SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 20.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 20.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Mäntyniemen herra Tasavallan presidentillä on käytössään kolme arvokasta kiinteistöä: Mäntyniemi arkeen, presidentinlinna juhlaan ja Kultaranta Naantalissa lomailuun. Niiden hoito ja ylläpito ovat kansallinen velvollisuus, siksi presidentin avuksi onkin palkattu kymmeniä henkilöitä. Henkilökuntaan kuuluu kaikkiaan 70 työntekijää, jotka ovat pysyvässä virkasuhteessa. He ovat eri alojen kokeneita ammattilaisia, kuten kokkeja, tarjoilijoita, talonmiehiä, puutarhureita, siivoojia, sihteereitä ja tiedottajia. Jos vaikka itsenäisyyspäivän juhlissa repeää puku, presidentti saa heti apua omalta ompelijalta. Henkilökunnan päällikkönä toimii linnanvouti, jonka virkanimike kuuluu Suomen vanhimpiin. Hän vastaa kaikesta talon arkeen liittyvästä, kuten esimerkiksi siitä, että presidentille tarjoillaan illallinen toivottuun aikaan tai että piha on puhdistettu lumesta. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös varmistaa, että henkilökuntaa on tarvittaessa saatavilla vaikka keskellä yötä. Turvamiehet, jotka ovat poliiseja, eivät kuulu talon henkilökuntaan. He seuraavat presidenttiä kaikkialle, istuvat hänen vieressään panssaroidussa virka-autossakin, jota presidentin pitää käyttää, koska hän ei saa ajaa omalla autolla. Presidentin lähimpään avustajakuntaan, kabinettiin, kuuluu vain 5 6 henkeä. Se on melko vaatimaton määrä. Kabinetin tehtävä on tukea presidenttiä hänen tehtävissään. Se valmistelee presidenttiä haastatteluihin, puheisiin ja virallisiin vierailuihin. Kabinettia johtaa kansliapäällikkö, joka yleensä vaihtuu, kun uusi presidentti astuu virkaan. Presidentin virka-asunnon kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoin, omasta kukkarostaan presidentin ei tarvitse maksaa mitään. Mäntyniemi on ensimmäinen nimenomaan Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto. Siellä hänellä on käytettävissään yksityistiloina 680 neliötä. Asuinrakennus on arkkitehtuuriltaan hyvin eri- 1

35 40 45 50 55 koinen, siinä on 190 ovea, joista vain 10 on samanlaista. Mäntyniemi työllistää usein ikkunanpesijöitä, sillä talossa on kaikkiaan 300 erikokoista ikkunaa. Vaikka presidentin valtaa onkin vähennetty, hän on silti säilyttänyt kansalaisten keskuudessa asemansa arvojohtajana. Vuonna 2010 suomalaiset lähettivät presidentille yhteensä noin 36 000 viestiä, tervehdystä ja kirjettä, joista kolmasosa oli sähköpostina. Presidentillä ei ole suoraa toimivaltaa täyttää kansalaisten kirjeissä esittämiä toivomuksia, vaan ne toimitetaan kyseistä asiaa hoitavalle virastolle. Presidenttiä pyydetään usein kunniavieraaksi näyttelyjen avajaisiin ja toimimaan erilaisten tapahtumien suojelijana tai juhlapuhujana. Tällaisia pyyntöjä hänelle tulee vuosittain yli 1400. Ennen joulua presidenttiparille luovutetaan virallisissa tilaisuuksissa joulukuusi, joulukala ja kinkku. Myös kansalaiset vievät presidenttiparille erilaisia lahjoja. He jättävät Mäntyniemen portille kaikenlaista itse tehtyä, kuten ruokapaketteja, maalauksia, piirroksia ja villasukkia. Tasavallan presidentin virka on erikoislaatuinen myös työajan suhteen. Presidentille ei ole määrätty erikseen työ- tai virka-aikaa. Hänellä ei myöskään ole varsinaista vuosilomaa, vaan hänen on koko ajan oltava valmiudessa. Presidentti on usein matkoilla joko kotimaassa tai ulkomailla, ja lisäksi hänen kalenterissaan on viitisenkymmentä virallista tilaisuutta joka vuosi. Presidentin päiväohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat adjutantit, joista yksi toimii presidentin puolison avustajana. Vaikka presidentin puoliso joutuukin asemansa vuoksi osallistumaan erilaisiin edustustehtäviin, ei hänelle makseta siitä palkkiota tai muuta korvausta. Lähteet: Seura 6/2012; fi.wikipedia.org/wiki/mäntyniemi 1.1b 60 Ravintolapäivä Ravintolapäivä on neljä kertaa vuodessa järjestettävä ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi yhdeksi päiväksi perustaa oman ravintolan, kahvilan tai baarin itse valitsemaansa paikkaan, esimerkiksi puistoon, kotiin, rannalle tai toimistoon. Amatööriravintoloitsijoita yhdistävät luovuus ja aito rakkaus ruokaan. Hinnat ovat yleensä hyvin kohtuullisia, ja useimmiten ne kattavat vain kulut. Ravintolapäivä järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä toukokuussa 2011. Se saavutti heti 2

