LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT Rakennus- ja ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2016 Nro 7/2015 Rak.- ja ymp. ltk. 20.9.2016 82 LIITE 3 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, Tainiovaaran ampumaurheilukeskuksen voimassa olevien ympäristölupien lupaehtojen tarkistaminen ja lupien yhdistäminen yhdeksi luvaksi. Samalla haetaan oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Pielisen Ampujat ry Peltokuja 8 81700 Lieksa Yhteyshenkilö: Jiri Åke puh.040 5096835 Kiinteistön omistaa: Lieksan kaupunki LAITOS JA SIJAINTI Tainiovaaran ampumaurheilukeskus, Riuttajärventie 15, Lieksan kylä, Onkimäki 372:1 tila (422-415-372-1). Lieksan kaupunki on vuokrannut vuokrasopimuksella noin 37 ha alueen ampumarataa varten Pielisen Ampujat ry:lle. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2030 saakka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus perustuu ympäristönsuojelulain 27 :ään ja lain liitteen 1 taulukko 2 kohtaan 14 a: ulkona sijaitseva ampumarata. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 1.6.2011 Taltio numero 1460 Dnro 154/1/10 määrännyt hakemaan haulikkoradoille uutta lupaa lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2015 mennessä. Lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (YSA 2 kohta 13 a). ASIAN VIREILLETULO Vireille tulo Hakemus on saapunut ympäristönsuojelutoimistoon 16.12.2015. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
2 Ampumaradalla on voimassaolevat ympäristöluvat: Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristölupa 12.5.2008 skeet ja trap radat, josta Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.6.2011 Diaarinumero 154/1/10, Lieksan terveys- ja ympäristölautakunnan ympäristölupa 12.11.2002 kivääriradat, josta Vaasan hallinto-oikeuden päätös 27.5.2003. Ampumarata-alue on Pohjois-Karjalan vahvistetussa maakuntakaavan 4. vaiheessa merkitty seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi ea ja radan melualue me on merkitty karttaan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Ampumaurheilukeskus sijaitsee noin 10 km päässä Lieksan keskustasta pohjoiseen. Ampumarata-alue on Onkimäen rinteessä noin 150-155 metrin korkeudella merenpinnan tasosta. Ampumaradan maaperä ja haulikkoratojen haulien leviämisalue on pääosin moreenia. Haulien leviämisalueella on myös pieni suo ja suonotkelma. Alue ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 5 km:n päässä ampumaradasta koilliseen sijaitseva Kokkokankaan I luokan pohjavesialue. Ampumaradan etelä- ja kaakkoispuolella, noin 150-200 m päässä on kaksi lampea ja pohjoispuolella noin 300 metrin päässä haulikkoradoista on Riuttapuro/Saarvapuro, joka laskee Pankajärveen. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijaitsevat noin 1,3-1,5 km:n päässä ampumaradasta luoteeseen, lounaaseen ja koilliseen. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset ovat noin 2 km:n päässä ampumaradasta koilliseen. 2,5 km etäisyydellä ampumaradasta on noin 15 loma-asuntoa ja 6 vakituista asuinrakennusta. Osa lomarakennuksista ja ampumaradan koillispuolella sijaitsevat vakituiset asuinrakennukset ovat maastollisesti suurin piirtein samalla korkeudella kuin ampumarata-alue ja haulikkoradat. Ampumaradan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan kuvaus Tainiovaaran ampumarata-alueella on 4 skeet haulikkorataa, 2 trap haulikkorataa, 25 m pistoolirata, practical rata, kaksi hirvirataa, kaksi 100 m kiväärirataa, joista toiseen suunnitteilla suurriistan virka-apurata, 50 m pienoiskivääri-/vapaapistoolirata sekä haulikon kohdistusrata. Lisäksi on 3 tilapäistä ja tarvittaessa kilpailujen aikana toimivaa trap rataa. Ratoja käyttävät säännöllisesti Pielisen Ampujat Ry, Lieksan Riistanhoitoyhdistys, Lieksan reserviläiset, Lieksan reserviupseerit, Pohjois-Karjalan rajavartiosto ja Itä-Suomen poliisilaitos. Noin 40 metsästysseuraa ja noin 60 hirviseuruetta käyttää rataa harjoitteluun ja metsästäjien ampumakokeisiin. Rata on maakunnallisesti merkittävä Pohjois-Karjalan ampuma- ja metsästysseurojen
3 kilpailu- ja harjoitustoiminnalle. Trap ja Skeet radoilla ampuminen on sallittu vain urheilupatruunoilla, joiden materiaali on tällä hetkellä lyijy ja latausmäärä on enintään 28 g. Ampumaradoilla noudatetaan seuraavia ampuma-aikoja: Pienoiskivääri- ja pistooliradoille (kal..22) haetaan rajoittamattomia käyttöaikoja. Muilla radoilla maanantai-perjantai kello 9.00-20.00, lauantaina kello 9.00-18.00 ja sunnuntaina kello 12.00-18.00. Ampuminen radalla on kokonaan kielletty: Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, I ja II pääsiäispäivänä, vapunpäivä, äitienpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja Tapaninpäivänä. Kilpailuviikonloppuina (enintään viitenä viikonloppuna vuodessa) ampuminen on sallittu kello 9.00-20.00. Näistä kilpailuista ilmoitetaan ympäristön asukkaille keväällä tehtävällä kilpailuohjelmalla tai erikseen tehtävällä ilmoituksella. Ampumaradoilla ammutaan vuosittain vuoden 2015 tilastojen mukaan: kiväärirata I 75/100 m 2000 laukausta, kiväärirata II 100 m 2500 laukausta, hirvirata 100 m 3000 laukausta, hirvirata 75/100 m 2000 laukausta, pienoiskivääri ja vapaapistooli 50 m 10 000 laukausta, pistoolirata 25 m 25000 laukausta, practicalrata 87000 laukausta, haulikon kohdistusrata 2000 laukausta ha haulikkoradat 110000 laukausta. Kaikkiaan radoilla ammuttiin 246500 laukausta vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tainiovaaran ampumaurheilukeskus on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1987 lähtien, jolloin sille on myönnetty ensimmäinen sijoituspaikkalupa. Keskus sijaitsee Onkimäki vaaran koillisrinteellä. Toiminta alueella on vakiintunutta. Päästöt maaperään Ampumaradan maaperä ja haulikkoratojen haulien leviämisalue on pääosin moreenia. Kivääriradoilla ammutut luodit jäävät ratojen penkkarakenteisiin. Haulikkoratojen haulit leviävät 150 200 metrin etäisyydelle ampumasektorista. Haulien leviämisalueella on myös pieni suo ja suonotkelma. Ramboll Finland Oy on tehnyt ampumaurheilukeskuksen haulikkoratojen riskinarvion 11.9.2013. Riskinarvio perustuu alueelta 2000, 2005 ja 2013 otettuihin maaperänäytteisiin. Maaperänäytteet on otettu kerroksittain syvyyksiltä 0-0,1 m, 0,1-0,2 m ja 0,2-0,3 m vuosina 2000 ja 2005 yhdestä tutkimuspisteestä, joka on maastoon merkattu puupaalulla. Purovesinäytteet on otettu Saarvapuron yläjuoksulta ja alajuoksulta vuosina 2000 ja 2005. Vuonna 2005 on otettu lisäksi näyte puron pohjasedimentistä syvyydeltä 0-0,1 m. Maaperä- ja pohjasedimenttinäytteistä on tutkittu yleisimpien raskasmetallien pitoisuuksia. Vesinäytteistä on tutkittu antimonin, arseenin ja lyijyn pitoisuudet. Muita haitta-aineselvityksiä alueella ei aikaisemmin ole tehty. Luotiaseiden
