Sanssikortin uudistukset jatkuvat TEM:ssä Tuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkinnät Mitä kuntien tehtäviä sinä vähentäisit? NUMEROSSA 5/2013 Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Kuittia tarjottava kaikessa käteiskaupassa Yrittäjänä työskentely eläkeiässä Kuntalain kokonaisuudistus mitä se yrittäjille kuuluu? Yrittäjätapaaminen Matchmaking Pajalassa oli menestys. Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät
Tekijämies mitään työpöytää tarvi, vaan kameran, jossa on konttori. Nokia Lumia 1020 Kyllä, tämä on se, josta kaikki puhuvat. 70 21 Tai 520 (Alv 0 %) /kk (24 kk sop.) Elisa Idea -liittymä- paketti yrityksille Nopeampi netti kuin monessa lähiverkossa. 22 50 /kk (Alv 0 %) 1000 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiilidata 4G LTE (50M) Elisa Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina taskussa. Alk. 5 30 / /kk (Alv 0 %) elisa.fi / verkkokauppa elisa.fi / ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00 16.30, pvm/mpm) Kaikki hinnat alv 0%. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrittäjäedustaja Sami Matala, 050 500 0128 email: ext-sami.matala@elisa.fi
PÄÄKIRJOITUS Rakennemuutos ja Lapin yritysten kilpailukyky Suomen teollisuudessa on meneillään merkittävä rakennemuutos. Irtisanomis- ja lomautusuutisia tulee lähes päivittäin. Vähemmän uutisoidaan uusien työpaikkojen synnystä. Työministeri Lauri Ihalainen totesi vastikään yrittäjätilaisuudessamme hiipivästä rakennemuutoksesta, että joka päivä kuolee 400 työpaikkaa, mutta myös syntyy 400 uuttaa. Jatkumona tämähän merkitsisi vuositasolla suurta rotaatiota, jossa lähes 150 000 työpaikkaa pyöritetään uusiksi. Uusien työpaikkojen syntyminen on erittäin positiivista, mutta työttömyyslukujen kasvun näkökulmasta näyttää siltä, että kuolevien työpaikkojen määrä olisi suurempi. Rakennemuutos on nopeaa ja peruuttamatonta. Todellinen ongelma on myös julkisten työpaikkojen suhde yksityisiin työpaikkoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi yksityisten työpaikkojen suhteellisen määrän tulee kasvaa merkittävästi. Avoimena kansantaloutena Suomen yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Kun kansainvälinen kasvu alkaa, onko meillä tuotteita, joiden vienti vetää. Ovatko yrityksemme Suomessa ja Lapin maakunnassa kilpailukykyisiä sekä kotimaan että kansainvälisillä markkinoilla? Kun kilpailukyky tärkeimpiin kilpailijamaihimme on viime vuosien aikana hiipunut, tulee yritysten kilpailukyvyn parantaminen olla ennen kaikkea yrityksille, mutta myös valtiovallalle, maakunnan liitolle ja ELYkeskukselle agendalla ykkösenä. Mikäli ottaa johtoa aluetutkijoiden kilpailukykyselvityksestä ja Lapin maakunnan sijoituksesta siinä, ei se anna sellaista kuvaa, että täällä pohjan perillä oltaisiin onnistuttu rakennemuutoksen aikaansaamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos Lapin kilpailukykyä arvioidaan pelkästään edellä mainitun alueiden kilpailukykyanalyysin perusteella, tulisi olla huolissaan. Vaikka alueiden kehittymiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuin rakennerahastot, on hedelmällistä katsoa asiaa kuitenkin myös tästä näkökulmasta. Siitä voinee vetää sellainen johtopäätös, ettei rakennerahastojen tuomia mahdollisuuksia ole täällä osattu käyttää rakenteiden muuttamiseen kansallisen ja kansainvälisen kilpailun edellyttämällä tavalla. Rakennerahastojen rahojen kohdentaminen enenevässä määrin yrityslähtöisiin hankkeisiin on mahdollisuutemme pitää lappilainen elinkeinoelämä iskussa niin, että vastakin lappilakiset pk-yritykset tuottaisivat vuositasolla runsaan miljardin euron ostovoiman, merkittävän verotulolähteen kunnille ja valtiolle sekä toimivalle yhteiskunnalle tärkeät palvelut. EU:n rakennerahastovarojen pienetessä seuraavalla ohjelmakaudella, tulee Lapin toimijoiden kohdistaa huomionsa muihin EU rahastoihin, joiden avulla tuotekehittämistä ja yritysten innovaatioita saadaan liikkeelle. Yksi suuri rakennemuutos on yrittäjien sukupolvenvaihdos. Sen tulee onnistua. Nuoret yrittäjät tulevat. Se on havaittavissa mm. Lapin Nuorten Yrittäjien toiminnassa. Tässä lehdessä esitellään yksi nuorten yrittäjien yritys, Veli-Matti Tapion ja Tommi Hietaharjun Hiutale Aerials Oy. Tutustukaa ja ihailkaa nuorten ennakkoluulotonta yrittämistä uudella toimialalla. Finnveran hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola tyrmää puheet yritysrahoituksen luottolamasta. Ei ole puute rahasta vaan ideoista. Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät 3