65 70 75 80 85 90 95 suuren suosion, ja idea on sen jälkeen nopeasti levinnyt muualle maahan. Nyt Ravintolapäivä kansainvälistyy vauhdilla: ruokakarnevaalia on vietetty jo parissakymmenessä maassa. Seuraavana vuonna järjestetyt Ravintolapäivän tapahtumat rikkoivat jälleen ennätyksiä ja saivat ihmiset liikkeelle. Ravintolapäivä on todistanut toimivansa myös talvipakkasilla, sillä helmikuussa sitä vietettiin jäätävässä talvisäässä. Lappiin oli luvattu lähes 30 astetta pakkasta, mutta Rovaniemellä asukkaat avasivat kerrostalon pihalle Aurinkobaarin. Ei meille 28 tunnu missään, tapahtuman järjestäjät vakuuttivat. Toukokuussa yksi Jyväskylän mielenkiintoisimmista ravintoloista oli 11 12-vuotiaiden tyttöjen perustama kuistikuppila. Tytöt tarjosivat keittolounasta ja keräsivät varoja päästäkseen retkelle huvipuistoon. Kaupungissa katettiin pöytä myös ihmisen parhaalle ystävälle. Taulumäen koirapuistossa oli nimittäin tarjolla muun muassa tonnikalakolmioita. Ravintolan tuotto meni eläinsuojelutyöhön kodittomille koirille. Myös Tampereella Ravintolapäivä on ollut todellinen menestys. Toukokuun tapahtumassa esimerkiksi Pitsaa ja kakkua katolla -ravintola oli suositumpi kuin monet oikeat ravintolat Tampereen keskustassa. Kun Krista Salovaara ja Toma Stankevitsch avasivat aamulla viidennessä kerroksessa sijaitsevan kattoterassin, rappukäytävä oli jo täynnä herkkusuita ja jonoa oli melkein kadulle asti. Iltapäivälläkin terassilla oli useita kymmeniä ihmisiä nauttimassa pitsojaan, vaikka samaan aikaan oli käynnissä Suomen ja Venäjän välinen jääkiekkoottelu. Kainuun ensimmäistä Ravintolapäivää vietettiin elokuussa Käkilahden kyläkioskilla. Tapahtuman suosio ylitti sielläkin kaikki odotukset. Ravintolan kyltit jouduttiin ottamaan pois tien varresta, kun kyläseuran valmistama ruoka loppui kesken. Kaikille riitti kuitenkin jälkiruokaa, kahvia ja lettuja. On tämä uskomaton juttu. Vaikka päivä oli viileä, se ei haitannut vaan päinvastoin auttoi meitä pitämään ruoat kylmänä, totesi Aila Alasalmi kyläseurasta. Lähteet: http://yle.fi (20.8.2012); ksml.fi (20.8.2012); aamulehti.fi (20.8.2012); kainuunsanomat.fi (20.8.2012); iltalehti.fi (17.8.2012) 3

