SISÄLTÖ Kaupunkistrategian indikaattorit... 2 1. Palvelujen saatavuus ja laatu... 2 1.1 Palvelukuva, vertailu ja imagotutkimukset... 2 2. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne... 3 2.1 Muuttoliike... 3 2.2 Väestöennusteet... 3 2.3 Huoltosuhde... 3 2.4 Pendelöinti... 3 2.5 Henkilöautojen määrä... 4 3. Hyvä ja turvallinen ympäristö... 4 3.1 Kaupungin ekologinen jalanjälki... 4 3.2 Ilmanlaatu ja päästöt... 4 3.3 Turvallisuus... 5 3.4 Hyvinvointitase... 5 3.5 Liikenneonnettomuudet... 5 3.6 Joukkoliikenne... 6 4. Koulutetut ja osaavat ihmiset... 6 4.1 Ammatillisen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat ja valmistuneet sekä valmistuneiden sijoittuminen työelämään... 6 4.2 Korkeakoulutettujen muuttosuhde... 7 4.3 Koulutusaste... 7 5. Yritystoiminnan edellytykset... 7 5.1 Yritystoimintaan kaavoitetun soveltuvan maan määrä... 7 5.2 Yritystoiminnan kehitys... 8 5.3 Tampereen seutukunnan osaamiskeskusohjelmaan valittujen kehittämisalueiden palkkasumman ja liikevaihdon kehitys... 8 5.4 Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus... 9 5.5 Muuttaneet pääasiallisen toiminnan mukaan... 10 5.6 Työllisyys ja työttömyys... 10 6. Palvelujärjestelmien uudistaminen... 11 6.1 Palvelujen ostot... 11 7. Tietoyhteiskunnan soveltaminen... 12 7.1 Sähköisten palvelujen kattavuus ja käyttö... 12 8. Strategisten prosessien toimivuus... 12 8.1. Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli... 12 8.1.1 Äänestysaktiivisuus... 12 8.1.2 Verkko osallistuminen... 12 8.2. Johtamisjärjestelmä... 13 8.2.1 Kestävän kehityksen indikaattorit... 13 8.3. Maankäytön suunnittelu... 13 8.3.1 Kaavoitus... 13 8.3.2 Kestävän maankäytön indikaattorit... 13 8.4. Verkottuminen... 13 8.4.1 Verkottuminen... 13 9. Osaava henkilöstö... 14 9.1 Kaupungin henkilöstö... 14 10. Talouden liikkumavara... 15 10.1 Talouden tunnusluvut... 15 1
Kaupunkistrategian indikaattorit Vuoden 2005 talousarviossa kaupunkistrategian kriittisten menestystekijöiden toteutumista arvioidaan myös toimintaympäristössä tapahtuvina muutoksina. Kullekin menestystekijälle on määritelty 1 7 indikaattoria, jotka kuvaavat tätä muutosta. Tähän raporttiin on koottu tietoja määritellyistä indikaattoreista soveltuvin osin, sillä tietoja ei ollut kaikilta osin saatavilla tai indikaattorin määrittely oli tulkinnanvarainen. Esitetyt indikaattorit eivät ole sitovia tavoitteita. Indikaattorien toteumaa seurataan kerran vuodessa strategiaraportin yhteydessä. VAIKUTTAVUUS 1. Palvelujen saatavuus ja laatu 1.1 Palvelukuva, vertailu ja imagotutkimukset Tutkimuksia: Muuttohalukkuustutkimus / Taloustutkimus Oy: 2000, 2002 VIP imagotutkimus / Taloustutkimus Oy: 2000, 2001, 2003, 2004, 2005 Kaupunki ja kuntapalvelut / Efeko Oy: 1983 2005 Taloustutkimus Oy Professori Pekka Aula Taloustutkimus Oy Muuttohalukkuus tutkimus 2002 Kaupunkien maine 2004 Kuntien VIP imagotutkimus 2004 Yleisarvosana Voisin Yleisarvosana ajatella Kokonais Innova Sij. 05 / muuttavani sijoitus Palvelut tiivisuus 2004 2005 yli 50 000 as. Espoo 7,07 21 %...... 7,50 7,49 8. Helsinki 7,15 19 % 1. 1. 1. 7,69 7,78 5. Oulu 7,17 17 % 4. 5. 2. 8,35 8,32 1. Tampere 7,84 30 % 2. 2. 4. 8,42 8,25 2. Turku 7,50 25 % 3. 3. 8. 7,62 7,33 11. Vantaa 6,67 13 %...... 6,85 6,92 14. Muuttohalukkuustutkimuksiin (2000 ja 2002) vastasi noin 4 500 iältään 15 74 vuotiasta suomalaista. Molempien tutkimusten mukaan Tampere oli sekä imagollisesti että muuttohalukkuuden suhteen suosituin asuinkaupunki. Seuraava muuttohalukkuus tutkimus julkaistaan 4/2006. VIP imagotutkimuksissa on selvitetty kaupunkien julkisuuskuvaa kymmenen eri mittarin avulla. Tutkimus tehtiin kunkin kunnan oman läänin alueella toimivien päättäjien ja vaikuttajien keskuudessa. Uusimmassa tutkimuksessa (11/05) parhaan kokonaisarvosanan (8,32) sai Oulu. Seuraavina tulivat Tampere (8,25) ja Jyväskylä (8,14). Tampere sai parhaan kokonaisarvosanan vuoden 2004 (8,42) ja 2003 (8,37) tutkimuksissa. Tampere sijoittui toiseksi Helsingin yliopiston professorin Pekka Aulan kaupunkien mainetta mittaavassa tutkimuksessa. Tampere sai erityiskiitosta kaupunkiympäristöstään. Efeko Oy:n kaupunki ja kuntapalvelut 2005 palvelukuvatutkimuksessa selvitettiin laajasti