4 taustavallien haitta-ainepitoisuuksia ei ole tutkittu. Niissä esiintyy suuria pitoisuuksia metalliyhdisteitä. Tutkimusten perusteella kohteen maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa merkittävin haitta-aine on lyijy. Lyijypitoisuus ylitti vuoden 2000 näytteenotossa tason 2500 mg/kg (vaarallisen jätteen raja-arvon) ollen 10 500 / 3660 mg/kg. Vuoden 2013 näytteenotossa pitoisuus oli 1700 mg/kg ylittäen tason 750 mg/kg (Vna 214/2007 ylempi ohjearvo). Vuosien 2000 ja 2013 näytteissä todettiin myös antimonia, kromia ja nikkeliä ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet. Vuoden 2005 näytteenotossa kaikkien raskasmetallien pitoisuudet olivat vähäisiä. Sedimenttinäytteissä 2005 ja 2013 on todettu kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia 26,5 ja 49 mg/kg) ja vuonna 2013 alajuoksulla alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kromia (210mg/kg). Vuoden 2013 maa-ainesnäytteissä ei todettu PAH-yhdisteitä. Vaikka tutkimusten maaperänäytteissä todettiin myös muita raskasmetalleja, voidaan kohteen maaperän pilaantuneisuuden arviointi suorittaa lyijypitoisuuksien perusteella, koska muiden raskasmetallien pitoisuudet todettiin näytteissä, joissa myös lyijypitoisuus oli korkea. Todetut pitoisuudet sijoittuvat haulikkoampumaradoille tyypilliseen tapaan maaperän pintaosaan pääsääntöisesti 0-0,2 metrin syvyydelle maanpinnasta. Pilaantuneisuutta esiintyy tyypillisesti haulikkoradan ampumasektorilla aina 150-200 metrin etäisyydelle ampumapaikoilta ja pilaantuneen alueen laajuus on täten ratojen lukumäärästä riippuen 3 6 hehtaaria. Pilaantuneen alueen laajuuden määrittäminen voidaan tehdä lyijypitoisuuksien perusteella. Ampumapaikkojen edustalla on myös PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia alueella, johon savikiekot putoavat. PAH-yhdisteitä sisältävien pilaantuneiden maa-ainesten määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin lyijyä sisältävien pilaantuneiden maiden. Tyypillisesti voimakkaimmin pilaantuneita maa-aineksia on ampumasektorin keskeisimmällä alueella ja määrällisesti yli puolet koko pilaantuneiden maiden määrästä. Pilaantuneita maa-aineksia on tyypillisesti haulikkoradoilla luokkaa 4000 7000 m3ktr ja PAH yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia 30 50 m3ktr. Olettamalla lyijyn keskipitoisuudeksi haulikkoradan pilaantuneissa maa-aineksissa 1700 mg/kg lyijyn kokonaismäärän alueen pilaantuneissa maa-aineksissa voidaan karkeasti arvioida olevan noin 5500 kg. Vuosittaisella ampumamäärällä 110 000 laukausta maaperään kertyy lyijyä hauleista 2640 kg. Riskiarvion johtopäätökset: Riskitarkastelun perusteella riski ampumarata-alueen maaperässä oleville haitta-aineille altistumiselle suoran ihokosketuksen tai suun kautta nykyisellään on olemassa ainoastaan, mikäli pilaantuneilla alueilla suoritetaan kaivutöitä. Altistuminen tässäkin tapauksessa on kuitenkin satunnaista ja altistusajat lyhyitä, joten mahdollisesta altistumisesta aiheutuvat terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä.
5 Haulikkoampumarata-alueen maaperässä esiintyy kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia. Maaperän kohonneista haitta-ainepitoisuuksista esitetyn riskitarkastelun perusteella ei ole merkittävää riskiä haitta-aineiden leviämiselle alueen nykyisellä käytöllä. Haitta-aineille altistuminen on teoriassa mahdollista, mutta haittavaikutukset kuitenkin ovat hyvin epätodennäköisiä. Pohja- ja pintavedessä todettuihin pitoisuuksiin on suhteuduttava varauksellisesti, koska todetut vähäiset haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole ampumaratatoiminnalle tyypillisiä ja pitoisuuksien tarkempaa selvitystä varten olisi tehtävä lisätutkimuksia. Riskiperusteista tarvetta kohteen maaperän kunnostukselle ei alueen nykyisellä käytöllä ole. Kohdealueen maaperän kunnostustarve tulee arvioida uudelleen, mikäli kohdealueelle on tulevaisuudessa suunnitteilla maarakennustoimintaa tai kohteen maanomistuksessa tapahtuu muutoksia. Haulikkoradan alueella ei ole tarvetta erityisille kunnostus- tai suojaustoimenpiteille. Haulikkorata-alueen ojitusta ja maan muokkausta tulee välttää, jotta haitta-aineet eivät töiden seurauksena lähde liikkeelle. Melu Ammunnasta aiheutuva melu on impulssimaista melua, joka koetaan tasaista melua häiritsevämmäksi. Ampumamelun häiritsevyyteen vaikuttavat laukausäänten voimakkuuden lisäksi myös laukausten lukumäärä ja vuorokaudenaika. Terveysvaikutusten lisäksi melu heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä monin tavoin. Melun haitalliset vaikutukset korostuvat muuten hiljaisiksi koetuilla alueilla. Sääolosuhteet ja erityisesti tuulen suunta vaikuttavat merkittävästi melun leviämiseen. Ympäristöministeriön ampumaratatyöryhmän mietinnön (38/2006) mukaan esimerkiksi kilometrin etäisyydellä ampumaradasta melun enimmäistasot voivat vaihdella yli 20 db tuulen suunnasta ja muista sääolosuhteista riippuen. Tainiovaaran ampumaurheilukeskus sijaitsee alueella, jossa ei ole muita ympäristömelua aiheuttavia toimintoja. Lähiympäristössä on vakituisen asutuksen lisäksi loma-asutusta. Ampumaurheilukeskus sijaitsee suhteellisen korkealla ympäröivään maastoon nähden, joten maaston melua vaimentava vaikutus jää vähäiseksi etenkin ampumakeskuksesta pohjoiseen, koilliseen ja itään. Ampumaradan länsipuolella, Saarivaarantien varressa olevien asuin- ja lomarakennusten ja ampumaradan välissä on melko korkeita mäkiä. Ampumaradan vieressä oleva Onkimäki muodostaa luontaisen meluesteen haulikkoratojen ja Saarivaarantien suunnan kiinteistöjen väliin. Skeet-ratojen ampumasektori on laaja (n. 160 ). Tainiovaaran skeet-radoilla ammuntasuunnat ovat ampumapaikasta riippuen luoteen ja idän välillä. Trap-radalla ampumasektori on 90 ja ampumasuunta on luoteen ja koillisen välillä. Tilapäisellä trap-radalla ampumasuunta on koillisen ja lännen välillä. Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan vallitsevat tuulensuunnat ovat Lieksassa lounaasta ja etelästä.
