Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma syyskuu 2005

Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi

Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma (JÄNES) syyskuu 2005

Tiivistelmä Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-hankeohjelmaan ja työn tilaajia ovat Järvenpään kaupunki ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Työ jakaantuu esteettömyyskartoituksen pohjalta tehtyyn esteettömyyden toimenpideohjelmaan yleisille alueille ja tärkeimmille julkisille rakennuksille sekä raide- ja linjaautoliikenteen kehittämissuunnitelmaan tärkeimmille asemille ja pysäkeille esteettömyysnäkökulmasta. Työn lähtökohtana on Ramboll Finland Oy:n 2004 syksyllä toteuttama yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus. Erityispiirteenä oli kesäkuussa 2005 toteutettu käyttäjätiimi, joka tarkisti ydinkeskustan tärkeimpien kohteiden esteettömyyden. Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka muodostui vammais- ja eläkeläisjärjestöjen edustajista, Järvenpään kaupungin viranhaltijoista, ELSA-koordinaattorista ja konsultin edustajista. Työn tuloksena saatiin kattavat toimenpideluettelot yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyystoimenpiteistä sekä ehdotukset raide- ja linja-autoliikenteen kehittämisestä esteettömyyden kannalta. Toimenpiteet on sijoitettu lisäksi teemakartoille paikantamisen helpottamiseksi töiden toteutusvaiheessa. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Tästä lähtökohdasta esteettömyystoimenpiteet kytkettiin Järvenpään kaupungin tiedossa oleviin kadunrakennuskohteisiin. Lisäksi helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitettiin listan kärkipäähän. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisiin vuosieriin aikavälillä 2005 2010. Esteettömyyskriteeristönä käytettiin SuRaKu-kriteeristöä. Yleisten alueiden toimenpiteiden jakaumassa korostui suojateiden (reunakivet, johdattavuus), päällysteiden/pintojen, kaltevuuksien, kasvillisuuden raivauksen ja väylien johdattavuuden toimenpiteiden määrä. Kustannusten kannalta suurimmat erät näistä muodostavat päällysteiden ja pintojen, kaltevuuksien ja suojateiden reunakivien korjaukset. Toteutusten osalta suositeltiin uusien SuRaKu-ohjeiden käyttöönottoa. Suurin osa julkisten rakennusten toimenpiteistä koski esteettömän sisäänkäynnin järjestämistä. Tähän liittyi ongelmina mm. tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen osalta ehdotettiin mm. ulkoympäristön tason nostamista sisäänkäynnin tasolle, portaiden ja/tai luiskan rakentamista tai erillisen inva-sisäänkäynnin rakentamista. Raskaiden ovien osalta ehdotettiin ovien keventämistä tai aukaisunapilla / automaattisesti toimivia ovia. Lähijunaliikenne on merkittävässä asemassa Järvenpään kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Järvenpäässä on nykyisin neljä rautatieseisaketta. Lisäksi syksyllä 2006 avattava Kerava-Lahti -oikorata tuo mukanaan Järvenpäähän uuden Haarajoen seisakkeen. Järvenpään kaupungin alueella olevat rautatieseisakkeet on varustettu korkeilla laitureilla. Junatarjonnasta puolet liikennöidään matalalattiaisilla junilla. Järvenpään uusi linja-autoasema on otettu käyttöön v. 2004. Järvenpään joukkoliikenneterminaalien ongelmia ovat lähinnä puutteet invapaikkojen tarjonnassa sekä esteettömien, portaattomien kulkuyhteyksien pituus ja puutteellinen opastus. Näkövammaisten ongelmakenttä joukkoliikenneterminaaleissa on jo selvästi

laajempi. Tässä työssä näkövammaisten näkökulmasta tarkasteltiin lähinnä Järvenpään rautatieasemaa. Linja-autopysäkkien varustelu on pääosalla pysäkeistä vaatimatonta. Pysäkkien kehittäminen esteettömiksi on yleensä luontevinta muiden katu- ja kunnallisteknisten rakentamistoimenpiteiden. Toimenpiteiden toteutuksesta vastaa yleisten alueiden ja kaupungin hallinnassa olevien julkisten rakennusten osalta Järvenpään kaupunki. Rautatieseisakkeista vastaa lähinnä Ratahallintokeskus. Muilta osin toimenpide-ehdotukset lähetetään tiedoksi kiinteistön omistajalle tai muulle kohdetta hallinnoivalle toimijalle. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan lisäksi projektin myötä syntyneen esteettömyystyöryhmän (ohjausryhmän) kokoontumista vähintään kerran vuodessa, tarkoituksena arvioida toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä sekä Kuuma-kuntien (Keski- Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa (järkevät ratkaisumallit yms.).