asukkaiden arvioita kaupungin palveluista vuonna 2005. Tutkimus on tehty pääosin samansisältöisenä vuodesta 1983, viimeksi vuonna 2001. Tutkimuksen mukaan tamperelaiset pitivät kirjastopalveluja parhaiten hoidettuna. Tampereen julkinen liikenne ja kulttuuripalvelut erottuivat selkeimmin edukseen verrattuna kaikkien kuntien keskimääräiseen tasoon. Opinpolku päivähoidosta, peruskouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen oli myös hyvin hoidettu Tampereella. Eniten parannettavaa tamperelaiset näkivät pientalotontin saamisessa ja kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksissa. Tyytyväisyys vanhuspalveluihin vaihteli kunnittain melko paljon. Suurissa kaupungeissa (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) enemmistö kantaa ottaneista pitää niitä huonosti hoidettuina, pienemmissä kunnissa taas hyvin hoidettuina 2
2. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne 2.1 Muuttoliike 2001 2002 2003 2004 2005enn Tulo 13 155 12 939 12 489 13 532 13 690 Lähtö 11 251 11 141 11 811 12 294 12 928 Netto 1 904 1 798 678 1 238 762 Tampereen ja etenkin Tampereen seutukunnan kasvu on ollut koko maan kärkitasoa. Vuonna 2005 Tampereen väestömäärä lisääntyi 1 374 ja seutukunnan 4 202 asukkaalla. Muuttajista lähes puolet on nuoria 15 24 vuotiaita. Tampereelta poismuutto on selvästi suurinta 25 39 vuotiaiden sekä heidän lastensa kohdalla. Viime vuosina on ollut havaittavissa voimistuva seutuistumiskehitys, jossa yhä suurempi osa alueen muuttovirrasta suuntautuu Tampereen naapurikuntiin. Kaupungin sisäinen muutto on vilkastunut selvästi. Yli 31 000 tamperelaista muutti asuinpaikkaansa kaupungin sisällä vuonna 2004. Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on viisivuotiskaudella lisääntynyt noin 19 prosenttia. 2.2 Väestöennusteet 2005 2010 2020 2030 Oma ennuste 204 306 215 971 229 942.. Tilastokeskus 204 306 211 291 220 695 224 951 Tampereen kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana tulevaisuudessakin. Tilastokeskuksen syyskuussa 2004 julkaisemassa ennusteessa väestön kasvun arvioidaan olevan maltillisempaa kuin kaupungin omassa ennusteessa. Ikäihmisten määrä lisääntyy huomattavasti vuosina vuosina 2010 2020, kun ns. suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Varsinainen kuormitus kaupungin palvelujärjestelmälle tulee kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen, kun suuret ikäluokat ovat yli 75 vuotiaita. 2.3 Huoltosuhde 1990 1995 2000 2002 2003 Taloudellinen huoltosuhde 1,11 1,61 1,26 1,24 1,25 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin. Vuonna 2003 100 työssäkäyvää kohden oli 125 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Indikaattori on lähestynyt lamaa edeltävää tasoa. Aktiiviväestön muuttoliikkeen ja työttömyyden alenemisen vaikutuksesta huoltosuhteen arvioidaan paranevan hieman tulevaisuudessa, vaikka samalla eläkeläisten määrä lisääntyy huomattavasti. 2.4 Pendelöinti Työssäkäynti 1998 2000 2002 2003 Tampereelle 26 686 29 980 31 954 32 731 Tampereelta 12 219 13 827 14 213 14 624 Netto 14 467 16 153 17 741 18 107 Aluekeskuksen ja muun työssäkäyntialueen välinen työmatkaliikenne on vilkastunut viime vuosina merkittävästi. Seutukunnan työllisistä keskimäärin 44 % käy Tampereella töissä ja seutukunnan työpaikoista 75 % sijaitsee Tampereella. Tampereen työpaikkaomavaraisuusaste on 120,4 %. 3
Tampereella työssäkäyvien määrä on lisääntynyt 1998 2003 välisenä ajanjaksona 6 045 hengellä eli 22,7 prosentilla. Tampereen työssäkäyntialueeseen kuuluu 17 kuntaa Pirkanmaalla, joissa asuu noin 365 000 asukasta eli 79 % pirkanmaalaisista. 2.5 Henkilöautojen määrä 1990 1995 2000 2004 Muutos % 2005 2004 2005 Autojen lkm 63 848 62 913 74 282 81 634 84 534 3,6 Autot / 1000 asukasta 370 344 380 402 414 2,9 Autojen määrä on kasvanut Tampereella väestön kasvun ja autoistumisen vaikutuksesta. Tampereen ympäryskunnissa kasvu on ollut vieläkin nopeampaa. Henkilöautojen määrä Tampereella on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2005 10 252 autolla eli +13,8 prosenttia. 