TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ Vuosikertomus 2009

Kehittyvä kaivos Sisällysluettelo Visio ja strategia...4 Talvivaara lyhyesti...6 Vuosi 2009 lyhyesti...8 Hallituksen puheenjohtajan katsaus...10 Toimitusjohtajan katsaus...12 Markkinakatsaus...14 Liiketoimintakatsaus...18 Geologia...26 Tuotantoprosessi...30 Tutkimus- ja tuotekehitys...34 Ympäristö...38 Työsuojelu...40 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset...44 Henkilöstö...46 Pääasialliset riskit ja epävarmuustekijät...52 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä...56 Hallitus...64 Johtoryhmä...65 Johdon palkitseminen...66 Pörssitiedotteet 2009...70 Tilinpäätös...71 Osakkeet ja osakkeenomistajat...132 Suunnittelu ja taitto: Briiffi Oy. Kuvat: Neodes Oy / Esko Tuomisto, kuva s. 17 Corbis, s. 26 GTK / Asko Konttinen ja s. 38, 42, 52, 56, 66 istockphoto. Paino: Jaakkoo-Taara Oy 3

Visio ja strategia 1. Talvivaaran kaivoksen kehittäminen suunnitellusti Suunnitelman mukaisen tuotantotason saavuttaminen 2. Vahva taloudellinen asema Vahva kassa Käyttö- ja investointikustannusten tiukka hallinta Vakaa kassavirta 3. Yhtiön 4. Metallitehtaan ja sen tuotannon kasvattaminen tulevaisuudessa Talvivaaran kaivoksen tuotantokapasiteetin ja tuotevalikoiman kasvattaminen Mahdolliset yrityskaupat Biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen tuotantoprosessien kehittäminen Muualta kuin Talvivaarasta saatavien monimetallisten rikasteiden jalostaminen Mangaanin talteenotto Mahdollinen uraanin talteenotto ja hyödyntäminen 4

5

TALVIVAARA LYHYESTI Yhtiön esittely Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja NASDAQ OMX Helsinkiin Mukana FTSE 250 -indeksissä Lontoon pörssissä Ensimmäiset tuotteet toimitettu helmikuussa 2009 Kaivoksen arvioitu toiminta-aika yli 46 vuotta Suunniteltu vuotuinen metallien tuotanto 2012 alkaen: nikkeli 50 000 tonnia/vuosi sinkki 90 000 tonnia/vuosi kupari 15 000 tonnia/vuosi koboltti 1 800 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2009): 308 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 400 Suomi ja kaivostoiminta Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Omistusrakenne Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Sotkamo Oy (80 %) Lontoo Sotkamo Helsinki Yritys perustetaan Kaivosoikeudet hankitaan Ympäristölupahakemus 17 000 tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella YVA luovutetaan viranomaisille 7m rahoituskierros Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2003 2004 2005 2006 33m rahoituskie

Tuotantoprosessi Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan poraus- ja panostusmenetelmillä Vuoden 2010 louhintatavoite 24 miljoonaa tonnia malmia sivukivimalmisuhteella 0,6 Arvioitu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 Materiaalinkäsittely Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille Varannot Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 1 004 Mt, josta 624 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07 %) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,50 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jalostamoille rros Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään $320m projektilaina allekirjoitetaan 302m listautumisanti Louhinta alkaa 85m vaihtovelkakirjalaina Ensimmäiset metallit saostettu Kasaus ja liuotus alkaa 50m käyttöpääomalaina 82m osakeanti Ensimmäiset metallien myynnit Rautatie käyttöön Zn tuotevirtasop. Nyrstarin kanssa Projektilaina maksettu ja metalli- ja valuuttasuojat suljettu Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2007 2008 2009 2010

Helmikuu Ensimmäinen nikkelitoimitus Harjavaltaan 19.2.2009 toimitettiin ensimmäinen noin 100 tonnin tuotantoerä nikkelituotetta Sotkamon kaivokselta Norilsk Nickel Harjavallan jalostamoon. VUOSI 2009 Marraskuu Kaivosrata saadaan valmiiksi Talvivaara Murtomäki-pistoraiteen käyttöönoton luvitusprosessi saatiin kokonaisuudessaan päätökseen. Syyskuussa alkaneiden säännöllisten raaka-aineiden ja metallisulfidien rautatiekuljetusten volyymi kasvoi edelleen.

Toukokuu LYHYESTI Talvivaara NASDAQ OMX Helsinkiin Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 11. toukokuuta 2009. Listautuminen paransi osakkeen likviditeettiä ja kasvatti merkittävästi osakkeenomistajien määrää. Kesäkuu Suunnattu osakeanti institutionaalisille sijoittajille Yhtiö ilmoitti 2.6.2009 institutionaalisille sijoittajille suunnatusta 22 280 000 osakkeen annista, joka edustaa noin 10 prosenttia olemassa olevien osakkeiden määrästä. Anti toteutettiin menestyksekkäästi nopeutettuna tarjousmenettelynä. Osakkeen hinta annissa oli 3,70 euroa (3,20 puntaa) ja annista kertyi 82,7 miljoonan euron tuotot. Tuotantokapasiteettia päätettiin laajentaa Päätös tuotantokapasiteetin laajentamisesta enintään 50 000 nikkelitonniin vuodessa vuonna 2012 tehtiin menestyksekkään osakeannin jälkeen. Talvivaaran kaivoksen viralliset avajaiset Kaivoksen virallisia avajaisia vietettiin Sotkamossa 11.6.2009. Paikalla oli runsaat 500 vierasta. Juhlapuheen piti elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Syyskuu Murskauspiirin laajennus otettiin käyttöön Talvivaaran uudelleen suunniteltu ja laajennettu murskauspiiri otettiin käyttöön syyskuun alussa. Tuotantovolyymeja on kasvatettu tasaisesti ja saavutetut tuotantovolyymit osoittavat, että murskauspiiri pystyy saavuttamaan sille asetetun 60 000 tonnin päivätavoitteen. Metallien talteenottolaitoksen käynnistys jatkuvaa metallien tuotantoa varten Metallien talteenottoprosessi käynnistettiin uudelleen syyskuun puolivälissä, kun liuoksen määrä arvioitiin riittäväksi jatkuvaan tuotantoon.

