Teollisuus Päijät-Hämeessä

Teollisuus Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen Yrittäjät Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4, 15110 Lahti puhelin 010 322 4300 toimisto@phyrittajat.fi www.phyrittajat.fi

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. YRITYSTEN TAUSTATIEDOT... 5 2.1 Yrityksen kotipaikka ja toimiala... 5 2.2 Yrityksen työntekijämäärä... 6 2.3 Liikevaihto... 7 2.4 Yrityksen kansainvälistyminen... 7 3. TUOTANTO... 9 3.1 Tuotannon sijainti... 9 3.2 Yrityksen liikeidea...10 3.3 Yrityksen valmistamat tuotteet...11 4. ALIHANKINTA JA SOPIMUSVALMISTUS...13 4.1 Alihankinnan kohdentuminen...13 4.2 Tuote- tai asiakaspohjan valikoiman laajentaminen...14 5. TUOTEKEHITYSTOIMINTA JA MUOTOILU...15 5.1 Tuotekehitystoiminta...15 5.2 Muotoilun hyödyntäminen...16 6. PALVELUN OSUUS LIIKETOIMINNASSA...18 6.1 Lopputuotteeseen liitettävät palvelut...18 6.2 Palveluliiketoiminnan merkitys...19 7. TOIMINNAN OSIEN ULKOISTAMINEN...20 7.1 Ulkoistamisen kohteet...20 7.2 Työvoiman ostopalvelut...21 8. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖ KUNNAN KANSSA...22 8.1 Yhteistyö kunnan kanssa...22 8.2 Yritysten tietoliikenneyhteydet...23 8.3 Ympäristölupa...24 9. TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS...25 10. TÄRKEÄKSI KOETUT EDUNVALVONTATEEMAT...27 11. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...29

3 Teollisuus Päijät-Hämeessä 1. JOHDANTO Teollisuudella on Päijät-Hämeessä edelleen suuri merkitys työllistäjänä sekä toimialana. Päijät-Hämeessä teollisten yritysten osuus koko yrityskannasta on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuustuotanto elää kuitenkin myös Päijät-Hämeessä rakennemuutosta. Päijät-Hämeen Yrittäjät toteutti kesän ja syksyn 2013 aikana alueen teollisuusyritysten toimintaa tutkivan selvityksen. Tarkoituksena oli kartoittaa alueen teollisuusyritysten toimintaympäristöä ja toimintatapoja, kansainvälistymistä, yritysten tuotannon erityispiirteitä sekä mm. alihankintayritysten erityistarpeita. Kyselyn avulla pyrittiin myös selvittämään yritysten tulevaisuuden näkymiä toimintaedellytyksistä Päijät-Hämeessä ja löytämään uusia näkökulmia tai painopisteitä yrittäjäjärjestön edunvalvontaan. Selvitys tehtiin kaksiosaisena. Kesän ja alkusyksyn aikana haastateltiin eri teollisuuden alan yrittäjiä eri puolilta maakuntaa. Haastatteluissa esiin nousseet keskustelunaiheet teemoitettiin ja niitä hyödynnettiin sähköisen kyselyn toteuttamisessa. Kysely lähetettiin yhteensä 639:lle toimialaluokitukseltaan teollisuuteen lukeutuvalle jäsenyritykselle. Kyselyyn vastasi 96 yrittäjää, vastausprosentti oli 15. Vastaajajoukossa on myös yrityksiä, joilla ei ole varsianista tuotannollista toimintaa, vaan ne keskittyvät teollisuuden palveluihin kuten kunnossapitoon ja asennustöihin näiden yritysten vastaukset eivät ole mukana tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Eri

4 kysymysten vastauksia on vertailtu vastaajaryhmien välillä mm. työntekijämäärän, toimialan, liikevaihdon sekä yrityksen tuotannon alihankintaluonteisuuden mukaisesti. Raporttiosuuteen on koottu kyselyn keskeisimmät tulokset.

5 2. YRITYSTEN TAUSTATIEDOT 2.1 Yrityksen kotipaikka ja toimiala Vastaukset jakautuivat maantieteellisesti noudattaen pääsääntöisesti maakunnan yleistä yritysrakennetta. Lahdesta vastaajia on 42 % ja Hollolasta, Orimattilasta sekä Heinolasta noin 10,5 %. Nastolan vastaajien osuus on 12,5 %, eli kunnan yrityskannan teollisuuspainotteisuus näkyy kyselyn vastauksissa. Metalliteollisuus on selkeästi teollisuusyritysten yleisin toimiala, yhteensä noin 35,8 % vastaajajoukosta. Kemian-, metsä-, tekstiili-, sähkö- ja sähkötekninen teollisuus edustivat kukin 4,2 7,4 % vastaajista. Muilta toimialoilta osuudet kaikista vastaajista ovat 5,2 % muoviteollisuutta, 4,16 % huonekaluteollisuutta, 4,16 % graafista alaa. Rakennusteollisuutta edustaa noin 2,1 % kaikista vastaajista. Toimiala, vastaajia 95

6 2.2 Yrityksen työntekijämäärä Työntekijämäärä, vastaajia 96 Verrattuna koko yrityskannan keskimääräiseen jakaumaan työntekijämäärän mukaan, kyselyyn vastanneet teollisuusyritykset ovat henkilöstömäärältään suurempia. Yli 50 henkilöä työllistäviä on normaalisti 1 % yrityskannasta, mutta teollisuusselvityksessä näiden yritysten osuus on 7 %. Yksinyrittäjien osuus oli kyselyssä 20,8 %, joka on huomattavasti pienempi osuus kuin yrityskannassa keskimäärin (~60 %). Suurin vastaajaryhmä olivat 2-10 henkilöä työllistävät, noin 70 % vastaajista. 30 % vastaajista on 11 henkilöä tai enemmän työllistäviä.