3. Hyvä ja turvallinen ympäristö 3.1 Kaupungin ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on kansainvälinen indikaattori, joka arvioi maankäytön avulla tietyn alueen asukkaiden kulutuksen ekologista kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan yhteen maa alueet, jotka tarvitaan asukkaiden kulutuksen vaatimien resurssien tuottamiseen ja sulauttamaan heidän jätteensä ja päästönsä takaisin luontoon. Tamperelaisen ekologinen jalanjälki on vuoden 2001 tilastotietojen perusteella laskettuna 6,7 globaalihehtaaria. Tamperelaisen jalanjälki on pienempi kuin keskimäärin suomalaisen 7,0 globaalihehtaarin jalanjälki. Tamperelaisen jalanjälki on kuitenkin suuri, jos sitä verrataan maapallolla ihmisen keskimääräiseen jalanjälkeen, joka on 2,2 globaalihehtaaria. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät ja kuluttaisivat kuten tamperelaiset, tarvittaisiin tarpeidemme tyydyttämiseen yhden maapallon sijaan 3,5 samanlaista planeettaa. 3.2 Ilmanlaatu ja päästöt tonnia / vuosi 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 Rikkidioksidi 1 853 1 419 747 688 630 682 574 Typen oksidit 5 682 3 914 3 514 3 561 2 736 2 926 2 725 Hiukkaset 741 743 401 317 260 235 202 Kasvihuonekaasupäästöt 1990 1999 2003 1000 tonnia CO 2 ekv. 1 520 1 630 1 750 Tampereen merkittävät ilmanlaadun kuormittajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten raja arvon numeroarvo ylittyi vuonna 2005 Tampereen keskustassa 11 kertaa ja kansallinen ohjearvo kaksi kertaa. Ilmanlaadun tarkkailussa käytettävä ilmanlaatuindeksi kuvaa niiden päivien lukumäärää, jolloin ilmanlaatu on hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Suurin osa (88%) vuoden 2005 päivistä oli Tampereen keskustassa ilmanlaadultaan hyviä tai tyydyttäviä. Näinä päivinä epäpuhtauksien aiheuttamat terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä ja vaikutukset luontoon ovat ilmanlaadusta riippuen lieviä tai selviä pitkällä aikavälillä. Energiankulutus oli Tampereella vuonna 2003 yhteensä 7320 GWh. Kulutus kasvoi 21% vuodesta 1990. Kasvava energiankulutus lisäsi kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2003 Tampereen kasvihuonekaasupäästöt olivat yli 15% suuremmat kuin Kioton ilmastosopimuksen tasoksi määritellyn vuoden 1990 päästöt. 4
3.3 Turvallisuus Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2001 2002 2003 2004 2005 Rikoslakia vastaan tehdyt 19 800 20 204 20 137 21 501 21 396 Omaisuusrikokset 13 361 13 344 12 660 13 448 13 207 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat 1 038 1 016 1 135 1 214 1 242 Seksuaalirikokset 62 45 67 78 81 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 423 570 406 442 521 Liikennerikokset 3 674 4 067 4 528 4 946 5 039 Rattijuopumukset 593 603 722 794 750 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 1 242 1 162 1 341 1 373 1 306 Huumausainerikokset 687 671 767 805 744 Muut rikokset Alkoholilakirikokset 310 119 119 252 199 Muita lakeja vastaan tehdyt rikokset 5 616 6 054 7 766 9 019 9 082 Kaikki rikokset 25 726 26 377 28 022 30 772 30 677 Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset / 1000 asukasta 2001 2002 2003 2004 2005* Espoo 4,3 4,2 4,4 4,0 4,9 Helsinki 9,0 9,3 9,2 9,8 9,7 Oulu 6,7 6,8 7,1 7,1 7,4 Tampere 5,2 5,1 5,7 6,0 6,1 Turku 8,0 7,9 8,5 8,3 7,7 Vantaa 5,9 5,9 6,1 7,6 7,3 Rikollisuus Tampereella on pysynyt vuonna 2005 edellisen vuoden tasolla. Rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten määrä on kasvanut 8,1 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2005. Suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet liikennerikokset. Rikosten määrä on kasvanut vastaavana ajanjaksona kaikissa rikosluokissa omaisuus ja alkoholilakirikoksia lukuun ottamatta. Tampere on Espoon jälkeen turvallisin suurista kaupungeista Suomessa, jos turvallisuutta mitataan henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrällä 1000 asukasta kohden. 3.4 Hyvinvointitase Hyvinvointitase 2001 2002 julkaistiin sosiaali ja terveystoimen julkaisusarjassa marraskuussa 2002. Hyvinvointitaseen mukaan kuntalaiset kokivat turvallisuutensa pääosin hyväksi. Kaupungin johtavat virkamiehet ja työntekijät näkivät turvallisuustilanteen huomattavasti synkempänä. Lasten liikenneturvallisuus huolestutti kaikkia ja huumeiden käytön yleistymistä pidettiin uhkana. Myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne todettiin erittäin huolestuttavaksi. Terveysosiossa nostettiin esiin mielenterveysongelmat ja kansansairaudet ja resurssien riittävyys niiden hoitoon. Sosiaaliseen pääomaan kuuluvan yhteisöllisyyden koettiin vaihtelevan varsin paljon kaupungin eri osissa. Syrjäytymisen eri muotojen todettiin kasautuvan samoille henkilöille. 