1.1c 100 105 110 115 120 125 130 Aavikon salaperäinen vaeltaja Alkuvuodesta 2012 oli Helsingin yliopiston kirjaston vitriineissä esillä suomalaisen tutkimusmatkailijan Georg August Wallinin käsikirjoituksia ja hänen keräämiään esineitä. Wallinia on pidetty vähän salaperäisenä seikkailijana, ja hänestä on kirjoitettu pari nuorisokirjaa. Välillä hän on ollut kokonaan unohduksissa. Nyt hänen jäämistöään on tutkittu tarkemmin, ja hänen päiväkirjoistaan on julkaistu tieteellinen, kommentoitu teos sekä ruotsiksi että suomeksi. Georg August Wallin oli Helsingin yliopiston 1800-luvun värikkäimpiä tiedemiehiä. Hän oli syntynyt Sundin pitäjässä Ahvenanmaalla. Hän kävi koulua Turussa ja rupesi sitten opiskelemaan itämaisia kieliä Helsingissä. Arabian kielen taitoaan hän paransi syntyperäisen johdolla Pietarissa. Suomalaiset 1800-luvun kielimiehet olivat kiinnostuneita etupäässä suomensukuisista kielistä ja kansoista, mutta Wallin valitsi oman tiensä. Jo nuorena hän oli kiinnostunut muista kaukaisista kansoista, erityisesti aavikon beduiineista, jotka hän näki eräänlaisina jaloina villeinä. Vuonna 1843 Wallin pääsi lähtemään suurelle tutkimusmatkalle Arabiaan. Hän oli Helsingissä valmistautunut matkaan opiskelemalla myös lääketiedettä. Hän tiesi nimittäin, että hänen olisi helpompi päästä kansan pariin matkustamalla kiertelevänä lääkärinä. Wallin piti Kairoa tukikohtanaan ja teki sieltä kolme pidempää matkaa Arabian niemimaalle. Arabia oli silloin täysin islamilaista aluetta, sinne oli hankala matkustaa, ja beduiinit asuivat tuntemattomassa erämaassa. Siksi hän ei heti päässyt beduiinien luokse. Hän esiintyi ensin tavallisena turistina Egyptissä ja ihmetteli muun muassa pyramideja. Hän tajusi, että päästäkseen tutkimaan beduiinien oloja hänen täytyisi esiintyä yhtenä heistä. Hän tiesi myös, että kristityn eurooppalaisen saattoi olla jopa hengenvaarallista esiintyä islamilaisella alueella suurten keskusten ulkopuolella. Saavuttaakseen päämääränsä Wallin leikkautti hiuksensa, pukeutui arabialaisiin vaatteisiin ja harjoitteli kamelilla ratsastamista. Hän opiskeli arabian murteita ja opetteli soittamaan arabialaista huilua. Iltaisin hän istui kahviloissa ystäviensä kanssa, kuunteli heidän tarinoitaan ja osallistui moskeijojen rukoushetkiin. Eräs vanhus jopa kehotti häntä menemään naimisiin tai ainakin hankkimaan itselleen arabialaisen orjattaren, kuten muut oppineet tekivät. 4

135 140 145 150 155 160 165 Matkoillaan Wallin esiintyi Keski-Aasiasta kotoisin olevana lääkärinä Abd al-walina. Häntä pyydettiinkin siksi usein parantamaan sairaita. Kerran hänen luokseen tuli beduiiniprinsessa, joka ei ollut onnistunut synnyttämään miehelleen poikaa. Prinsessa pyysi lääkäriltä apua. Wallin rakastui tulisesti beduiinikaunottareen ja yritti taivuttaa tämän luopumaan miehestään ja pakenemaan kanssaan. Suunnitelmasta ei kuitenkaan tullut mitään. Hengenvaaraankin Wallin todella joutui. Kun hän kerran ratsasti oppaansa kanssa Bagdadista Damaskokseen, heidän eteensä ilmaantui yhtäkkiä 20 kamelin karavaani, joka osoittautui ryöstöretkelle lähteneiksi beduiineiksi. Wallin yritti paeta, mutta beduiinit tavoittivat hänet helposti, ja hetken päästä hän seisoi aavikolla vain paita verhonaan. Ryöstäjät sattuivat kuitenkin kuulumaan heimoon, jonka päällikön Wallin oli kerran parantanut. Päällikkö muisti tämän, ja ryöstäjät joutuivat palauttamaan saaliinsa. Muistiinpanonsa Wallin oli onneksi ehtinyt lähettää etukäteen Kairoon. Wallin kehitti omaperäisen salakirjoituksen, jotta hänen kirjoituksensa ja raporttinsa eivät olisi paljastaneet hänen taustaansa. Muistiinpanot hän teki ruotsiksi, mutta arabialaisilla kirjaimilla. Wallin keräsi esineitä ja teki päiväkirjaansa hyvin tarkat muistiinpanot havainnoistaan. Jokaisesta retkestä hän kokosi Kairoon palattuaan laajan matkakertomuksen. Wallinia ei hänen omalla aikakaudellaan suinkaan pidetty vain seikkailijana, vaan hän oli myös arvostettu tiedemies, jonka matkat saivat suurta huomiota. Hän palasi Lontoon kautta Suomeen vuonna 1850, ja jo paluumatkallaan hän piti esitelmän matkastaan Britannian kuninkaallisessa maantieteellisessä seurassa. Heti seuraavana vuonna hänet nimitettiin Suomessa itämaiden kirjallisuuden professoriksi. Hän järjesteli esinekokoelmaansa, tarkisti tietojaan kirjastoista ja kirjoitti useita tieteellisiä artikkeleita. Hänen mielensä paloi kuitenkin takaisin beduiinien luokse. Suunniteltu uusi matka jäi toteutumatta, sillä Wallin kuoli äkillisesti kotonaan jo vuonna 1852, vain 41 vuoden iässä. Lähteet: Yliopisto 1/2012; Löytönen Waismaa, Arabian salaperäinen vaeltaja (2001); www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/wallin_tiede.htlm (4.5.1012) 5

