Sopimus kuntayhtymän tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä jäsenkunnille aiheutuvista taloudellisista vastuista ja velvoitteista Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 26.4.2012 36 Pta-liite 18 Yhtymäkokous 31.5.2012 10 Pta-liite 6
26.4.2012 1(11) Sopimus kuntayhtymän tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä jäsenkunnille aiheutuvista taloudellisista vastuista ja velvoitteista 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA... 2 2 KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN JA YHDISTÄMISSUUNNITELMAN PERIAATTEET JA MÄÄRÄYKSET TALOUDELLISISTA VASTUISTA JA VELVOITTEISTA... 2 2.1 KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET... 2 2.2 YHDISTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 2 3 YLEISET PERIAATTEET TEHTÄVIEN SIIRROSSA KUNTAYHTYMÄLTÄ JÄSENKUNNALLE... 3 3.1 YHDENVERTAISUUSPERIAATE... 3 3.2 JÄSENKUNNAN OIKEUS PÄÄTTÄÄ PALVELUJEN HANKINNASTA KUNTAYHTYMÄLTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄ SOPIMISVELVOITE... 4 3.3 LIIKKEENLUOVUTUSPERIAATE PALVELUSSUHTEESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN SIIRTYMISESSÄ JÄSENKUNNAN JA MUUN PALVELUTUOTTAJAN PALVELUKSEEN... 4 3.4 TEHTÄVIEN LAKKAUTUKSESTA TAI SIIRROSTA AIHEUTUVIEN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ERILLISKUSTANNUKSIIN JA OSUUTEEN YHTEISKUSTANNUKSISTA... 4 3.4.1 Erilliskustannukset... 4 3.4.2 Yhteiskustannukset... 5 3.5 LISÄKUSTANNUSTEN RAHOITUSPERIAATTEET... 7 3.5.1 Erilliskustannusten rahoitus... 7 3.5.2 Yhteiskustannusosuuden rahoitus... 7 4 LAMMIN LAITOKSEN TOIMINNAN LAKKAUTUS... 8 4.1 LAITOKSEN ERILLISKUSTANNUKSET... 8 4.1.1 Laitoksen toiminnallinen alijäämä... 8 4.1.2 Laitosrakennuksen lisäpoisto ja purkamiskustannukset... 8 4.1.3 Varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut... 9 4.1.4 Laitosrakennukseen kohdistuvan aravalainan kustannukset... 9 4.2 LAITOKSEN OSUUS KUNTAYHTYMÄN YHTEISKUSTANNUKSISTA... 10 4.2.1 Eläkemenoperusteiset maksut... 10 4.2.2 Tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut... 10 4.2.3 Yleishallinnon kustannukset... 10 5 TEHTÄVIEN LAKKAUTUKSESTA JA SIIRROSTA AIHEUTUVIEN MENOJEN JA NIIHIN JÄSENKUNNILTA SAATAVIEN MAKSUOSUUKSIEN KÄSITTELY KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA 11 5.1 LAKKAUTETUN TEHTÄVÄN TOIMINNALLINEN ALIJÄÄMÄ JA SIIHEN SAATAVAT MAKSUOSUUDET... 11 5.2 TUOTANTOVÄLINEIDEN LUOVUTUSTAPPIO SEKÄ MYYNTI-, VUOKRAUS-, PURKU- JA SIIRTOKUSTANNUKSET JA NIIHIN SAATAVAT MAKSUOSUUDET... 11 5.3 VUOSITTAIN JÄSENKUNNILTA LASKUTETTAVAT LISÄKUSTANNUKSET JA NIIHIN SAATAVAT MAKSUOSUUDET... 11
26.4.2012 2(11) 1 Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä periaatteet, joilla Eteva kuntayhtymän palvelutehtävien lakkautuksesta tai siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ja vastuut siirretään jäsenkunnille. Sopimusta sovelletaan vuonna 2011 lakkautetun entisen Pääjärven kuntayhtymän Lammilla sijainneen laitoksen lakkautuksesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamiseen sekä vuonna 2012 ja sen jälkeen lakkautettavien ja/tai jäsenkunnille siirrettävien tehtävien siirrosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen Eteva kuntayhtymälle. Tehtävien lakkautuksessa ja siirrossa noudatettavia periaatteita ovat tämän sopimuksen mukaan jäsenkuntien yhdenvertaisuusperiaate, jäsenkunnan oikeus päättää palvelujen hankinnasta kuntayhtymältä ja siihen liittyvä sopimisvelvoite, liikkeenluovutusperiaate palvelussuhteessa olevan henkilöstön siirtymisessä jäsenkunnan ja muun palvelutuottajan palvelukseen, tehtävän lakkautus- ja siirtokustannusten jakaminen erillis- ja yhteiskustannuksiin sekä kustannusten rahoittaminen erillisin maksuosuuksin. 2 Kuntayhtymän perussopimuksen ja yhdistämissuunnitelman periaatteet ja määräykset taloudellisista vastuista ja velvoitteista Tässä sopimuksessa on otettu huomioon kuntayhtymän perussopimuksen ja jäsenkuntien hyväksymän yhdistämissuunnitelman taloutta koskevat voimassaolevat määräykset ja sopimusperiaatteet. Tämän sopimuksen kannalta keskeiset perussopimuksen määräykset ja yhdistämissuunnitelmassa hyväksytyt periaatteet on esitetty luvuissa 2.1 ja 2.2. 