Alkusanat Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on jatkoa vuotta aikaisemmin tehdylle esteettömyyskartoitukselle. Toimenpideohjelman kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut sekä lisäksi 40 julkista rakennusta. Työn tilaajia olivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Hanke on osa ELSA-esteettömyysohjelmaa. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Aki Keskinen Vammaisneuvosto Marjut Vilja Vammaisneuvosto Leonid Hramoff Eläkeläisten neuvottelukunta Pekka Luuk Sosiaali- ja terveyslautakunta Jouko Ranta Sosiaali- ja terveystoimi Jukka Salminen Sosiaali- ja terveystoimi Pentti Karhu Tekninen toimi Armas Vihanto Tekninen toimi Eino Ikonen Tekninen toimi Jere Keskinen Tekninen toimi Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy Ville Tuominen Ramboll Finland Oy Lauri Vesanen Ramboll Finland Oy Maija Stenvall ELSA-koordinaattori (ajalla 25.4. 31.8.2005 ) Riikka Kallio ELSA-koordinaattori (ajalla 1.9.2005-) Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä toimenpideohjelman suunnittelijana/asiantuntijana dipl.ins. Lauri Vesanen ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman asiantuntijana dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen. Tampereella 30.9.2005.

Sisällys 1. Johdanto 1 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2 2.1 Toimenpiteiden priorisointi 2 2.2 Esteettömyyskriteerit 3 2.3 Yleisimmät toimenpiteet 5 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 9 3.1 Rautatieliikenne 9 3.2 Linja-autoliikenne 10 4. Toimenpideohjelma 12 4.1 Yleiset alueet 12 4.2 Rakennukset 17 4.3 Rautatieseisakkeet 18 4.4 Linja-autoasema ja -pysäkit 29 5. Seuranta ja jatkotoimenpiteet 33 Lähteitä ja kirjallisuutta 34 Liitteet 35 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko) Toimenpidekartta Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko)

1. Johdanto Yleisiä alueita ja rakennuksia koskevan toimenpidesuunnitelman kohteena on Järvenpään ydinkeskustan alue. Suunnitelma pohjautuu syksyllä 2004 tehtyyn esteettömyyskartoitukseen sekä kesäkuussa 2005 tehtyyn käyttäjätiimin kävelykierroksen tuloksiin. Raportissa esitellään aluksi yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon yleisten alueiden tai rakennusten toimenpiteitä toteuttaessa. Esille on pyritty tuomaan nimenomaan sellaisia toimenpideehdotuksia, jotka ovat yleisiä Järvenpään kohdalla. Yleisten alueiden osalta toimenpide-ehdotukset perustuvat suurelta osin Su- RaKu -hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Suraku-projekti oli sosiaali- ja terveysministeriön ja 6 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Joensuu) rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tuloksena syntyi yleisohjeita esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kortit sekä syksyllä 2004 tehty Järvenpään esteettömyyskartoitus löytyvät tarkempaa tarkastelua varten ELSA -hankkeen internetsivuilta: http://www.elsa.fi (kohdasta tietopankki ). Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämissuunnitelma painottuu rautatieliikenteeseen ja sen seisakkeisiin Järvenpään kaupungin alueella. Joukkoliikenteen kehittämisselvitys perustuu käyttäjätiimin kanssa Järvenpään rautatieasemalla ja Matkahuollossa tehtyihin arviointeihin, konsultin muilla Järvenpään rautatieseisakkeilla tekemiin inventointeihin ja vuonna 2004 laadittuun esteettömyyskartoitukseen. 1