1.1d Uutisia 170 175 180 185 190 Mansikan taimia ja juuria tuhoavaa punamätätautia on löytynyt jo yli 40 mansikkatilalta. Tauti ei ole ihmiselle vaarallinen. Se ei myöskään leviä marjoissa tai vaikuta niiden käyttöön elintarvikkeena. Tauti heikentää mansikan satoa, sillä kasvit saattavat kuolla tai jäädä kooltaan kovin pieniksi. Se on todennäköisesti levinnyt Suomeen ulkomaisten taimien välityksellä jo vuosia sitten. Asiantuntijoiden mukaan tautia ei enää voi hävittää. Lähde: Iltasanomat 8.9.2012 Kuhmon kaupungin järjestämä vedenjakelu päättyy perjantai-iltana. Vesijohtovedestä löytyi edellisellä viikolla bakteereita, jotka tekivät veden juomakelvottomaksi. Uusien näytteiden perusteella vesi on nyt juoma- ja talouskäyttöön soveltuvaa. Vesijohtoveden kloorausta jatketaan toistaiseksi, ja siinä voi esiintyä lievää kloorin hajua lähivuorokausien aikana. Veden laatua tarkkaillaan tehostetusti, ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan heti. Lähde: www.kainuunsanomat.fi (9.9.2012) Ravustuskaudesta on tulossa tavallista lyhyempi. Siksi saalis jää arvioiden mukaan seitsemään miljoonaan yksilöön, eli se on selvästi huonompi kuin viime vuonna. Koska alkukesä oli viileä ja sateinen, poikaset kuoriutuivat myöhään ja rapujen kuorenvaihto myöhästyi. Yleensä ravustus käynnistyy vilkkaana heti pyyntikauden alkaessa, mutta tänä vuonna jouduttiin hieman odottamaan. Syksyn edetessä saaliit ovat kuitenkin parantuneet. Lähde: Helsingin Sanomat 10.9.2012 Nummelan uimahalli avataan yleisölle taas ensi maanantaina. Uimahalli on ollut suljettuna kolmena peräkkäisenä kesänä remontin vuoksi. Tänä kesänä on kunnostettu miesten pukuhuoneet ja sauna. Samanlainen remontti tehtiin viime kesänä naisten puolella. Myös hallin viemäreitä on korjattu, lattiat uusittu ja ison altaan kunto on tarkastettu. Rakennuksen ympärillä tehdään parannuksia: sinne kaivetaan salaojat ja laitetaan vesieristys. Lähde: Luoteis-Uusimaa 7.9.2012 6

195 200 Globe Hope Oy haluaisi tienvarsiopasteet tehtaanmyymäläänsä, joka toimii Nummelassa, mutta Vihdin kunta antoi kielteisen lausunnon. Yritys valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätysmateriaaleista, ja se on maailmalla jo varsin tunnettu. Yrityksen perustaja Seija Lukkala kertoo, että tehtaanmyymälä koetaan matkailukohteeksi ja turistinähtävyydeksi. Se vetää sekä kotimaisia että ulkomaisia ryhmiä ja muita kävijöitä. Se sijaitsee kuitenkin sen verran hankalassa paikassa, että ilman opasteita turistit eivät osaa tulla sinne. Lähde: Luoteis-Uusimaa 12.9.2012 1.2 Läs texten och svara sedan kort på svenska på frågorna a e på sida 12. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Pysyykö pahvit, kestääkö kuski? Mäkiautokilpailuja alettiin järjestää Amerikassa, kun pojat keksivät kiinnittää saippualaatikoihin pyörät vanhoista lastenvaunuista. Mäkiauton rakentaminen vaatii kekseliäisyyttä ja luovaa hulluutta, ja kilpailuissa meno on huimaa ja menopelit ovat mitä mielikuvituksellisimpia. Suomessa mäkiautoilun kultakausi oli 1940 1960-luvulla, mutta kiinnostus mäkiautoiluun on taas kasvussa, mistä ovat osoituksena vuonna 2012 järjestetyt lukuisat kilpailut. Outokummussa mäkiautoperinteellä halutaan tehdä kaupunkia elävämmäksi. Siksi näyttävillä mäkiautoilla ajetaan keskustaan rakennettavalla katuradalla. Kisarata laskee vanhalta kaivokselta pääkadulle, ja radan katuosuudesta tehdään mahdollisimman pitkä. Outokumpulainen opiskelija Helena Vauhkonen oli houkutellut kisaan saksalaisen vaihto-oppilasystävänsä Hanna Trampin. Myös Saksassa ajetaan mäkiautokilpailuja, mutta vasta täällä Outokummussa olen ensimmäistä kertaa kokeilemassa mäkiautolla ajamista, Tramp kertoi. Kaikkien yllätykseksi hän ajoi maaliin sarjansa nopeimpana. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat kilpailevat mäkiautoilla Kemissä. Kilpailut ovat osa yhteistyöprojektia, joka vie tekniikan opetusta käytännöllisempään suuntaan. Autot suunni- 7