2.1 Kuntayhtymän perussopimuksen määräykset Jäsenkuntia ja muita sopimuskumppaneita laskutetaan toteutuneen palvelun käytön mukaan, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. Hinnoitteluperusteet ja hinnat ovat kaikille jäsenkunnille yhtenevät. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Perussopimuksessa ei erikseen määrätä tehtävien siirtämisestä jäsenkunnille kuntayhtymälle aiheutuvien kustannusten kattamisesta ja muiden vastuiden käsittelystä. 2.2 Yhdistämissuunnitelman tavoitteet ja siirtymäsäännökset Jäsenkuntien hyväksymään yhdistämissuunnitelmaan Pääjärven kuntayhtymän (jäljempänä Pky) ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän (jäljempänä UEP) yhdistämiseksi 1.1.2009 alkaen sisältyvät seuraavat taloudellisia vastuita ja velvoitteita koskevat tavoitteet ja siirtymäsäännökset, jotka tätä sopimusta laadittaessa on otettu huomioon: Kuntayhtymien yhdistäminen pyritään yhdistelmäsuunnitelman mukaan toteuttamaan siten, että
26.4.2012 3(11) toimintaa jatkavalle kuntayhtymälle ja jäsenkunnille turvataan mahdollisuus kuntayhtymän toiminnan jatkamiseen hyvässä yhteistyössä toiminta jatkuu keskeytymättä muutosprosessin aikana jäsenkunnille ei aiheudu taloudellisia seuraamuksia esimerkiksi eläkevastuiden siirtymisestä yhdistettävistä kuntayhtymistä kuntayhtymille ei aiheudu välittömiä rahamääräisiä seuraamuksia, esimerkiksi jäsenosuuksien lunastamista, ellei joku jäsenkunnista eroa kuntayhtymästä hallinnolliset muutokset voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi. Yhdistämissuunnitelmassa sovittiin lisäksi noudatettavan seuraavia siirtymäsäännöksiä varojen ja velkojen siirrossa: Pkyn varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet ml. henkilöstö siirtyvät vastaanottavalle kuntayhtymälle (UEP/Eteva). Vastaanottavan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuudet lasketaan Pkyn ja UEP:n nettovarallisuuslaskelmien perusteella. Kuntayhtymän nettovarallisuus lasketaan arvostamalla omaisuus käypään arvoon ja vähentämällä varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien arvo tarkistetaan nykyarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon. Todennäköistä luovutusarvoa sovelletaan ei-poistonalaiseen omaisuuteen kuten maa- ja vesialueisiin ja pysyvien vastaavien osakkeisiin ja osuuksiin. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon eli käytännössä kirjanpitoarvoon. Nykyarvolla tarkoitetaan hyödykkeen jälleenhankinta-arvoa vähennettynä ikäalennuksilla ja sitä sovelletaan poistonalaisten hyödykkeiden arvostuksessa. Todennäköistä luovutusarvoa sovelletaan ei-poistonalaiseen omaisuuteen kuten maa- ja vesialueisiin ja pysyvien vastaavien osakkeisiin ja osuuksiin. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon eli käytännössä kirjanpitoarvoon. Nettovarallisuuden arvo voi olla myös negatiivinen, jos velat ja vastuut ovat varoja suuremmat. Tase-erien uudelleenarvostuksen tarkoituksena on, että jäsenkuntien suhteellinen osuus vastaanottavan kuntayhtymän peruspääomasta vastaa niiden osuutta vastaanottavaan kuntayhtymään perustamisvaiheessa siirtyneestä, käyvän arvon mukaisesta nettovarallisuudesta. Pkyn henkilöstöön noudatetaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä ja henkilöstö siirtyy vastaanottavan kuntayhtymän palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. 3 Yleiset periaatteet tehtävien siirrossa kuntayhtymältä jäsenkunnalle 3.1 Yhdenvertaisuusperiaate Kuntayhtymän palvelujen hinnoittelussa ja laskutuksessa jäsenkunnilta noudatetaan yhdenvertaisuusperiaatetta. Samaa periaatetta noudatetaan tehtävien lakkautuksesta ja siirrosta aiheutuvien velvoitteiden, vastuiden, kustannusten sekä varoihin ja tuottoihin liittyvien oikeuksien kohdistamisessa siten, ettei yksittäiselle jäsenkunnalle koidu perusteetonta hyötyä tai haittaa.