YRITTÄJÄINFO 5/2013 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 f. 016 221 713 Päätoimittajat Pirkka Salo, p. 0400 392 139 Martti Kankaanranta, p. 0500 693 745 Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion kirjapaino aineisto@tornionkirjapaino.fi Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen, p. 0400 984 077 Levikki Lapin ja Länsipohjan Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Erikoisnumero(t) yritysjakeluna kaikkiin Lapin läänissä toimiviin yrityksiin ja toimipaikkoihin, noin 6000 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2013 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu 1 265 1/1 sivu 1 150 1/2 sivu 780 1/4 sivu 440 Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu 5 400 1/1 sivu 4 900 1/2 sivu 3 300 1/4 sivu 1 900 50mm x 30mm 260 Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2013 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro 1 8.2. 25.1. Nro 2 12.4. 27.3. Nro 3 7.6. 24.5. Nro 4 6.9. 23.8. Nro 5 18.10. 4.10. Nro 6 13.12. 29.11. PÄÄKIRJOITUS Rakennemuutos ja Lapin yritysten kilpailukyky..................3 LÄNSIPOHJAN YRITTÄJÄT Aluesivut........................................5 12 LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut....................................... 13 20 SYTY-LIITE Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa..................... 21 28 VEROT JA RAHAT Osa budjetin verolakiesityksistä annettiin....................29 Ohje arvonlisäveron alarajahuojennuksesta on päivitetty..........30 Sanssi-kortista apua pk-yrittäjille..........................31 YRITYSTOIMINNAN ABC Tuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkintä............32 Kuittia tarjottava kaikessa käteiskaupassa....................34 Millaista osaamista yritykset kaipaavat?......................35 Hintojen ilmoittaminen markkinoinnissa ei enää pakollista.........36 TYÖNANTAJAN ABC Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi.....................37 Esimerkkejä työsuhteen purkamisesta luottamuspulan vuoksi.......38 Oikaisu: Myös säästövapaan saa siirtää......................40 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Eläkeikärajat muuttuvat tarkasta mahdollisuutesi heti...........41 Yrittäjänä työskentely eläkeiässä..........................42 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kuntalain kokonaisuudistus mitä se yrittäjille kuuluu?...........44 Mitä kuntien tehtäviä vähentäisit?.........................46 Parhaatkin tuotteet ja ideat on pakattava ja myytävä. Ilmoita tässä yrittäjälehdessä! Tavoitat merkittävän osan maakunnan yrittäjistä ja yrittäjien sidosryhmistä. 50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus (kuudessa lehdessä) 260 + alv. 50 mm x 30 mm 4
LÄNSIPOHJAN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Verkostoista voimaa työelämän kehittämiseen Lapissa Lapin ELY-keskuksen ESR-rahoitteisessa Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projektissa lisätään yrittäjien tietoisuutta ELY-keskuksen, Tekesin ja TE-palveluiden sekä alueen muiden yritystoimijoiden monipuolisista tuki-, palvelu- ja koulutusmahdollisuuksista. Tarkoituksena on auttaa sekä yrityksiä että alueen yritysasiantuntijoita tunnistamaan erilaisia yritysten kehittämistilanteita, joissa asiantuntijapalveluja ja rahoitusmuotoja voitaisiin hyödyntää. Eri tukimuotojen avulla työelämää voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Projektin ohjausryhmässä on mukana Työterveyslaitoksen Oulun aluejohtaja Tiina Rajala. Rajalan mukaan työterveyshuolto on tärkeä kumppani yritysten arjessa ja työpaikkojen kehittäjänä. Työterveyslaitos