Hallituksen puheenjohtajan Olen erittäin tyytyväinen tarkastellessani vuotta 2009, jonka aikana Talvivaara eteni jälleen onnistuneesti kohti tavoitteitaan. Kuluneen vuoden aikana yhtiö toimitti ensimmäiset kaupalliset nikkelierät Harjavallan jalostamoon ja aloitti sinkkitoimitukset spot-markkinoille. Näiden saavutusten sekä nikkelimarkkinoiden suotuisien pitkän aikavälin ennusteiden rohkaisemana yhtiön hallitus päätti nostaa nikkelin vuosituotantotavoitteen 33 000 tonnista 50 000 tonniin vuoteen 2012 mennessä. Tästä aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan kesäkuussa 2009 toteutetun 22,3 miljoonan osakkeen ylimerkitystä osakeannista saaduilla 82,7 miljoonalla eurolla. On aivan luonnollista, että suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa sattuu viivästyksiä, ja tämä pätee myös Talvivaaran kohdalla. Murskauspiirien suunnittelussa ilmenneet puutteet vaikeuttivat tuotantoa alkuvuonna huomattavasti, mutta ne ratkaistiin hankkimalla lisämurskauskapasiteettia ja tekemällä muutoksia käytössä oleviin laitteisiin. Näiden muutosten myötä saatiin myös sitä lisäkapasiteettia, jota yhtiön uusi, korkeampi tuotantotavoite edellyttää. Talvivaaran tuotanto on kasvanut tasaisesti loppuvuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana. Erityisesti biokasaliuotuksen kehitys on ollut huomattavasti tavoitetasoa 10

katsaus parempi, mikä on erittäin rohkaisevaa hankkeen pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta. Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia, ja iloksemme voimme todeta, että helmikuussa 2009 käyttöön otettu osastokohtainen työturvallisuushaaste on tuottanut tulosta. Helmikuun jälkeen talvivaaralaisille on sattunut vain kolme sellaista työtapaturmaa, joista on aiheutunut yhtä päivää pitempi sairauspoissaolo, ja nämäkin tapaturmat olivat onneksi luonteeltaan lieviä. Hallitus haluaa erityisesti kiittää Talvivaaran johtoa siitä, että yhtiön tapaturmataajuutta mittaava työtapaturmaindeksi on vain 11 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämä on erinomainen tulos, sillä keskimääräinen työtapaturmaindeksi Suomen kaivosteollisuudessa on 40 ja rakennusteollisuudessa 80. Jatkamme määrätietoista työtä yhtiön erinomaisen työturvallisuustason parantamiseksi entisestään. Taloudellisesti Talvivaara lähtee vuoteen 2010 vahvoista asemista. Sekä rahoituksen että liiketoiminnan kustannukset pysyivät jälleen hyvin hallinnassa koko vuoden, ja lyhyen aikavälin rahoitusta tuki 50 miljoonan euron käyttöpääomalaina Finnveralta. Talvivaaran osakkeen likviditeetti vahvistui merkittävästi sen jälkeen, kun teimme toukokuussa päätöksen aloittaa osakkeen rinnakkaislistaus Helsingin pörssissä. Vuodenvaihteen jälkeen Talvivaaran taloudellinen ja strateginen asema vahvistui edelleen, kun yhtiö maksoi projektilainansa etuajassa takaisin. Tämän mahdollisti sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa sekä kaikkien suojauspositioiden sulkeminen. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla perusmetallien hinnat elpyivät merkittävästi maaliskuun alhaisista lukemista. Vaikka nikkelin hintaan voi vielä lyhyellä aikavälillä tulla korjauksia alaspäin, luotamme globaalien perusmetallimarkkinoiden toimintaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 panostamme edelleen tuotantoprosessin onnistuneeseen ylösajoon ja uskomme, että Talvivaara on hyvää vauhtia kasvamassa yhdeksi maailman merkittävimmistä kustannustehokkaista perusmetallien tuottajista. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset yhtiön henkilöstölle ja johdolle hyvästä työstä ja vahvasta sitoutumisesta vuonna 2009. Kiitokset myös yhtiön osakkeenomistajille, sijoittajille ja sidosryhmien edustajille heidän osoittamastaan tuesta, jonka toivomme jatkuvan myös vuonna 2010. Edward Haslam hallituksen puheenjohtaja 11

Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana Talvivaara saavutti jälleen useita merkittäviä virstanpylväitä. Aloitimme tuotteiden toimitukset asiakkaille, ensimmäinen tuotantolinja valmistui, ja otimme yleisen infrastruktuurin käyttöön, kun tarvittavat luvat oli saatu. Näitä saavutuksia himmensivät kuitenkin vakavat ongelmat malmin murskauksessa. Murskauspiirien viat saatiin korjattua syyskuuhun mennessä, minkä jälkeen käyttöönottoprosessi nopeutui huomattavasti. Näiden ongelmien seurauksena jäimme kuitenkin asettamistamme taloudellisista tavoitteista. Vuoden 2009 alkupuoliskon tuotantokampanjat onnistuivat hyvin, ja menestyksekäs osakeanti tuotti 83 miljoonaa euroa. Näiden saavutusten rohkaisemana teimme tuotantokapasiteettiimme lisäinvestointeja, joiden ansiosta nostamme vuosittaisen nikkelintuotantomme 33 000 tonnista 50 000 tonniin vuoteen 2012 mennessä. Talvivaaran koko henkilöstö osoitti jälleen sinnikkyyttä ja oma-aloitteisuutta haastavassa tuotannon ylösajovaiheessa ja selvitti eteen tulleet ongelmat viivyttelemättä. Vaikka Talvivaara ei odottanutkaan kuluneelta vuodelta vielä taloudellista menestystä, tuotannon ja myynnin vähäisyydestä aiheutunut 55 miljoonan euron tappio oli kuitenkin ennakoitua suurempi. Tuotantomäärät jäivät pieniksi malmin murskauksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja 8 miljoonan euron liikevaihto oli huomattavasti alle tavoitetason. Samasta syystä yhtiön tuotantokustannukset olivat suhteellisen korkeat. Toisaalta yhtiö nopeutti investointiohjelmansa toteuttamista onnistuneesti tekemällä 118 miljoonan euron investoinnit. Nopeutetut investoinnit ja vaatimattomat myyntimäärät vähensivät yhtiön kassavaroja vuoden loppua kohti. Suojauspositiot muodostivat lisätulonlähteen, josta realisoitui vuoden aikana 31 miljoonan euron nettotuotto. Geologia Yhtiö ei juurikaan panostanut koeporauksiin kuluneena vuonna, koska sen mineraalivarannot kasvoivat huomattavasti vuonna 2008. Sen sijaan keskityttiin kairauksiin Kuusilammen esiintymän pohjoispuolella sekä Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien täydennyskairauksiin. Vaikka mineraalivarantoja ei päivitetty, kaikki toimenpiteet tuottivat erittäin lupaavia tuloksia ja vahvistivat edelleen käsitystä kaivospiirin sisältämien varantojen valtavasta kasvupotentiaalista. Tuotanto ja rakentaminen Tammi-syyskuussa murskauskapasiteetin puutteet vaikuttivat Talvivaaran koko tuotantoprosessiin. Lokakuun alusta lähtien kaikkien prosessien tuotantomäärät alkoivat tasaisesti kasvaa, ja kaikki aiemmat tuotantoennätykset rikottiin useita kertoja vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka toiminnassa ilmenikin odotetusti monenlaisia lastentauteja, vakavia puutteita ei havaittu. Murskauksen syötemäärien parempi ennustettavuus kohensi myös louhintatoimintaa kohti tavoitetasoa. Uusien kiviautojen käyttöönotto vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvatti louhintakapasiteetin kasvaneen murskauskapasiteetin mukaiseksi. Louhintasuunnitelmaan tehdyt muutokset siirsivät avolouhoksen ensimmäistä laajennusinvestointia vähintään kolmella vuodella. Talvivaara muokkasi ja tehosti koko materiaalinkäsittelyprosessiaan syyskuuhun asti. Edellä kuvattujen ongelmien vuoksi vuosituotanto jäi huomattavan pieneksi, mutta kohentui hyväksyttävälle tasolle vuoden viimeisellä neljänneksellä. Liuotuskasan hidas kasvu häiritsi myös biokasaliuotusprosessia ja hidasti normaalia metallien talteenottoa ja sulfidien laimentamista. Vuoden 2009 aikana primäärikasan vanhimpaan osaan sitoutui huomattavasti metalleja uudelleensaostuksen vuoksi. Kun talteenotto alkoi, tasapaino alkoi palautua, ja vuoden jälkipuoliskolla rakennetut kasan osat toimivat suunnitelman mukaisesti. Metallien jatkuva saostaminen alkoi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka prosessissa ilmeni odotetusti alkuvaikeuksia, kokonaistulos oli hyvä ja sekä tuotteiden laatu että määrä paranivat huomattavasti. Metallien jatkuva talteenotto alkoi puoli vuotta suunniteltua myöhemmin edellä mainittujen materiaalinkäsittelyn ongelmien vuoksi. Rakentamista ja siihen liittyviä investointeja nopeutettiin vuoden loppua kohti, koska maanrakennustöitä päästiin jatkamaan tavallista pidempään suotuisien sääolojen vuoksi. Myös toisen metallintuotantolinjan valmistumista nopeutettiin. Ennen vuoden vaihdetta kaivosajoneuvojen määrä lisääntyi kahdella kiviautolla kasvaneiden kapasiteettivaatimusten mukaisesti. Kaksi kiviautoa lisää sekä kaivinkone toimitetaan 2010, mikä kasvattaa kaivosajoneuvojen määrän kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Kapasiteetin laajennusta varten myös murskaus- ja kasauslaitteisiin tehtiin tarvittavat muutokset. Tutkimus ja tuotekehitys Talvivaara investoi edelleen tutkimus- ja kehitysohjelmiin, joissa keskitytään biologiseen raudanpoistoon ja pienempipitoisuuksisten metallien erottamiseen prosessiliuoksesta. Järjestelmällinen tutkimustyö alkaa nyt tuottaa tulosta: yhtiö saavutti merkittävän läpimurron uraaninrikastusprosessia koskevissa tutkimuksissaan, mikä saattaa johtaa huomattavaan sivutuotetuotantoon jo lyhyellä 12