26.4.2012 4(11) 3.2 Jäsenkunnan oikeus päättää palvelujen hankinnasta kuntayhtymältä ja siihen liittyvä sopimisvelvoite Jäsenkunnalla on oikeus päättää palvelujen hankinnasta kuntayhtymältä sopimalla siitä kuntayhtymän kanssa. Jäsenkunta voi muuttaa sovitun tilauksen määrää tai koostumusta sopimalla siitä kuntayhtymän kanssa. Jäsenkunta voi ottaa hoidettavakseen kuntayhtymän sille tuottaman palvelutehtävän sopimalla siitä erikseen kuntayhtymän kanssa. Tehtävien siirrossa noudatetaan perussopimuksen ja tämän sopimuksen määräyksiä. 3.3 Liikkeenluovutusperiaate palvelussuhteessa olevan henkilöstön siirtymisessä jäsenkunnan ja muun palvelutuottajan palvelukseen Lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluksessa olevan henkilöstön siirtyessä jäsenkunnan tai muun palvelutuottajan palvelukseen sovelletaan sellaista liikkeenluovutusperiaatetta, jossa kaikki työnantajavastuut henkilöstön osalta siirretään jäsenkunnalle tai sen osoittamalle palvelutuottajalle. 3.4 Tehtävien lakkautuksesta tai siirrosta aiheutuvien kustannusten jakaminen erilliskustannuksiin ja osuuteen yhteiskustannuksista Kuntayhtymälle tehtävien lakkautuksesta tai siirrosta aiheutuvat lisäkustannukset jaetaan tässä sopimuksessa erilliskustannuksiin ja osuuteen yhteiskustannuksista. 3.4.1 Erilliskustannukset Erilliskustannuksia ovat kustannukset, jotka kuntayhtymälle tehtävän lakkautuksesta tai siirrosta suoranaisesti aiheutuvat. Tässä sopimuksessa tehtävän lakkautuksesta tai siirrosta aiheutuvilla erilliskustannuksilla tarkoitetaan lakkautettavan tai siirrettävän tehtävän toiminta-asteen alenemisesta johtuvaa alijäämää; pitkävaikutteisten tuotantovälineiden luovutustappioita, myynti-, purku-, siirto- ja vuokrauskustannuksia; kuntayhtymän vastuulle jääviä varhaiseläkeperusteisia eläkevastuita työntekijöistä, jotka ovat jääneet eläkkeelle lakkautettavasta tai siirrettävästä tehtävästä siirtymäajankohtaa edeltävän kolmen kalenterivuoden aikana; työntekijän mahdollisia uudelleen sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia silloin, kun työntekijä siirtyy lakkautetusta tai siirretystä tehtävästä kuntayhtymän muun tehtävän palvelukseen. Toiminta-asteen alenemisesta johtuva alijäämä Tehtävän lakkautusta tai siirtämistä pois kuntayhtymän palvelutuotannosta edeltää tavallisesti toiminnan alasajovaihe, jonka aikana tehtävän tuotot ja muuttuvat kustannukset alenevat nopeammin kuin kiinteät kustannukset. Tämän seurauksena tehtävän toiminnallinen tulos muodostuu alijäämäiseksi, jonka määrä saattaa nousta merkittävän suureksi, jos alasajovaiheesta tulee pitkä. Toiminta-asteen alenemisesta johtuva alijäämä on tehtävän lakkautuksesta tai siirrosta johtuva erilliskustannus.