6 Ampumaradan lähialueen asukkaat ovat valittaneet meluhaitoista lähes koko ampumaradan toiminnan ajan. Ampumaradan melusta on tehty useita selvityksiä. Selvityksiä on tehty sekä mittaamalla että laskentamallia hyväksi käyttäen. Meluselvitykset Mallilaskelmat Pielisen Ampujat teetti vuosina 2000 2001 I&M Suunnittelu Oy:llä meluselvityksen ampumaradan laajennushankkeeseen ja ympäristöluvan hakemiseen liittyen. Selvityksessä arvioitiin yhteispohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia hyväksi käyttäen myös nykyisten haulikkoratojen melua ympäristöön. Mallilaskennassa käytettiin aseena 12 kaliiberin haulikkoa. Nykyisten haulikkoratojen impulssimelutaso L AImax db melumallilla laskettuna (kohdenumerointi vastaa myöhempien mittausten kohdenumerointia niissä kohteissa, joissa mittauksia on tehty).i&m Suunnittelu Oy. Kohde Kohdetyyppi L AImax db Altaanpohja loma-asunto 53,9 Louhiranta (nro 2) loma-asunto 70,4 -heijastus Löpönvaarasta 70,1 Repokangas (nro3 lähellä) loma-asunto 58,8 Koivumäki (nro 4) loma-asunto 68,4 Koivunotko vakituinen asunto 66,9 Jahvettikallio (nro 6) vakituinen asunto 67,5 Tainio loma-asunto 53,2 I&M Suunnittelu Oy:n tekemässä selvityksessä on arvioitu myös haulikkoratojen melua vaihtoehtoisissa paikoissa. Vaihtoehtoisina paikkoina on selvityksessä ollut ampumaradan lounais- ja länsipuolella olevat alueet, joissa maastoa voitaisiin osittain käyttää meluesteenä. Mittaukset Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus (I mittaus) Metsästysammunnan SM-kisojen aikaan heinäkuussa 2002 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus teki melumittauksia kuuden asuin- ja lomarakennuksen piha-alueilla. Kilpailujen aikaan kaikkien vakituisten ampumapaikkojen lisäksi oli käytössä tilapäisiä metsästystrap-ratoja. Tilapäisten trap-ratojen ammuntasuunta oli päinvastainen kuin vakituisilla haulikkoradoilla. Tulosten voidaan katsoa kuvaavan pahinta mahdollista melutilannetta ampumaradan ympäristössä. Korkeimmat mitatut L AImax tasot olivat tässä selvityksessä 70,3-79,3 db. Tästä selvityksestä ei kuitenkaan voi yksilöidä eri aselajeista ja radoista aiheutunutta melua. Mittausraportin johtopäätöksissä todetaan, että korkeimmat hetkelliset maksimimelutasot Tainiovaaran urheiluampumakeskuksen ympäristössä aiheutuvat todennäköisesti haulikkoammunnoista. Mittaustulosten perusteella
7 laukausäänet kantautuvat lähimpien asuin- ja lomakiinteistöjen kohdalle esitettyjä ohjearvoja korkeampina. Puutarhaliike Helle Oy Pielisen Ampujat ry teetti syyskuussa Puutarhaliike Helle Oy / Marko Tuomisella skeet-ratojen meluselvityksen. Trap-ratojen melua ei tässä selvityksessä ole mitattu. Raportissa ei ole arvioitu mittausepävarmuutta. Yhteenveto tuloksista on jäljempänä haulikkoratojen yhteenvetotaulukossa. Mittausraportin johtopäätösten mukaan skeet-ratojen melutaso käytetyissä mittauspisteissä ei ylitä ampumamelun ohjearvoja, eikä siten estä ratojen käyttöä. Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus (II mittaus) Lieksan kaupunki teetti syyskuussa 2007 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksella haulikkoratojen melumittaukset. Samalla mitattiin ampumaurheilukeskuksen muidenkin ratojen melutasot. Mittauksia tehtiin neljässä mittauspisteessä. Mittareiden toimintahäiriöistä johtuen kaikkia tuloksia ei saatu kahdessa mittauspisteessä. Raportin yhteenvedon mukaan vakituiseen asumiseen käytettävien alueiden L AImax ohjearvo 65 db ylittyi mittauspisteessä 6 (Heinävaara/Jahvettikallio) ammuttaessa skeet-rata 4:llä ja trap-radalla. Loma-asumiseen käytettävien alueiden L AImax ohjearvo 60 db ylittyi seuraavilla radoilla ja seuraavissa mittauspisteissä: mittauspisteessä 2 (Louhiranta) skeet-radoilla 3 ja 4 sekä trap-radalla ammuttaessa mittauspisteessä 3 (Repokangas/Riuttajärvi) skeet-radoilla 2 ja 3 ammuttaessa Tmi Rauno Pääkkönen Tainiovaaran ympäristömelumittaukset 30.6.2015 Saadut mittaustulokset ovat yhteensopivat aikaisemman lausuntomme laskemalla saatuihin tuloksiin (TMI Rauno Pääkkönen, lausunto 20.11.2014). Edelleen mittaustulokset ovat sopusoinnussa lausunnossa esitettyyn mallinnukseen. Ratojen melut eivät tarkastelun perusteella pysty summautumaan siinä määrin, että niillä olisi enimmäistasoja lisäävä vaikutus. Skeet ja trap ratojen mittaustulosten keskiarvot eivät ylittäneet ohjearvoa. Mittaustulosten keskiarvot eri mittauskohteissa olivat kuitenkin epävarmuus huomioiden ohjearvon luokkaa. Yksittäisten laukausten enimmäisarvot saattavat ylittää joissakin sääoloissa ohjearvot. Muut melumittaukset Pielisen Ampujat ry teki syyskuussa 2005 itse ja yhdessä Pohjois-Karjalan Aikuisopiston koulutusalavastaavan kanssa mittauksia neljässä pisteessä. Lisäksi Lieksan kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt useita mittauksia ampumaurheilukeskuksen ympäristössä. Näitä mittaustuloksia voidaan pitää
8 lähinnä suuntaa antavina. Haulikkoratojen osalta nämä mittaukset ovat puutteellisia. Radoilla vuosina 2006 ja 2007 ja 2015 tehtyjen melumittausten yhteenveto, yksittäisten laukausten keskiarvot ja kovimmat laukaukset Mittauspiste Rata Jyväskylän yliopisto LAI max db Puutarhaliike Helle Oy LAI max db Tmi Rauno Pääkkönen LAI max db Louhiranta (2), loma-as. Repokangas (3), loma-as. Koivumäki (4), loma-as. Jahvettikallio (6), vak.as. keskiarvo kovin laukaus keskiarvo kovin keskiarvo kovin laukaus laukaus skeet 1 59,3 59,8 55 65,1 53 70 skeet 2 59,9 61,1 54 63,2 59 65 skeet 3 60,1 63,3 - - 53 68 skeet 4 67,4 68,3 - - 53 69 trap 75,8/75,4 77,7/80,5 - - 61/58 68/70 kohdistu 55 62 s.308 kohdistu 48 62 s 5,7 mm hirvi r2 59 68 luodikko 54 62.308 luodikko 5,7 52 63 skeet 1 50,6 48,3 55 65,1 52 56 skeet 2 62,7 66,1 54 63,2 54 63 skeet 3 63,7 66,7 - - 54 67 skeet 4 54 62 trap 5 54 62 trap 4 53 58 skeet 1 52,6 55,3 49 63,5 alle 50 49 skeet 2 50,8 60,2 51 63,6 alle 50 52 skeet 3 49,0 53,1 47 60,8 alle 50 43 skeet 4 56,0 61,3 - - alle 50 48 trap 44,8/48,5 45,3/50,2 - - alle 50 ei hav. skeet 1-63,2 63 71,3 59 68 skeet 2-59,3 58 68,4 58 68 skeet 3-64,7 58 68,2 58 65 skeet 4 64,3 67,1 - - 59 67 trap 66,8/65,1 71,3/67,5 - - 61/63 67/70 kohdistu 55 59 s.308 kohdistu 56 60 s 5,7 mm hirvi r2 62 68 luodikko 61 71.308 luodikko 5,7mm 58 71 Mittausepävarmuus on mittauksissa 10 db, koska ampumaradan ja mittauspaikkojen välinen etäisyys on yli 500 m. Mitattujen laukausten keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia keskenään keskiarvon laskentatavan erovaisuudesta johtuen.