1.1a Mäntyniemen herra 1. Mitä presidentin henkilökunnasta sanotaan? A Monet on palkattu kausiluonteisesti B Heillä on vakituinen työ C Joka kiinteistössä on omat työntekijät 2. Mitä linnanvoudin tehtäviin kuuluu? A Huolehtia jokapäiväisten asioiden sujumisesta B Laatia presidentin päivittäinen aikataulu C Palkata tarpeeksi turvamiehiä 3. Miksi kabinetti on presidentille tärkeä? A Sillä on kokemusta hänen edeltäjistään B Sen jäsenet ovat hänen ystäviään C Se helpottaa hänen työtään 4. Mitä Mäntyniemestä kerrotaan? A Siellä on liikaa ovia ja ikkunoita B Se rakennettiin ensimmäiselle presidentille C Siellä asuminen kuuluu presidentin virkaetuihin 5. Mitä kansalaisten lähettämälle postille tapahtuu? A Se ohjataan tarvittaessa eteenpäin B Siihen pyritään vastaamaan nopeasti C Se arkistoidaan presidentin kansliaan 6. Mitä virallisia tehtäviä presidentti myös hoitaa? A Hän tapaa apua tarvitsevia säännöllisesti B Hän tukee luonnonsuojelutyötä C Hän osallistuu moniin kulttuuritilaisuuksiin 7. Millä tavalla presidentin työ on varsin poikkeuksellista? A Hän ei voi itse vaikuttaa ohjelmaansa B Hänellä ei periaatteessa ole vapaa-aikaa C Hänen puolisonsakin hyötyy siitä rahallisesti 8

1.1b Ravintolapäivä 8. Mitä Ravintolapäivästä ilmenee tekstin alussa? A Sen markkinointiin on satsattu paljon B Silloin voi syödä edullisesti C Osallistujilla on yleensä ravintola-alan kokemusta 9. Miten Ravintolapäivä sujui Rovaniemellä? A Se onnistui kylmyydestä huolimatta B Asiakkaita tuli odotettua vähemmän C Tarjoilut jouduttiin siirtämään sisätiloihin 10. Mitä Jyväskylän Ravintolapäivästä kerrotaan? A Lemmikkieläimiäkin oli ajateltu B Toiminta oli siellä hyvin tuottavaa C Kalaruoat olivat erityisen suosittuja 11. Mitä tamperelaisravintolan vieraista käy ilmi? A Jotkut tutustuivat nopeasti toisiinsa B Osa heistä viipyi ravintolassa hyvin pitkään C Monia kiinnosti ruoka enemmän kuin urheilu 12. Mikä Käkilahdessa oli yllättävää? A Ruokaa täytyi hakea lisää muualta B Vilpoisesta säästä oli järjestäjille hyötyä C Suurin osa kyläläisistä oli paikalla 1.1c Aavikon salaperäinen vaeltaja 13. Mitä Wallinista kerrotaan tekstin alussa? A Hänen syntyperäänsä ei tunnettu B Monet ovat lukeneet hänen matkakertomuksiaan C Hänen saavutuksiaan on taas alettu nostaa esiin 14. Mitä hänen opinnoistaan käy ilmi? A Hän opiskeli lääkäriksi ulkomailla B Hän perehtyi ensin suomensukuisiin kieliin C Hän pääsi niiden avulla toteuttamaan haaveensa 9