3.5 Liikenneonnettomuudet 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuolleita 1 8 12 6 6 8 Loukkaantuneita 250 258 212 248 227 286 Tampereella sattuneissa liikenneonnettomuuksissa vuonna 2005 kuoli 8 ja loukkaantui 286 ihmistä. Kuolleita oli 2 enemmän ja loukkaantuneita 59 enemmän kuin vuonna 2004. 5
3.6 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin liikennelaitos 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2005 2004 2005 Matkat vaihtoineen (1000 kpl) 27 490 25 356 25 515 24 891 24 058 3,3 Ajokilometrit (1000 km) 10 222 10 241 10 462 10 436 10 321 1,1 Matkoja / asukas 139 127 127 123 118 4,0 Asukasluku 197 774 199 823 200 966 202 932 204 306 0,7 Tampereen kaupungin liikennelaitoksen matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Tehtyjen matkojen määrä on laskenut 12,5 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2005. Samaan aikaan henkilöautojen määrä on kasvanut 12,9 prosenttia. 4. Koulutetut ja osaavat ihmiset 4.1 Ammatillisen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat ja valmistuneet sekä valmistuneiden sijoittuminen työelämään 2001 2002 2003 2004 2005 Hakeneet Ammattiopisto 1 810 1 754 1 597 1 649 1 738 Ammattikorkeakoulu (TAMK) 5 337 5 309 5 454 5 135 4 807 Tampereen yliopisto (valintakokeisiin osall.) 6 838 7 586 6 927 7 350 8 090 Tampereen teknillinen yliopisto 2 971 3 127 2 754 2 629 2 302 Yhteensä 16 956 17 776 16 732 16 763 16 937 Aloituspaikat Ammattiopisto 1 085 1 134 1 071 1 079 1 048 Ammattikorkeakoulu (TAMK) 900 920 920 920 920 Tampereen yliopisto (tutkintoon johtava) 1 456 1 500 1 528 1 503 1 558 Tampereen teknillinen yliopisto 1 622 1 827 1 583 1 557 1 533 Yhteensä 5 063 5 381 5 102 5 059 5 059 Hakijoita / aloituspaikka Ammattiopisto 1,7 1,5 1,5 1,5 1,7 Ammattikorkeakoulu (TAMK) 5,9 5,8 5,9 5,6 5,2 Tampereen yliopisto 4,7 5,1 4,5 4,9 5,2 Tampereen teknillinen yliopisto 1,8 1,7 1,7 1,7 1,5 Yhteensä 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Valmistuneet / Tutkinnot Ammattiopisto 1 011 830 884 946 924 Ammattikorkeakoulu (TAMK) 671 821 812 735 938 Tampereen yliopisto (sis. alemmat ja jatkotutk.) 1 445 1 478 1 514 1 579 1 485 Tampereen teknillinen yliopisto 752 788 792 793 829 Yhteensä 3 879 3 917 4 002 4 053 4 176 Sijoittuminen työelämään Ammattikorkeakoulu (TAMK) 73 % 73 % 70 % 72 % 72 % Seurannan kohteena olevista oppilaitoksista valmistuneiden määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin 1,9 prosenttia. Aloituspaikkojen määrä on noussut vastaavasti vuosittain keskimäärin vain 0,1 prosenttia. Tampereen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun on selvästi enemmän hakijoita aloituspaikkaa kohden kuin ammattiopistoon ja teknilliseen yliopistoon. Koulutuksen vetovoimaisuudessa oppilaitoksittain ei ole vuosittain merkittäviä vaihteluja. Ammattikorkeakoulujen välisissä vertailuissa Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ovat valtakunnan suosituimpia mittarilla hakijaa / aloituspaikka (sijat 1 ja 2). 6
4.2 Korkeakoulutettujen muuttosuhde Korkeakoulutettujen tulo ja lähtömuuton suhde 2000 2001 2002 2003 2004 Tampere 95,3 82,9 91,8 77,5 77,5 Tampereen seutukunta 113,0 112,7.. 108,2 104,7 Korkeakoulutettujen muuttosuhde mittaa kuinka monta korkeasti koulutettua tulomuuttajaa on 100 lähtömuuttajaa kohden. Tilastojen mukaan Tampereelta muuttaa pois enemmän korkeakoulutettuja enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tampereelle muutti vuonna 2004 noin 2 168 korkeakoulutettua ja poismuutto oli 2 798 korkeakoulutettua. Korkeakoulutettujen muuttotappio oli siis 630 henkeä. Korkeakoulutetut jäävät kuitenkin Tampereen työssäkäyntialueelle. Seutukunta tasolla korkeakoulutettujen muuttovoitto oli 181 asukasta. Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen vaikuttaa osaltaan seutukunnan koulutettujen muuttosuhteen alenemiseen. Toisaalta pääkaupunkiseudun työmarkkinat vetävät vastavalmistuneita nuoria. 