2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2.1 Toimenpiteiden priorisointi Priorisoinnin periaatteita Toimenpiteiden priorisointiin on valittavana erilaisia mahdollisuuksia. Ramboll Finlandin eri kaupungeille tekemissä esteettömyyden toimenpideohjelmissa on käytetty tilanteen mukaan joko vain yhtä periaatetta tai kahta periaatetta, jotka voidaan yhdistää. Priorisoinnin vaihtoehtoisia periaatteita ovat: Kunnossapitoluokka (väylät) o Keskeisin alue: suurempi tavoitetaso / laitakaupunki: tyydyttävä taso o Tarvitaan kartta kunnossapitoluokituksesta Väylän tai rakennuksen tärkeys o Keskeinen alueita yhdistävä väylä / rakennus, jossa paljon kävijöitä o Muut väylät / rakennukset, joissa vähemmän kävijöitä o Tarvitaan väylän tai rakennuksen tärkeyden määrittely Kustannuksiin perustuva jako o Vuositason jako (esimerkiksi 2005 2010) tai priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Kustannusperusteisiin toimenpiteisiin voidaan lukea myös helposti toteutettavat toimenpiteet, jotka kannattaa sijoittaa toimenpideluettelon kärkipäähän o Tarvitaan teknisen toimen tiedot toteutusmahdollisuuksista sekä tarpeen mukaan kytkentä muihin suunnitelmiin Kiireellisyys / puutteiden vakavuus o Priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Puutteet ovat selvillä kartoituksen perusteella o Kiireellisyydestä tarvitaan teknisen toimen mielipiteet Edellä mainituista neljästä vaihtoehdosta voidaan löytää kilpailevia vaihtoehtoja seuraavasti: Kunnossapitoluokka vs. tärkeys Kustannukset vs. kiireellisyys (puutteen vakavuus) Järvenpäässä käytettävä priorisointitapa Mahdollisiksi priorisointivaihtoehdoiksi asetettiin seuraavat kombinaatiot: Kunnossapitoluokka ja kustannukset Kunnossapitoluokka ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Tärkeys ja kustannukset Tärkeys ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Näiden kombinaatioiden perusteella työryhmä valitsi toteutettavaksi seuraavan priorisointitavan: 2

Väylän / rakennuksen tärkeys ja kustannukset ovat priorisoinnissa määräävänä tekijänä Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso) Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden) Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle (2005-2010) Kustannukset huomioidaan siten, että esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Lisäksi helposti toteutettavia toimenpiteitä sijoitetaan listan kärkipäähän. Karkeiden kustannusarvioiden perusteella pyritään saamaan tasasuuruisia vuosikustannuksia. Kustannus- ja resurssitekijöiden vuoksi esteettömyystoimenpiteet jaetaan näin useammalle vuodelle (kuuden vuoden aikajänne). Rakennusten toimenpiteille ei esitetä alustavia kustannuksia, koska kustannukset riippuvat paljon toteutustavasta ja toisaalta osa rakennuksista on muiden kuin kaupungin hallinnoimia rakennuksia. Rakennusten osalta esitetään siis toimenpideehdotus. Esteettömyyskriteeristön mukainen aluejako on esitetty kappaleessa 2.2. Kartalle sijoitetut toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Eri vuosille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu eri värillä. 2.2 Esteettömyyskriteerit Toimenpidesuunnittelussa käytetään SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon. Kaikkien alueiden tulisi olla vähintään perustasoa. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa tärkeimmiksi koetuilla väylillä ja alueilla. Järvenpään suunnittelualueen kriteerijako on esitetty seuraavassa kuvassa. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu kriteeristöön, mutta ne on tässä työssä jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden toteutusta arvioidessa. 3

Kuva 2.1. Suunnittelualueen kriteerijako Seuraavassa taulukossa on esitetty esimerkein muutamia SuRaKu- kortistosta poimittuja esteettömyysvaatimuksia perus- ja erikoistasolla. Ominaisuus Perustaso Erikoistaso Pituuskaltevuus max 8 % max 5 % Sivukaltevuus max 3 % max 2 % Suojatiemerkki Suojatien johdattavuus Portaat Tiemerkinnän kohdalle tai enintään 2m ennen suojatie- tai pyörätiemerkinnän alkua. Etäisyys ajoradan reunasta max 3,5 m, jos hyvä näkyvyys Ainakin toinen suojatien reuna kohtisuorassa ajorataan nähden Väri-/ kontrastiraita ylimmän ja alimman portaan reunassa sekä ennen ja jälkeen välitasannetta Tiemerkinnän kohdalle ajoradan reunaan Suojatien reunat kohtisuorassa ajorataan nähden Varoitusalue tai opaslaatta aina portaiden yläpäässä ja väri-/ kontrastiraita porrasaskelmien reunassa 4