15. Mitä Wallin ymmärsi Egyptissä? A Hänen oli opeteltava itsepuolustustaitoja B Hänen oli helppo sopeutua aavikkoilmastoon C Hänen piti sulautua joukkoon 16. Miten hän valmistautui tutkimusretkiinsä? A Hän kääntyi islamin uskoon B Hän perehtyi paikalliseen elämänmuotoon C Hän otti itselleen palvelusväkeä 17. Miksi beduiiniprinsessa tuli Wallinin luokse? A Hän oli rakastunut Walliniin B Hän uskoi tämän parantamistaitoon C Hän pakeni sukuaan 18. Miten Walliniin kohdistunut ryöstö lopulta päättyi? A Beduiinit joutuivat pettymään B Wallinin kohtalo oli surkea C Wallinin tutkimukset katosivat 19. Kuinka hän matkoillaan kätki länsimaisen alkuperänsä? A Hän kirjoitti raporttinsa arabiaksi B Hän käytti harhaanjohtavaa kirjoitustapaa C Hän piilotti muistivihkot ystäviensä avulla 20. Miten Wallinin tutkimustyöhön suhtauduttiin Suomessa? A Sitä ei otettu vakavasti B Kiinnostus siihen heräsi hitaasti C Se sai pian tunnustusta 10

1.1d Uutisia 21. Mikä on tyypillistä punamätätaudille? A Se voi levitä kaikkiin kasveihin B Siitä on mahdotonta päästä eroon C Sitä on vaikea huomata 22. Mitä Kuhmon vedestä kerrotaan? A Sen nauttimista pitää edelleenkin varoa B Siinä ei toistaiseksi voi peseytyä C Sen puhtautta on vieläkin seurattava 23. Miksi kauden rapusaaliista odotetaan normaalia pienempää? A Ravustuksen aloittaminen viivästyi B Ravustajien määrä laskee jatkuvasti C Rapuvesiä on entistä vähemmän 24. Mitä uimahallin remontista käy ilmi? A Saneeraus on sujunut odotettua nopeammin B Talon ulkopintoja pitää vielä siistiä C Työt sisätiloissa on saatu päätökseen 25. Millainen ongelma Seija Lukkalalla on? A Asiakkaat eivät löydä hänen myymäläänsä B Hänellä ei ole varaa mainostaa tuotteitaan C Yritystä ei pystytä enää laajentamaan 11

tellaan ja valmistetaan opintoihin sisältyvän projektin aikana. Huhtikuun kilpailu jouduttiin kuitenkin viime hetkellä peruuttamaan huonon sään vuoksi, mutta sisätiloissa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua autoihin ja joukkueisiin ja äänestää hienointa autoa. Kun Helsingin Tähtitorninmäellä järjestettiin mäkiautokisat kolmatta kertaa, niihin osallistui 61 tiimiä eri puolilta Suomea. Voittajaksi hurjasteli jyväskyläläistiimi pallogrilliautollaan. Makkarat olivat tulella jo ennen kisaa, ja auto toimi myös grillinä jopa ajon aikana. Palkinnoksi voittajat pääsivät paikan päälle seuraamaan ralliautoilun maailmanmestaruussarjan Walesin osakilpailua. Helsingin kilpailussa pärjäsi hyvin myös kuopiolaistiimin kalakukkoauto. Tiimi oli panostanut auton kestävyyteen ja käyttänyt materiaalina muun muassa terästä ja metalliverkkoa. Varman päälle rakentaminen toi kuitenkin eteen ongelman: kilpailussa auton enimmäispaino oli 80 kiloa, ja autolle tuli painoa kilon verran liikaa. Autoa täytyi keventää, ja siksi tuoliinkin porattiin reikiä. Lähteet: outokummunseutu.fi (28.8.2012); tokem.fi (28.8.2012); radiocity.fi (28.8.2012); redbull.fi (28.8.2012); savonsanomat.fi (28.8.2012) a) Var bygger man tävlingsbanan i Outokumpu och varför? b) Vad berättar Hanna Tramp om sitt eget tävlande och hur gick det för henne i Outokumpu? c) Varför tävlar ingenjörsstuderande med lådbilar, och vad hände med tävlingen i april? d) Vad berättas om vinnarteamets bil i Helsingfors? (2 saker) e) Vad satsade Kuopioteamet på, och vilket problem ledde satsningen till? 12

