KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2012 vp Kala- ja ympäristötalouden koulutus Eduskunnan puhemiehelle Kala- ja ympäristötalouden koulutus Turussa lopetettiin opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä alkuvuonna. Opetusta järjestänyt Turun ammattikorkeakoulu oli ainoa korkeakoulu Suomessa, joka tarjosi myös jatko-opintomahdollisuuden kala- ja ympäristöalan toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Kestävän kehityksen koulutusta annetaan suomen kielellä enää Hämeen ammattikorkeakoulussa, ja kala- ja ympäristötalouteen keskittynyt Turun ammattikorkeakoulu oli alan ainoa ammattikorkeakoulutasoinen koulutuspaikka. Lopettamisen tukena esitellyt perustelut ja valmistelu olivat heikkoja, eikä alueellisia sidosryhmiä kuultu tarpeeksi tai ei lainkaan. Turun kaupungin esittämä ympäristöteknologian koulutusohjelma ei pysty houkuttelemaan erityisalalle kiinnostuneita opiskelijoita siten, että se tuottaisi luonnonvara-alalle tarpeellista osaamista. Opinnot olivat rakentuneet monipuolisesti kalabiologiasta, vesiekologiasta, limnologiasta, kemiasta, matematiikasta, solubiologiasta, tietotekniikasta, kalanjalostuksesta, vesiviljelystä, vesistöjen kunnostamisesta, kalavedenhoidosta, kalastus- ja ympäristölainsäädännöstä sekä projektiopinnoista. Tämä käytännönläheinen iktyonomikoulutus on Turun ammattikorkeakoulun seurantakyselyn perusteella johtanut hyvään työllistymiseen. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 88 prosenttia iktyonomeista oli työelämässä. Alueellisesti kalatalous on merkittävä työllistäjä ja kestävän lähiruuan tuottaja. Kalatalous on elinkeinona erityisen tärkeää Varsinais-Suomen ja Saaristomeren alueella. Paraisilta ammattioppilaitos Liviasta valmistuvat eli luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa suorittavat opiskelijat ovat joutuneet ikävään välikäteen lakkauttamisen takia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten kala- ja ympäristötalouden koulutus maassamme aiotaan tulevaisuudessa järjestää, millä keinoin hallitus aikoo tukea alueita, joita koulutuksen lakkauttaminen koskee ja onko hallitus hylkäämässä kestävän kehityksen periaatteet? Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2012 Lauri Heikkilä /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Heikkilän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 742/2012 vp: Miten kala- ja ympäristötalouden koulutus maassamme aiotaan tulevaisuudessa järjestää, millä keinoin hallitus aikoo tukea alueita, joita koulutuksen lakkauttaminen koskee ja onko hallitus hylkäämässä kestävän kehityksen periaatteet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen tavoitteena on mitoittaa koulutustarjonta kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä ja määrällistä tarjontaa. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 on asetettu koulutustarjonnan tavoitteet eri koulutusasteille ja koulutusaloille. Määrällisten tavoitteiden osalta kehittämissuunnitelmassa on linjattu kalatalouden koulutuksessa ammattikorkeakoulujen vuoden 2016 aloittajatavoitteeksi 20, kun vuonna 2009 aloittajia oli 38. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen osalta vuoden 2016 aloittajatavoite kasvaa 70 aloittajaan, kun koulutuksen aloittajia vuonna 2009 oli 54. Vuoden 2016 tutkintotavoitteet kalataloudessa ovat ammattikorkeakoulujen osalta 13 ja ammatillisen koulutuksen osalta 40. Työelämän tarpeista lähtevän koulutuksen painopiste on siten siirtymässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suuntaan. Samalla on huolehdittava koulutuksen työelämäyhteyden tiivistämisestä, mikä kalatalouden koulutuksessa on erittäin tärkeää. Ammattikorkeakoulut sopeuttavat koulutustarjontaansa valtakunnallisten linjausten pohjalta niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla työelämän tarpeita. Samalla ammattikorkeakoulujen on vastattava koulutuksen kehittämisen tarpeisiin ja huolehdittava koulutuksen laadusta ja tuloksellisuudesta. Tämä edellyttää ammattikorkeakouluilta profiilin kirkastamista ja keskittymistä vahvuusalueille. Osana koulutuksen kehittämistyötä Turun ammattikorkeakoulu on lakkauttanut itsenäisen luonnonvara-alan. Tässä yhteydessä liian pieniksi katsotut kestävän kehityksen ja kalatalouden koulutusohjelmat korvataan suuremman aloittajaryhmän elinvoimaisella ympäristöteknologian koulutusohjelmalla. Näin olemassa olevaa luonnonvara-alan ympäristöosaamista voidaan laajentaa ja täydentää. Muutos antaa ammattikorkeakoululle entistä paremmat mahdollisuudet toimia myös kestävän kehityksen edistäjänä. Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä on toiminnallaan vahvistaa Varsinais-Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on saada korkeakoulujen voimavarat tehokkaampaan käyttöön, jotta ne palvelisivat aiempaa paremmin koko korkeakoulun vaikutusaluetta niin koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuin myös aluekehitystehtävän osalta. Kokemukset osoittavat, että toiminnan uudelleenjärjestelyjen myötä korkeakoulut ja alueet pystyvät innovoimaan uudenlaisia toimintamalleja alueen ja työelämän tarpeita vastaavasti. Usein näiden alueen lähtö- 2