aikavälillä. Talvivaaran tutkimus- ja kehitystoiminta on tähän mennessä tuottanut erinomaisia tuloksia, ja siihen liittyviä investointeja jatketaan myös tulevaisuudessa. Kaupallinen tuotanto Talvivaara toimitti nikkelituotteensa Norilsk Nickelin Harjavallan jalostamoon ja sinkkituotteet pääasiassa välittäjien kautta kansainvälisille markkinoille. Sinkin osalta yhtiö kävi vuoden toisella puoliskolla ostosopimusneuvotteluja, joissa päästiin erinomaiseen lopputulokseen vuoden vaihteen jälkeen. Saostus- ja liuotuskemikaalien hinnat heittelivät lähes yhtä voimakkaasti kuin perusmetallimarkkinat. Talvivaara on turvannut asemansa tärkeimpien kemikaalien osalta jo aiempina vuosina. Vuoden 2009 kaupallisissa neuvotteluissa panostettiin erityisesti rikkituotetoimituksiin, ja nämä neuvottelut saatiin päätökseen alkuvuonna 2010. Lisäksi yli puolet ennakoidusta sähkönkulutuksesta suojattiin noin 33 34 euroa/mwh tasolle. Henkilöstö Talvivaaran henkilöstön määrä kasvoi 239 työntekijästä 308 työntekijään. Henkilöstön vaihtuvuus pysyi suhteellisen pienenä, vaikka alkuvuosi olikin tuotannossa erityisen haastava. Tuotannon ylösajon nopeutuminen vuoden viimeisellä neljänneksellä nosti työntekijöiden motivaatiota entisestään, kun alkuvuoden kova työ alkoi vihdoin tuottaa tulosta. Työtapaturmaluvut pysyivät erittäin pieninä: kaivoksen työtapaturmaindeksi oli vain 11 yhtä päivää pitempiin sairauspoissaoloihin johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tammikuussa tällaisia tapaturmia sattui kolme, minkä jälkeen helmikuussa yhtiö otti käyttöön osastokohtaiset työturvallisuushaasteet. Haasteen aloittamisen jälkeen vain kolme lievää työtapaturmaa raportoitiin loppuvuoden aikana. Työturvallisuus on myös jatkossa Talvivaaralle ensiarvoisen tärkeää, ja yhtiö onkin asettanut nolla tapaturmaa -tavoitteen. Näkymät Alkuvuonna 2010 maailmantalous on alkanut osoittaa ensimmäisiä elpymisen merkkejä, ja hyödykehintojen ja valuuttakurssien kehitys on ollut Talvivaaran kannalta suotuisa. Vaikka liiketoiminnan edellytykset parantuvat jatkuvasti pitkällä aikavälillä, lyhyen aikavälin näkymät ovat edelleen epäselvät ja vaikeasti tulkittavissa. Vuoden 2010 ensimmäiset kuukaudet ovat olleet Talvivaaralle todella menestykselliset. Vuonna 2009 alkaneet sinkin ostosopimusneuvottelut saatiin päätökseen helmikuussa 2010, ja niiden tuloksena Talvivaara solmi ensimmäisen perusmetalleja koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar N.V:n kanssa. Tämän ansiosta yhtiöllä ei ole nikkeliin ja sinkkiin liittyvää markkinariskiä, ja pystyimme myös maksamaan takaisin 320 miljoonan dollarin projektilainan ja sulkemaan siihen liittyvät suojaukset. Näin ollen Talvivaara saavutti tavoitteensa altistua suoraan nikkelin markkinahinnan vaihteluille kaksi vuotta suunniteltua aikaisemmin. Ennätysmäisen vahvan taseensa, tasaisesti kasvavan tuotantonsa, luotettavien kumppaniensa ja ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstönsä ansiosta Talvivaara on valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Lopuksi haluan jälleen kerran kiittää Talvivaaran henkilökuntaa, neuvonantajia ja osakkaita kovasta työstä ja tuesta tänä haasteellisena vuotena. Pekka Perä toimitusjohtaja Markkinat Sekä hyödyke- että valuuttakurssit lähtivät viime vuonna selvään nousuun, mikä teki ennustamisesta erityisen vaikeaa. Erityisesti nikkelimarkkinoiden ennustettavuus oli huono, kun sekä Lontoon metallipörssin varastomäärät että hinnat nousivat tasaisesti ja yhtä aikaa. Ruostumattoman teräksen osalta signaalit länsimaisilta markkinoilta olivat pääosin negatiivisia, ja vuoden toisella neljänneksellä havaitut elpymisen merkit jäivät lyhytaikaisiksi. Kuten edellä todettiin, suojauspositioista realisoitui vuoden aikana huomattavia tuottoja, kun nikkelin ja sinkin hinnat olivat alhaisella tasolla. Muilta osin markkinat toimivat Talvivaaran hyväksi, kun hinnat lähtivät nousuun. 13

Markkinakatsaus Noin kaksi kolmannesta maailman nikkelituotannosta käytetään edelleen ruostumattoman teräksen valmistukseen. Ruostumatonta terästä on useita laatuja, joista kullakin on hieman erilaiset ominaisuudet ja seosainepitoisuudet. Ruostumattoman teräksen keskeisin seosaine on kromi, joka suojaa terästä korroosiolta. Tärkeimpiä ruostumattomia teräksiä ovat ferriittiset ja austeniittiset teräkset. Ferriittiset ruostumattomat teräkset, joiden osuus ruostumattomien terästen kokonaistuotannosta on noin 25 30 prosenttia, sisältävät nikkeliä vain vähän tai eivät sisällä sitä ollenkaan. Yleisimmin käytetty laji on tyypin AISI 430 teräs, joka sisältää 16 18 prosenttia kromia. Tyypin 409 terästä, jonka kromipitoisuus on 11 13 prosenttia, käytetään laajalti autojen pakokaasujärjestelmissä. Sitä on helpompi muotoilla ja hitsata kuin tyypin 430 terästä. Nikkelin tärkeimmät käyttökohteet Austeniittisten ruostumattomien terästen osuus maailman ruostumattomien terästen tuotannosta on noin 70 75 prosenttia. Yleisimmin käytetty austeniittisen ruostumattoman teräksen tyyppi on 304, joka sisältää 8 10,5 prosenttia nikkeliä ja 18 20 prosenttia kromia (ja jota nimitetään myös 18/8-teräkseksi). Tyypin 304 eri muotoja käytetään monissa eri sovelluksissa ruokailuvälineistä lääketehtaisiin. Tyypin 304 korroosionkestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä metalliseokseen molybdeenia, jolloin saatu teräs kestää myös vaativampia ympäristöjä, kuten happoja ja merivettä. Tyypin 316 teräs on yleisimmin käytetty austeniittisen ruostumattoman teräksen tyyppi, joka sisältää nikkelin lisäksi molybdeenia. Molybdeenipitoisuus on 2 3 prosenttia ja nikkelipitoisuus 10 14 prosenttia. Kuten tyypistä 304, myös tyypistä 316 on kehitetty useita muotoja, joita käytetään pääasiassa kemianteollisuuden sovelluksissa. Tyypin 316 teräksien korroosionkestävyys on erinomainen. Nikkeliä käytetään paitsi ruostumattomassa teräksessä myös hyvin monenlaisissa sovelluksissa, kuten metalliseoksissa, valukappaleissa, metallipinnoitteissa ja katalyyteissä. Superseoksia ovat metalliseokset, jotka perustuvat tavallisesti raudan, nikkelin, koboltin ja kromin yhdistelmään ja jotka on kehitetty käytettäväksi kor- 14