onkin käynnistänyt Lapin alueen työterveyshuollon toimijoille yhteisen Lapponia-seitin, jonka avulla alueen työterveyshuollot kehittävät toimintaansa ja verkostoituvat keskenään entistä paremmin. Lapin ELY-keskus on mukana Työterveyslaitoksen organisoimassa Lapin työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (tyhy-verkosto) toiminnassa. Verkosto on maksuton työpaikkojen toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikka. Se on tarkoitettu kaikille työpaikkatoimijoille, jotka ovat kiinnostuneita työpaikkansa työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Verkostossa on jäseniä sekä yrityksistä että julkisorganisaatioista ja jäseniä toivotaan lisää! Tyhy-verkosto tapasi 26.9. Sodankylässä, jossa FQM Kevitsa Miningin HS Manager Vuokko Tyni kertoi työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta kaivoksella. Kuulimme myös kokemuksia riskienarviointi- ja hallintakoulutuksesta, jonka Lapin ELY-keskuksen yrittäjyyshanke järjesti yhdessä RAMKin kanssa Sodankylän PK-yrityksille toukokuussa. Vastaavia koulutuksia on tulossa syksyn aikana myös Kittilään ja Kemi- Tornion alueelle. Lisäksi Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen kertoi, että työhyvinvointiin satsaaminen vähentää yritysten kustannuksia ja kasvattaa myyntituottoja. Työhyvinvointiin sijoitetut rahat tulevat yleensä kolmin- jopa kuusinkertaisesti yritykseen erilaisina säästöinä takaisin. Tyhy-verkosto kokoontuu vielä tänä vuonna 12.12. Rovaniemellä. Videovälitteisesti useammalla paikkakunnalla yhtä aikaa järjestettävässä tapahtumassa on mukana mm. työministeri Lauri Ihalainen. Muita maksuttomia työelämän kehittämisverkostoja valtakunnallisesti ovat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto. Työhyvinvointifoorumin tehtävänä on mm. kannustaa työpaikkoja käyttämään erilaisia malleja työhyvinvointitason määrittämiseen ja kehittämiseen, edistää alueellisten työhyvinvointiverkostojen ja -palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä sekä edistää työpaikkojen työhyvinvointiyhteistyötä. Foorumia johtaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, sen toiminnasta vastaa Työterveyslaitoksella Rauno Hanhela ja foorumin alueellisia pohjoisen hankkeita vetää Tiina Rajala. Johtamisen kehittämisverkosto on verkosto kaikille johtamisesta ja esimiestyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja Työterveyslaitoksen eri verkostoista sivuilta www.ttl.fi > Verkostot Lisätietoja projektista Lapin ELY-keskuksen sivuilta www.ely-keskus.fi/lappi > Projektit ja hankkeet Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Kuvateksti: Vuokko Tynin mukaan FQM panostaa työhyvinvointiin ja työterveyteen enemmän kuin laki vaatii, sillä yrityksessä koetaan, että panostuksella saatavat hyödyt, kuten mm. työntekijöiden korkea työmotivaatio ja positiivinen kehitys työturvallisuusasioissa ovat sen arvoisia. Kuva: Jenina Törmänen 5
Liikeidea lähti lentoon Kahdeksan moottoria pyörähtää käyntiin ja potkurien aiheuttama ilmavirta synnyttää päät kääntävän huminan. Veli-Matti Tapio käskyttää radio-ohjattavan multikopterin nousemaan rivakasti muutaman metrin korkeuteen. Vieressä Tommi Hietaharju alkaa ohjailla kopterin alle kiinnitettyä järjestelmäkameraa. Kymmenkiloinen taivaalla leijuva kopterikokonaisuus kerää huomiota ohikulkijoilta. Huomio on ansaittua, sillä kyseessä ei ole mikään lelu, vaan huippuunsa viritetty ammattilaisten kuvaustyökalu. Nuoret miehet ovat muutamaa kuukautta aiemmin perustaneet yrityksen ja lähteneet toteuttamaan ideaa, joka pari vuotta sitten oli vain utopistinen heitto. Hietaharju oli silloin opiskelemassa medianomiksi, kun harjoitustyönä tehtävään Vanhan Vaasan raunioista kertovaan dokumenttiin alettiin kaivata videota ilmasta. Siinä vaiheessa hän soitti ystävälleen, jolla hän tiesi olevan kokemusta rc-kalustolla tehtävästä ilmakuvauksesta. Siihen hätään ei saatu julkaisukelpoista kuvaa, mutta ajatusta ilmakuvauskäyttöön optimoidun kaluston hommaamisesta alettiin pohtia. Media-alalla osaajista on ylitarjontaa ja suuri osa ammattilaisista toimii freelancereina. Se