26.4.2012 5(11) Pitkävaikutteisten tuotantovälineiden luovutustappio sekä myynti-, purku-, siirtoja vuokrauskustannukset Tehtävän, jonka käytössä on pitkävaikutteisia tuotantovälineitä kuten rakennuksia, kalustoa ja laitteistoa, lakkauttamisesta tai siirtämisestä pois kuntayhtymän palvelutuotannosta, saattaa aiheutua merkittäviä tuotantovälineiden luovutus-, vuokraus-, purku- ja siirtokustannuksia. Mainitut kustannuserät ovat tehtävän lakkautuksesta tai siirrosta johtuvia erilliskustannuksia. Varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantajan varhe-maksun määrän päättää Kuntien eläkevakuutus jokaiselle vuodelle erikseen ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 2008 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden (l. 3 vuoden) ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Eteva kuntayhtymä kuuluu ns. suurten työnantajien maksuluokkaan, joiden varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksu kohdistetaan tällöin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntayhtymän toimintayksikköjä vastaaville tehtäville. Kuntien eläkevakuutuksen ja Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan kuntien välisissä yhteistoiminnan järjestämistä ja purkamista koskevissa sopimuksissa on suotavaa erikseen sopia varhe-maksun maksuvelvollisuuden siirtymisestä. Varhe-maksut jäävät kuntayhtymän vastattavaksi ellei muuta sovita. Työntekijän uudelleensijoittamisen kustannukset Kuntayhtymän lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluksessa olevat työntekijät eivät aina ole siirrettävissä jäsenkunnan tai muun palvelutuottajan palvelukseen, vaan kuntayhtymä joutuu sijoittamaan heidät kuntayhtymän muuhun tehtävään. Tämä saattaa edellyttää uudelleenkoulutusta ja uuteen työtehtävään perehdyttämistä. Niistä aiheutuvat kustannukset ovat tehtävän lakkautuksesta tai siirtämisestä aiheutuvia erilliskustannuksia. Uudelleensijoittamisen kustannukset korvataan kuntayhtymälle enintään vuoden ajalta siirtymäajankohdasta. 3.4.2 Yhteiskustannukset Yhteiskustannukset ovat kustannuksia, jotka jaetaan kahdelle tai useammalle tehtävälle laskennallisen jakoperusteen mukaan. Laskennallista perustetta käytetään silloin, kun tuotannontekijän käytön mukainen kohdistaminen ei ole mahdollista. Yhteiskustannukset ovat tavallisesti kiinteitä kustannuksia siten, ettei niiden määrä lyhyellä aikajaksolla muutu palvelutuotannon suoritemäärän muuttuessa. Kun kuntayhtymän tehtävä lakkautetaan tai siirretään muulle palvelutuottajalle, eivät yhteiskustannukset välttämättä alene lyhyellä aikavälillä, vaan ne joudutaan kohdistamaan jäljelle jääville kuntayhtymien tehtäville. Tästä seuraa, että näissä tehtävissä palvelujen yksikkökustannukset nousevat.
26.4.2012 6(11) Perusteltua on, että jäsenkunnat, joiden toiminnan seurauksena kuntayhtymän tehtävä joudutaan lakkauttamaan tai siirtämään jäsenkunnalle tai jäsenkunnille, osallistuvat määrätyn siirtymäkauden ajan kuntayhtymän yhteiskustannuksiin osuudella, joka vastaa tehtävän osuutta kuntayhtymän yhteiskustannuksista ennen tehtävän lakkauttamista tai siirtämistä. Kuntayhtymän yhteiskustannuksia, joiden määrä ei lyhyellä aikavälillä supistu yksittäisen tehtävän lakkauttamisen tai poissiirtämisen vuoksi, ovat tämän sopimuksen mukaan eläkemenoperusteiset eläkemaksut keskitetyn tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut ja yleishallinnon kustannukset Eläkeperusteiset eläkemaksut Yhteiskustannuksena korvattavia kustannuksia ovat kuntayhtymän eläkemenoperusteiset eläkemaksut, joita kuntayhtymä maksaa ennen vuotta 2005 sen palveluksessa olleista työntekijöistä ao. kalenterivuoden aikana. Yhdistämissuunnitelman (2009) mukaan yhdistettyjen kuntayhtymien (UEP ja Pky) eläkevastuut siirtyivät Eteva kuntayhtymälle, joten kuntayhtymä kuuluu eläkeperusteisen eläkemaksun maksuvelvollisuuden piiriin. Kuntien eläkevakuutus vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Kuntayhtymän purkautumisessa, jäsenkunnan erotessa tai tehtävien siirrossa jäsenkunnalle on perusteltua sopia kuntayhtymän eläkemenoperusteisten eläkemaksujen jakamisesta jäsenkuntien kesken. Vastuu tulisi jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnassa mukana olleille kunnille. Osuuttaan eläkemenoperusteista eläkemaksuista jäsenkunnat maksaisivat siihen saakka kun Kuntien eläkevakuutus niitä kuntayhtymältä perii. Tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut Yhteiskustannuksena korvattavia kustannuksia ovat kuntayhtymän keskitetyn tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut. Lakkautettavan tai poissiirretyn tehtävän osuus näistä eläkemaksuista määräytyy tehtävän palkkamenojen suhteessa kuntayhtymän palkkamenoihin. Perusteena tukihenkilöstön varhaiseläkemaksuosuuden korvaamisesta kuntayhtymälle on, että varhennusperusteisille eläkkeille siirtyneet työntekijät, jotka ovat olleet kuntayhtymän palveluksessa ennen tehtävän lakkauttamista tai poissiirtämistä, ovat tuottaneet palveluja myös lakkautetuille ja siirretyille tehtäville. Yleishallinnon kustannukset Yleishallinnon kustannuksina kuntayhtymän tehtävän lakkautuksessa tai siirtämisessä jäsenkunnalle otetaan huomioon yleishallinnon henkilöstö-, tila- ja laitekustannukset. Lisäkustannuksen kohdistaminen lakkautetuille tai siirretyille tehtäville on perusteltua, koska kuntayhtymä on perussopimuksen mukaisesti järjestänyt kuntayhtymän hallinnon silmällä pitäen yleishallintopalvelujen järjestämistä myös näille tehtäville. Koska yleishallinnon supistamistoimenpiteet vaativat oman aikansa, tulee jäsenkuntien, jotka ovat lakkauttaneet tai siirtäneet tehtäviä pois kuntayhtymästä, osallistua määrätyn siirtymäkauden ajan yleishallinnon kustannuksiin näiden tehtävien osalta.
