusyrittäjistä ei ole hoitanut raportointiaan jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Moni kuljetusyrittäjä on vedonnut myös siihen, ettei yrittäjillä ole aikaa tai rahaa toimittaa lainsäädännön
14 edellyttämiä tietoja. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yksittäiset raportointi- ja lainsäädännölliset velvoitteet kohdistuvat yksittäisiin kuljetusyrityksiin, jonka erityisesti pienyrittäjät kokevat erittäin raskaaksi ja vaivalloiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö järjestäisi kuljetusyrittäjille noutotilauksiin, laskutuksiin ja palveluun liittyvän muun tiedonhallinnan siten, että tarvittavat tietolaitteet asennuksineen ja koulutuksineen vuokrattaisiin jäteyhtiöltä. Jäteyhtiö huolehtisi myös tarvittavista viranomaisraportoinneista. Edellä esitettyyn perustuen voidaan siis arvioida, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on markkinoilla olevien yritysten kannalta positiivinen ratkaisu, mutta kaikkien markkinoille pyrkivien yritysten kannalta negatiivinen. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia ei voida arvioida lain edellyttämällä tavalla kokonaisuutena myönteisiksi jätelain 37.1 :n 3 kohdan mukaisesti. 1.5.3 Viranomaisten toiminta Arvioidessa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutusta viranomaisten toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota jätehuoltoviranomaisen omaan toimintaan ja kuljetusten seurantaan, jätevirtojen seurantaan, jätehuoltomääräysten noudattamisen seurantaan, liittymisen seurantaan sekä jätehuollon toimivuuden seurantaan ja suunnitteluun. Alueellisen jätehuoltoviranomaisen toimintaan kuuluu, että se omalta osaltaan seuraa yllä mainittujen seikkojen toteutumista toimialueellaan. Varsinaista jätehuollon valvontaa (jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta) ei kuitenkaan voi siirtää kunnalliselle jätehuoltoviranomaiselle, vaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on jätelain 24 :ssä määrätty kunnallisen jätehuollon valvontavastuu. Kyseinen valvontavastuu on osittain päällekkäinen lainsäädännössä ELY-keskukselle asetetun valvontavastuun kanssa. Molemmat tahot valvovat myös alueellisen jätehuoltojaoston toimintaa ja sen päätösten lainmukaisuutta. Jätehuoltoviranomaisen toiminta kuljetusten ja jätevirtojen seurannassa sekä jätehuoltomääräysten noudattamisen ja järjestelmään liittymisen seurannassa on hankalampaa, kun tietoa ei saada suoraan mm. laskutustietojen tai asiakasrekisterien kautta. Jätehuollon toimivuuden seuranta ja suunnittelu on myös hankalampaa, kun tiedon saaminen jää kuljetusyrittäjien kerran vuodessa tai korkeintaan neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin varaan. Myös esimerkiksi kuljetuspalvelujen hinnoittelun tasapuolisuuden ja hinnoittelun ehtojen syrjimättömyyden seuranta on hankalampaa, kun tietojen saamisessa ollaan riippuvaisia yksittäisiltä kuljetusyrityksiltä saatuihin tietoihin. Jätelain 143 :n mukaisen jätteenkuljetusrekisterin ylläpito on alueellisen jätehuoltojaoston ydintoimintoja, ja jaosto ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niiden tietojen avulla, jotka saadaan kuljetusyrittäjiltä. Rekisterin ylläpito sako- ja umpikaivolietteen osalta on osoittautunut erittäin työlääksi ja lainsäädännön edellyttämien tietojen saaminen erittäin vaikeaksi. Miltei puolet kuljetusyrityksistä jätti kokonaan raportoimatta
15 jätelain 39 :n mukaiset kuljetustiedot. Yleisesti ottaen kuljettajat kokivat lakisääteisten tietojen toimittamisen hyvin työlääksi ja epämiellyttäväksi. Osa kuljetusyrittäjistä ilmoitti, ettei aio toimittaa lakisääteisiä tietoja viranomaiselle ilman pakkokeinoja. Ne tiedot, joita jätehuoltoviranomainen sai, olivat suurelta osin erittäin puutteellisia. Jätteenkuljetusrekisterin muodostaminen ja sen ylläpitäminen on tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa mahdotonta. Jätehuoltojaosto joutuu peräämään puuttuvia kuljetustietoja ympäristönsuojeluviranomaisten avulla hallintopakkomenettelyn kautta. Menettely