tie ei Hietaharjusta tuntunut houkuttelevalta, joten yrittäjyys alkoi opintojen lopun lähetessä tuntua selkeämmältä vaihtoehdolta. Tapio oli diplomi-insinööriksi valmistuttuaan ehtinyt olla työelämässä puoli vuotta, kunnes töiden loppuminen ja jäänti vanhempainvapaalle antoi aikaa pohtia vaihtoehtoja. Kaverukset alkoivat vakavammin selvitellä yritystoiminnan aloittamista eri tahoilta, jolloin TE-toimistot, Uusyrityskeskukset ja Finnvera tulivat tutuiksi. Kaksikon mukaan monessa paikassa huomasi, että aloittavien yrittäjien palvelut on lähtökohtaisesti suunnattu yksinyrittäjille. Omistajuus- ja vastuukuvioita joutui selittämään huolella, varsinkin kun yritystä perustettaessa osakkaat asuivat eri paikkakunnilla. Kyllä noista laitoksista sai ihan hyvää palvelua, vaikka monissa tilanteissa oli helpompaa kysellä asioita yrittäjätutuilta, jotka olivat heti paremmin samalla aaltopituudella., Hietaharju toteaa. Usko oikealla helikopterilla tehtävään kuvaukseen verrattuna ketterämmän ja edullisemman ilmakuvausmenetelmän kysyntään vahvistui matkan varrella niin, että molemmat uskalsivat ottaa hypyn tuntemattomaan ja lähteä yrittäjiksi. Uudenlaisesta yritysideasta huolimatta ulkopuolisen rahoituksen saamisessa ei ollut ensi kertaa yritystä perustaville ongelmaa. Huolella tehdyt suunnitelmat ja mahdollisimman tarkat ja realistiset laskelmat varmasti auttoivat, arvioi Hietaharju. Huolella tehty pohjatyö antoi myös mielenrauhaa päätöksentekovaiheessa, kun yritysidean kannattavuudelle oli oman fiiliksen lisäksi muitakin perusteluja. Onhan yrittäjäksi ryhtyminen kuitenkin aina riski, mutta onneksi vaimo käy töissä., Hietaharju kertoo pilke silmäkulmassa. Maksimissaan yhteensä 12 kilowattia haukkaavat moottorit nostavat reilun kolmen kilon painoisen hyötykuorman vaivattomasti. 400 wattitunnin akuilla lentoaika on varttitunnin luokkaa. Gyrovakautettu kamerateline on ohjattavissa kolmen akselin suhteen ja vakautuskykyä riittää jopa ammattilaistason elokuvakameran käsittelyyn. Hiilikuiturunkoinen monitekninen lentävä laite sisältää hurjan määrän erilaisia antureita ja muuta elektroniikkaa. Yli vuosikymmenen jatkunut rclennokkiharrastus, varusmiespalvelus maalilennokkimiehenä sekä mekatroniikkaan suuntautuneet konetekniikan opinnot eivät tässä hommassa ole menneet hukkaan, toteaa Veli-Matti Tapio omasta taustastaan. Kun tekniikan osaamiseeni yhdistetään Tommin leffapuolen koulutus ja kokemus, meillä on unelmatiimi tällaiseen hommaan, hän jatkaa. Internetin yleistymisen mukana erilaisten videojulkaisujen määrä on jatkuvassa kasvussa. Sen myötä ammattimaisesti tuotettuihin videoihin haetaan 6
jatkuvasti uutta näyttävyyttä ja parempaa laatua. Videotuotantoyhtiöille alihankintana tehtävän ilmakuvauksen lisäksi uudelle palvelulle on ilmennyt tilausta esimerkiksi vaikeasti saavutettavien teollisuuskohteiden tarkistuskuvauksessa. Jopa satojen metrien päästä toteutettavan kameran ohjauksen ehdoton edellytys on langaton videolinkki, jonka avulla kameran kuva välittyy reaaliajassa ohjaajan monitoriin. Potkurien värinät vaimentava kamerateline on alusta lähtien optimoitu videokuvauskäyttöön, mutta saahan tällä myös helposti valokuvia aivan uusista kuvakulmista, Tommi Hietaharju toteaa. Aika näyttää missä kaikessa lähes rajattomat liikkumismahdollisuudet omaavaa kuvauskopteria tullaan näkemään. Hiutale Aerials Oy:n toimia voi seurailla facebookista tai osoitteesta www. hiutale.fi 7
Yrittäjätapaaminen Matchmaking Pajalassa oli menestys Satakunta suomalaista ja ruotsalaista yrittäjää tapasivat alkukuusta Pajalassa. Vaikutuksen teki myös tapahtumaan liittynyt vierailu Northlandin Kaunisvaaran kaivoksella. Kaivosyhtiöiden ja niiden kanssa tiiviisti toimivien isojen alihankintayritysten edustajien, sekä Ruotsin pohjoisen liikenneviraston ( Trafikverket Norr- och Västerbotten) esittelyt lähitulevaisuuden ja pitemmän aikavälin investoinneista avasivat varsinkin monen ensi kertaa tällaisessa tapahtumassa mukana olevan yrittäjän silmät. LKAB:n, Northlandin, Metson, Peab:n ja Clifftonin esitykset kertoivat, että tekemistä