2 SANASTO JA RAKENTEET 2.1 Lue seuraavat tekstit ja valitse kuhunkin kohtaan (26 50) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 2.1a Kauppa-auto käy kotiovellasi Totta tosiaan, tien varressa seisoo ihan oikea kauppa-auto! Ja nyt ei olla missään matkojen takana vaan Haagassa keskellä 26. Haagan 1950 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa asuu yhä alueen alkuperäisiä asukkaita, jotka nyt ovat jo iäkkäitä ja joille 27 raahaaminen on raskasta. Tämä pysäkki otettiin reitille 28 sitten asukkaiden pyynnöstä, sanoo Kari Walden, kauppa-auto Vankkurin kuljettaja ja myyjä. Uusia pysäkkejä avataan sinne, missä ostajat ovat. Mutta tänä aamuna paikalle ei tule 29. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin uudet pysäkit löydetään, Walden 30 ja starttaa seuraavalle pysähdyspaikalle. Vaikkei sitä uskoisi, pääkaupunkiseudulla kiertää kaksi Vankkuria 31 viikossa. Kauppa-auto on alkanut kulkea myös Espoon Painiityn 32, koska uudella 26. A Helsingin B Helsingissä C Helsinkiä 27. A maitotölkeillä B maitotölkkejä C maitotölkkien 28. A muutaman viikon B muutamat viikot C muutama viikko 29. A ketään B mitään C mikään 30. A selviää B selvittää C selviytyy 31. A kuutena päivänä B kuudessa päivässä C kuudes päivä 32. A kohti B kautta C päin 13

asuntoalueella on jo asukkaita mutta ei palveluja. Tööt tööt, ja kauppa-auto on paikalla. Nyt ovat ostajatkin. Palveluiden tuominen kodin lähelle on hirveän tärkeä asia, sanoo Aila Hakkarainen, 33 kassiin mahtuu niin maitoa kuin mehuakin. Joku ihmettelee 34, mutta totta kai palvelu maksaa, kun 35 tuodaan kotiovelle, toteaa Sylvi Lappalainen. Hän kerää korin 36 ruokaa viikonlopuksi, ja Walden lyö ostokset kassaan. Sitten mennään taas. Vielä 1970-luvulla kauppa-auto oli tuttu näky maanteillä. Sitten alkoi lasku, ja kauppa-autojen uskottiin unohtuvan 37. Niin ei käynyt. Eri puolilla Suomea liikkuu yhä parikymmentä kauppaautoa. Maakunnissa yrittäjät ovat 38 uusiakin autoja, ja kesäkaudeksi 39 lisätään esimerkiksi leirintäalueille ja siirtolapuutarhoihin. Kauppa-autolle on siis tarvetta. 33. A joka B jonka C johon 34. A kalliit hinnat B kalliista hinnoista C kalliita hintoja 35. A se B sen C siitä 36. A täydestä B täynnä C täyteen 37. A kokonaan B kokonaisesti C koko ajan 38. A hankkineet B vieneet C tuottaneet 39. A pysähdyspaikkoihin B pysähdyspaikkoja C pysähdyspaikoissa 14

2.1b Uivassa kaupassa Laiva tervehtii laiturilla odottavia mökkiläisiä kunnon töötillä: myymälälaiva Christina on 40 Mölandetin saareen Sipoossa. Siv Ahonen, 68, loikkaa tottuneesti laiturille ja kiinnittää 41. Tuo tyttö hyppää laiturille paljon 42 kuin parikymppiset urheilijatytöt, kommentoi Enska Mäntylä, laivan kapteeni. Saaren väki valuu jonossa myymälälaivaan, joka on kuin 43 kauppa. Seiniä kiertävillä hyllyillä on jos jonkinmoista purkkia ja pussia. Kannella on juomakoreja, multasäkkejä ja kaasupulloja. Myös tylsiä sadepäiviä on valikoimassa 44 : lehtihyllyssä on lapsille piirustuskirjoja ja aikuisille vaikkapa elämäkertoja. Kaupan perällä on Ahosen varsinainen työpiste, kassa, ja sen 45 mökkiläiset odottavat kiltisti vuoroaan. 46 kaupat on tehty, Ahonen pomppaa taas laiturille ja irrottaa köydet, ja laiva lähtee liikkeelle. Christina on ainoa lajissaan Suomessa, ja tämä on Ahosen 50. kesä myymälälaivassa. Laiva kulkee 47 kolmea 40. A saapumassa B saamassa C saattamassa 41. A köydellä B köyden C köyteen 42. A kevyemmin B kevyimmin C kevyesti 43. A mitä tahansa B missä tahansa C mikä tahansa 44. A ajatellut B ajatteleva C ajateltu 45. A edessä B edellä C edestä 46. A Kun B Kuin C Kunnes 47. A kesäksi B kesäisin C kesänä 15