9 Tmi Rauno Pääkkönen Tainiovaaran melun mallintaminen ja arviointi 2014 Melun leviämistä ampumaradalta lähimpään kohteeseen arvioitiin ja laskettiin Kilden mallilla ja sapluunamalleilla. Kuvassa on esitetty ampumaradan melualueet kun melun vaimenemisessa on otettu huomioon maastonmuodot. Sapluunamallien perusteella melualue 70 db ei ylity Pihlajamäen talon pihamaalla, 65 db malli on suunnilleen talon alueella ja 60 db mallin mukaan enimmäistaso 60 db ylittyy talon kohdalla. Keskimääräisesti tarkastellen suurimmat arvot pihamaalle tulevat kivääriradalta (63 db) ja trap-radalta (60 db), joilla ampumasuunta on aina suunnilleen sama.
10 Melu alittaa enimmäistason 65 db kaikissa lähimmissä kohteissa. Toisaalta lähimmässä kohteessa ylittyy 60 db enimmäistaso, mutta epävarmuus huomioiden ohjearvot eivät ylity. Meluhaittojen vähentäminen I&M Suunnittelu Oy:n vuosina 2000-2001 tekemässä meluselvityksessä on todettu, että ammuntamelua on erittäin vaikea vaimentaa nykyisillä haulikkoradoilla. Ammunnan kannalta ns. taivasrata on ihanteellinen, mutta melun leviämisen kannalta se on samalla pahin mahdollinen tilanne. Em. meluselvitysraportissa on esitetty, että ampumakeskuksen vieressä olevaa Onkimäkeä voitaisiin yrittää käyttää melun vaimennukseen. Raportissa on esitetty melumalliin perustuen vaihtoehtoinen ampumapaikka, jota voitaisiin käyttää harjoitteluammuntaan ja näin vähentää häiritsevän voimakkaiden laukausäänien yleisyyttä. Tmi Rauno Pääkkösen melun mallintaminen ja arvioinnissa 2014 on otettu kantaa melun vähentämiseen: Aikaisemmissa selvityksissä on todettu, ettei haulikkoratojen melun hallitsemiseksi löydy merkittäviä keinoja, koska pohjoisen suuntaan ei ole mahdollista rakentaa maavallia. Toisaalta on käyty pohdintoja siitä, että ratoja voitaisiin suunnata toisella tavalla. Joka tapauksessa meluntorjunnan mahdollisuudet kannattaa pohtia. Kivääriratojen ja trap-haulikkoratojen osalta meluntorjunta on helpompaa, koska päätyvalli täytyy olla joka tapauksessa ja päätyvallia korottamalla päästään hieman melua vaimentamaan. Tämä toimii erityisesti radan taakse ja sivulle. Haulikkoradoilla ei ole tehty melusuojauksia eikä niitä ole esitetty tehtäväksi myöskään lupahakemuksessa. Hakemuksessa ei ole esitetty muitakaan toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi. Jätteet ja niiden käsittely Muodostuvat pahvijätteet tauluista ja patruunalaatikoista pahvinkeräykseen. Tauluja paikataan ja käytetään monia kertoja enne kierrättämistä. Metallihylsyt metallinkeräykseen. Vähäinen sekajäte menee huoltorakennuksesta kaatopaikkajätteeksi. Jätteiden keräyksen hoitaa T Lehikoinen ky. Huoltorakennuksen jätevedet käsitellään omassa maapuhdistamossa. Saostuskaivoliete tyhjennetään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Kaikissa radan korjaamiseen ja kehittämiseen tähtäävissä toiminnoissa hyödynnetään BAT- ja BEP-raportin esiin nostamia tekniikoita, raportin julkaisemisen jälkeen radalla ei ole tehty merkittäviä rakentamis- eikä kehittämishankkeita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Kuulutus Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Lieksan kaupungin ilmoitustaululla 1.2 1.3.2016 ja kotisivuilla. Kuulutus on julkaistu Lieksan lehdessä 30.1.2016.