on tulevina vuosina niin paljon, et- tä alueen pk-yritysten kannattaa todellakin seurata tilannetta ja olla mukana tarjoamassa osaamistaan ja tarpeen mukaan rakentamassa yritysten yhteenliittymiä isoimmissa urakoissa sanoo Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Jonkin verran Kemi-Tornio alueen ja Tornionlaakson yrityksiä on jo ollut Ruotsin markkinoilla tarjoamassa tuloksellisesti osaamistaan. Tällaisten matchmaking tapahtumien tarkoitus on herättää useampien yritysten mielenkiitoa rajat ylittävään yritystoimintaan. Kun lappilaisille teollisuuden ja palvelualan yrityksille on merkittävä markkina-alue tuossa lähimaastossa, tulee tämä laajemminkin tiedostaa. Sitä voisi hyödyntää isompikin määrä yrityksiä toteaa Kankaanranta. Jatkamme yhteistyökumppaneidemme, Norrbottenin Yrittäjät, Tornionlaakson neuvosto ja Crossborder Tornedalen, kanssa tämänlaatuisia yrittäjätapaamisia vastakin. Kaavailussa on ensi keväänä järjestää matchmaking -tapahtuma Kiiruna-Malmberget alueella, jossa tapahtuu lähitulevaisuudessa merkittävää kaivosrakentamista ja talonrakentamista toteaa Kankaanranta. Kuvat Jenina Törmänen Yrittäjiä Kemi-Tornio alueelta, Tornionlaaksosta, myös muutamia Oulusta ja Rovaniemeltä, sekä Norrbottenista tutustuivat Northland Resources Kaunisvaaran kaivokseen. Iso Cat tuli vastaan. Yhden rankaan hinta yli 40 000 euroa. Päivä avataan Kaunisvaaran Folget Husissa. Avaamassa Länsipohjan Yrittäjien tj. Martti Kankaanranta, Tornionlaakson neuvoston tj. Peter Hagström ja Norbbottenin Yrittäjien pj. Eilert Isaksson. 8
LKAB tuottaa 90 % EU:n rautatuotannosta ja 11 % Ruotsin bruttoviennistä. Cliffton Mining paikallisjohtaja Peter Bohm tarvitsee paljon kuorma-auton kuskeja, joista puolet on naisia. Jonas Lunström, Vise VD, Northland Resources. Aluejohtaja Urban Keskitalo, Peab. Pellon Betonin Lasse Sunila ja Juvatecin Kai Juvani aikeissa tavata kaivostoimijoita. 9
25.10.2013. 10
Naapurimaa Ruotsi kutsuu seminaari 30.10.2013 Yrityksen perustaminen vai hankinta Ruotsissa? Länsipohjan Yrittäjien, Team Botnia Oy:n ja Ruotsin PwC:n Finnish Deskin ja Suomen PwC:n Swedish Deskin yhteinen tilaisuus keskiviikkona 30 lokakuuta klo. 8:30 12.00. Onko aika lähteä Ruotsiin? Ruotsissa on vetovoimaiset ja isommat markkinat kuin kotimaassa. Mutta miten vältän virheet yrityksen perustamisessa? Miten navigoin oikein sääntelyjen keskuudessa? Aamupäivän aikana kerrotaan millaista on harjoittaa liiketoimintaa Ruotsissa. Tutustutaan liiketoimintakulttuuriin, yritysmuotoseikkoihin ja valotamme konkreettisesti miten voisi olla hyvä toimia. Tule kuuntelemaan live case yrityksestä joka laajensi menestyksellisesti liiketoimintansa pohjoismaisilla markkinoilla. Paikka: Tornion Raatihuone, Hallituskatu 9 Hinta: Tilaisuus on ilmainen Ilmoittautuminen: Viim. 25.10.2013, linkin kautta www.yrittajat.fi/lansipohja Naapurimaa kutsuu. Lisätiedot: martti.kankaanranta@yrittajat.fi Ilmoittautumisen yhteydessä teillä on mahdollisuus ilmoittautua maksuttomiin henkilökohtaisiin klinikoihin PwC asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaiset klinikat järjestetään iltapäivällä ja erikoisalueina vero-oikeus, yritysoikeus ja tilintarkastus. Ohjelma: 8:30 Aamiainen on katettu 9:00 Tervetuloa Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Risto Alaheikka, toimitusjohtaja, Team Botnia Oy 9.10 Maittemme välisen kaupankäynnin tärkeydestä Thomas Palmgren, kansainvälisten asioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät 9.45 Case Lakkapää Ruotsi liiketoimintaympäristönä suomalaiselle yrittäjälle Toimitusjohtaja Jukka Lakkapää, Lakkapää Oy 10.30 Ruotsiin etabloituminen: mitä, milloin ja miksi? Partner Hannu Harju, Finnish Desk, PricewaterhouseCoopers AB Accounting Consultant Anne Varjonen, Finnish Desk, PricewaterhouseCoopers AB 11.30 Pohjoisten alueiden elinkeinoista, matkailu, kaivosteollisuus, ICT-investoinnit COO Jukka-Pekka Joensuu, Swedish Desk, PricewaterhouseCoopers Oy 12.00 Yhteenvetoa Martti Kankaanranta Tilaisuuden moderaattorina toimivat Martti Kankaanranta, Jukka-Pekka Joensuu (Swedish Desk/PwC Suomi) ja Hannu Harju (Finnish Desk/PwC Ruotsi) Klo 12 16 Asiantuntijaklinikat: tee ajanvaraus ja tule keskustelemaan suoraan asiantuntijoidemme kanssa (tilintarkastus, kirjanpito, verot, lakiasiat) Varaa aika martti.kankaanranta@yrittajat.fi 11
Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, 94100 KEMI fax (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh. 0400 984 066 eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh. 0400 984 077 paivi.kukkonen@yrittajat.fi Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, 94100 KEMI puh. 010 8300 503, fax 010 8300 501 anne.kurtti@balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, 95600 YLITORNIO Jokijalantie 65, 95900 KOLARI puh. (016) 572 071, fax (016) 572 160 puh. (016) 561 221, fax (016) 561 225 tulostieto@co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, 94400 KEMINMAA puh. (016) 270 909 gsm 0400 981 272 fax (016) 270 909 kimmo.keskitalo@hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, 95400 TORNIO puh. (016) 431 330, 431 331, fax (016) 431 332 ulla.raili@rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, 95420 TORNIO puh. (016) 449 922, fax (016) 449 923 kristiina.lahdenpera@pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, 99301 MUONIO puh. 020 749 8300, fax (016) 532 563 info@tilitoimistopolojarvi.fi Pohjolan Tilipalvelu Oy Pirjo Moilanen-Ahopelto Sairaalakatu 2, 94100 KEMI puh. 020 791 2860 gsm 0400 259 991 fax (016) 251 221 pirjo.moilanen-ahopelto@ pohjolantilipalvelu.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, 95420 TORNIO puh. 010 3966 820, fax (016) 447 115 birgitta.innanen@tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, 94100 KEMI puh. (016) 254 300, 040 5239 011 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, 95400 TORNIO puh. (016) 446 677, 040 5481 148 fax (016) 480 500 Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, 94100 KEMI puh. (016) 256 644, fax (016) 257 390 asianajotoimisto.pekkaheino@co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, 94100 KEMI puh. (016) 254 834, fax (016) 221 198 asianajo.vartiainen@co.inet.fi Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. o40 5877 369 toimisto@lakimakinen.fi www.lakimakinen.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh. 040 1278 200 Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, 96100 ROVANIEMI puh. 040 8324 321 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, 94100 KEMI puh. (016) 7250 500, 0400 440 834 fax (016) 7250 501 anu.gronlund@varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh. 010 191 319 www.elisa.fi/yrittajille Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus SOSIAALINEN MEDIA Koivu Interactive Tietokatu 6 94600 KEMI Gsm. 050 570 7175 http://koivuinteractive.com mikko.manninen@koivuinteractive.com RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. www.crossbordertornedalen.fi Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE-95324 HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0)10 4865 602 lars.kero@arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu 2 95400 TORNIO puh. 010 6046 907 Gsm 050 3962 680 marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, 95400 TORNIO puh. + 358 (0)10 6046 897 Gsm + 358 (0)50 3962 682 fax +358 (0)10 6046 906 pertti.tikkala@mol.fi 12
LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Lapin Yrittäjät - Koko Lapin Aluejärjestö Kuten Infon edellisessä numerossa uumoiltiin, Lapissa toimivat 21 yrittäjäyhdistystä päättivät 23.9. Luostolla pitämässään kokouksessa perustaa koko maakunnan kattavan aluejärjestön nykyisten Lapin ja Länsipohjan Yrittäjien työn jatkajaksi. Lappiin syntyy voimakas, noin 3200 jäsenen elinkeinoelämän järjestö, joka edustaa kaikkia toimialoja ja yrityskokoluokkia ammatinharjoittajista useamman sadan työntekijän yrityksiin. Jäsenyritysten suoman mandaatin turvin uusi järjestö kykenee entistä tehokkaampaan vaikuttamistyöhön yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten parantamiseksi. Jäsenmäärällä mitattuna Lapin Yrittäjät on aivan omassa luokassaan maakunnassa