4.3 Koulutusaste Osuus 15 vuotta täyttäneistä 2000 2001 2002 2003 2004 Tutkinnon suorittaneet 66,0 67,0 67,9 68,7 69,3 Keskiaste yht. 38,2 38,9 39,3 39,6 40,0 Korkea aste yht. 27,8 28,1 28,6 29,1 29,4 Ylempi korkeakouluaste 7,4 7,7 8,1 8,4 8,7 Tamperelaisten koulutustaso parantunut ja tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskus mittaa väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Tässä tilastossa Tampereen indeksiluku on 338, jolla sijoitutaan koko maan vertailussa sijalle 12. Seutukunnan kunnista Pirkkalan sijoitus oli 7. (359). ja Kangasalan 21. (323) ja Lempäälän 24. (320). Maan korkeimmin koulutetut asukkaat löytyvät Kauniaisista, Espoosta ja Oulusta. 5. Yritystoiminnan edellytykset 5.1 Yritystoimintaan kaavoitetun soveltuvan maan määrä Työpaikka alueet 2000 2003 2005 Määrä ha, asema ja yleiskaava 605 619 624 Riittävyys, vuotta 25 25 25 Kunnan maanom. %, yleiskaava 67 67 67 Tampereen yleiskaavojen työpaikka alueiden (teollisuusaluevarantojen) laskennallinen riittävyys on 25 vuotta vuosiluovutuksen ollessa noin 9 ha. Viimeksi on kaavoitettu 5,2 hehtaarin työpaikka alue Koilliskeskukseen. 7
5.2 Yritystoiminnan kehitys Yritykset 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2004 2003 2004 Toimipaikat 10 148 10 317 10 384 10 406 10 536 1,2 Henkilöstön määrä 61 307 64 324 64 940 65 443 65 551 0,2 Liikevaihto, milj. euroa 12 936 12 970 12 927 13 192 14 383 9,0 Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa 211 202 199 202 219 8,8 Aloittaneet yritykset 962 877 869 957 1 132 18,3 Lopettaneet yritykset 837 915 962 922 1 037 12,5 Yritystoimipaikkojen ja henkilöstön määrässä ei tapahtunut vuonna 2004 merkittäviä muutoksia, mutta yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi selvästi. Suurin osa yritystoimipaikoista on pieniä alle 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin 40 % oli teollisuuden toimialalla. 5.3 Tampereen seutukunnan osaamiskeskusohjelmaan valittujen kehittämisalueiden palkkasumman ja liikevaihdon kehitys Palkkasumma 2001 2002 2003 2004 Asiantuntijapalvelut 108,1 120,3 126,0 134,8 Informaatio ja kommunikaatio 107,6 114,0 124,8 132,6 Koneenrakennus ja automaatio 106,0 105,0 109,0 111,6 Viestintä 107,3 115,2 119,0 122,0 Terveysteknologia 105,9 121,4 137,7 147,8 Liikevaihto 2001 2002 2003 2004 Asiantuntijapalvelut 110,0 116,0 121,9 132,2 Informaatio ja kommunikaatio 113,5 103,4 101,4 101,0 Koneenrakennus ja automaatio 109,0 102,3 104,4 108,9 Viestintä 108,4 110,5 115,2 118,8 Terveysteknologia 112,3 148,0 158,4 162,6 Palkkasummaindeksit mittaavat palkkasumman ja liikevaihdonindeksit liikevaihdon muutosta suhteutettuna vuoden 2000 tasoon. Aineistona on verohallinnon maksuvalvonta aineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suorakeruuta, optiotiedustelua sekä vuositilastoja. ICT alan liikevaihdon kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin muiden kehittämisalueiden. 8
5.4 Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus Kartta 1. Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus yrityksille maakunnittain projektin suorituspaikan mukaan 2005, %. Lähde: Tekes Kartta 2: Yritysten omat tutkimus ja kehitysmenot 2004, %. Lähde: Tekes Tekesin rahoitus yrityksille vuonna 2005 oli yhteensä 250 milj. euroa, josta Pirkanmaan osuus oli 15,8 % eli 39,7 milj. euroa. Pirkanmaalaiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan suhteellisesti eniten muihin alueisiin verrattuna. Pirkanmaalla Tekesin rahoitusta saivat yrityksistä eniten Nokia, FIT Biotech ja Metso Automation. Yritysten omat tutkimus ja kehitysmenot olivat vuonna 2004 yhteensä 3,7 mrd. euroa, josta Pirkanmaalla toimivien yritysten osuus oli 17,7 % eli 0,7 mrd. euroa. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus vuonna 2005 oli yhteensä 172 milj. euroa. Yliopistojen ja korkeakoulujen osuus Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksesta oli vuonna 2004 noin 62 %. Tampereen teknillisen yliopiston osuus on ollut noin 16 prosentin luokkaa. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus, milj. euroa 2000 2001 2002 2003 2004 Yliopistot ja korkeakoulut yht. 87 96 91 102 106 Tampereen teknillinen yliopisto 14 14 16 17 17 % osuus 16,1 % 14,6 % 17,6 % 16,7 % 16,0 % Tutkimuslaitokset 37 38 39 39 45 Euroopan avaruusjärjestön rahoitus 16 12 14 17 21 Yhteensä 140 146 144 158 172 9