keissa lämpötiloissa, joissa mekaaninen rasitus on voimakasta. Superseosten käyttökohteita ovat muun muassa lentomoottorit, kaasuturbiinit, jätteenpoltto- ja käsittelylaitokset, öljy- ja kaasualan offshore-sovellukset sekä savukaasujen rikinpoistolaitokset. Lentokoneiden kaasuturbiinimoottoreissa käytetään nikkelipohjaisia superseoksia turbiinin lapoihin, siivekkeisiin ja roottoreihin. Nikkeliä on seosaineena myös erilaisissa nikkeli-kromi-, molybdeeni- ja maraging-teräsvalukappaleissa. Nikkeli-kromikoneenrakennusteräkset sopivat koneistukseen, ja niiden tärkeimpiä käyttökohteita ovat ajoneuvojen hammas- ja ketjupyörät sekä nokka-akselit. Nikkeli-kromi-molybdeeniteräksiä käytetään voimansiirto-osissa, pulteissa, lautas- ja hammaspyörissä sekä erilaisissa vetopyörissä. Metallipinnoitteissa nikkelin käyttö kromin ohella parantaa merkittävästi korroosionkestävyyttä pelkän kromin käyttöön verrattuna. Nikkelillä ja kromilla päällystettyä terästä käytetään pääasiassa autoissa ja kodinkoneissa sekä jonkin verran myös metallirahoissa. Lisäksi nikkeliä käytetään katalyyttinä sekä seosaineena karbideissa, keramiikassa ja akuissa. Nikkelin tarjonta Vuoden 2009 tilastoista käyvät selvästi ilmi nikkelituotannon leikkausten vaikutukset. Vuonna 2009 maailman nikkelituotannon arvioidaan laskeneen 9 prosenttia edellisvuodesta eli noin 1 430 000 tonniin. Venäjä säilytti paikkansa suurimpana nikkelintuottajana noin 266 000 tonnin vuosituotannollaan ja jopa kasvatti osuuttaan koko maailman tuotannosta 17 prosentista 18,5 prosenttiin. Kanadan tuotanto väheni yli 30 prosenttia eli 260 000 tonnista 181 000 tonniin lähinnä Sudburyn pitkittyneiden työtaistelutoimien johdosta. Näin ollen Indonesia oli toiseksi suurin nikkelintuottaja 189 000 tonnin vuosituotannollaan, vaikka sen tuotanto putosikin vuoden 2008 tasosta, joka oli 193 000 tonnia. Koska Norilsk Nickel keskeytti kaiken kaivostoimintansa Australiassa ja muita toimintoja oli jo aiemmin siirretty jatkuvalle huoltoseisokille, Australian tuotanto väheni 16,5 prosenttia ja oli 167 000 tonnia. Maailmantaloudessa hidasta elpymistä Tärkeimpien kehittyneiden talouksien uskotaan nyt olevan elpymässä lähinnä ennennäkemättömien elvytyspakettien ja liberaalin rahapolitiikan ansiosta. Valtiot ovat suureksi osaksi onnistuneet rajoittamaan rahoituskriisin vaikutuksia tukemalla sekä yrityksiä että kotitalouksia pahimpien aikojen yli käyttämällä mitä mielikuvituksellisimpia keinoja. Maailmantaloudella arvioidaan kuitenkin olevan vain 6 9 kuukautta aikaa korvata vastasykliset, vero- ja rahapoliittiset elvytystoimet kasvun veturina. Maailman nikkelituotanto ja -varannot 2008 2009 Varannot Yhdysvallat Australia 200 000 167 000 26 000 000 Botswana 38 000 36 000 490 000 Brasilia 58 500 56 700 4 500 000 Kanada 260 000 181 000 4 100 000 Kiina 68 400 84 300 1 100 000 Kolumbia 76 400 93 000 1 700 000 Kuuba 67 300 65 000 5 500 000 Dominikaaninen Tasavalta 31 300 840 000 Kreikka 18 600 14 000 490 000 Indonesia 193 000 189 000 3 200 000 Uusi-Kaledonia 103 000 107 000 7 100 000 Filippiinit 83 900 85 000 940 000 Venäjä 277 000 266 000 6 600 000 Etelä-Afrikka 31 700 34 000 3 700 000 Espanja 8 140 7 800 57 000 Venezuela 13 000 12 000 490 000 Muut maat 46 000 28 600 3 800 000 Maailma yhteensä (pyör.) 1 570 000 1 430 000 71 000 000 (Lähde: US Geological Survey Summaries, tammikuu 2010) Useimmissa kehittyneissä talouksissa talouden elpymisen oletetaan olevan hidasta. Elpymistä pitkittää vaimeana pysyvä kotitalouksien kysyntä, työttömyyden kasvun jatkuminen vuoden 2010 jälkipuoliskolle asti sekä lisääntyvät epäilyt monien länsimaiden luottokelpoisuudesta. Tilanne näyttää kuitenkin aivan erilaiselta tärkeimmissä kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa. Tilastojen mukaan monet OECD:hen kuulumattomat maat ovat jopa kokonaan välttyneet maailmankaupan vakavan romahduksen vaikutuksilta. Nikkelin tarjonta ja tärkeimmät hinnoitteluun vaikuttavat tekijät Talouskriisin paljastuessa uutisoitiin jatkuvasti kaivosten ja sulattojen sulkemisista ja tuotantoleikkauksista. Helmikuussa 2009 International Nickel Study Group raportoi 19 kaivoksen sulkemisesta tai tuotannon leikkauksesta, 15:stä uusien projektien siirtämisestä tai tuotantovaiheeseen siirtymisjakson pidentämisestä ja 6 projektista, jotka oli peruutettu tai pantu toistaiseksi jäihin. Useita projekteja käynnistettiin kuitenkin uudelleen myöhemmin vuoden 2009 aikana, kun metallien maailmanmarkkinahinnat elpyivät melkoisesti huolimatta siitä, että Lontoon metallipörssin varastotasot nousivat samanaikaisesti lähes historiallisiin korkeuksiin. Ilmiön pääasiallisena syynä pidetään kiinalaisten osoittamaa perusmetallien ostointoa vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. 15