7 2.3 Liikevaihto Liikevaihtoluokka, vastaajia 94 Liikevaihtoluokan suuruus noudattelee melko hyvin työntekijämäärää. Liikevaihtoluokan mukaan tarkasteltuna alle 100 000 liikevaihtoluokassa on 70 % yksinyrittäjistä. 2-5 hlöä työllistävät jakaantuvat 100 000 1 miljoona -luokkaan, 6-50 henkilöä työllistävät ovat kaikki liikevaihdoltaan 1-10 miljoonaa -luokassa. Yli 50 henkilöä työllistävistä puolet sijoittuu yli 10 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan. 2.4 Yrityksen kansainvälistyminen Yrityksen kansainvälistyminen, vastaajia 83

8 Jopa 75 %:lla kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä toiminta on joko suoraan tai välillisesti riippuvaista vientimarkkinoista. Osuus on merkittävä ja kertoo myös alueen teollisuuden voimakkaasta riippuvuudesta kansainvälisistä suhdanteista ja markkinoista. Suoraa vientiä harjoitti 24 % yrityksistä, ja näistä suurimmilta osin vain yli miljoonan liikevaihdon yritykset (44,8 %), alle miljoonan lv:n vastaava osuus oli 13,5 %. Yksinyrittäjien osalta suoraa tai epäsuoraa vientiä on yli puolella yrityksistä (53,3 %). Vaikka suoraa vientiä ei ole kuin neljänneksellä teollisuusyrityksistä, ovat Päijät-Hämeen teollisuusyritykset silti vahvasti riippuvaisia maailmanmarkkinoiden suhdanteista mm. alihankintaverkostojen takia.

9 3. TUOTANTO Kyselyyn vastanneista yrityksistä 86,5 % on teollisuustuotantoa harjoittavia. Yritykset, jotka eivät harjoita tuotannollista (13,5 %) toimintaa ovat pääosin asiantuntija- ja teollisuuden kunnossapitoyrityksiä. 2,1 % vastanneista yrityksistä teettää koko tuotannon alihankkijoilla eli ovat ulkoistaneet oman tuotantonsa alihankkijoille. 3.1 Tuotannon sijainti Yrityksen tuotantoa sijaitsee, vastaajia 83 Kaikilla kyselyyn vastanneilla tuotannollisilla yrityksillä on tuotantoa Päijät-Hämeessä. Useammassa toimipaikassa Suomessa tai ulkomailla on tuotantoa vain 14,5 %:lla vastaajista. Ulkomailla tuotantoa harjoittavia yrityksiä on vain 2 kappaletta ja ne ovat molemmat yli 50 henkilöä työllistäviä. Ulkomailla tapahtuvan tuotannon osuus jää näilläkin alle 20 %:iin tuotannon kokonaismäärästä. Useassa toimipaikassa toimiminen on yleisempää yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä, 24 % kyseisestä vastaajaryhmästä. Huomioitavaa on, että yhden tuotteen tai yhden päämiehen varassa olevilla yrityksillä oli keskimääräistä enemmän tuotantoa useassa toimipaikassa Suomessa, 28,6 % vastaajaryhmästä, kun kaikkien vastaajien kesken vastaava luku oli 12 %.

10 3.2 Yrityksen liikeidea Mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksen liikeideaa, vastaajia 82 tuotekehitysintensiivistä toimintaa, jossa ratkaistaan asiakkaiden ja markkinoiden tarpeita ennakoivasti 8,54% 6,67% 1,96% 20,69% Yritys suunnittelee ja tuottaa asiakkaan tarpeisiin soveltuvan ratkaisun Alihankinta asiakkaan valmiin tuotemäärittelyn mukaan 57,32% 60% 66,67% 37,93% 34,15% 33,33% 31,37% 41,38% Kaikki vastaajat Yksinyrittäjät Liikevaihto alle miljoona Liikevaihto yli miljoona 0,00% 100,00% Tämän kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa teollisuusyritysten toiminnan luonnetta pääpiirteittäin. Vastaajat joutuivat määrittämään, mikä kolmesta eri vaihtoehdosta kuvaa parhaiten yrityksen liiketoimintaa. Vastaus ei sulje pois myös muiden vaihtoehtojen osuutta yrityksen toiminnassa. Puhdasta alihankintaa asiakkaan valmiin tuotemäärittelyn mukaan pääsääntöisenä liiketoimintana harjoittaa 34 % ja sitä esiintyy eniten yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä. 57,3 % kaikista vastaajista tuottaa asiakkaan tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja ja 8,5 % yrityksistä keskittyy tuotekehitysintensiiviseen ja markkinatarpeita ennakoivaan toimintaan. Liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yrityksistä 41,4 % tekee alihankintaa asiakkaan valmiiden määrittelyjen mukaan. Tässä vastaajaryhmässä on toisaalta myös huomattavan suuri osuus markkinoiden tarpeita ennakoivaa yritystoimintaa, 20,7 % vastaajaryh-