eri reittiä Sipoon, Porvoon ja Helsingin saaristossa. 48 lähdetään Helsingistä kahdeksan aikaan, ja paluu on illalla. Aamulla laiva taas 49, ja edessä on uusi reissu. Tätä Ahonen on tehnyt kaikilla kesälomillaan 50 1963. Varsinaisen työuransa hän teki fysioterapeuttina ja fysioterapian opettajana. Mäntylä summaa: Laiva on meille elämäntapa. Ei tätä osaa lopettaa. 48. A Matkalla B Matkaan C Matkassa 49. A lastataan B nostetaan C odotetaan 50. A vuodessa B vuodesta C vuonna Lähteet: Helsingin Sanomat 31.3.2012; Helsingin Sanomat 30.6.2012 16

2.2 Fyll i replikerna i samtalet på naturlig finska med hjälp av tipsen på svenska. Skriv replikerna med tydlig handstil på sida B av svarsblanketten för språkproven. Skriv dem i nummerföljd under varandra. 1. Vahinkoilmoitus lentokentällä Du är på flygfältet och märker att ditt bagage har skadats under resan. Du försöker ta reda på hur du ska rapportera om detta. Lentokenttävirkailija: Miten voin olla avuksi? Förklara att du märkt att ditt bagage har skadats under resan. Fråga hur du ska göra för att meddela om saken. Virkailija: Voit tehdä sen täällä täyttämällä tämän lomakkeen. Ensiksi pitää selvittää tarkemmin, mitä on tapahtunut. 2. Beskriv skadan på din resväska. Berätta med vilket flyg du kommit. 3. Virkailija: Katsotaanpas sitä vähän tarkemmin. Se täytyy kyllä korjata. Täytä vielä tämä vahinkoilmoituskaavake. Säg att du har en reseförsäkring och att du tog den just för den här resan. Virkailija: Sitä ei tarvita tähän. Tämä vahinko on lentoyhtiön aiheuttama, ja se maksaa laukun korjauksen. 4. Säg att du behöver väskan och berätta varför. Virkailija: Lentoyhtiö käsittelee asian, ja sen jälkeen saat postitse kotiin ilmoituksen siitä. 5. Säg att du får väl lov att vänta på beslutet. Tacka för hjälpen. Virkailija: Ei kestä. Toivottavasti asia järjestyy nopeasti. 17

A. 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på samma konceptpapper på finska. Välj den ena uppgiften ur grupp A och den andra ur grupp B. Följ anvisningarna för de uppgifter du valt. Kom ihåg at skriva tydligt. Numrera texterna, räkna antalet ord för vardera texten och anteckna antalet ord i slutet av texterna. Skrivuppgiftens längd: 50 70 ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Du har träffat en finskspråkig flicka/pojke som du gärna skulle vilja träffa igen. Du har letat reda på henne/honom på Facebook. Skicka ett meddelande till henne/honom där du berättar varför du tyckte det var trevligt att ni träffades och föreslå att ni ska ses igen. Föreslå även plats och tid. ELLER 3.2 Du har ätit eller lagat en maträtt som smakade speciellt bra och du vill berätta om den för dina finskspråkiga vänner på Facebook. Berätta var och i vilket sammanhang du ätit/lagat maträtten och varför du tyckte att den var så lyckad. B. Skrivuppgiftens längd: 100 130 ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 På ett finskt diskussionsforum för ungdomar pågår en diskussion om olika boendeformer. Skriv ditt inlägg på forumet och berätta om hur du skulle vilja bo när du flyttar hemifrån. Ta ställning till för- och nackdelarna med att bo i egen lägenhet, i studentbostad eller med att dela bostad med en vän/vänner. ELLER 3.4 En av dina finskspråkiga släktingar funderar på om han/hon borde ta ett sabbatsår efter skolan eller inte. Skriv ett brev/e-postmeddelande till honom/henne och berätta vilka för- och nackdelar du tycker att ett sabbatsår medför. 18

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a d 25 x 1/0 p. x 2 50 p. 1 1.2 5 x 2 0 p. x 2 20 p. 2 2.1 25 x 1/0 p. x 1 25 p. 3 2.2 5 x 3 0 p. x 1 15 p. 4 3.1/3.2 33 p. 7 3.3/3.4 66 p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.