11 Lupahakemuksesta tiedottaminen Naapurikiinteistöjen ja lähialueen kiinteistöjen omistajille (28 kpl) on lähetetty ilmoitus- ja kuulemiskirje 29.1.2016 hakemuksen vireilläolosta. Muistutukset Hakemuksesta on jätetty 3 kirjallista muistutusta tai mielipidettä. Muistutus Pirjo Räty Vastustaa muistutuksessaan rajoittamattomia ampuma-aikoja pienikaliiberisille aseille, koska se merkitsisi jatkuvaa ympäristöhaittaa. Muistutus Toini ja Reijo Meriläinen Vastustavat ampuma-aikojen laajentamista nykyisestään, nykyiset ampuma-ajat ovat ympäristön kannalta sopivat. Ampumamelu kantautuu nykyisellään häiritsevästi heidän mökilleen kalliovaarasta takaisin heidän mökilleen. Haluavat korvausta mikäli ampuma-aikojen laajennus toteutuu. Muistutus Martti Lappalainen Muistutuksessaan vastustaa ampuma-aikojen lisäämistä nykyisistä ampuma-ajoista. Kannanottoaan Lappalainen perustelee sillä, että KHO:n päätös on annettu juuri ampumamelusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja melun torjumiseksi ei ole tehty toimenpiteitä. Kun ratojen luvat yhdistetään niin ympäristön hetkellinen melurasitus kasvaa. Lappalainen on mielipiteessään lisäksi kerrannut laajasti Tainiovaaran ampumaradan melumittauksia alkuajoista lähtien. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty seuraavat lausunnot: Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat, Pohjois-Karjalan ympäristöterveys ja Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto /maankäyttö. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen lausunto 17.2.2016 Ampumaurheilukeskuksen toiminta Toiminnanharjoittajan selvillä olovelvollisuuteen kuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset siitä, että ampumaurheilukeskuksen ampumaratatoiminnassa ja sen kehittämisessä huomioidaan paras käyttökelpoinen tekniikka. Ampumaratamelu Meluvaikutuksia voidaan tarkastella sekä yksittäislaukaukseen perustuvan enimmäisäänitason LAImax että keskiäänitason LAeq perusteella. Keskiäänitason arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös muut alueelle sijoittuvat, melua tuottavat toiminnot. Ampumamelulle on olemassa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot, joita ELY-keskus suosittelee ensisijaisesti sovellettavan. Valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) annetut ohjearvot ampumaratojen
12 aiheuttamalle melutasolle on määritetty impulssiaikavakiolla painotettuna maksimitasona (LAImax). Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakioilla määritettyä arvoa 65 db(laimax) asumiseen käytettävällä alueella ja 60 db(laimax) loma-asutukseen käytettävällä alueella. Ampumarata-alueen toiminnan laajuus ja laaditut meluselvitykset huomioon ottaen toiminnan harjoittajan tulisi varautua tarvittaessa tekemään ne lisätorjuntatoimenpiteet, joiden perusteella melunormin mukaiset 65 db(laimax) ja 60 db(laimax) alueita saadaan supistettua. Myös ampumaurheilukeskuksen alueella olevat radat ja niiden käyttöajat on syytä tarkentaa ympäristölupamääräyksin. Lupamääräyksissä tulee huomioida myös ampuma-aikojen mahdolliset poikkeamat ja niistä tiedottaminen. Edellä esitetyn lisäksi lupapäätöksessä tulee tarpeen mukaan rajata ampuma-aikoja ja ampuma-ajankohtia siten, että lähiympäristössä on mahdollisuus myös nk. hiljaisiin viikonloppuihin ja aamuihin varsinkin juhlapyhien aikaan. Maaperä ELY-keskus toteaa maaperän osalta, että ympäristönsuojelulaissa YSL 7 :n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulaki sisältää myös maaperän pilaamiskiellon (YSL 16 ) ja pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 17 ). Vaikka ampumaradan toiminnasta joutuu ratarakenteisiin ja maaperään luoteja ja hauleja sekä pidemmällä aikavälillä niiden sisältämiä haitallisia aineita, seurauksena ei saa aiheutua kiellettyjä vaikutuksia. Tällaisia ovat vaara tai haitta terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoinen vähentyminen taikka muuta niihin verrattavaa yksityisen tai yleisen edun loukkaus. Hakemusasiakirjan liitteenä olevasta Ramboll Finland Oy:n 11.9.2013 päivätyssä Tainiovaaran ampumaurheilukeskuksen haulikkoratojen tutkimusraportti ja riskinarvio todetaan, että tutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa merkittävin haitta-aine on lyijy. Lyijypitoisuus ylitti vuoden 2000 näytteenotossa tason 2500 mg/kg (vaarallisen jätteen raja-arvon) ollen 10 500 / 3660 mg/kg. Vuoden 2013 näytteenotossa pitoisuus oli 1700 mg/kg ylittäen tason 750 mg/kg (Vna 214/2007 ylempi ohjearvo). Vuosien 2000 ja 2013 näytteissä todettiin myös antimonia, kromia ja nikkeliä ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet. Vuoden 2005 näytteenotossa kaikkien raskasmetallien pitoisuudet olivat vähäisiä. Raportissa todetut pitoisuudet sijoittuvat haulikkoampumaradoille tyypilliseen tapaan maaperän pintaosaan pääsääntöisesti 0-0,2 metrin syvyydelle maanpinnasta. Pilaantuneisuutta esiintyy tyypillisesti haulikkoradan ampumasektorilla aina 150-200 metrin etäisyydelle ampumapaikoilta ja pilaantuneen alueen laajuus on täten ratojen lukumäärästä riippuen 3-6 hehtaaria. Raportissa on tarkasteltu myös maaperän pilaantumisen aiheuttamia
13 riskejä. Tarkastelu perusteella on todettu, että haitta-aineille altistuminen on teoriassa mahdollista, mutta haittavaikutukset kuitenkin ovat hyvin epätodennäköisiä. Lisäksi raportissa on todettu, että riskiperusteista tarvetta kohteen maaperän kunnostukselle ei alueen nykyisellä käytöllä ole. Tässä tapauksessa toimintansa jatkavalla ampumaradalla maaperän laadun lisä huononeminen ja pilaantuminen tulee kuitenkin ehkäistä kohtuullisin teknistaloudellisin keinoin. Tavoitteena on, etteivät haitalliset aineet kulkeudu taustavallien ratarakenteista ja haulien leviämisalueelta ympäröivään maaperään ja vesistöön. Suojaustoimet tulee suunnitella tämän tavoitteen mukaiseksi. Luotikaliiberiratojen taustavalleissa ei tiettävästi ole luotien keräysjärjestelmää, joka on nykyisin ampumaradoilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ampumaradan taustavalleihin tulee rakentaa maaperän pilaantumista ehkäisevät luotiloukut ja harkinnan mukaan myös muut suojausrakenteet. Tarkoituksen mukaisinta olisi, että luotijäte saataisiin talteen ilman maaperän tai hiekan erikseen seulomista. Huomioitavaa on, että toiminta on Tainiovaaran ampumarata-alueella kestänyt kauan. Näin on todennäköistä, että luotikaliiberiratojen taustavallien maaperässä esiintyy metalliyhdisteitä. Tällöin ennen luotiloukkujen rakentamista tulee taustavallien maaperän pilaantuneisuus selvittää. Maaperän puhdistamistarve selviää vasta tutkimuksien jälkeen. Mikäli maaperän puhdistamistarvetta ilmenee, tulee asiassa menetellä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti. Kunnossapito ja tarkkailu Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset luotiloukkujen kunnon tarkkailun osalta. Ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset myös haulikkoradan ympäristön suojaustoimien osalta. Haulikkoampumaratojen mahdollisilla ympäristöteknisillä, lyijyhaulien leviämistä rajoittavia toimilla tulisi pyrkiä rajoittamaan haulien leviämispinta-alaa. Lisäksi haulikkoratojen lyijyhaulien leviämisalueen maaperän tilaa tulee seurata maaperätutkimuksin. Ympäristöluvassa on syytä määrätä tarpeelliseksi katsotut maaperän seuranta-alueet (pisteet) ja seurantaväli toiminnan vaikutuksen arvioimista varten. Pohja- ja pintavesi Pohjois-Karjalan ELY-keskus katsoo, että ampumaratatoiminnan vaikutuksia on syytä seurata myös pohja- ja pintavesistä. Nyt puheena oleva ampumarata ei kuitenkaan sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden ja pintaveden laadun säännöllinen tarkkailu on tarpeen, jos ampumaratatoiminnasta on päässyt tai edelleen pääsee maaperään luoteja ja haulia. Tällöin maaperän pilaantuminen on pitkällä aikavälillä todennäköinen. Tätä kautta on myös mahdollista, että luotien ja haulien sisältämät metalliyhdisteet, kuten lyijy-, antimoni- ja kupari-yhdisteet kulkeutuvat pinta- ja pohjavesiin. Luvassa on myös annettava tarvittavat määräykset hulevesien aiheuttaman pinta- ja pohjavedenveden pilaantumisen ja tätä kautta ympäristö pilaantumisen estämiseksi. Lupaviranomaisen tuleekin ympäristöluvan määräyksissä arvioida tarvittavien tarkkailuputkien ja näytepisteiden määrä, sekä näytteenottotiheyden riittävyys, ottaen huomioon toiminnan laajuuden ja alueen ympäristöolosuhteet.