toimivien elinkeinoelämän järjestöjen joukossa. Yhteiskuntavaikuttamisen ohella aluejärjestö tuottaa yrittäjäyhdistysten jäsenille alueellisia neuvontapalveluita, järjestää koulutusta, toimii yrittäjien erilaisten verkostojen kehittäjänä ja toteuttajana sekä luonnollisesti tarjoaa tukensa jäsenyhdistystensä toimintaan. Ensimmäisen vuoden (2014) toiminnan keskiössä ovat uuden järjestön käynnistämiseen liittyvät haasteet ja kuntayhteistyön kehittäminen. Yritysten ja kuntien välinen elämän ja kuoleman- yhteys on poliittisessa käännekohdassaan ja Lapin Yrittäjät on mukana edesauttamassa kuntien elinkeinopolitiikan suunnan muuttamisessa entistä yritysystävällisemmäksi. Uuden aluejärjestön toimintaa ohjaa Suomen Yrittäjien kehittämisoh- jelma KEHO, jonka keskeisenä teemana on muuttuva yrittäjyys ja ns. yrityksen elinkaari-malli. Yrittäjyys on murroksessa ja järjestön toiminnassa tunnistetaan yrityksen jokainen vaihe, yrittäjyyskasvatuksesta eläkkeelle. Muuttuva yrittäjyys haastaa myös uuden aluejärjestön tiedonvälityksen. Lapin Yrittäjät vastaa haasteeseen laatimalla erillisen viestintästrategian, jonka mukaisesti tietoa jaetaan nykyaikaisin keinoin avoimesti ja läpinäkyvästi. Uuden aluejärjestön toiminta jatkuu nykyisissä aluetoimistoissa Kemissä ja Rovaniemellä olemassa olevalla henkilöstöllä. Voimien yhdistäminen mahdollistaa kuitenkin resurssien tehokkaamman kohdentamisen. Lapin Yrittäjien toimitusjohtajana vuoden 2014 alusta aloittaa Pirkka Salo ja varatoimitusjohtajana Martti Kankaanranta. Perustamiskokouksessa valittiin aluejärjestön puheenjohtajisto ja hallituksen jäsenet kahdeksi ensimmäiseksi toimintavuodeksi. Puheenjohtajan lisäksi järjestön hallitukseen kuuluu kolme varapuheenjohtajaa ja seutukunnittain valitut neljätoista varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Lapin Yrittäjien puheenjohtajaksi valittiin Paula-Aikio Tallgren Torniosta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Esa Auer Rovaniemeltä, Anu Grönlund Kemistä ja Markku Mäkitalo Kittilästä. Markku Mäkitalo Paula Aikio-Tallgren Esa Auer Anu Grönlund 13
Uuden Lapin Yrittäjien hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 1.1.2014 alkaen: Kemi-Tornio: Pekka Hacklin (Tornio) varalla Maria Keskimaunu (Tornio) Auli Tasala (Keminmaa) varalla Jukka Rainto (Keminmaa) Jorma Vaara (Tervola) varalla Sari Eilittä (Tervola) Rovaniemi: Jari Kelahaara (Ranua) varalla Sauli Saarijärvi (Ranua) Seija Kupila (Rovaniemi) varalla Taina Torvela (Rovaniemi) Mirkka Koskelainen (Rovaniemi) varalla Petri Lehtinen (Rovaniemi) Tornionlaakso: Mirja Heinonen (Ylitornio) varalla Juha Alapuranen (Ylitornio) Harri Timonen (Pello) varalla Asta Keränen (Pello) Tunturi-Lappi: Erja Luiro (Kittilä) varalla Pasi Ikonen (Enontekiö) Jarmo Pudas (Kolari) varalla Minna Back-Tolonen (Muonio) Itä-Lappi: Juhani Tapio (Kemijärvi) varalla Timo Posio (Posio) Tauno Luukinen (Salla) varalla Riitta Pesonen (Pelkosenniemi) Pohjois-Lappi: Unto Penttinen (Sodankylä) varalla Tuomo Neitola (Sodankylä) Matti Välitalo (Inari) varalla Vuokko Mikkola (Utsjoki) Pk-barometri: rakentamisen ja teollisuuden odotukset parantuneet Syyskuussa julkistetun pk-barometrin perusteella Lapin yleisissä suhdannenäkymissä ei ole juuri muutosta tapahtunut. Odotukset ovat melko lailla neutraalit. Tarkemman analyysin perusteella rakentamisessa ja teollisuudessa on kuitenkin selkeää ilmaston muutosta havaittavissa. Teollisuudessa kolmannes yrityksistä odottaa suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden kuluessa ja kevään barometrin positiivinen saldoluku tältä osin on entisestään parantunut ollen nyt +12. Rakentamisen todella heikot näkymät vielä keväällä ovat niin ikään ottaneet aimo askeleen parempaan suuntaan kevään suhdanneodotusten saldoluku -39 on harpannut jo lähelle nollatilannetta ja oli nyt -7. Merkillepantavaa on, että parempia suhdanteita ennustavien määrä rakennusalalla oli tuplaantunut kevääseen verrattuna. Kaupan ja palveluiden suhdanneodotukset ovat kevään tasolla. 14