26.4.2012 7(11) 3.5 Lisäkustannusten rahoitusperiaatteet 3.5.1 Erilliskustannusten rahoitus Eteva kuntayhtymä rahoittaa toimintansa lähtökohtaisesti tulorahoituksella, joka perustuu palvelujen todellisen käytön mukaiseen laskutukseen ja palvelusuoritteiden budjetoituihin kustannuksiin perustuviin yksikköhintoihin. Investoinnit voidaan alkurahoittaa lainanotolla. Pitkällä aikavälillä investoinnit tulee kuitenkin rahoittaa tulorahoituksella siten, että lainanhoitokustannukset sisällytetään palvelujen hintaan. Kuntayhtymän tehtävien lakkautuksen tai siirron jäsenkunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ei tule korottaa kuntayhtymän vastaisuudessa tuottamien palvelujen hintoja. Kuntayhtymälle aiheutuvat lisäkustannukset on siten rahoitettava jäsenkuntien erillisin maksuosuuksin eikä kuntayhtymälle jäävän palvelutuotannon tulorahoituksella. Erilliskustannuksina käsiteltävien lisäkustannusten rahoitusvastuu kohdistetaan jäsenkuntiin, jotka käyttävät siirtymähetkellä lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluja. käytön osuutena tehtävän koko palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan tehtävän lakkautus- tai siirtovuotta edeltävien vuosien käytön keskiarvona vuodesta 2009 alkaen. Tehtävän palvelutuotannon kokonaisarvo lasketaan ottamalla huomioon vain jäsenkunnille tuotetut palvelut. Maksuosuudet erilliskustannuksista suoritetaan erillisin maksuosuuksin kustannuslajeittain seuraavasti: Jäsenkunnan tulee suorittaa osuutensa tehtävän toiminta-asteen alenemisesta johtuvasta alijäämästä lakkautus- tai siirtovuotta seuraavana vuotena; osuutensa lakkautetun tai siirretyn tehtävän pitkävaikutteisten tuotantovälineiden luovutustappiosta sekä myynti-, purku-, siirto- ja vuokrauskustannuksista sinä vuonna, jolloin ne realisoituvat maksettavaksi kuntayhtymässä ellei maksuaikataulun osalta muuta sovita; osuutensa varhaiseläkemenoperusteisista eläkemaksuista ja työntekijän uudelleensijoittamisen kustannuksista sinä vuonna, jolloin ne realisoituvat maksettavaksi kuntayhtymässä. 3.5.2 Yhteiskustannusosuuden rahoitus Lakkautetun tai siirretyn tehtävän osuus kuntayhtymän yhteiskustannuksista määräytyy eläkemaksujen osalta palkkamenojen keskimääräisen suhteellisen osuuden perusteella kuntayhtymän palkkamenoista ja yleishallinnon kustannusten osalta tehtävän toimintamenojen keskimääräisen suhteellisen osuuden perusteella kuntayhtymän toimintamenoista kolmen tehtävän lakkautusta tai siirtoa edeltävän toimintavuoden aikana. Rahoitusvastuu tehtävän osuudesta yhteiskustannuksista kohdistetaan jäsenkuntiin, jotka käyttävät siirtymähetkellä lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluja. käytön osuutena tehtävän koko palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan tehtävän lakkautus- tai siirtovuotta edeltävien vuosien käytön keskiarvona vuodesta 2009 alkaen. Tehtävän palvelutuotannon kokonaisarvon laskennassa otetaan huomioon vain jäsenkunnille tuotetut palvelut. Yhteiskustannusosuudet suoritetaan erillisin maksuosuuksin seuraavasti:
26.4.2012 8(11) Maksuosuutta eläkemenoperusteisista eläkemaksuista lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluja käyttäneet jäsenkunnat suorittavat vuosittain kuntayhtymälle siihen saakka kun Kuntien eläkevakuutus niitä kuntayhtymältä perii. Maksuosuutta tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteisista eläkemaksuista lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluja käyttäneet jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle niiden tukihenkilöiden osalta, jotka olivat kuntayhtymän palveluksessa tehtävän lakkautusvuotta edeltävän vuoden lopussa. Osuutta näiden tukihenkilöiden varhe-maksuista suoritetaan kuntayhtymälle vuosittain siihen saakka, kun Kuntien eläkevakuutus niitä kuntayhtymältä perii. Maksuosuutta kuntayhtymän yleishallinnon kustannuksista lakkautetun tai siirretyn tehtävän palveluja käyttäneet jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle määrätyn siirtymäkauden ajan, jonka pituuden yhtymähallitus määrittelee tapauskohtaisesti. Siirtymäkauden pituus voi kuitenkin olla enintään kolme vuotta tehtävän lakkauttamisesta tai siirrosta. Jäsenkunnan maksuosuus yleishallinnon kustannuksista alenee kolmen vuoden siirtymäkauden aikana siten, että ensimmäisenä vuonna kustannusosuus laskutetaan täysimääräisenä, toisena vuotena kustannusosuudesta laskutetaan kolme neljäsosaa ja kolmantena vuotena puolet. 