14 Tältä osin ympäristöluvassa tulee antaa määräykset pohjavesien ja pintavesien tarkkailuohjelman esittämisestä. Tarkkailuohjelmaan on perusteltua yhdistää myös maaperän tarkkailu. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset ampumaradan taustavalleihin maaperän ja pohjaveden pilaantumista estävistä suojausrakenteista. Rakenteista maastoon johdettavan veden metallien tai puolimetallien pitoisuudet eivät saa ylittää ympäristölaatunormeja. Jätehuolto Ympäristöluvassa tulee antaa ainakin seuraavat määräykset jätteenkäsittelystä. Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Ampumaradan jätehuollossa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikallaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Raportointi Ympäristöluvassa tulee antaa määräyksen ampumaratatoiminnan vuosittaisesta raportoinnista. Raportoinnissa tulisi esittää ainakin seuraavat toimintaa koskevat seikat: Toiminnanharjoittajan tulee nimetä ja ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle ympäristövastaava. Ampumaradan pitäjän tulee pitää kirjaa toiminnastaan haulikko-ja kivääriradoittain eriteltynä: - laukausten lukumääristä, - kilpailupäivistä ym. poikkeavista tilanteista, - toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä ja laadusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä, - päästöistä maaperään - pohja- ja pintavedenlaadun tarkkailusta - maaperän pilaantuneisuuden seurannasta Toiminnan lopettaminen Lupapäätöksessä tulee varautua siihen, että toiminta loppuu alueella. Viranomaisen on varmistettava lupamääräyksin, että ympäristön tila selvitetään ja alue kunnostetaan toiminnan päättyessä. Tällöin toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava myös taloudellisesti ennallistamisen kustannuksiin. Ampumaradoilla tarvittavat toimenpiteet ovat rakenteiden ja jätteiden (haulit, luodit ja kiekot, vallien sisältämien jätteiden asianmukainen jälkihoito) poistamista, maaperän, pohja-ja pintavesien pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista kunnostamista sekä jälkitarkkailua. Mikäli maaperän ja pohjaveden
15 pilaantuneisuus ja kunnostustarpeenarviointi osoittaa, että alue on puhdistettava, tehdään puhdistustoimenpiteistä ympäristönsuojelulain mukainen erillinen ilmoitus (YSL 136 ). Maaperän pilaantuneisuuden arviointitarpeesta sekä puhdistustarpeesta ja puhdistuksen tavoitteista päättää valtion valvontaviranomainen. Luvassa tulisi myös määrätä siitä, että toiminnanharjoittajan on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle toimintansa lopettamisesta ja esitettävä yksityiskohtaiset suunnitelmat toiminnan lopettamisesta ja alueen puhdistamisesta. Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan päättymisen jälkeenkin toiminnan vaikutusten selvittämisestä, tarvittavista toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pilaantuneen ympäristön kunnostamisesta sekä tarkkailusta (pilaajan vastuu, YSL 133 ) Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausunto 4.3.2016 (kunnan terveydensuojeluviranomainen) Ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi luvansaajan tulee huolehtia siitä, ettei keskimääräinen impulssiaikapainotettu melutaso tavanomaisesti ylitä 65 db (LAImax) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla eikä 60 db loma-asuntojen piha-alueilla. Mikäli toistuvia melutasojen ylityksiä edellä mainituissa kohteissa havaitaan, tulee ryhtyä toimenpiteisiin melutasojen rajoittamiseksi. Ampumamelun keskiarvon laskemistavasta ei ole erityistä viranomaisohjetta. Logaritmisen keskiarvon ideana on määrittää logaritminen äänienergian keskiarvo, toisaalta ampumamelun mittausohjeissa puhutaan mittaustulosten keskiarvosta ja sen on tulkittu tarkoittavan aritmeettista keskiarvoa. (Tekniikan tohtori Rauno Pääkkösen lausunto 8.7.2015). Äänekkäiden aseiden osalta on Pielisen Ampujat ry rajoittanut ampumisaikoja, 16:na juhlapäivänä ammunta on kielletty kokonaan, arkisin (ma-pe) ammunta on sallittu 9-20, lauantaisin 9-20 ja sunnuntaisin 12-18. Pielisen Ampujat ry:n tekemät rajoitukset ampumisaikoihin ovat riittävät toimenpiteet melun aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, kun melutasot täyttävät asumiseen käytettävien kiinteistöjen ja loma-asuntojen piha-alueille asetetut vaatimukset. Pienoiskivääri ja -pistooliradoilla (kal. 22) käyttöajat voivat olla rajoittamattomat näiden laukausten hiljaisen äänen vuoksi. Ampumakeskuksen päärakennukselle tulee talousvesi omasta alueen laidassa sijaitsevasta kaivosta. Talousveden käyttö on vähäistä, lähinnä kilpailujen ja kokouksien ja näissä tapahtuvien tarjoilujen yhteydessä, tämän vuoksi sen valvontaan voidaan soveltaa STM:n asetusta 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (ns. pikkuvesiasetus), tämän asetuksen mukaiset vähimmäismuuttujat lisättynä alueella tapahtuvan toiminnan laadusta johtuen lyijyllä, tulisi tutkia vähintään kolmen vuoden välein. Savikiekoissa olevat PAH-yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt) ovat erittäin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia, eikä niistä täten ole terveydellistä haittaa.