2.3 Yleisimmät toimenpiteet Kaltevuudet Yli 3 % sivukaltevuudet ovat yleisiä suunnittelualueen kevytliikenneväylillä ja jalkakäytävillä etenkin tonttiliittymien kohdalla. Kaltevat kohdat vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvien kulkemista ja saattavat aiheuttaa liukastumisia talvella. Tonttiliittymien kaltevuuden pienentäminen on ongelmallista, sillä ajoneuvoliittymissä on käytettävä madallettua reunakiveä (kuva 2.2), jolloin tämä kohta on aina ympäristöään kaltevampi. Ainoaksi toimenpiteeksi jää tällöin pienentää kaltevuutta niin, että kaltevampi kohta voidaan ohittaa väylän reunaa pitkin. Tonttien ajoneuvoliittymissä tulee käyttää madallettua reunakiveä. Pieniä sivukaltevuusylityksiä (3-5 %) on Järvenpään katuverkolla niin runsaasti, että niiden ottaminen mukaan toimenpideohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Tässä työssä kaltevuuksien loiventamista uudelleenpäällystämisen esitetäänkin vasta yli 5 % sivukaltevuuskohdissa. Kuva 2.2. Kalteva kohta on ohitettavissa kulkemalla väylän oikeaa laitaa. Kuva on Mannilantieltä. Myös maaston korkeuseroista johtuvat suuret pituuskaltevuudet ovat ongelmallisia. Mikäli kaltevuudet ylittävät säädetyt kriteeriarvot (perustaso 8 % ja erikoistaso 5 %), täytyy liikkumis- ja toimimisesteiselle olla järjestetty toinen korvaava yhteys. Pidemmillä kaltevilla osuuksilla tulisi olla välitasanteita ja penkkejä lepäämistä varten. 5

Kuva 2.3. Mäkisille osuuksille tulisi lisätä penkkejä sopiviin kohtiin. Johdattavuus Johdettavuuspuutteet ovat Järvenpäässä yleisiä varsinkin suojateillä. Useimmiten ongelmana on pyöristyskaaren säteeltä lähtevä suojatie. Tähän on ehdotettu periaatteellisesti kolmea eri toimenpidettä: 1. Suojatien siirtäminen suoralle osalle tai reunakivilinjan oikaisu 2. Johdettavuuden parantaminen käyttämällä ohjaavaa tunnistemateriaalia suojatien edessä 3. Johdattavuuden parantaminen asentamalla kivireunus suojatien sivuille On suositeltavaa, että tietyllä väylällä tai alueella käytetään yhtenäisiä ratkaisuja. 3 1 2 Kuva 2.4. Esimerkkejä johdattavuuden parantamisesta. 6

Väyläosuuksilla johdattavuusongelmat ovat harvinaisempia. Yleisin toimenpide-ehdotus väylällä on välikaistan rakentaminen. Välikaista kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunassa lisää kontrastieroa ja parantaa johdattavuutta erityisesti suuremmissa suunnanmuutoskohdissa (kuva 2.5). Useilla katuosuuksilla Järvenpäässä kadunkalusteita on sijoitettu kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan. Välikaistan käyttö tällaisissa kohteissa pienentää merkittävästi näkövammaisten törmäysriskiä. Tätä tulisi harkita useilla Järvenpään katuosuuksilla. Välikaistan materiaalin valinnassa on olennaista, että se erottuu tuntumaltaan ja sävyltään kevyen liikenteen väylän päällysteestä. Kuva 2.5. Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio Helsingintieltä). Suojatien reunakivet Suojatien reunan havaittavuus on tärkeää erityisesti näkövammaisille, jotta kulkija tietää siirtyvänsä jalkakäytävältä ajoradalle. Suojatien reuna on perinteisesti havaittavissa reunakivestä, mutta korkeusero vaikeuttaa pyörillä kulkevien apuvälineiden matkantekoa. Reunakiven parannustoimenpiteeksi ehdotetaan SuRaKu:n mukaista ratkaisua. Suojatien kohdalla pystysuoran reunakiven korkeuden tulee olla 30-40 mm, minkä lisäksi suojatien reunassa tulee olla aina vähintään 90 cm leveä luiskattu reunakiviosuus. Luiskaus, jossa noustaan 40 mm ajoradan tasosta 160 mm:n matkalla, tulee rakentaa huolellisesti. Samaa luiskattua reunakiveä tulee käyttää myös pyörätien kohdalla. Opaslaattoja ja varoitusalueita käytetään erikoistasolla varoittamassa suojatiestä. Värin tai kontrastin tulee olla väylän päällysteestä selvästi erottuva. 7