Syynä nikkelihintojen nousuun huhtikuun ja elokuun 2009 välisenä aikana voidaan pitää tuotantoaan ylös ajavien kiinalaisten terästehtaiden lisäksi kysynnän lisäystä, jonka aiheuttivat vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen alhaisista nikkelihinnoista hyötymään pyrkineet kiinalaiset spekulatiiviset sijoittajat. Metallien vienti Kiinaan puolestaan aiheutti huolta mahdollisesta nikkelipulasta Kiinan ulkopuolella, varsinkin kun eurooppalaisten ruostumattoman teräksen valmistajien tilauskanta alkoi vahvistua kesäkuussa ja sulatusmäärät kasvaa kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilannetta pahensivat Kanadassa Valen tuotantolaitoksilla Sudburyssa ja Voisey s Bayssa pitkittyneet seisokit, jotka johtuivat heinäkuussa 2009 alkaneista työtaistelutoimista. Vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla nikkelihintoja nostivat ennen kaikkea sijoitusrahastojen lyhyeksi myyntien katteeksi suorittamat ostot, kun taas marraskuun ja joulukuun alun hinnanlaskua nopeutti uusien lyhyiden positioiden avaaminen. Syynä olivat lähinnä lisääntyneet huolet heikentyneestä nikkelin kysynnästä, markkinoita uhkaavasta kiinalaisten nikkelivarastojen ylimäärästä ja siitä, milloin osa tai kaikki ylimääräisestä varastosta muutettaisiin rahaksi länsimarkkinoilla. Nikkelin hinnoittelu vuonna 2009 ja näkymät Vuonna 2009 Lontoon metallipörssin noteeraus 99,8-prosenttiselle nikkelille oli keskimäärin 14 712 dollaria/tonni (6,67 dollaria/pauna). Vuoden korkein hinta oli 20 533 dollaria/tonni (9,31 dollaria/pauna) 13.8.2009 ja alin hinta 9 374 dollaria/tonni (4,25 dollaria/pauna) 12.3.2009. Nikkelin kysyntä pysyy todennäköisesti heikkona alkuvuonna 2010. Eurooppalaiset ruostumattoman teräksen tuottajat ja jakelijat ovat vahvistaneet näkemyksensä, jonka mukaan ruostumattoman teräksen ja siten myös nikkelin heikko kysyntä painaa edelleen nikkelihintoja alemmas lyhyellä aikavälillä. Vaikka ruostumattoman teräksen varastot pysyvät pieninä, ne ovat vielä nykyistä tarvetta suurempia. Yhdysvaltalaisten ja aasialaisten tehtaiden tilaukset ovat vähentyneet suhteellisen vahvan kolmannen vuosineljänneksen jälkeen. Kiinan ruostumattoman teräksen tuotannon odotetaan jääneen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2009 kolmannen neljänneksen tasosta. Ruostumattoman teräksen tuotannon ei odoteta elpyvän ennen maaliskuuta 2010, jolloin kiinalaiset tehtaat saattavat aloittaa tuotannon ylösajon helmikuisten uudenvuoden juhlapyhien jälkeen. Myös Euroopan tehtaat arvioivat varovaisesti, että niiden tilauskanta vahvistuu samoihin aikoihin. Tuolloin lisääntyvä nikkelin kysyntä nostaa todennäköisesti sekä nikkelin että ruostumattoman teräksen hintoja, mikä puolestaan voisi johtaa määrätietoisempaan varastojen kartuttamiseen, varsinkin jos taloudellisten indikaattorien suotuisa kehitys palauttaa kuluttajien luottamuksen. Sinkki Sinkki on raudan, alumiinin ja kuparin ohella yksi maailman yleisimmistä teollisuuden käyttämistä metalleista. Sinkin tärkein käyttökohde on metallien ruostesuojaus. Galvanointi, joka tarkoittaa raudan tai teräksen suojaamista korroosiota vastaan, on yleisin ruostesuojaussovellus. Sinkkiä käytetään myös merivedelle altistuvien metallien katodiseen suojaamiseen korroosiolta. Messinki on yleisesti käytetty sinkin seos, jossa kuparia on sekoitettu 3 45-prosenttiseen sinkkiin riippuen messingin tyypistä. Messinki on normaalisti taottavampaa ja kestävämpää kuin kupari, ja sen korroosionkestävyys on parempi. Nämä ominaisuudet tekevät siitä käyttökelpoisen metallin viestintälaitteissa, erilaisissa metalliosissa, soittimissa ja venttiileissä. Sinkin hinta oli vuonna 2009 keskimäärin noin 1 662 dollaria/tonni (0,75 dollaria/pauna). Vuoden alin hinta helmikuussa oli 1 073 dollaria/tonni (0,49 dollaria/pauna) ja vuoden korkein hinta joulukuussa 2 529 dollaria/ tonni (1,15 dollaria/pauna). Koboltti Koboltti on väriltään harmaa, ferromagneettinen metalli, joka luonnossa esiintyy usein yhdessä nikkelin kanssa sekä sulfidisina että lateriittisina esiintyminä. Koboltin ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin nikkelin, joten myös sitä käytetään ilmailuteollisuuden superseosten valmistuksessa sekä lisäksi magneettisissa seoksissa, karbideissa, katalyyteissä ja ladattavissa akuissa. Koboltin radioaktiivisia isotooppeja käytetään lääketieteessä ja sädehoidossa. Myös koboltin hinta elpyi loppuvuoden aikana vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen pudotuksen jälkeen. Koboltin hinnat olivat korkeimmillaan 20,5 dollaria/pauna marraskuussa ja alimmillaan 11 dollaria/pauna maaliskuussa. Kupari Kuparia on perinteisesti louhittu esiintymistä, joissa se on esiintynyt puhtaana metallina, mutta nykyään sitä erotetaan myös Talvivaaran kaltaisista sulfidisista monimetalliesiintymistä. Kuparia käytetään pääasiassa kuparilangan, kaapeleiden ja erilaisten seosmetallien, kuten messingin, valmistuksessa. Kuparin kysyntää määräävä ominaisuus on sen sähkönjohtokyky. Vuonna 2009 kuparin käteishinta vaihteli tammikuun 3 055 dollarin ja joulukuun 7 342 dollarin tonnihinnan välillä. Kuparin hinta elpyi merkittävästi vuoden 2009 aikana. Kuparin hintaan ja näkymiin vaikuttavat kuitenkin pääosin samat tekijät kuin nikkelillä. 16