Ministerin vastaus KK 742/2012 vp Lauri Heikkilä /ps kohdista räätälöityjen ratkaisujen on nähty palvelevan paremmin seutukuntien tarpeita kuin pelkkä nuorten tutkintoon johtava koulutus paikkakunnalla. Kalatalouden koulutuksen osalta myös kehittämissuunnitelman mukainen alan vahvistuminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tukee alueen ja alan kehittymistä. Erilaisiin työelämän tarpeisiin voidaan vastata myös korkeakoulujen koulutusrakennetta kehittämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä pohditaan parhaillaan korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tarpeita tutkintoon johtavan koulutuksen lisänä ja rinnalla. Esillä ovat muun muassa kysymykset erikoistumiskoulutuksen tarpeista, erikoistumiskoulutuksen asemoituminen tutkintoihin, alakohtaiset näkymät ja tarpeet sekä rahoitus. Uusilla koulutusmuodoilla voidaan vastata joustavasti ja nopeasti työelämän tarpeisiin, tehostaa prosesseja, saada lisää vaikuttavuutta sekä yhdistää koulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös ammattikorkeakoulujen vuoden 2014 alussa uudistuvat koulutusvastuut tuovat lisää joustavuutta ammattikorkeakoulujen toimintaan ja mahdollisuuksiin vastata työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 742/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Heikkilä /saf: Hur ska utbildningen inom fiskerinäringen och i miljöekonomi i framtiden ordnas i vårt land, på vilket sätt ska regeringen stödja områden som berörs av att den här utbildningen läggs ner och håller regeringen på att ta avstånd från principerna för hållbar utveckling? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringens syfte är att dimensionera utbildningsutbudet så att det motsvarar behovet av nationens bildningsbehov och arbetsmarknaden på lång sikt. Genom en prognostisering av utbildningen styr man utbildningens och examinas strukturer och innehåll samt utbudet av dem i kvantitativt avseende. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning åren 2011 2016 har man ställt upp målen för utbildningsutbudet för olika utbildningsnivåer och inom olika utbildningsbranscher. För de kvantitativa målens del finns i utvecklingsplanen för utbildning inom fiskerinäringen planer på att för yrkeshögskolornas del år 2016 erbjuda 20 nybörjarplatser. År 2009 tog man in 38 nya studerande. Inom yrkesutbildningen ökas antalet nybörjarplatser år 2016 enligt planerna till 70. År 2009 var motsvarande siffra 54. År 2016 är examensmålen inom fiskerinäringen för yrkeshögskolornas del 13 och inom yrkesutbildningen 40. Tyngdpunkten inom den utbildning som utgår från arbetslivets behov håller på att förskjutas till yrkesutbildningen på andra stadiet. Samtidigt måste man se till att utbildningens anknytning till arbetslivet fungerar och förbättras. Speciellt viktigt är detta vad gäller utbildningen inom fiskerinäringen. Yrkeshögskolorna anpassar sitt utbildningsutbud utgående från de nationella linjedragningarna såväl kvantitativt som innehållsmässigt så att det på bästa sätt svarar mot arbetslivets behov. Samtidigt måste yrkeshögskolorna svara på de existerande behoven vad gäller utvecklingen av utbildningen. Vidare måste man se efter utbildningens kvalitet och verkningsfullhet, vilket förutsätter att yrkeshögskolornas profil görs klarare. Fokus ska ligga på kompetensområdena. Som en del av utvecklingsarbetet inom utbildningen har yrkeshögskolan i Åbo lagt ner den självständiga inriktningen på naturbruk. Man har ansett att utbildningsprogrammen inom hållbar utveckling och fiskerinäringen ska ersättas av utbildningsprogrammet för miljöteknologi, som bedöms som livskraftigt och som har ett större antal nybörjarplatser. På detta sätt kan man bygga ut och komplettera miljökunnandet inom det existerande naturbruket. Förändringen gör det möjligt för yrkeshögskolorna att bättre än nu också främja förutsättningarna för hållbar utveckling. Yrkeshögskolan i Åbo har i uppgift att med sin verksamhet stärka välbefinnandet och konkurrenskraften i Egentliga Finland. Syftet med den strukturella utvecklingen är långt att intensifiera användningen av högskolornas resurser. På så sätt kommer hela högskolans verkningsområde att gynnas. Samma gäller såväl utbildningen, forsknings- och utvecklingsverksamheten som regionutvecklingen. Erfarenheterna visar att i takt med omorganiseringen har högskolorna och regionerna kunnat vara innovativa, dvs. de har ta- 4
Ministerns svar KK 742/2012 vp Lauri Heikkilä /ps git fram nya verksamhetsmodeller som svarar mot regionens och arbetslivets behov. Det har visat sig att jämfört med enbart examensinriktad utbildning för unga personer så har ofta de lösningar som har anpassats efter regionens utgångspunkter varit bättre för de ekonomiska regionernas behov. I utvecklingsplanen förutsätter man en viss satsning på fiskerinäringen, vilket innebär en satsning på yrkesutbildning på det andra stadiet. Detta stöder det regionala tänkandet och utvecklingen av branschen. En satsning på att utveckla högskolornas utbildningsstruktur innebär för sin del också att fokus läggs på arbetslivets behov. En arbetsgrupp har tillsatts vid undervisnings- och kulturministeriet för att kartlägga behoven av specialiseringsutbildning i tillägg till och parallellt med examensinriktad utbildning. Fokus ligger bl.a. på behoven av specialiseringsutbildning och dess förhållande till examina, de branschspecifika utsikterna och behoven samt finansieringen. Nya utbildningsformer innebär ett flexibelt och snabbt sätt att svara på arbetslivets behov, att effektivisera processerna, få ökad verkningsfullhet samt att förena utbildningen och forsknings- och utvecklingsverksamheten. Också översynen av yrkeshögskolornas utbildningsansvar år 2014 ökar flexibiliteten i yrkeshögskolornas verksamhet och deras möjligheter att svara mot arbetsoch näringslivets behov. Helsingfors den 25 oktober 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5