Kuva 2.6. Esteetön suojatieratkaisu (lähde:suraku). Esteetön sisäänkäynti Vaivaton ja helppo sisäänkäynti on rakennusten yksi tärkeimmistä esteettömyyden edellytyksistä. Merkittävimpiä ongelmia Järvenpäässä aiheuttavat tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen korjaamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Ulkoympäristön tason nostaminen sisäänkäynnin tasolle 2. Portaiden ja/tai luiskan rakentaminen 3. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentaminen (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet) Tasonnostossa tulisi huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avautuakseen. Toimenpideohjelmassa näihin ongelmiin on ehdotettu seuraavia 2 toimenpiteitä: 1. Ovien keventäminen 2. Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet 3. Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi. Automaattisesti avautuva ovi tulee varustaa aina varoituskyltillä. Kaksi viimeisintä ratkaisumallia auttavat myös ahtaassa tuulikaapissa selviämiseen. Itse tuulikaapin suurentaminen onkin toimenpiteenä useimmiten liian kallis ja raskas toimenpide. Mikäli sisäänkäyntiä ei voida tehdä täysin esteettömäksi, tulisi varmistaa, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö saa tarvittaessa apua rakennuksen henkilökunnalta. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää soittokellon sijaintiin ja toimivuuteen. 8

3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 3.1 Rautatieliikenne Rautateiden lähiliikenne kytkee Järvenpään tehokkaasti pääkaupunkiseutuun. Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio ja Purola. Kaikilla Järvenpään seisakkeilla pysähtyvät Helsingin ja Riihimäen välisen lähiliikenteen T- ja H-junat sekä Järvenpään rautatieasemalla lisäksi R-junat. Vuorotarjonta on Järvenpään rautatieasemalla 43 44 junavuoroa/suunta/arki-vrk ja muilla Järvenpään seisakkeilla 21 23 junavuoroa/suunta/arki-vrk. Varsinaiset kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Järvenpäässä, mutta osa lähiliikennejunista jatkaa suorina yhteyksinä Riihimäkeä pidemmälle. Suoria junayhteyksiä lähiliikennekalustolla Järvenpään rautatieasemalta on arkisin Tampereelle 4 kpl, Lahteen 7 kpl ja Kouvolaan 4 kpl. Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %. Kerava Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Uusi seisake on mahdollista tehdä alusta lähtien noudattaen esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Oikorata otetaan aikataulun mukaisen liikenteen käyttöön 3.9.2006. Oikoradalle on kaavailtu taajamajunaliikennettä 12 18 junavuoroa/arki-vrk, mikä tarkoittaa tiheimmillään noin junaa tunnin välein suuntaansa. Lisäksi oikoradalle siirtyy kaukoliikenteen idänliikenne. Kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Haarajoella. Matalalattiaiset Sm4-kaupunkijunat ovat liikennöineet Järvenpäässä alkuvuodesta 2005 lähtien. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista 50 % on matalalattiaisia. Paikkamäärästä 40 % on matalalattiaisissa junissa. Matalalattiajunien tarjontaan ei ole lähivuosina tulossa merkittävää muutosta. Matalalattiaiset junavuorot on mahdollista tarkistaa VR:n internet-sivujen lähiliikenteen aikataulutaulukoista. Matalalattiaisissa Sm4-kaupunkijunissa sisäänkäynti ja eteisten välinen matkustajaosasto ovat samalla tasolla kuin asemien korotetut laituritasot. Sm4- kaupunkijunissa on jokaisessa eteisessä paikka lastenvaunuille. Jokaisessa yksikössä on myös pyörätuolipaikka, jonka on mahdollisuus ladata sähköpyörätuolin akku. Pyörätuolipaikan lähellä on inva-wc. Sm4-junissa seuraava seisake ilmoitetaan automaattikuulutuksin ja monitoreilla. Vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta. 9