5.5 Muuttaneet pääasiallisen toiminnan mukaan Nettomuutto 1998 1999 2000 2001 2002 Työlliset 560 271 397 477 451 Työttömät 508 464 238 446 484 Opiskelijat 1 320 1 356 1 259 1 638 1375 Eläkeläiset 45 64 17 40 64 Lapset 155 361 380 424 360 Muut/tunt. 251 194 58 273 216 Yhteensä 2 027 1 988 1 589 1 904 1 798 Tampereelle muuttajista lähes puolet on nuoria 15 24 vuotiaita. Pääosa Tampereen saamasta muuttovoitosta kertyy opiskelijoista. Muuttoliikkeen keskittyminen entistä voimakkaammin nuoriin ja opiskelijoihin tuo kaupunkiin osaavaa ja monipuolista työvoimaa sekä uusia perheen perustajia ja veronmaksajia. Suurten kaupunkien vertailussa työttömien nettomuutto Tampereelle on suurinta. 5.6 Työllisyys ja työttömyys Työllisyys 1999 2000 2001 2002 2003 Työllisten määrä 83 282 86 497 87 828 88 719 88 623 Työpaikkojen määrä 98 061 102 650 104 504 106 460 106 730 Työllisyysaste 62,0 63,5 63,6 63,4 63,1 Työttömyys, ka. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Työttömien määrä 15 428 14 813 13 927 13 865 14 226 14 001 13 078 Työttömyysaste 16,6 15,2 14,0 13,8 13,9 13,6 12,6 Tampereen työpaikkakehitys on ollut valtakunnan kärkitasoa. Tarkasteluajanjaksolla kaupunkiin on syntynyt 8 669 uutta työpaikkaa. Työllisten määrä on lisääntynyt samaan aikaan 5 341:lla. Kansantalouden minitaantuma näkyy työpaikkojen määrän kasvun pysähtymisenä ja työttömyysasteen huononemisena vuonna 2003. Työttömyyden aleneminen pääsi uuteen vauhtiin vuoden 2005 aikana. 10
6. Palvelujärjestelmien uudistaminen 6.1 Palvelujen ostot Menot, milj. euroa 2002 2003 2004 2005 Koulutuspalvelut* Menot yhteensä 177,5 190,1 210,0 218,2 Palvelujen ostot 27,3 32,3 35,1 37,8 % osuus kaikista menoista 15,4 % 17,0 % 16,7 % 17,3 % Sisäiset palvelujen ostot 17,2 21,3 23,0 24,5 Ulkoiset palvelujen ostot 10,1 11,1 12,1 13,3 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Menot yhteensä 61,7 64,3 71,7 72,41 Palvelujen ostot 8,2 8,2 9,1 9,6 % osuus kaikista menoista 13,3 % 12,8 % 12,7 % 13,3 % Sisäiset palvelujen ostot 3,8 4,2 4,4 5,2 Ulkoiset palvelujen ostot 4,4 4,0 4,7 4,4 Sosiaali ja terveyspalvelut* Menot yhteensä 468,6 500,8 544,2 583,6 Palvelujen ostot 183,3 202,1 225,4 260,1 % osuus kaikista menoista 39,1 % 40,4 % 41,4 % 44,6 % Sisäiset palvelujen ostot 25,9 27,0 28,8 45,5 Ulkoiset palvelujen ostot 157,4 175,1 196,6 214,5 Yhdyskuntapalvelut Menot yhteensä 105,1 100,7 122,8 152,4 Palvelujen ostot 39,5 48,4 68,2 95,5 % osuus kaikista menoista 37,6 % 48,1 % 55,5 % 62,7 % Sisäiset palvelujen ostot 16,4 25,7 46,6 72,6 Ulkoiset palvelujen ostot 23,1 22,7 21,6 23,0 Toimialat yhteensä Menot yhteensä 812,9 855,9 948,7 1026,6 Palvelujen ostot 258,3 291,1 337,7 403,1 % osuus kaikista menoista 31,8 % 34,0 % 35,6 % 39,3 % Sisäiset palvelujen ostot 63,3 78,1 102,8 147,9 Ulkoiset palvelujen ostot 195,0 213,0 234,9 255,2 *Taulukko on koottu vanhan toimialarakenteen mukaan, jossa esim. päivähoito kuuluu sosiaali ja terveystoimeen. Erityisesti sosiaali ja terveystoimi on lisännyt palvelujen järjestämistä ostopalveluina kolmannelta ja yksityissektorilta. Taustalla on ollut merkittävä palvelutarpeen kasvu, eli omaa palvelutuotantoa ei ole samalla vähennetty. Palvelujen ostojen % osuus kaikista menoista on kasvanut kaikilla toimialoilla. Sisäisten liikelaitosten ja palvelukeskusten perustaminen näkyy sisäisten palvelujen ostojen kasvuna. Lisäksi yhdyskuntapalvelujen tilaaja tuottaja mallin pilotointi näkyy sisäisten palvelujen oston nopeana kasvuna. Myös päivähoidon kolmen tulosalueen tilaaja tuottaja pilotti näkyy sosiaali ja terveystoimen sisäisten palvelujen ostojen kasvuna vuonna 2005. 11