11 mästä. Alle miljoonan euron liikevaihdon yrityksillä on vain vähän tuotekehitysintensiivistä ja ennakoivaa liiketoimintaa, alle 2 % vastaajaryhmästä. Alle miljoonan euron liikevaihdon yrityksistä 66,7 % suunnittelee ja tuottaa asiakkaan tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja ja 31,4 % vastaajaryhmästä tekee alihankintaa asiakkaan valmiin määrittelyn mukaisesti. Yksinyrittäjistä 60 % suunnittelee ja tuottaa asiakkaalle tarvelähtöisiä ratkaisuja ja 33,3 % tekee alihankintaa asiakkaan valmiin tuotemäärittelyn mukaan. Lähes 7 % yksinyrittäjistä keskittyy ennakoivaan ja tuotekehitysintensiiviseen liiketoimintaan. Omana ryhmänään tarkasteltuna, kansainvälistyneet teollisuusyritykset poikkeavat koko vastaajajoukosta. Huomioitaessa ne vastaajat, joilla on suoraa vientiä tai tuotantoa ulkomailla, on todettavissa näiden olevan selkeästi kehitysintensiivisempiä sekä harjoittavan vähemmän alihankintaa. 26 % kansainvälistyneistä yrityksistä tekee pääsääntöisesti alihankintaa ja peräti 22 % keskittyy tuotekehitysintensiiviseen ja tulevaisuuden tarpeita ennakoivaan liiketoimintaan. Yli puolet, eli 52 %, kansainvälistyneistä yrityksistä suunnittelee ja tuottaa asiakkaan tarpeiden mukaisia ratkaisuja. 3.3 Yrityksen valmistamat tuotteet Yrityksen valmistamat tuotteet ovat pääasiassa, vastaajia 83 (monivalinta) Kysymyksen tarkoituksena on selvittää yritysten tuotteiden suuntautumista markkinoilla sekä alihankinnan merkitystä. Omalla tuotteella on kysymyksessä tarkoitettu yrityksen itsensä kehittämää ja tuottamaa tuotetta. Teollisuusyrityksissä yleisintä on

12 omien tuotteiden B-to-B -myynti, jota harjoitti 64 % kaikista vastaajista. Sopimusvalmistusta ilman itse kehitettyä omaa tuotetta on 53 %:lla yrityksistä. Lopputuotteita kulutustavaramarkkinoille on 38,6 %:lla yrityksistä. Julkiselle sektorille tuotteitaan valmisti 29 % yrityksistä. Suurimmalla osalla yrityksiä vastaukset jakaantuvat vähintään kahdelle eri vaihtoehdolle eli yritykset esimerkiksi harjoittivat sekä alihankintaa että omien tuotteiden B-to-B myyntiä. Pelkästään sopimusvalmistusta/alihankintaa muille yrityksille, ilman omaa tuotetta, harjoitti 11,5 % vastaajista. Metalliteollisuuden toimialalla lopputuotteiden suuntautumista kulutustavaramarkkinoille (18,5 %) tai julkiselle sektorille (14,8 %) on selkeästi vähemmän kuin koko vastaajajoukolla keskimäärin.

13 4. ALIHANKINTA JA SOPIMUSVALMISTUS 4.1 Alihankinnan kohdentuminen Mikäli yrityksellä on alihankinta/sopimusvalmistusta, miten se kohdentuu, vastaajia 73 Kysymyksen tavoitteena on kartoittaa miten alihankintapainotteisia teollisuusyritykset ovat, ja kuinka paljon vastaajissa on löydettävissä yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia vain yhdestä tuotteesta tai päämiehestä. Taustatiedoissa pääasiallisen liikeidean perusteella puhtaasti alihankintayritykseksi itsensä määritteli 34 % vastaajista, mutta todellisuudessa 80 % teollisuusyrityksistä harjoittaa alihankintavalmistusta jossakin määrin. Vastaavasti 21,3 %:lla yrityksistä ei ole lainkaan alihankinta-/sopimusvalmistusta. Kansainvälistyneissä eli suoraa vientiä tai tuotantoa ulkomailla harjoittavissa yrityksissä erilaista alihankintavalmistusta esiintyy hieman vähemmän. Kansainvälistyneistä yrityksistä 26 % määritteli liikeideansa pääasiassa alihankintatoimintaan pohjautuvaksi. Jonkinasteista alihankintavalmistusta näistä yrityksistä tekee noin 70 %. Lähes 70 % kaikista vastanneista teki sopimusvalmistusta eri päämiehille erilaisin tuottein, joten suurimmalla osalla yrityksistä ei ole riippuvuutta vain yhden tuotteen tai yhden asiakkaan menestymisestä. Vain yhdestä tuotteesta tai päämiehestä riippuvaisia yrityksiä on vajaa 10 % kysymykseen vastanneista.

14 Alle miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä alihankinnan tai sopimusvalmistuksen osuus on pienempi (71,4 %) kuin yli miljoonan euron liikevaihtoluokassa (82,2 %). Niillä yrityksillä, jotka ilmoittivat tekevänsä sopimusvalmistusta ilman omaa tuotetta, suuntautui suurin osa (88,6 %) eri päämiehille erilaisin tuottein. Yksinyrittäjistä 84,6 % tekee alihankintaa usealle päämiehelle erilaisin tuottein ja 15,4 % ei harjoittanut alihankinta-/sopimusvalmistusta lainkaan. 4.2 Tuote- tai asiakaspohjan valikoiman laajentaminen Haluaisitteko laajentaa tuotevalikoimaa ja/tai asiakaspohjaanne, vastaajia 15 Yhdestä tuotteesta tai päämiehestä riippuvaisissa yrityksissä halu tuotevalikoiman tai asiakaspohjan laajentamiseen oli pienempi (57,1 %) kuin alihankintaa harjoittavilla yrityksillä keskimäärin (66,7 %). Kolmannes vastaajista ei koe tarvetta tuotevalikoiman tai asiakaspohjan laajentamiseen eli liiketoiminta koettaneen vakaaksi nykyisellä liiketoimintamallilla.