3.2 Linja-autoliikenne Järvenpään sisäinen liikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien, lähinnä Keravan ja Tuusulan kanssa. Osa liikenteestä on pidempimatkaista mm. Helsingin ja Mäntsälän välistä. Linja-autoliikenteen osalta Järvenpäässä ongelmana on kunnan pieni alueellinen koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti. Järvenpäässä linja-autoliikennettä liikennöivät seuraavat yritykset: Ventoniemi Oy, Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Koiviston Auto Oy, Sukulan Linja Oy, AE Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ja Savonlinja-yhtiöt. Järvenpään sisäiset linjat (21 24) alkavat rautatieasemalta. Lisäksi osa pidempimatkaisesta liikenteestä poikkeaa Järvenpään rautatieasemalla. Saunakallion seisaketta palvelevat Wärtsilänkatua liikennöivät vuorot. Järvenpäässä bussimatkan voi maksaa kertalipulla, Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla tai VR:n liityntälipulla. Lisäksi Matkahuolto myy Järvenpään sisäiseen liikenteeseen 30 päivän kausikorttia sekä Järvenpään ja pääkaupunkiseudun välille 44 matkan Järvenpää-lippua. Vuonna 2004 Järvenpään Matkahuolto myi lähes 4000 sarjalippua, joilla matkustetaan arviolta 40 kertaa / lippu. Linja-autoliikenteen yksittäislippuja myydään n. 1 000 kpl vuodessa. Järvenpään kaupungin tuki kohdistuu matkalippujen hintoihin. Järvenpään näyttölippua ja työmatkoja pääkaupunkiseudulle tuetaan subventoimalla matkalipun hintaa 30 %. VR:n junalippuun saa liityntälipun HKL:n sekä Järvenpään kaupungin alueella liikennöiviin busseihin. Linja-autoliikenteen aikataulut on saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Aikataulut julkaistaan Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteisaikatauluina. Suurin osa Järvenpään alueen linja-autopysäkeistä on ajoratapysäkkejä. Yleisimmin matkustajien odotustilana toimii pysäkin läpi kulkeva jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä. Vaatimattomimmillaan linja-autopysäkeillä on pelkkä pysäkkimerkki avo-ojan kohdalla. Järkevä-ohjelmassa on esitetty Järvenpään sisäisen joukkoliikenteen kehittämistarpeiksi seuraavaa: Bussilinjastoa tulisi selkeyttää Lippujärjestelmän kehittämistä mm. kytkemällä YTV-alueen lippujärjestelmään ja liityntälippujen kytkeminen runkomatkalippuun Rautatieseisakkeille tulisi olla säännöllinen liikenne Joukkoliikenteen tarjonnassa ja reiteissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon lisäasutus ja uudet kaupalliset palvelut Aikataulut ovat epäselviä. Palveluista tulisi tiedottaa ja mainostaa nykyistä paremmin. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on määritellyt kolme joukkoliikenteen laatukäytävää, jotka kulkevat Järvenpään alueella. Lahdenväylä (valtatie 4, Helsinki Lahti moottoritie) on määritelty pikavuoroliikenteen laatukäytäväksi ja Vanha Lahdentie (mt140) vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi. Lisäksi vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi on määritelty reitti pääkaupunkiseudulta Kellokoskelle: Tuusulanväylä (Kt 45) Järvenpääntie (mt145) Sibeliuksenväylä Helsingintie rautatieasema Mannilantie linja-autoasema Postikatu Pajalantie - Pohjoisväylä (mt1456). Lahdenväylälle Haarajoen seisakkeen yhteyteen on esitetty toimenpiteenä vaihtopysäkkialueen ja liityntäpysäköinnin sähköisen paikoitustilanneopastuksen (tilaa/täynnä) toteutta- 10

mista. Laatukäytävien kehittämistoimenpiteiden vastuutahoina ovat kunnat, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Järvenpään linja-autoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu vuonna 2004 valmistuneessa Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus -raportissa lähinnä keskusta-alueen, Järvenpään rautatieaseman lähiympäristön, Jampan alueen ja Vanhankylän terveyskeskuksen osalta. Kartoituksessa linja-autoliikenteen esteettömyysongelmina todettiin lähinnä perinteinen korkealattiainen kalusto, harva vuoroväli, pysäkkiaikataulujen pieni fonttikoko ja vähäinen pysäkkivarustus. Sampo-liikenne Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-kyydillä pääsee myös Hyvinkään sairaaloihin ja Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Sampo-liikenteeseen sisältyy erikoispalvelu vammaisille. Järvenpäässä Sampo-liikenne pysähtyy pyydettäessä kaikilla linjaautopysäkeillä ja erillisillä Sampo-pysäkeillä, joissa on Sampo-kilpi pysäkin nimineen ja numeroineen. Sampo-liikenteessä käytetään pikkubusseja ja Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Suurin osa pikkubusseista on matalalattiaisia. Osassa tilatakseista on inva-varustus. Sampo-kyyti tilataan puhelimitse. Matkahuolto myy sarjalippuja. Vammaisten matkojen maksujärjestelyistä sovitaan kunnan sosiaalitoimiston kanssa. 11