7. Tietoyhteiskunnan soveltaminen 7.1 Sähköisten palvelujen kattavuus ja käyttö Kansallinen tunnistautumis ja maksamissovellus VETUMA on käyttöönottovaiheessa. VETUMA palvelua tullaan tavalla tai toisella hyödyntämään ainakin seuraavissa vuodelle 2006 aikataulutetuissa sähköisten palvelujen kehittämishankkeissa: Yhteiset ja yleiskäyttöiset sovellukset: ilmoittautumisjärjestelmä mm. liikuntaryhmiin ja henkilöstökoulutuksiin Päivähoidon ja perusopetuksen kokonaisuus: päivähoitohakemusten sähköinen käsittely Sosiaali ja terveyspalveluiden kokonaisuus: ajanvaraus valittuihin terveyspalveluihin Uudistettavissa palveluprosesseissa on vuositasolla noin 2 000 10 000 asiakastapahtumaa kussakin. Lisäksi kehitetään esimerkiksi kartta ja paikkatietoaineiston sähköistä jakelua ja laskutusta sekä otetaan käyttöön seudullinen tulkkipalvelujen välitysjärjestelmä. 8. Strategisten prosessien toimivuus 8.1. Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli 8.1.1 Äänestysaktiivisuus 1992 1996 2000 2004 Äänestysprosentti kuntavaaleissa 71,0 59,2 53,6 55,7 Kuntalaisten äänestysaktiivisuus kääntyi nousuun vuoden 2004 kunnallisvaaleissa. 8.1.2 Verkko osallistuminen 2001 2002 2003 2004 2005 Talousfoorumiin osallistuminen 315 762 1447 657 700 Tamperelaiset ovat voineet kertoa mielipiteensä kaupungin taloudesta ja sen painopisteistä talousfoorumi kyselyssä. Talousfoorumi on toteutettu 7 kertaa ja kyselyyn on voinut osallistua sekä internetissä että paperilomakkeella. Viime vuosina valtaosa vastaajista on osallistunut kyselyyn internetin kautta. VALMAN käyttö 2005 Toimielin asioiden lkm kommenttien lkm kokousten lkm Ympäristölautakunta 1 23 25 Sosiaali ja terveyslautakunta 2 36 12 Kasvatus ja opetuslautakunta 3 62 11 Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta 3 43 10 Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta 2 17 9 Tarkastuslautakunta 0 0 12 Kiinteistö ja asuntolautakunta 0 0 7 Osaamis ja elinkeinolautakunta 1 3 11 Yhdyskuntalautakunta 0 0 23 Suunnittelujaosto 2 8 9 Yhteensä 14 192 129 Valmisteluosallisuuden kehittämiseksi on perustettu valmistelufoorumi VALMA kaupungin internetsivuille. Sen kautta kuntalaisille taataan mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua asian valmisteluun koko valmistelutyön ajan. Valman kautta voi esittää mielipiteitä Tampereen kaupungin luottamuselinten käsittelyssä olevista asioista. Lautakunnat, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaosto mukaan luettuna Valma valmistelufoorumia käytettiin vuoden 2005 aikana valmistelussa joka kymmenennen kokouksen yhteydessä. Kommentteja saatiin keskimäärin 14 kappaletta kutakin asiaa kohden. 12
8.2. Johtamisjärjestelmä 8.2.1 Kestävän kehityksen indikaattorit Tampere on määritellyt yhdessä kuuden suurimman kaupungin kanssa ekologisen kestävyyden indikaattorit. Indikaattorit on ryhmitelty seuraaviin aihealueisiin: yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit, maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys, toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus, liikkumisen kestävyys ja ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus. Tampere kokoaa indikaattoritiedot vuosittain ja julkaisee ne joka toinen vuosi tehtävässä kestävän kehityksen raportissa. Vuonna 2005 laaditun kestävän kehityksen raportin indikaattoritiedot ovat luettavissa kaupungin Internet sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kestavakehitys/raportointi/indikaattorit/index.html. Yli 80 prosenttia kaupungin tehtäväalueista ja liikelaitoksista on laatinut kestävän kehityksen toimintaohjelman. Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arvioimiseksi on kehitetty laadullinen mittaristo. Mittariston avulla arvioidaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelemien hankkeiden vaikutuksia kaupunkikehityksen kestävyyteen. 8.3. Maankäytön suunnittelu 8.3.1 Kaavoitus 2001 2002 2003 2004 2005 Uutta asuntokerrosalaa, m 2 145 624 169 000 185 791 205 277 178 626 Uutta muuta kerrosalaa, m 2.. 66 000 187 162 183 529 128 458 Valitukset kaavapäätöksissä, asemakaavat 9 10 9 8 4 Kaavoitusohjelman vuositavoitteena on ollut kaavoittaa 200 000 m 2 uutta asuntokerrosalaa ja 100 000 m 2 muuta uutta kerrosalaa. 