15 5. TUOTEKEHITYSTOIMINTA JA MUOTOILU 5.1 Tuotekehitystoiminta Miten tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) tapahtuu yrityksessä, vastaajia 82 (monivalinta) Kaikissa vastaajaryhmissä on itsenäistä yrityksen sisällä tapahtuvaa tuotekehitystoimintaa noin 80 %:lla vastaajista, asiakkaan kanssa tapahtuva tuotekehitys on seuraavaksi yleisintä ja sitä harjoitetaan noin 65 %:ssa yrityksiä. Muussa kuin asiakkaan kanssa tapahtuvassa verkostossa kehittämistoiminta on melko harvinaista (18,3 %), mutta sitä harjoittavat kaiken kokoiset yritykset yhtä yleisesti. Oppilaitosten kanssa tapahtuva kehittämistoiminta on harvinaista (8 %) ja sitä esiintyy lähinnä suuremmissa ja alihankintayrityksissä (17 21 %). Oman tuotekehitysyksikön hyödyntäminen on mahdollista vain liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yritysten kohdalla, sillä pienemmissä liikevaihtoluokissa ei tuotekehitysyksiköitä kyselyn perusteella ole lainkaan.

16 5.2 Muotoilun hyödyntäminen Uskotteko teollisen muotoilun tuovan tuotteelle lisäarvoa, vastaajia 82 Teollisen muotoilun tuomat hyödyt tunnistettiin teollisuusyrityksissä hyvin, sillä 67 % kaikista vastaajista uskoi muotoilun tuovan lisäarvoa tuotteille ja vain 12 % ei nähnyt teollisen muotoilun tuovan hyötyjä. Vain 32,5 % kaikista vastaajista on kuitenkaan hyödyntänyt teollista muotoilua omissa tuotteissaan ja metallialan teollisuusyrityksistä muotoilua hyödyntäneiden osuus on vielä pienempi, 26 %. Aiotko tulevaisuudessa hyödyntää teollista muotoilua tuotekehityksessä, vastaajia 81 Teollisuusyrityksiltä myös kysyttiin aikovatko ne hyödyntää teollista muotoilua tulevaisuudessa osana tuotekehitystään. Vastaukset jakaantuvat melko tasan, kaikista vastaajista 51,9 % suunnitteli teollisen muotoilun hyödyntämistä tulevaisuudessa ja 48,1 % ei aio panostaa tähän osa-alueeseen. Omana ryhmänä tarkasteltaessa kansainväliset, tuotantoa ulkomailla tai suoraa vientiä harjoittavat yritykset olivat selvästi aktiivisempia teollisen muotoilun hyödyntämisessä. Kansainvälisistä yrityksistä 80 % aikoo tulevaisuudessa hyödyntää teollista muotoilua omissa tuotteissaan.

17 Teollisen muotoilun edut tunnistetaan siis keskimäärin useammin kuin sitä hyödynnetään, tai aiotaan hyödyntää, omissa tuotteissa. Yritykset, jotka eivät aio käyttää muotoilua tuotteissaan, mutta tunnistavat sen hyödyt, ovat pääosin alihankintayrityksiä, joilla ei ole omaa tuotekehitystä. Muotoilun hyötyjen osalta vastaajat ovat saattaneet arvioida teollisen muotoilun hyötyjä yleisellä tasolla, eivät siis omien tuotteidensa kautta.

18 6. PALVELUN OSUUS LIIKETOIMINNASSA Osana teollisuusselvitystä tarkasteltiin yritysten palveluliiketoiminnan laajuutta sekä merkitystä koko liiketoiminnalle. Lähes kaksi kolmannesta (65 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä sisällytti lopputuotteisiinsa myös palvelua. 6.1 Lopputuotteeseen liitettävät palvelut Minkälaista palvelua lopputuotteisiin liittyy, vastaajia 54 Asennuspalvelu on kaikissa eri vastaajaryhmissä suosituin palvelun muoto. Suunnittelupalvelu on toiseksi yleisin palvelumuoto. Huomattavaa on, että alle miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä suunnittelupalvelua harjoittaa 64 % kysymykseen vastanneista yrityksistä kun yli miljoonan euron liikevaihtoluokassa suunnittelun osuus putoaa 44,5 %:iin. Pienemmät teollisuusyritykset vaikuttavat hyödyntävän juuri suunnittelupalveluita kilpailuetuna. Huolto-, kuljetus-, toimituspalvelut ovat keskenään yhtä yleisiä

19 noin 42 45 % osuuksilla. Ylläpito- tai elinkaaripalveluita tarjoaa noin 28 % kysymykseen vastanneista yrityksistä. 6.2 Palveluliiketoiminnan merkitys Palveluliiketoiminnan merkitys yritykselle, vastaajia 53 Koko vastaajajoukkoa tarkasteltaessa, palveluliiketoiminnan koettiin tukevan ydinliiketoimintaa, 75,5 % vastaajista. Osuuden vaihtelu eri vastaajaryhmien kesken on pientä (+/- 2,5 prosenttiyksikköä). Yksinyrittäjistä 22,2 % piti palveluliiketoiminnan merkitystä pienenä. Vain yli miljoonan euron liikevaihtoluokassa (5,6 % vastaajaryhmästä) löytyy yrityksiä, joille palveluliiketoiminta muodostaa suurimman osan liikevaihdosta. Palveluliiketoiminnan merkityksen koettiin myös kasvavan eniten tässä vastaajaryhmässä, 22,2 %.