16 Tulokset ja raportit alueella tehtävistä tutkimuksista ja mittauksista sekä toiminnassa tapahtuvista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta tulee toimittaa myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lieksan ja Nurmeksen Tekninen viraston maankäytön lausunto 4.3.2016 Lieksan Tainiovaaran ampumaurheilukeskus on maakuntakaavan mukainen ampumarata, jolle on osoitettu ampumamelualue. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on vireillä, johon Lieksan kaupunki on pyytänyt lausunnossaan huomioimaan muuttunut lainsäädäntö ja ampumaurheilukeskuksen merkintä ampumaradan sijaan. Mikäli todenmukaisella ampumamelualueella on pysyvää asutusta, ei esitettyjä muutoksia ampuma-aikoihin voida pitää kaikkiaan hyvänä. Ampumamelu vaikuttaa negatiivisesti myös loma-asutuksen mielekkyyteen ja viihtymiseen. Yleistä tavoitetta ampumaurheilukeskuksen kehittämisestä voidaan asianmukaisena pitää harrastajien ja radan muiden käyttäjien sekä harrastusmahdollisuuksien monipuolistamisen myötä kaupungin vetovoimatekijöiden näkökulmasta hyvänä. Hakijan vastine annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin Pielisen ampujat ovat antaneet 22.3.2016 saapuneen vastineen lupahakemuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin. Pohjois-Karjalan Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskuksen lausuntoon toiminnanharjoittaja toteaa, että se on jo lupahakemuksessaan todennut käyttävänsä kaikissa radan kehittämis- ja parannushankkeissaan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) ja parhaita olemassa olevia käytäntöjä (BEP). Samoin toiminnanharjoittaja on ilmoittanut jo lupahakemuksessaan rauhoittavansa kirkolliset ja muut juhlapyhät (16 kpl) kieltämällä ampumisen näinä päivinä kokonaan muilta kuin pienoiskiväärikaliiperin aseilta. Kielto ei koske pienikaliiperisia (kal..22lr) aseita, koska näiden aseiden laukausäänet eivät kuulu lähimpien asumusten piha-alueelle, kuten jäljempänä osoitetaan. Luotiloukkujen käyttöönottoa toiminnanharjoittaja tulee harkitsemaan ja hankkimaan niin pian kuin ne on saatu kehitettyä sellaisiksi, että ne kestävät jatkuvan ampumisen myös järeiden kaliiperien aseilla ja luoti pysyy niihin ammuttaessa ehjänä. Nykyiset luotiloukut eivät ole edes mahdollisia liikkuvan maalin ammuntalajeissa (hirviammunta). Toiminnanharjoittaja esittää sen vuoksi, että niiden hankkimiselle ei aseteta tiukkaa määräaikaa. Tätä toiminnanharjoittaja perustelee sillä, että nykyisiin luotiloukkuihin ammuttaessa luoti hajoaa pirstaleiksi ja hienojakoiseksi pölyksi, jonka riittävän kattava talteenotto ei ole mahdollista. Toiminnanharjoittajalla on sellainen nykykäsitys, että pehmeään maapenkkaan ampuminen on ympäristöturvallisempi vaihtoehto kuin luotiloukut. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydenhuollon lausuntoon ei toiminnanharjoittajalla ole kommentoitavaa.
17 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston/maankäytön lausuntoon ei kommentoitavaa. Meriläinen Toini ja Reijo vastustavat ampuma-aikojen laajentamista esittämättä kuitenkaan mitään perusteluja vaatimukselleen. Tainiovaaran ampumakeskuksessa tehtyjen meluselvitysten ja mallien mukaan Valtioneuvoston antamat ohjearvot eivät ylity missään heidän ilmoittamallaan etäisyydellä ampumapaikasta millään aselajilla ammuttaessa. Heidän ilmoittamansa kallion heijastuksista on käsitelty jo meluselvityksissä. Toiminnanharjoittajalla ei ole muuta kommentoitavaa. Lappalainen Martti: Muistutukseen ei ole kommentoitavaa. Räty Pirjo vastustaa pienikaliiperisten aseiden käyttöaikojen rajoittamattomuutta. Toiminnanharjoittaja on teettänyt myös pienoiskiväärikaliiperin aseiden melupäästöstä laskentamallin, joka on tämän vastineen liitteenä. Laskentamalli perustuu avoimella paikalla tapahtuvaan ampumiseen. Mallin osoittamalla melualueella ei ole yhtään vapaa-ajan eikä vakituista asuntoa. Tainiovaaran ampumakeskuksessa pienoiskiväärikaliiperin ammunta tapahtuu katoksesta ja ampuma-alue rajoittuu sivu- ja taustasuojavalleihin, nämä pienentävät olennaisesti laskentamallin mukaista melualuetta Tainiovaaran radalla. Lisäksi nykyinen pienoiskivääriammunta suoritetaan aliäänipatruunoilla, joissa luodin lähtönopeus on alle 330 m/s. Näillä patruunoilla ammuttaessa suupamaus on vaimeampi kuin yliäänipatruunoilla eikä luotiääntä synny lainkaan. Vielä toiminnanharjoittaja toteaa, ettei pienikaliiperisillakaan aseilla ammuta kello 21.00 ja 09.00 välisenä aikana. Päinvastoin kuin Räty pelkää, pitää toiminnanharjoittaja näiden pienikaliiperisilla aseilla ampuvien ampujien paikallaolo myönteisenä, sillä nämä harrastajat valvovat, että radalla ei ammuta muilla kuin ympäristöluvassa määritellyillä aseilla. LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: 1 Toiminta-ajat Ampumaradoilla saa ampua seuraavina aikoina: haulikko-, hirvi- ja kivääriradat, pistooli ja practical, sekä haulikon kohdistus maanantai - perjantai klo 9.00 20.00 lauantai 9.00 18.00 sunnuntai 12.00 18.00 pienoiskivääri- ja vapaapistooliradat maanantaista sunnuntaihin klo 9.00 20.00 Ampumaratojen käyttö on kielletty uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 1. ja 2.pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä,
18 itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä sekä tapaninpäivänä lukuun ottamatta pienoiskivääri ja pistooliratoja (kal.22). Ampumaradan toiminta-ajat on merkittävä näkyviin ampumaradalle sijoitettaviin tauluihin tai muulla tavoin niin, että kaikki ampumaratojen käyttäjät ovat niistä tietoisia. Viitenä viikonloppuna vuodessa ampumaratoja voidaan käyttää kilpailujen vuoksi lauantaisin ja sunnuntaisin kello 9.00 20.00. Kilpailujen ajankohdista on tiedotettava etukäteen ampumarataa lähimpien alueiden asukkaille. Tiedottamisen voi hoitaa mm. ilmoittamalla poikkeavista käyttöajoista ampumaradan lähialueilla sijaitsevilla ilmoitustauluilla, sanomalehdessä tai naapurikiinteistöille jaettavilla tiedotteilla. Luvan haltijan on valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan määräyksissä sallittuina ajankohtina ja että käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. Perustelut Ampumaratamelu koetaan häiritsevänä. Tehtyjen melumittausten mukaan yksittäisen laukauksien melu ylittää ampumaratamelun ohjearvon haulikko ja kivääriradoilla asuinalueilla sekä vapaa-ajankiinteistöillä. Viimeisimpien vuonna 2015 tehtyjen mittausten mukaan ammunnan LAImax melun keskiarvo ylittää vain yhdellä trap radalla vapaa-ajan asumisen ohje-arvon 60 db L AImax. Tehdyn melumallin mukaan ampumaradan L AImax 65 db melualueella sijaitsee 2 asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta ja 2 vapaa-ajanrakennusta. LAImax 60 db melualueella sijaitsee edellisten lisäksi 3 asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta ja 4 vapaa-ajanrakennusta. Vakituisessa asuinkäytössä 60 db rajauksen sisällä on 2 vakituista asuntoa. Otettaessa huomioon radoilla ammuttavien laukausten määrä ja ampumapäivien määrä ampuma-aikoja rajoitetaan haetusta asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Ampuma-aikoja on rajoitettu lupahakemuksessa haetusta haitallisimpien haulikko- ja kivääriammuntojen osalta. Ampuma-aikoja on rajoitettu siten, että viikolla ja viikonlopulla olisi myös hiljaisia päiviä, jolloin kaikkien häiritsevintä ammuntaa ei olisi. Päätöksellä on kuitenkin mahdollistettu kilpailujen järjestäminen myös sunnuntaisin. Pienoiskivääriradoilla on mahdollista ampua myös pyhäisin, koska niiden melualueella ei ole häiriintyviä kohteita. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 1.6.2011 diaarinumero 154/1/10 ratkaissut haulikkoammunnan toiminta-ajat. Päätöksen jälkeen on tehty alueelle Tmi Rauno Pääkkösen toimesta melumallinnos 2014 ja uudet melumittaukset vuonna 2015. Haulikkoammunnan melun rajoittaminen teknisin ratkaisuin on vaikeasti toteutettavissa. Tältä osin käyttöajan rajoitus on katsottu parhaaksi menetelmäksi ja välttämättömäksi ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.