4 Lammin laitoksen toiminnan lakkautus 4.1 Laitoksen erilliskustannukset 4.1.1 Laitoksen toiminnallinen alijäämä Lammin laitoksen toiminnan alasajon aikana vuosina 2009-2011 toimintakulut ylittivät toimintatuotot yhteensä 1,2 milj. eurolla. Toiminta-alijäämä muodostui pääosin laitoksen alasajosta johtuvasta toiminta-asteen merkittävästä alenemisesta. Mainittuina vuosina kertyneen 1,2 milj. euron alijäämän korvaamisesta kuntayhtymälle vastaavat jäsenkunnat, jotka vuosina 2009 2011 käyttivät Lammin laitoksen palveluja. käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan vuosien 2002 2011 käytön keskiarvona. Laitoksen palvelutuotannolla tarkoitetaan laitoksen jäsenkunnille tuottamia asiakaspalveluja. Jäsenkunnat suorittavat erillisen maksuosuutensa toiminnallisesta alijäämästä kuntayhtymälle tasasuuruisina erinä vuonna 2013-2017. 4.1.2 Laitosrakennuksen lisäpoisto ja purkamiskustannukset Lammin laitos on toiminut kuntayhtymän tytäryhtiön, Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n, omistamassa rakennuksessa, jolle laitostoiminnan päätyttyä ei ole voitu osoittaa muuta käyttöä. Jos yhtiö joutuu purkamaan rakennukset, sille aiheutuu arviolta 1 milj. euron purkamiskulut. Lisäksi yhtiö joutuu tekemään rakennuksesta 2 milj. euron poiston. Nämä kustannuserät yhtiö joutuu kirjaamaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuluina, jotka heikentävät sen tulosta. Yhtiön tappiot on tarkoitus kattaa alentamalla yhtiön osakepääomaa vastaavan suuruisella 3 milj. euron erällä. Koska yhtiö on kokonaan kuntayhtymän omistama, kuntayhtymä joutuu tekemään 3 milj. euron arvonalennuksen taseeseensa merkityistä yhtiön osakkeista ja vastaavan suuruisen tilivuoden 2012 tulosta rasittavan arvonalennuskirjauksen. Laitoksen alasajosta aiheutuvan 3 milj. euron lisäkustannuksen korvaamisesta kuntayhtymälle vastaavat jäsenkunnat, jotka vuosina 2002 2011 ovat käyttäneet Lammin laitoksen palveluja.
26.4.2012 9(11) käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta vuosina 2002-2011. Palvelutuotannolla tarkoitetaan laitoksen jäsenkunnille tuottamia asiakaspalveluja. Jäsenkunnat suorittavat erillisen maksuosuutensa rakennuksen lisäpoistosta ja purkamiskustannuksista tasasuuruisin erin vuosina 2013 2017. Jos yhtiö löytää rakennukselle tuloa tuottava käyttöä, otetaan siitä syntyvä nettotulo huomioon mainittua jäsenkunnilta perittävää korvausta alentavana eränä. 4.1.3 Varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut Lammin laitoksesta vuosina 2009 2012 ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle jääneiden tai jäävien työntekijöiden varhemaksujen korvaamisesta kuntayhtymälle sovitaan jäljempänä esitettävällä tavalla: Korvattavat varhe-maksut muodostuvat vuosina 2012 2015 kuntayhtymälle maksuun pantavista eläkemaksuista. Vuosina 2012 2015 maksuun pantavien varhe-maksujen korvaamisesta kuntayhtymälle vastaavat jäsenkunnat, jotka vuosina 2002 2011 ovat käyttäneet Lammin laitoksen palveluja. käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta vuosina 2002-2011. Palvelutuotannolla tarkoitetaan laitoksen jäsenkunnille tuottamia asiakaspalveluja. Jäsenkunnat suorittavat korvauksen kuntayhtymälle erillisenä maksuosuutena vuosittain sille maksuun pantavien varhe-maksujen määräisesti. Vuonna 2012 kuntayhtymän palveluksessa Lammin laitoksesta jäsenkunnan palvelukseen siirtyneen henkilön varhe-maksuista vastaa mainittu jäsenkunta. Sopimuskohta tarvitaan siltä varalta, että Lammin laitoksen palvelussa on ollut työntekijöitä vielä vuonna 2012. 