20 7. TOIMINNAN OSIEN ULKOISTAMINEN Tämän osa-alueen tarkoituksena oli kartoittaa, miten teollisuusyritykset ovat tehostaneet toimintaansa ulkoistamalla osia toiminnastaan. 7.1 Ulkoistamisen kohteet Mitä osia yrityksen toiminnasta on ulkoistettu, vastaajia 82 (monivalinta) Ulkoistamisen kohteet vaihtelevat jonkin verran yrityksen liikevaihdon mukaan. Yleisimmät ulkoistetut toiminnot ovat kirjanpito, logistiikka ja siivouspalvelut. Yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä esim. kirjanpidon ulkoistusaste ei ole yhtä suuri (60,7 %) kuin keskimäärin (77,8 %). Näissä suuremmissa yrityksissä logistiikka (64,3 %),

21 siivous (67,9 %) ja asennuspalvelut (17,9 %) on toisaalta ulkoistettu selkeästi keskimääräistä useammin. Yksinyrittäjät ovat kyselyn perusteella ulkoistaneet toiminnastaan käytännössä vain kirjanpidon (93,3 %). Sen sijaan liikevaihdon kasvaessa kirjanpidon merkitys saattaa olla suurempi esimerkiksi toiminnanohjauksellisten tekijöiden takia. 7.2 Työvoiman ostopalvelut Onko osa työvoimasta ulkoistettu ostopalveluiksi? (henkilöstövuokraus, ammatinharjoittajat, muut yritykset yms.), vastaajia 82 Teollisuusyrityksissä on käytössä oman työvoiman lisäksi ostettua työvoimaa joko henkilöstövuokraamisen tai muiden ostopalveluluiden muodossa, esim. ammatinharjoittajat. Suurimmassa osassa yrityksiä työvoimaa ei ole ulkoistettu lainkaan. Liikevaihdon mukaan vertailtaessa työvoiman ulkoistamisessa ei ole suuria eroja. Työntekijämäärän mukaan tarkasteltuna suuremmissa 11 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä työvoimaa on ulkoistanut 44,5 %. Näissä yrityksissä työvoiman ulkoistamisaste on kuitenkin alle 10 % tai maksimissaan 20 % työvoimasta. 2-10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työvoiman ulkoistamista on hyödyntänyt 36 % yrityksistä. Pienemmillä yrityksillä saattaa tuotannon ja tilauskannan vaihteluiden takia olla tarvetta merkittävään kapasiteetin lisäämiseen, mutta ei mahdollisuutta pitää yllä jatkuvasti omaa työvoimaa.

22 8. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖ KUNNAN KANSSA 8.1 Yhteistyö kunnan kanssa Yrityksen ja sijaintikunnan välinen yhteistyö ja tarpeiden huomiointi on, vastaajia 94 Peräti lähes puolet kyselyyn vastaajista ei ole läheisissä tekemisissä sijaintikuntansa kanssa. Huomioitavaa on, että niistä, jotka ovat kunnan kanssa yhteydessä 83,3 % pitää kuntayhteistyötä melko tai erittäin sujuvana (kaikista vastaajista 42 %). Ne jotka pitävät yrityksen ja kunnan välistä yhteistyötä huonosti tai ei lainkaan sujuvana mainitsevat yleisimmin ongelmien liittyvän kaavoitus- tai lupa-asioihin, joita nostettiin esiin useassa avoimessa vastauksessa. Niissä myös kiinnitettiin huomiota liian tiukkaan sääntelyyn esim. yritysten toimitilojen vihermaisemointiin ja rakennustarkastusten määräyksiin, joita ei kuitenkaan ohjeisteta riittävästi yrityksille. Teollisuusyrityksille näyttäisi riittävän yleisen infrastruktuurin ja kaavoituksen toimivuus, mutta avoimissa palautteissa toivottiin kunnalta myös aktiivisempaa yhteydenpitoa. Yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä tyytymättömyyttä kunnan toimintaan

23 ei esiinny käytännössä lainkaan mikä voi merkitä myös sitä, että suurempien yritysten tarpeet huomioidaan paremmin kuin pienten. 8.2 Yritysten tietoliikenneyhteydet Ovatko tietoliikenneyhteydet riittävät yrityksen tuleviin ja nykyisiin tarpeisiin nähden, vastaajia 94 Teollisuusyritysten tietoliikennetarpeisiin pystytään pääsääntöisesti vastaamaan nykyisten tarpeiden osalta (46,9 %) ja vastaajista 28 %:n osalta tietoliikenneyhteydet ovat riittävät myös tuleviin tarpeisiin suhteutettuna. Yrityksen toiminnan laajuus vaikuttaa selvästi tietoliikennetarpeisiin, sillä yli miljoonan liikevaihdon yrityksissä 16 %:lla yhteydet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita ja peräti 19,4 % yhteydet eivät ole riittävän laadukkaat edes nykyisiin tarpeisiin nähden. Internetyhteyden lisäksi myös matkapuhelinten kuuluvuuksissa on ongelmia. Avointen palautteiden perusteella panostukset nopeisiin ja luotettaviin tietoliikenneyhteyksiin vaikuttaisivat positiivisesti erityisesti suurempien yritysten toimintaedellytyksiin. Valokuituyhteys on usean yrityksen toiveena, sillä monet ovat epäluotettavien langattomien 3G-datayhteyksien varassa:

24 Kuituyhteyden saaminen ehdottoman tärkeä liiketoiminnan kannalta. Nykyiset hitaat yhteydet eivät mahdollista verkon yli käytettävien palveluiden käyttöä, eivätkä vastaa tämän päivän tarpeita. 8.3 Ympäristölupa Ympäristölupa-asiat ovat Päijät-Hämeessä ajankohtainen teema ja etenkin pohjavedensuojelumääräykset aiheuttavat ongelmia joillekin alueen teollisuusyrityksille. Selvityksessä kysyttiin teollisuusyritysten ympäristölupavelvoitteista. Peräti 89 %:lla vastaajista ei ollut ympäristölupavelvoitetta. 8,5 %:lle vastaajista on jo myönnetty ympäristölupa ja 2,4 %:lla vastaajista ympäristölupaprosessi on tällä hetkellä kesken. Yhdelläkään vastaajalla ei ollut tilannetta, että ympäristölupavelvoite on olemassa, mutta asiaan ei ole vielä reagoitu. Onko yrityksellä ympäristölupaa, vastaajia 82 Päijät-Hämeen teollisuusyrityksissä ympäristölupavelvollisia on kyselyn perusteella vain 11 %. Ympäristölupavelvollisuus on vain hivenen yleisempää yli miljoonan liikevaihdon yrityksissä kuin sitä pienemmissä. Avoimissa palautteissa prosessia pidettiin kalliina ja byrokratian määrä on etenkin pienempien yritysten kannalta liian suuri ja maalaisjärkeä prosessista koettiin puuttuvan. Usea vastaaja koki prosessin nykyisin myös melko helpoksi ja yksittäisessä vastauksessa ympäristölupaprosessi koettiin jopa kehittävänä toimintana.

25 9. TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Teollisuusselvitykseen vastanneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä miten teollisen tuotannon kanssa käy tulevaisuudessa, säilyykö tuotanto Suomessa, missä ovat suurimmat osaamisvajeet, tarvitaanko paikallisesti enemmän verkostoja esim. alihankintayhteyksiä, ja onko työvoiman saatavuus riittävä. Kysymykseen vastasi 54 yrittäjää. Teollisuusyritykset kantoivat erityisesti huolta työmarkkinoiden joustamattomuudesta sekä kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisestä. Suuri osa vastanneista pitää työvoiman kokonaiskustannuksia aivan liian suurena suhteessa tuottavuuteen. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää siirtyä kohti mallia, jossa työntekijöille maksetaan palkkaa suhteessa työntuottavuuteen, sillä usein työvoiman osaamistasoa ei koeta riittäväksi ja monilla yrittäjillä on ongelmia henkilöstön työmotivaatiossa. Työmarkkinoiden joustavuutta tarvittaisiin lisää, jotta yritykset pystyisivät tasaamaan tuotannon ja suhdanteiden vaihteluita ketterämmin. Kustannustaso on liian korkea (verotus, palkat, byrokratia), työmoraali liian alhainen. Lisäksi aivan liian jäykät työmarkkinat, jotka eivät todellakaan ole tätä päivää. Suomeen saataisiin hetkessä kymmeniä tuhansia työpaikkoja jos yritys pääsisi helpommin eroon työntekijöistä eli irtisanomissuojat purettava. Yritysten työtilanteet muuttuvat jatkuvasti ja tällöin pitäisi olla helpompaa ja ilman lisäkustannuksia päästä eroon ylimääräisestä työvoimasta. Ei kukaan yrittäjä irtisano huvikseen päteviä työntekijöitä. Teollisuusyritykset kaipasivat lisää verkostoitumismahdollisuuksia, jotta syntyisi uusia innovaatioita sekä tehokkaita alihankinta-/yhteistyökokonaisuuksia. Myös suurempia yrityksiä kehotettiin huomioimaan pientenyritysten tarjoamat mahdollisuudet, joilla voidaan lisätä kansainvälistä kilpailukykyä.

26 Paikallinen naapurikateus pitäisi Päijät-Hämeessä saada poistettua ja pitäisi paikallisesti enemmän hyödyntää alihankintaaverkostoja. Teollisuusyrityksillä riittää kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti korkean osaamisen ja pientuotannon osalta tulevaisuus nähtiin valoisana. Palvelutason nostaminen, pitkäaikainen liiketoiminnan kehittäminen ja erikoistuminen ovat ketterien pienyritysten mahdollisuus pärjätä paitsi Suomessa, myös globaalissa kilpailussa, mutta työvoimavaltainen teollisuus tulee yrittäjien mielestä poistumaan Suomesta. Osa kyselyyn vastanneista näki tulevaisuuden kuitenkin synkkänä ja monet kokivat teollisuuden hiipuvan Suomesta kokonaan. Huippu osaajia löytyy pienyrityksistä mutta niitä ei arvosteta. Tuotanto säilyy Suomessa niin kauan kun asiakkaille tilauksen mukaan räätälöidyt tuotteet myyvät.