on todella työläs ja aikaa vievä kaikille osapuolille. Kokonaisuutena tarkastellen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vaatii huomattavasti enemmän jätehuoltoviranomaisen voimavaroja verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Alueellisen jätehuoltoviranomaisen henkilökunnan resurssit lainsäädännön edellytysten täyttämiseen ovat nykyisellään riittämättömät ja lisäresurssien palkkaaminen kohdentuisi jätemaksujen kautta kuntalaisten maksettavaksi. Kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmässä kuljetus- ja asiakastietoja varten olisi perustettava rinnakkainen rekisteri muun yhdyskuntajätteen rekisterin oheen, koska kyse on yksityisoikeudellisista sopimuksista kuljetusyrittäjien ja asiakkaiden välillä, eikä tietoja ole tarkoitettu jäteyhtiön tai muiden kuljetusyrittäjien nähtäväksi. Kyseisiä tietoja ei voi siksi tallentaa muun yhdyskuntajätteen rekisteriin, joka on tällä hetkellä yhteinen alueellisen jätehuoltojaoston ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa alueellisen jätehuoltojaoston henkilökunta huolehtisi tietojen tallentamisesta rekisteriin, tietojen oikeellisuuden tarkistamisesta, rekisterin päivittämisestä, ylläpidosta jne. Kyseinen rekisteri olisi erittäin hankalaa pitää ajan tasalla, koska mm. asiakastietojen muutokset ja kaivojen tyhjennystiedot saataisiin korkeintaan neljännesvuosittain kuljetusyrittäjiltä. Koska kuljetusrekisteritiedot eivät kuitenkaan kata kaikkia alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen viemäriverkoston ulkopuolella olevia kiinteistöjä, tarvitsee valvonnan kannalta käyttökelpoista rekisteriä varten koota tietoja eri lähteistä. Jätehuoltoviranomaisella on järjestelmään kuulumisen osalta ns. seurantavelvollisuus, mutta viime kädessä valvontatehtävät kuuluvat kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa em. viranomaistehtävissä tarvittavat tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä, joista viranomaisen tulee koota tarvittavat tiedot ja sovittaa ne yhteen. Kiinteistöt on todennäköisesti käytävä yksi kerrallaan läpi viranomaisten toimesta mm. kyselylomakkeiden ja kuntien myöntämien rakennuslupien avulla. Työmäärä olisi valtava, eivätkä resurssit nykyisellään riitä kyseisen kartoituksen tekemiseen. Oman haasteensa järjestelmän ylläpitoon tuo laajentuva viemäriverkosto ja muuttuvat jätevesijärjestelmät kiinteistöillä, jonka vuoksi tietojärjestelmän ajantasaisena pitäminen vaatii huomattavia voimavaroja. Asiakasrekisterin perustamisesta, tietojen hankinnasta, rekisterin päivittämisestä ja näiden toimintojen vuoksi palkattavan lisätyövoiman hankinnasta (1-2 henkeä) aiheutuvat kustannukset kohdistuisivat jätemaksujen kautta kuntalaisten katettavaksi. Rekisterin perustamisesta ja kahden työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (n. 200 000 euroa) nostaisivat tämän hetkisten jätemaksujen perusmaksuosuutta seuraavasti:
16 Perusmaksu tällä hetkellä Perusmaksu jätehuoltojaoston budjetin lisäyksen jälkeen Vakituinen kiinteistö 21,08 (ml. alv 24 %) 22,32 (ml. alv 24 %) Vapaa-ajan kiinteistö 11,16 (ml. alv 24 %) 11,78 (ml. alv 24 %) Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustaa asiakasrekisterin kiinteistöistä, joilla sako- tai umpikaivo. Yhtiöllä on yhdyskuntajätteen osalta valmiina tietopohja kiinteistöistä, mutta kaivotiedot on päivitettävä rekisteriin. Päivitystyö tehtäisiin jäteyhtiön toimesta. Kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksissa lainsäädännön edellyttämät kuljetustiedot siirtyvät automaattisesti reaaliajassa asiakas- ja kuljetusrekisteriin, joka on alueellisen jätehuoltojaoston ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välillä yhteinen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa rekisteri syntyy työn ohessa, ilman erityisiä tiedonvaihto-operaatioita kuljetusyritysten kanssa ja rekisteri on mahdollista pitää jatkuvasti ajantasaisena, koska asiakas olisi yhteydessä suoraan rekisterien pitäjään. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä on myös merkittäviä vaikutuksia kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työhön. Teoriassa lakisääteiset vaatimukset valvonnan järjestämiseen ovat samat molemmissa kuljetusjärjestelmissä, mutta käytännössä tehokkaan valvonnan järjestäminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaatii huomattavasti enemmän resursseja. Asiakas- ja kuljetusrekisterien ylläpito tehostuisi ja tiedot olisi mahdollista pitää jatkuvasti ajantasaisina. Ajantasaiset rekisterit parantaisivat olennaisesti lietteen tyhjentämisen ja kuljettamisen valvonnan edellytyksiä, mikä puolestaan vähentää sako- ja umpikaivoista aiheutuvia ympäristöriskejä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä käytössä olevan ajonohjausjärjestelmän avulla voitaisiin myös valvoa sitä, että kiinteistöltä haettu sako- ja umpikaivoliete päätyy kunnan määräämiin vastaanottopaikkoihin tai se hyödynnetään asianmukaisin käsittelymenetelmin ravinteena. Kunnan vastuulle kuuluva sako- ja umpikaivolietteen sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kunnissa. Vielä tälläkään hetkellä valvovalla viranomaisella ei ole tietoa siitä, kuinka paljon toimialueen kunnissa on kiinteistöjä, joiden pitäisi olla sako- ja umpikaivolietteen osalta järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Myöskään siitä ei ole tietoa, ketkä todellisuudessa käyvät tyhjentämässä kiinteistöjen sako- tai umpikaivoja ja mihin lietteet viedään. Myöskään mahdollisista epäkohdista kaivojen tyhjennysvälien noudattamisessa ei saada tietoa. Valvovan viranomaisen kannalta tilanne on nykyisellään mahdoton. Voidaan katsoa, että toimialueen kunnilla ei ole riittäviä resursseja saavuttaakseen hyväksyttävän tason kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteen sekä lietteenkuljetusyritysten toiminnan valvonnassa nykyisessä järjestelmässä. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä kuntien valvontaviranomaisilla ei ole resursseja etukäteisvalvontaan laiminlyöntitapausten estämiseksi, vaan valvontaviranomaisen tietoon tulee ainoastaan räikeimmät epäkohdat ja lain rikkomukset. Tämä on mm. EU:n ympäristöpolitiikan vastaista, koska ympäristönsuojelulainsäädäntö edellyttää esimerkiksi ennaltaehkäisyn
17 periaatteen noudattamista. Myös ympäristön pilaantumisesta aiheutuvilta kustannuksilta vältytään tehokkaalla etukäteisvalvonnalla. Kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja hyvät jätehuollon rekisterit helpottavat valvontaviranomaisen työtä. Jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta, joka on yksi tärkeimmistä asioista kunnallisessa jätehuollon valvonnassa, on ratkaisevasti helpompaa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Valvonta voidaan myös järjestää kustannustehokkaammin ja kohdistaa tehokkaammin niihin seikkoihin, joissa ilmenee ongelmia. On ensisijaisen tärkeää, että viranomainen kykenee tehokkaaseen valvontaan ja lain toimeenpanoon. Tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus hankaloittaa jätehuollon toimivuuden seurantaa alueellisen jätehuoltojaoston alueella ja jätehuollon kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa alueen kiinteistöjen tehdessä suoria sopimuksia kuljetusyritysten kanssa. Valvovan viranomaisen kannalta nykyinen järjestelmä on mahdoton. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia ei voida siten arvioida jätelain 37.1 :n 3 kohdan edellyttämällä tavalla kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset viranomaisten toimintaan. 2. Yhteenveto Edellä esitetyn arvion perusteella jätelain 37.1 :ssä määrätyt edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät kokonaisuudessaan täyty alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Edellytys sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan järjestämänä on, että kaikki jätelain 37.1 :n 1-3 kohdissa säädetyt ehdot täyttyvät. Jätelain 37 :ä noudattaen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksissa on siirryttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (jätelain 36 :n mukaisesti).