4.1.4 Laitosrakennukseen kohdistuvan aravalainan kustannukset Eteva kuntayhtymän taseeseen sisältyy Lammin laitosrakennukseen kohdistuva aravalaina, jonka pääoma-arvo oli vuoden 2011 lopussa 403 170 euroa. Laina olisi tullut siirtää Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n taseeseen vuonna 2008, kun se yhtiöitettiin Pääjärven kuntayhtymästä, mutta näin ei ole menetelty. Laina on vuosimaksulaina, jolla ei ole kiinteää korko- ja lyhennyssuunnitelmaa eikä tarkkaa laina-aikaa. Laina-aikaa on jäljellä enintään 30 vuotta. Aravalainana se on tarkoitettu määrättyyn, laitostoiminnan mukaiseen käyttötarkoitukseen ja laitoksen lakkauttaminen saattaa vaikuttaa sen takaisinmaksuun. Lainanhoitokustannusten korvaamisesta kuntayhtymälle vastaavat jäsenkunnat, jotka vuosina 2002 2011 ovat käyttäneet Lammin laitoksen palveluja. Lainanhoitokustannusten rahoitusvastuu jakaantuu mainittujen jäsenkuntien kesken niiden palvelujen keskimääräisen käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta vuosina 2002 2011. Palvelutuotannolla tarkoitetaan laitoksen jäsenkunnille tuottamia asiakaspalveluja. Jäsenkunnat suorittavat korvauksen kuntayhtymälle erillisenä maksuosuutena vuosittain sille maksuun pantavien lainanhoitokustannusten määräisenä. Jos laina erääntyy maksettavaksi kertasuorituksena tai takaisinmaksuaika olennaisesti lyhentyy, sovitaan korvauksen jaksottamisesta erikseen.
26.4.2012 10(11) 4.2 Laitoksen osuus kuntayhtymän yhteiskustannuksista 4.2.1 Eläkemenoperusteiset maksut Lammin laitoksen osuus kuntayhtymän eläkeperusteisista eläkemaksuista määräytyy vuodesta 2012 alkaen laitoksen palkkamenojen keskimääräisen suhteellisen osuuden perusteella kuntayhtymän palkkamenoista vuosina 2009-2011. Rahoitusvastuu eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksuosuudesta kohdistetaan jäsenkuntiin, jotka ovat käyttäneet laitoksen palveluja vuosina 2002 2011. käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan vuosien 2002 2011 palvelutuotannon arvon keskiarvona. Laitoksen palvelutuotannon arvon laskennassa otetaan huomioon vain jäsenkunnille tuotetut palvelut. Eläkemenoperusteisen eläkemaksun maksuosuutta mainitut jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle vuodesta 2012 alkaen siihen saakka, kun Kuntien eläkevakuutus eläkeperusteista eläkemaksua kuntayhtymältä perii. Osuudet eläkeperusteisista eläkemaksuista laskutetaan jäsenkunnilta erillisin maksuosuuksin. 4.2.2 Tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut Yhteiskustannuksena korvattavia kustannuksia ovat kuntayhtymän keskitetyn tukihenkilöstön varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut. Lammin laitoksen tehtävän osuus näistä eläkemaksuista määräytyy laitoksen palkkamenojen suhteessa kuntayhtymän palkkamenoihin vuosina 2009-2011. Perusteena tukihenkilöstön varhaiseläkemaksuosuuden korvaamiselle kuntayhtymälle on, että varhennusperusteisille eläkkeille siirtyneet tukihenkilöt, jotka ovat olleet kuntayhtymän palveluksessa ennen Lammin laitoksen lakkauttamista, ovat tuottaneet palveluja tälle laitokselle. Rahoitusvastuu laitoksen osuudesta tukihenkilöstön varhe-maksuista kohdistetaan jäsenkuntiin, jotka ovat käyttäneet Lammin laitoksen palveluja vuosina 2002 2011. käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan vuosina 2002 2011 käytön keskiarvona. Laitoksen palvelutuotannon kokonaisarvon laskennassa otetaan huomioon vain jäsenkunnille tuotetut palvelut. Osuuttaan tukihenkilöstön varhe-maksuista laitoksen palveluja käyttäneet jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle niiden tukihenkilöiden osalta, jotka olivat kuntayhtymän palveluksessa tehtävän lakkautusvuotta edeltävän vuoden lopussa. Mainittua osuutta suoritetaan kuntayhtymälle siihen saakka, kun Kuntien eläkevakuutus niitä kuntayhtymältä perii. Varhe-maksuosuudet laskutetaan jäsenkunnilta erillisin maksuosuuksin. 4.2.3 Yleishallinnon kustannukset Yhteiskustannuksena korvattavia kustannuksia ovat kuntayhtymän yleishallinnon henkilöstö-, tila- ja laitekustannukset. Lammin laitoksen osuus kuntayhtymän yleishallinnon kustannuksista määräytyy laitoksen toteutuneiden toimintamenojen keskimääräisen suhteellisen osuuden perusteella kuntayhtymän toimintamenoista vuosina 2009 2011. Rahoitusvastuu laitoksen osuudesta yleishallinnon kustannuksista kohdistetaan jäsenkuntiin, jotka ovat käyttäneet laitoksen palveluja 2009 2011. Rahoitusvastuu jakaantuu mainittujen jäsenkuntien kesken niiden palvelujen keskimääräisen käytön osuutena laitoksen koko palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan mainittujen vuosien keskiarvona.