4. Toimenpideohjelma 4.1 Yleiset alueet Toimenpiteiden jakautuminen ja kustannukset Järvenpään suunnittelualueen kulkuväylien esteettömyyteen liittyvät puutteet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteen 1 taulukossa. Toimenpiteet on numeroitu katuosuuksittain ja ne on esitetty myös kartalla liitteessä 2. Eri ajankohdille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu kartassa eri väreillä. Toimenpiteitä ehdotetaan kaikkiaan 358 kappaletta. Lukumääräisesti eniten on ehdotettu päällystystöiden tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei ole toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden. Mikäli toimenpide koetaan kuitenkin tärkeäksi toteuttaa ennen suunniteltua kadunparantamisajankohtaa, on siitä aiheutuvat kustannukset arvioitu. suojatien johdattavuuden parantaminen 15 % kaiteen rakentaminen 2 % suojatien reunakiven muutostyöt 11 % suojatiemerkin siirto/asennus 3 % päällystys/paikkaustyöt 16 % muu toimenpide 9 % kaltevuuden suoristaminen 19 % kasvillisuuden raivaus 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä 9 % esteiden poisto/siirto 6 % suojatiemerkin siirto/asennus 1 130e 1 % kaiteen rakentaminen; 2 002e 1 % suojatien reunakiven muutostyöt 31 406e 18 % suojatien johdattavuuden parantaminen; 13 225e 7 % muu; 21 661e 12 % päällystys/paikkaustyöt; 35 218e 20 % kaltevuuden suoristaminen; 37 319e 22 % kasvillisuuden raivaus; 18 281e 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä; 16 603e 9 % esteiden poisto/siirto; 464e 0 % Kuva 4.1. Erityyppisten toimenpiteiden aihepiirikohtainen jakauma (vas.) ja kustannusjakauma (oik.). Kustannukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti vuosille 2005 2010. Toimenpiteet on pyritty ajoittamaan siten, että pienet, nopeat ja tärkeät työt on ajoitettu toteutettavaksi vuosina 2005 2006. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden runkokorkeuden nostot ja pensaiden leikkuutyöt. Parannustoimenpiteet, joiden esteettömyyttä parantava vaikutus kustannuksiin nähden on vähäisempi, on ajoitettu toteutettavaksi vuosille 2009-2010. Kustannuksien osalta tulee huomioida, että ne ovat karkean tason alustavia arvioita. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suunnittelua vaativat lisäselvitykset. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty toimenpiteiden vuosittainen kustannusjakauma toimenpideluokittain eroteltuna. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä n. 190 000. Keskimääräiseksi vuosikustannukseksi tulee siis noin 32 000. 12

45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toteutusajankohta muu kaiteen rakentaminen suojatiemerkin siirto/asennus suojatien reunakiven muutostyöt suojatien johdattavuuden parantaminen päällystys/paikkaustyöt esteiden poisto/siirto johdattavuuden parantaminen väylällä kasvillisuuden raivaus kaltevuuden suoristaminen Kuva 4.2. Toimenpiteiden kustannusjakauma eri vuosille. Seuraavalla sivulla on esitetty kartta Järvenpään kaupungin kadunrakennuskohteista tuleville vuosille. Kartalla on myös joitakin vesihuoltokohteita. Toteuttamisajankohdat ovat osin viitteelliset. Katusaneerausten tulisi ottaa huomioon seuraavia yleisiä esteettömyysnäkökohtia: Pysäköinnin järjestely (mm. invapaikoitus kevyen liikenteen väylän tasolle). Riittävän leveä kevyen liikenteen väylä (mahdollisesti ajoradan kaventaminen). Riittävät kontrastierot väylällä (välikaistojen käyttö). Reunakivilinjojen toteuttaminen mahdollisimman suorana kadunylitysten kohdalla SuRaKu -periaatteiden mukaisesti. Kadun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon esteettömyydelle asetetut sivu- ja pituuskaltevuusvaatimukset. 13

Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14

Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen. Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4. Nro Ongelma Toimenpide 1 Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla. 2 Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille. 3 Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran. 4 Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin Vaikuttaminen tähän vaikeaa. Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen. 1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden 15