Nikkelin hinta (USD/tonni) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 02/01/2009 02/08/2009 2/03/2010 Sinkin hinta (USD/tonni) 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 02/01/2009 02/08/2009 13/03/2010 Koboltin hinta (USD/tonni) 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 02/01/2009 02/08/2009 13/03/2010 Kuparin hinta (USD/tonni) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 02/01/2009 02/08/2009 13/03/2010 17

Liiketoimintakatsaus Vuonna 2009 Talvivaara keskittyi tuotannon ylösajoon ja sai ensimmäiset myyntitulonsa. Malminkäsittelyssä ja etenkin hienomurskauksessa ilmenneet tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin tuotannon ylösajoa merkittävästi. Vuoden loppuun mennessä murskauksen ongelmat oli uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin asennuksen ja syyskuisen käyttöönoton myötä pitkälti ratkaistu. Myös metallien talteenottolaitos oli käynnistetty jatkuvatoimista tuotantoa varten syyskuussa, mikä merkitsi Talvivaaran tuotannon siirtymistä varhaisesta ylösajovaiheesta huomattavasti edistyneempään vaiheeseen, missä kaikki tuotantoprosessin vaiheet olivat käynnissä teollisesti merkittävässä mittakaavassa. Vaikka metallien talteenottolaitos on tämän jälkeen kärsinyt toimintahäiriöistä, jotka ovat aiheuttaneet tuotantokatkoksia ja näin ollen pienentäneet toistaiseksi saavutettuja tuotantomääriä, merkitsi syksyllä saavutettu tuotantomäärien lisäys huomattavaa virstanpylvästä koko yhtiölle ja sen henkilöstölle. Yhtiö uskoo kykenevänsä pitämään yllä vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla saavutettua tuotannon selkeää kasvutrendiä myös vuoden 2010 aikana ja jatkaa tuotannon ylösajoa kohti täysimittaista tuotantoa vuonna 2012. Tuotantokapasiteetin laajennus uutena tavoitteena Kun tarve murskauspiirin uudelleen suunnittelulle ja laajennukselle tavoitellun tuotantotason saavuttamiseksi kävi ilmeiseksi, yhtiö arvioi samalla mahdollisuuden laajentaa koko tuotantoa malminkäsittelyn päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin lopputuloksena Talvivaara päätti laajentaa tuotantokapasiteettiaan 33 000 nikkelitonnista vuodessa jopa 50 000 tonniin vuonna 2012. Vastaavat uudet sivutuotteiden vuotuiset tuotantomäärät ovat noin 90 000 tonnia sinkkiä, 15 000 tonnia kuparia ja 1 800 tonnia kobolttia. Laajentamiseen liittyvä, nyt käyn- 18

nissä oleva investointiohjelma rahoitettiin menestyksekkäällä osakeannilla, jonka tuotot olivat 82,7 miljoonaa euroa heinäkuussa 2009. Infrastruktuuri kunnossa Suomessa sijaitseva kaivos saa kansainvälisessä vertailussa kuljetusten ja energiahuollon osalta merkittäviä toiminnallisia etuja valmiista infrastruktuurista. Yli kahden miljoonan tonnin materiaalimäärän kuljettaminen vuodessa kaivokseen tai sieltä pois sen toimiessa täysitehoisesti on kuitenkin logistinen haaste, joka on edellyttänyt parannusten ja täydennysten tekemistä ennen Talvivaaran kaivoksen rakentamista käytettävissä olleisiin kuljetusväyliin. Vuoden 2009 loppuun mennessä käytännössä kaikki oleelliset infrastruktuuriprojektit oli saatu valmiiksi. Vuoden merkittävin saavutus oli Talvivaaran ja Murtomäen välille rakennetun 25 km pitkän pistoraiteen valmistuminen. Säännöllinen liikennöinti radalla alkoi syyskuussa, kun tarvittavat luvat oli saatu. Sähköistetyn radan lopulliset käyttöönottoluvat saatiin marraskuussa. Muita tärkeitä vuoden 2009 aikana loppuunsaatettuja infrastruktuurihankkeita olivat kaivosalueen itäpuolisen yleisen tien ja kaivosalueen läpi itä-länsi-suunnassa kulkevan paikallistien parantaminen ja osittainen siirtäminen. Talvivaaran länsipuolella olevalta Vuolijoen sähköasemalta kaivosalueelle johtava 43 kilometrin pituinen sähkölinja, joka kytkee kaivoksen suoraan maan kantaverkkoon, ja kaivospiirin pohjoisosassa olevasta Kolmisoppi-järvestä kaivokseen prosessivedenottoa varten rakennettu putkilinja otettiin käyttöön jo vuonna 2008. Liiketoiminnan kehitys Talvivaaran tavoitteena on profiloitua kasvuyhtiöksi, joka pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään sekä nykyisen kaivoksen toiminta-alueelta että sen ulkopuolelta nousevia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Talvivaaran strategian mukaisesti tällaisia mahdollisuuksia voivat olla esimerkiksi tuotantokapasiteetin lisälaajennus, biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen muissa esiintymissä, projekti- tai yritysostot, uusien sivutuotteiden kaupallistaminen sekä metallien talteenottolaitoksen hyödyntäminen muiden kuin Talvivaara oman liuotusprosessin raaka-ainevirtojen käsittelemiseen tai nyt suunniteltuun tuotantoon kuulumattomien metallien saostamiseen. 19