26.4.2012 11(11) Laitoksen palvelutuotannon kokonaisarvon laskennassa otetaan huomioon vain jäsenkunnille tuotetut palvelut. Osuuttaan kuntayhtymän yleishallinnon kustannuksista laitoksen palveluja käyttäneet jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle kolmen vuoden pituisen siirtymäkauden ajan. Maksuosuus alenee siirtymäkauden aikana siten, että ensimmäisenä vuonna kustannusosuus laskutetaan täysimääräisenä, toisena vuotena kustannusosuudesta laskutetaan kolme neljäsosaa ja kolmantena vuotena puolet. Yleishallinnon kustannusosuudet laskutetaan jäsenkunnilta erillisin maksuosuuksin. 5 Tehtävien lakkautuksesta ja siirrosta aiheutuvien menojen ja niihin jäsenkunnilta saatavien maksuosuuksien käsittely kuntayhtymän kirjanpidossa 5.1 Lakkautetun tehtävän toiminnallinen alijäämä ja siihen saatavat maksuosuudet Lakkautetun tai kuntayhtymältä siirretyn tehtävän toiminnallinen alijäämä sisältyy kuntayhtymän tilinpäätöksiin ennen tehtävän lakkautusta tai siirtämistä eikä tarvetta alijäämien erikseen kirjaamiseen ole. Jäsenkuntien maksuosuudet lakkautetun tai siirretyn tehtävän kertyneen alijäämän kattamiseksi merkitään lyhytaikaisiin saamisiin jäsenkunnilta ja myyntituotoksi jäsenkunnilta. 5.2 Tuotantovälineiden luovutustappio sekä myynti-, vuokraus-, purku- ja siirtokustannukset ja niihin saatavat maksuosuudet Otsikon tarkoittamat tehtävän lakkautuksesta tai siirtämisestä johtuvat menot voivat olla toteutuneita menoja tai vastaisia menoja taikka menetyksiä. Toteutuneet menot sisältyvät kuntayhtymän tilinpäätöksiin ennen tehtävän lakkautusta tai siirtämistä eikä tarvetta alijäämien erikseen kirjaamiseen ole. Vastaiset menot ja menetykset merkitään luonteensa mukaisesti kuluksi ja siirtovelaksi tai pakolliseksi varaukseksi riippuen siitä onko niiden täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta tiedossa. Jäsenkuntien maksuosuudet lakkautetun tai siirretyn tehtävän menoihin merkitään lyhyt- tai pitkäaikaisiin saamisiin jäsenkunnilta ja myyntituotoksi jäsenkunnilta. 5.3 Vuosittain jäsenkunnilta laskutettavat lisäkustannukset ja niihin saatavat maksuosuudet Tehtävän lakkautuksesta tai siirtämisestä vuosittain laskutettavia lisäkustannuksia ovat varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut, eläkeperusteiset eläkemaksut, yleishallinnon kustannukset siirtymäkaudella, lainanhoitokustannukset ja työntekijän uudelleen sijoittamisen kustannukset. Näitä lisäkustannuksia vastaavat kulut kirjataan samanperusteisesti kuin aiemmin kirjanpidossa on menetelty: eläkemaksut kirjataan maksuperusteisesti kuluksi laskun eräpäivän tilikaudelle. Lainanhoitokustannuksia sekä yleishallinnon ja uudelleen sijoituksen kustannuksia vastaavat kuluerät sisältyvät kuntayhtymän tilinpäätöksiin eikä tarvetta erikseen kirjaamiseen ole. Jäsenkuntien maksuosuudet lakkautetun tai siirretyn tehtävän mainittuihin kustannuksiin merkitään lyhytaikaisiin saamisiin jäsenkunnilta ja myyntituotoksi jäsenkunnilta.