19 2 Melu Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä melutasoa 65 db LAImax asumiseen käytettävillä alueilla eikä melutasoa 60 db LAImax loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla. Keskimääräinen melutaso eli melun impulssikorjattu ekvivalenttitaso LAeq saa olla päiväaikaan (klo 7-22) enintään 55 db asuinrakennusten piha-alueilla ja enintään 45 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Ampumarata-alueen ympärillä olevaa puustoa tulee pyrkiä säilyttämään metsänhoidollisia toimenpiteitä tehtäessä. Perustelut: Enimmäistaso on annettu ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Annetut raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätöksien mukaisiin ohjearvoihin. Mikäli määräyksen mukaisia ohjearvoja ei ylitetä, ammunnasta aiheutuvan melun ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa. 3 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Ampumaradan jätehuollossa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikallaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätehuollon järjestämisessä tulee ottaa huomioon sen toimivuus myös kilpailujen aikana. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Perustelut Jätelain periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vahan. Syntyvät jätteet on pyrittävä hyödyntämään. Lisäksi toiminnanharjoittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Ampumaradan vaarallisten jätteiden jätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mukaisesti terveydelle ja ympäristölle haittaa aiheuttamatta. 4 Maaperänsuojelu Haulikkoradoilla tulee käyttää emäksisiä tai neutraaleja kiekkoja, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa. Haulikkoammunnassa on siirryttävä käyttämään lyijyttömiä
20 eli lyijyhauleja korvaavia materiaalia sisältäviä ampumatarvikkeita silloin kun se on teknisesti mahdollista. Turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Mahdolliset uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää pilaantuneita maa-aineksia. Jätemateriaalien tai pilaantuneen maa-aineksen hyödyntäminen maavallien rakenteissa tai muissa ampumaradan maarakenteissa edellyttää erillistä ympäristölupaa. Mahdollisesta maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimeen ryhtymistä ELY -keskukselle sekä Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ampumaratojen taustavalleissa tai niiden läheisyydessä, ampumakentillä tai ampumapaikkojen ja näyttösuojien edustoilla suoritetaan maa-ainesten siirtoa tai vaihtoa, maa-ainesten mahdolliset haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava asetuksen 214/2007 mukaisesti. Kaikissa ampumarata-alueella tehtävissä suojaus- ja muutostöissä on ennakoitava että rakenteet mahdollistavat tarvittaessa maaperän puhdistamisen. Kivääriradoille ja radoille, joille selvitystä aiemmin ei ole tehty tulee tehdä selvitys ympäristön nykytilasta (perustilaselvitys), jossa kuvataan alueelle kertyneen hauli- ja luotijätteen määrä, haitallisten aineiden pitoisuudet maaperän eri osissa sekä pohjavedessä sekä aineiden kulkeutuminen ja levinneisyys. Selvitys tulee tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvitykseen tulee liittää tiedot tutkimustuloksista, tutkimusten ajankohdasta ja suorittajasta, näytepisteiden sijainnista ja analysoitujen näytteiden lukumäärästä, näytteistä määritetyistä haitta-aineista sekä näytteenotto- ja analyysimenetelmistä. Selvityksen päätelmissä tulee arvioida suojaustoimien tarpeellisuus ja tavoitteet sekä arviointiin liittyvä epävarmuus. Selvityksen tulee lisäksi liittää suunnitelma miten ja missä aikataulussa taustavalleihin kertyneet ja kertyvät haitta-aineet poistetaan. Perustilaselvitys tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveysviranomaiselle tiedoksi. Selvityksen valmistuttua ympäristönsuojeluviranomainen voi luvan tarkistamisen yhteydessä antaa lisämääräyksiä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi, mikäli haitta-ainepitoisuuksien leviämistä alueella havaitaan. Mikäli perustilaselvitys osoittaa, että alue on puhdistettava, tulee tehdä puhdistustoimenpiteistä ympäristönsuojelulain mukainen erillinen ympäristölupahakemus tai ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle. Perustelut Alueen lisäpilaantuminen PAH-yhdisteitä sisältävillä savikiekoilla voidaan estää käyttämällä ns. ekokiekkoja, jotka eivät sisällä PAH-yhdistetä.
21 Luodeissa ja hauleissa olevat haitta-aineet voivat aiheuttaa maaperän ja kulkeutuessaan myös pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Alueelle on ammuttu vuosia joten ratapenkkoihin ja haulien laskeutumisalueella on paljon hauli- ja luotijäteittä. Haulikkoratoja lukuun ottamatta radoille ei ole tehty selvitystä alueen nykytilasta. Perustilaselvityksen tekemiselle annetaan riittävästi aikaa. Lupaviranomainen katsoo, että maaperän ja pohjaveden seurannalla ehkäistään riittävästi maaperän pilaantumisen vaaraa, eikä varsinaisia suojauksia haulikkoradoille ennen rata-alueiden muuta kuunostamista ole tarvetta tehdä. Luotiratojen kunnostuksen arviointi tehdään perustilaselvityksen valmistuttua. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitystä ja varauduttava sen hyödyntämiseen. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Perustelut Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia esimerkiksi puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan rakentamis- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Luvan saajan on seurattava jo ympäristönsuojelulain 6 :ssä edellytetyn selvillä olovelvollisuutensa perusteella parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen kehittymistä. 6 Vastuuhenkilö Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, joka on tietoinen ampumaradan toiminta-ajoista, turvallisuusmääräyksistä sekä toimintaa koskevista ympäristölupamääräyksistä. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka on tietoinen lupapäätöksen määräyksistä. 7 Tarkkailu Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava maaperän, pintaveden sekä puron pohjasedimentin haitta-ainepitoisuuksia seurantapisteissä haulikkoratojen edustalla sekä Saarvapurossa. Näytteistä on määritettävä ainakin lyijy-, arseeni-,