27 10. TÄRKEÄKSI KOETUT EDUNVALVONTATEEMAT Teollisuusyrityksiltä kysyttiin avointa palautetta yrittäjien edunvalvonnan kehittämiseen. Kysymykseen vastasi 43 yrittäjää. Tämän osa-alueen vastaukset noudattelivat vahvasti edellisen kysymyksen teemoja. Työmarkkinoiden joustavuuden eteen tulisi tehdä paljon työtä, jotta Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa nykyistä paremmin. Palkan sivukulut sekä lisääntyvät säännökset (esim. sairasloman karenssin poistuminen) ovat vaikeuttaneet pienten yritysten toimintakykyä edelleen. Irtisanomissuojan koettiin olevan liian laaja, jotta yritykset pystyisivät toimimaan joustavasti markkinatilanteen mukaisesti. Yksilön irtisanomissuojaa voisi keventää erityisesti pienemmissä yrityksissä. Teollisuusyritykset kantavat laajasti huolta kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansantalouden tilasta. Koulutuspolitiikkaan ja kansainvälistymiseen tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Erityisesti kyselyä edeltävissä haastatteluissa nousi esiin työvoiman osaamistason heikkous, sillä usein uuden työntekijän kouluttamiseen menee usea vuosi, mutta työvoiman hinta on tämän ajan korkea siitäkin huolimatta, että työntekijän tuottavuus ei ole riittävällä tasolla. Usein työvoiman saatavuudessa on myös koettu ongelmia, koska työntekijän saavuttama nettohyöty työnteosta, verrattuna esim. ansiosidonnaiseen päivärahaan, on niin pieni, ettei työllistymistä koeta kannattavaksi. Kansainvälistymisasioissa eri julkisten organisaatioiden tarjoama vetoapu on usein kallista ja yrityksen kansainvälistymisessä oma tekeminen on mielekkäämpää kuin kansainvälistymispalveluiden hyödyntäminen. Verotuksen ja julkisen byrokratian osalta pienyritysten maksutaakat ja byrokratia koettiin aivan liian suureksi. Sääntely on usein yhtä laajaa yrityksen koosta tai tuotannosta riippumatta, jolloin viiden hengen yritys joutuu toteuttamaan samat investoinnit tai lupamenettelyt kuin sadan hengen yritys. Verotukseen ja lupa-asioihin liittyvä paperin pyörittely vie mikro- ja pienyrityksissä liikaa aikaa.

28 Pienyrittäjien aseman parantaminen nousi esiin useassa kommentissa. Verotuksessa henkilöyhtiöt ovat erilaisessa asemassa esim. osakeyhtiöihin verrattuna. Pienten yritysten kannalta olisi tärkeää myös lisätä verkostoitumismahdollisuuksia sekä tarjota edullisia julkisia kehittämispalveluita. Pienille yrityksille tulisi pyrkiä saamaan lisää joustavuutta työvoima-asioissa esim. rajoittamalla työehtosopimusten soveltamista mikroyrityksissä. Säädöksiä on kiristetty riittävästi. Tarve olisi karsia aikansa eläneitä jäänteitä. Esim. pekkaspäivät eivät ole enää tätä päivää. Irtisanomissuojat poistettava Viranomaisten tulisi huomioida pienten yritysten resurssit vastata viranomaisten tulkintoihin mm. hygieniavaatimuksissa, nyt viitekehyksen tuotantomäärät 25 kertaiset suhteessa tuotantomääriimme eli kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi viranomaisten tulkintojen mukaan. Enemmän meteliä pienten yritysten puolesta.(esim. alle 5 henkeä työllistävät, työehtosopimus ohjeellinen).

29 11. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyyn vastanneiden teollisuusyritysten liikevaihtoluokan mediaani on 250 000 1 000 000 euroa ja yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksiä on vain vähän. Teollisuuden työllisyysvaikutus on suuri. Kyselyyn vastanneiden teollisuusyritysten henkilöstömäärän mediaani on 6-10 henkilöä, kun koko yritysjoukosta laskettuna yrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä on 4,6 (Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto 2012). Lähes 2/3 teollisuusyrityksistä työvoimaa ei ole ulkoistettu lainkaan. Yrityksissä, joissa ulkoistuksia on tehty, on työvoimasta ulkoistettu keskimäärin vain 10 %. Työvoimaa ei ole ulkoistettu merkittäviä määriä, vaan esimerkiksi henkilöstövuokrausta hyödynnetään lähinnä silloin kun tuotantokapasiteettia on lisättävä hetkellisesti. Teollisuusyritysten toimintaedellytysten huomioiminen on alueen työllisyyden kannalta tärkeää, sillä menestyvä teollisuusyritys työllistää paitsi itse, myös verkostonsa kautta. Kansainvälistyneitä yrityksiä, joilla on suoraa vientiä tai tuotantoa ulkomailla, on 25 % vastaajista. Kuitenkin jopa 75 %:lla kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä toiminta on joko suoraan tai välillisesti riippuvaista vientimarkkinoista. Osuus on merkittävä ja kertoo myös alueen teollisuuden voimakkaasta riippuvuudesta kansainvälisistä suhdanteista ja markkinoista. Suoraa vientiä harjoittavia yrityksiä tulisi kannustaa kasvamaan sekä pyrkiä lisäämään vientiyritysten määrää, jotta alueen teollisuus ei olisi riippuvainen vain muutaman toimialan tai yrityksen menestyksestä vientimarkkinoilla. Alihankintaa asiakkaan valmiin tuotemäärittelyn mukaan pääsääntöisenä liiketoimintana harjoittaa 34 %, mutta alihankintatuotantoa yhtenä liiketoiminnan osa-alueena harjoittaa 80 % kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä. Yritysten välisen verkostoitumisen edistämistä pidettiin tärkeänä kehittämisaiheena. Teollisuusyrityksistä ei löydy kuin muutamia esimerkkejä riippuvuudesta yhteen päämieheen tai yhteen tuotteeseen, 9,6 % kaikista vastaajista. Kolmannes tämän ryhmän vastaajista ei koe tarvetta tuotevalikoiman tai asiakaspohjan laajentamiseen eli liiketoiminta koettaneen vakaaksi nykyisellä liiketoimintamallilla.