Tuotevirtasopimus sinkin myynnistä Nyrstarille Vuoden 2009 tärkein liiketoiminnan kehityshanke oli Talvivaaran sinkkituotannon monetisointi. Neuvottelut sinkkiä koskevan tuotevirtasopimuksen solmimiseksi Nyrstar NV:n kanssa aloitettiin syksyllä ja ne etenivät aiesopimuksen allekirjoitukseen ennen vuoden vaihdetta. Tuotevirtasopimus astui voimaan helmikuussa 2010. Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu. Sopimuksen kestoksi suunnitellulla tuotannon tasolla arvioidaan 10 15 vuotta. Nyrstar maksoi 335 miljoonan dollarin ostohinnan sinkkituotevirrasta. Ostohinnan lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä. Louhinta- ja prosessointimaksun lisäksi Talvivaara on oikeutettu lisämaksuun sovittujen hinnanjakoperiaatteiden mukaisesti, kun sinkin markkinahinta ylittää tietyt rajat. Talvivaaralla on lisäksi oikeus ostaa Nyrstarilta vuosittain 150 000 tonnia rikkihappoa. Tämä määrä kattaa noin puolet arvioidusta rikkihapon tarpeessa täydessä tuotannossa. Sinkin tuotevirtasopimuksen solmiminen oli Talvivaaralle merkittävä virstanpylväs. Nyrstarilta saatu 335 miljoonan dollarin tuotevirtamaksu mahdollisti 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun kokonaisuudessaan, mikä lisäsi Talvivaaran toiminnallista ja taloudellista vapausastetta huomattavasti. Uraanipuolituotteen kaupallistaminen Vuoden 2009 aikana Talvivaara tutki aktiivisesti uraanin talteenottoa bioliuotusprosessissa saatavasta liuoksesta, jossa uraania on liuenneena nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin ohella. Uraanin talteenoton tekninen ja taloudellinen kannattavuus kävi ilmeiseksi syksyn aikana. Tämän johdosta yhtiö käynnisti valmistelut uraanipuolituotteen kaupallistamiseksi ja valmistuksen luvittamiseksi. Suunnitelmat julkistettiin helmikuussa 2010. Edellyttäen että tarvittavat luvat saadaan, Talvivaara suunnittelee tuottavansa vuosittain noin 350 tonnia uraania puolituotteena. Uraanipuolituote erotetaan liuoksesta uuttomenetelmällä, johon tarvittavat laitteistot rakennetaan nykyisen metallien talteenottolaitoksen yhteyteen. Uuttolaitoksen vaatimat investoinnit ovat noin 30 miljoonaa euroa, ja suorien tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Talvivaara neuvottelee parhaillaan potentiaalisten kumppanien kanssa uraanipuolituotteen ostosopimuksesta. Sopimuksen edellytyksenä on, että sopimuskumppani rikastaa uraanin edelleen ydinpolttoaineeksi rauhanomaiseen käyttöön. Suunniteltu uraanin talteenottoprosessi ei lisää säteilyä Talvivaaran alueella eikä muuta Talvivaaran nykyistä tuotantoprosessia. Kaivoksen toiminta-alueella mitatut säteilyarvot ovat samaa tasoa Suomessa muuallakin esiintyvän taustasäteilyn kanssa. Talvivaara pyrkii käyttämään uraanin uuttoprosessissa parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja uskoo, että pro- TALVIVAARA JALOSTUU Aatteista aloitteiksi ja käytän Talvivaarassa rohkaistaan henkilöstöä osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Virallisesti aloitteita on voinut tehdä maaliskuusta alkaen. Talvivaarassa lähes kaikki työntekijät ovat uusia, alle kaksi vuotta talossa olleita. Ihmisillä on monenlaista kokemusta aiemmista työpaikoistaan, ja he ovat aktiivisia tiedon soveltamisessa nykyisiin tehtäviinsä, kertoo Talvivaaran hallintojohtaja Tapio Ikonen. Tällainen käynnistyvä laitos on muutenkin otollinen kohde kehitystyölle. Yhdeksän kuukauden aikana aloitteita on tehty kunnioitettava määrä: 91 kappaletta eli parin aloitteen viikkovauhtia. Parikymmentä niistä on jo edennyt konkreettisiksi toimenpiteiksi. Muutamia sääntöjä aloitteiden tekemiseen liittyy: Idean pitää olla uusi ja toteuttamiskelpoinen. Aloite on tehtävä kirjallisesti, eikä sen kohteena olevan asian kehittämisen pitäisi kuulua lähtökohtaisesti henkilön toimenkuvaan. Asian viemisestä eteenpäin päättää ensi vaiheessa esimies, yleensä osastopäällikkö. Merkittävät hankkeet hyväksyy yhtiön johto. Käytännössä aloitteet käsittelee aloitetoimikunta, johon kuuluu kaikkien henkilöstöryhmien edustajia. Palkinnon määräytymisessä otetaan huomioon aloitteesta saatava hyöty, sen toteuttamisen kustannukset, omaperäisyys ja vaikutukset esimerkiksi työturvallisuuteen. Toteuttamiskelpoisista aloitteista maksettujen rahapalkintojen suuruus on tähän mennessä vaihdellut 50 ja 400 euron välillä. Vähäisemmistä aloitteista on kannustimena ollut yhtiön tarjoama lounas. Lisäksi kaikkien vuoden aikana aloitteita tehneiden työntekijöiden kesken arvotaan rahapalkinto. Aloitteen keskeinen periaate on, että pelkän epäkohdan osoittaminen ei riitä, vaan ehdotuksen tulee sisältää konkreettinen parannusehdotus, uusi toimintamalli tai prosessi, joka kehittää toimintaa. Aloitteen toteuttamisen myötä toiminto voi tehostua tai sen käyttövarmuus lisääntyä, korjauksiin käytettävä aika lyhentyä tai turvallisuus parantua. Keskeistä on, että ehdotusten kautta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Toisinaan aloitteet ovat pieniä, lähes itsestäänselvyyksiä, joita kukaan ei ole vain tullut aiemmin ajatelleeksi. Yksi pienistä, lounaalla palkituista ideoista liittyi yleisen siisteyden parantamiseen. Pöly on jatkuva kiusa kaivoksella, se kulkeutuu ihmis- 20