8.3.2 Kestävän maankäytön indikaattorit Maankäytön kestävyyttä kuvaa kaupunkirakenteen eheys ja tiiviys. Kaupunkirakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen tavoitteena on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja liikennetarpeen vähentäminen. Tavoitteena on lisäksi uudisrakentamisen keskittäminen haja asutusalueiden sijasta jo rakennetulle asemakaava alueelle. Tampereella asemakaava alueen osuus kaupungin koko maa alasta on 19%. Vuoden 2005 aikana rakennetuista rakennuksista ja asuinnoista 99% rakennettiin asemakaavaalueelle. Asemakaavoitettujen virkistysalueiden pinta ala vuoden 2005 lopussa oli 2 442 ha eli 24% asemakaavaalueesta. Asemakaavoitettujen suojelualueiden pinta ala vuoden 2005 lopussa oli 147 ha (sisältäen luonnonsuojelualueet, suojellut rakennusalueet sekä muinaismuistoalueet) eli 2 % asemakaava alueesta. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden yhteispinta ala Tampereella on 238 ha. Luonnonsuojelualueiden osuus kaupungin maapinta alasta on 0,5 %. 8.4. Verkottuminen 8.4.1 Verkottuminen 2001 2002 2003 2004 2005 Eu hankkeiden määrä 34 30 36 36 36 EU hankerekisteriin on kerätty hankkeet, joissa kaupungin osuus on yli 10 000 euroa. Tämän lisäksi esim. kouluilla on lukuisa määrä pienempiä hankkeita. Muita hankkeita ei ole tilastoitu, mutta kaupunki osallistuu lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. 13
Sähkölaitoksella on käynnissä lukuisia kehityshankkeita yksityisen sektorin kanssa. Vuores ja Ratina hankkeissa on kehitetty uusia yhteistoimintaprosessien toimintamalleja. Molemmissa hankkeissa on sovellettu projektimaista työskentelyperiaatetta eri yksiköiden kesken. Monet koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen hankkeet toteutetaan projektimaisesti yhdessä eri toimijoiden kanssa Sosiaali ja terveystoimella on joitakin hallintorajat ylittäviä projektiluontoisia hankkeita. 9. Osaava henkilöstö 9.1 Kaupungin henkilöstö 2001 2002 2003 2004 Henkilöstön kokonaismäärä 15 033 15 272 15 994 16 434 Tulovaihtuvuus, % 9,0 9,2 9,3 8,0 Lähtövaihtuvuus, % 6,7 6,3 9,0 7,4 Eläköityminen 506 642 448 467 Henkilöstön kokonaismäärä on kasvoi vuonna 2004 2,8 prosenttia. Eläköitymisessä vuoden 2002 erityispiirre oli, että osa aikaeläkkeitä haettiin ennätystahtia. Ruuhka selittyy vuoden 2003 voimaan astuneilla eläkesäännön muutoksilla, joiden seurauksena vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneiden osa aikaeläkkeeseen mahdollistava ikäraja nousi 56 vuodesta 58 vuoteen. Samalla lopullisen eläkkeen karttuma aleni. 14
10. Talouden liikkumavara 10.1 Talouden tunnusluvut 2001 2002 2003 2004 TA 2005 TA 2006 Vuosikate % poistoista Espoo 316,6 181,8 50,2 81,0 80,3 116,9 Helsinki 163,3 34,4 114,7 124,6 100,9 93,4 Oulu 293,3 263,4 179,7 155,2 90,8 131,6 Tampere 164,1 168,7 97,4 108,2 92,0 96,9 Turku 130,5 211,5 108,5 102,5 46,5 63,3 Vantaa 109,9 104,4 11,7 32,4 30,7 42,1 ka. 196,3 160,7 89,8 100,7 73,5 90,7 Investointien tulorahoitus % Espoo 88,3 52,2 25,2 50,8 46,8 78,2 Helsinki 75,9 19,9 69,8 77,7 65,9 53,6 Oulu 106,9 91,8 76,3 74,8 44,3 55,1 Tampere 80,1 106,7 60,4 65,1 64,8 69,5 Turku 78,1 100,3 55,4 40,3 19,4 35,1 Vantaa 43,3 45,1 5,5 14,4 18,5 23,9 ka. 78,8 69,3 46,9 53,9 43,3 52,6 Lainat e/asukas Espoo 258 113 423 508 534 699 Helsinki 364 965 1 221 1 424 1 425 1 317 Oulu 457 392 508 628 807 883 Tampere 595 626 706 823 938 985 Turku 693 622 600 600 837 906 Vantaa 1 010 1 359 1 754 2 215 2 511 2 787 ka. 563 680 869 1 033 1 175 1 263 Veroprosentti Espoo 17,00 17,00 17,00 17,50 17,50 17,50 Helsinki 16,50 16,50 17,50 17,50 17,50 17,50 Oulu 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Tampere 17,25 17,25 17,25 18,00 18,00 18,00 Turku 17,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 Vantaa 17,75 17,75 17,75 17,75 18,50 18,50 ka. 17,33 17,33 17,58 17,79 17,92 17,92 Taloudellinen liikkumavara kaventunut suurissa kaupungeissa tarkasteluajanjaksolla. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on kohtuullinen kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Kasvavien kaupunkien investointitarpeet näkyvät voimakkaana velkaantumisena. Tampereen vuoden 2005 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin talouden liikkumavara on talousarvion tavoitetta parempi. Vuosikate riittää kattamaan 108 prosenttia poistoista. Kaikki vertailukaupungit Oulua lukuun ottamatta ovat joutuneet nostamaan veroprosenttiaan. Kuuden suurimman kaupungin keskimääräinen veroprosentti on noussut 17,33 prosentista (v. 2001) 17,92 prosenttiin (v 2006). 15