30 Pääsääntöisesti yritykset sisällyttävät lopputuotteeseen myös suunnittelua tai muuta tietotaitoa. On selvää, että osassa pelkästään sopimusvalmistusta harjoittavista yrityksistä tietotaito sisältyy tuotantotavan tai -prosessin kehittämiseen ja yrityksen kilpailuetu markkinoilla sisältyy tuotantotavan räätälöintiin. Palveluliiketoiminnan osuuden voidaan olettaa kasvavan teollisuusyrityksissä ja suurin osa vastaajista sisällytti palveluita liiketoimintaansa. Etenkin pienemmillä teollisuusyrityksillä palveluliiketoiminnan osuus on suuri. Suurimmalla osalla teollisuusyrityksistä palveluliiketoiminnan rooli on vielä ydinliiketoimintaa tukeva, mutta lähes viidenneksellä vastaajista sen merkityksen koettiin kasvavan tulevaisuudessa osana ydinliiketoimintaa. Kehittämistoiminta tapahtuu teollisuusyrityksissä itsenäisesti yrityksen sisällä, mutta sitä tapahtuu myös paljon asiakkaiden kanssa sekä jonkin verran verkostoissa. Oppilaitosten kanssa tapahtuva kehittämistointa on edelleen harvinaista ja sitä voidaan pitää yleisenä vain yli 20 henkilöä työllistävien yritysten joukossa. Teollisen muotoilun edut tunnistetaan teollisuusyrityksissä kohtuullisen hyvin ja suurin osa teollisuusyrityksistä aikoo hyödyntää tai on jo hyödyntänyt teollista muotoilua omissa tuotteissaan. Viranomaistoiminta on selvityksen perusteella melko sujuvaa ja yhteydenpito sijaintikuntaan kohtalaista. Ympäristöluvanvaraisia teollisuusyrityksiä oli noin 11 %, mutta kokemukset lupaprosessista vaihtelivat paljon. Ympäristölupaprosessi näyttäisi kehittyneen jonkin verran joustavammaksi, mutta byrokratian osuus on edelleen suuri. Kunnat huomioivat hyvin suurempien teollisuusyritysten tarpeet, mutta kyselyn perusteella yrityksillä ei ole suurta tarvetta yhteistyöhön kunnan kanssa, mikäli perustarpeet infrastruktuurin, kaavoituksen ja lupien myöntämisen osalta pystytään tyydyttämään. Teollisuuden tulevaisuus Päijät-Hämeessä on vahvasti riippuvainen valtakunnallisen tason päätöksistä mm. työmarkkinoiden joustavuuden sekä kansainvälisen kilpailukyvyn

31 osalta. Yrittäjät tunnistavat selkeästi makrotaloutta koskevat ongelmakohdat ja odottavat, että yrittäjäjärjestö vaikuttaa vahvasti Suomen yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Oman yrityksen kilpailukykyyn luotetaan, mutta yrityksen toiminnasta riippumattomat tekijät määrittävät lopulta miten synkkä tai valoisa teollisuuden tulevaisuus on Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa. Kansainvälistymisen merkitys on suuri, koska jopa 80 % alueen teollisuusyrityksistä on suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia vientisuhdanteista. Yritysten kansainvälistyminen on tärkeää paitsi yksittäisen yrityksen kasvulle myös koko teollisuuden toimialan kasvulle. Vientiyritys työllistää alihankintaverkostonsa kautta myös muita yrityksiä, joten kansainvälistymisen edistäminen on tärkeää myös kotimarkkinoilla toimivien teollisuusyritysten kannalta. Veroasteen alentaminen sekä yrityksille kohdentuvan byrokratian vähentäminen olivat monen teollisuusyrityksen toivelistalla. Etenkin pienemmillä yrityksillä toimintaan liittyvä byrokratia vie paljon resursseja. Suurimpana epäkohtana koettiin että byrokratian määrä ja vaatimukset ovat lähes samat huolimatta siitä, onko kyse viiden hengen vai 50 hengen yrityksestä. Alueellinen kehittämistarve on selvityksen perusteella teollisuusyritysten välisessä verkostoitumisessa. Kyselyssä teollisuusyritysten vahvuutena pidettiin laajalti pientuotannon, korkean teknologian ja osaamispääoman tuomaa kilpailuetua. Vahva verkostoituminen edesauttaisi pienten yritysten osaamisen linkittämistä keskenään ja tuottaisi uusia innovaatioita. Yritysten toiminta alueella koettiin sisäänpäin lämpiäväksi ja yrittäjien tulisi olla avoimempia omassa toiminnassaan sekä tunnistaa tarve yhteistyölle. Tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä teollisuusyritysten toiminnalle ja niissä on edelleen paljon puutteita. Vain alle kolmanneksella teollisuusyrityksistä tietoliikenneyhteydet ovat riittävällä tasolla tulevaisuuden tarpeisiin nähden. Mikäli kunnat eivät aktiivisesti

32 huolehdi esim. valokuituverkon laajentamisesta, on olemassa selkeä vaara, että tyytymättömyys toimintaympäristöön teollisuusyritysten keskuudessa lisääntyy ja teollisuusyritysten mahdollisuudet toimia maakunnan eri osissa vaarantuu. Selkein kehittämistarve liittyy mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi tyytyväisyys kunnan toimintaan oli suurempaa isommissa yrityksissä, mikä saattaa merkitä, että pienempiä teollisuusyrityksiä ei kuunnella yhtä laajasti kuin suurempia. Byrokratia, verotus ja TES-asiat vaikeuttavat huomattavasti mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä. Vastaajien mielestä valtakunnallisella tasolla on löydettävä helpotuksia esimerkiksi irtisanomissuojaan sekä työehtosopimuksen soveltamiseen pienissä yrityksissä. Mikäli säännöt ja velvoitteet ovat kaiken kokoisille yrityksille samat, ei pienemmillä yrityksillä ole mahdollisuutta kilpailla tehokkaasti isompien kanssa samoilla markkinoilla.

Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4, 15110 Lahti puhelin 010 322 4300 toimisto@phyrittajat.fi www.phyrittajat.fi