Paikallisyhdistysten yrittäjäjuhlat Lapin Yrittäjien paikallisyhdistysten yrittäjäjuhlat pidetään seuraavan aikataulun mukaisesti. Kutsu juhlaan lähetetään jäsenille postitse. Yrittäjäjuhlien aikataulu: 15.11. Pelkosenniemi 15.11. Tenonlaakso 16.11. Inari 22.11. Kittilä 23.11. Rovaniemi 23.11. Sodankylä 23.11. Posio 29.11. Kemijärvi 29.11. Ranua 29.11. Salla 30.11. Savukoski Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh. 0400 898 200 tai sähköpostitse: toimisto@lapin.yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: www.yrittajat.fi ja www.yrittajat.fi/lappi Inari Jari Anttonen Group Ky, L. Aikio Sisnakka. Kemijärvi Rajakapteeni. Kittilä Café Soma, Icescreen Oy, Janna Kaivola Tmi. Ranua Ojansuun Tila. Rovaniemi Parturi-Kampaamo T.Ollonen Tmi, 2dobetter Oy, Arctic Healing, Arctic Wellness Oy, Jarkat Ky, JMGroove Oy, Jänkälä Mira, Kaivinkoneurakointi JP Salmela Oy, Koivurantahenrik, Kukkakioski R Mäntykenttä, Kuusisaaren Badem Oy, Lapin automaatiopalvelu Oy, Lapin GPS-Mitta Oy, Maansiirtoliike Raimo Heimo Oy, Notariaattipalvelu Erja Hirvelä, Pekka Junes Tmi, Psykoterapia ja Muutosvalmennus Solu Oy, Quality&Performance Ilkka, Rovaniemen optiikka Oy / Brillet, Santa Claus Village Oy, Studio Artica Ky, Suvi Seppälä Tmi, Urbannature Oy / Punnitse ja Säästä myymälä. Salla Virkkulan Autopalvelu Oy/Sallatunturin Tuvat. Savukoski Kuljetus- ja konetyö Kangas avoin yhtiö. Lapin maakunnalliset Yrittäjäpäivät 25.1.2014 Lapland Hotell Olos Lapin Yrittäjäpäivien ajankohta on muuttunut. Uuden aluejärjestön, Lapin Yrittäjät ry. Yrittäjäpäivät pidetään alkuvuodesta. Vuoden 2014 yrittäjäjuhla pidetään Muoniossa Lapland Hotell Oloksen tiloissa ja ympäristössä. 15
Oletko joutunut työssäsi tilanteeseen, jossa asiakas on käyttäytynyt uhkaavasti sinua kohtaan? Asiakaspalvelijan turvakurssi Mitä voit silloin tehdä? Tiedätkö mitä saat lain mukaan tehdä? Osaatko hälyttää viranomaiset paikalle? Muistatko uhkaajasi tuntomerkit? Osaatko estää tai väistää sinua uhkaavan väkivallan? Nämä ja monta muuta asiaa on mahdollista omaksua Asiakaspalvelijan turvakurssilla, joita järjestämme Rovaniemellä 13.11. ja Torniossa 14.11.2013. Lisätietoa oheisen QR-koodin kautta: Rovaniemi Tornio tai osoitteesta: http://urly.fi/9ql (Rovaniemi) ja http://urly.fi/9qk (Tornio). Kohderyhminä ovat yritykset ja niiden henkilökunta. Kurssiin sisältyy myös käytännön harjoittelua uhkaavasta tilanteesta selviytymiseen yksinkertaisin keinoin. Kurssi toteutetaan yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ammattitaitoisten kouluttajien, viranomaisten sekä Lapin ja Länsi-Pohjan Yrittäjien kanssa. Lisätietoja antavat: Lapin Yrittäjät Toimitusjohtaja Pirkka Salo puh. 0400 392 139, sp: pirkka.salo@yrittajat.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Lapin koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Yrjö Säkkinen puh. 040 552 4824, sp: yrjo.sakkinen@mpk.fi www.mpk.fi www.facebook.com/lapinkotu 16
Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessa neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh. 0400 391 025 Jouni Vihervalli, puh. 0400 391 024 Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä puh. (016) 613 125, fax (016) 613 128 e-mail: autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, 96200 Rovaniemi puh. 0400 975 775, fax (016) 319 600 e-mail: asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Esa Luomajoki Rovakatu 20-22 B, 6 krs, 96100 Rovaniemi puh. (016) 3400 520, fax (016) 311 841 e-mail: esa.luomajoki@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, 96200 Rovaniemi puh. (016) 226 2600, fax (016) 362 660 e-mail: jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu 20-22 B 50, 96200 Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh. 0400 788 130 Marianne Mursu HTM, puh. 0503 555 949 Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu 29-31 A, 96200 Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh. 0405 511 165 Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh. 0400 397 332 Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, 96910 Rovaniemi Seija Kupila, 0405 148 767 Lapin Yrittäjien alueelliset jäsenedut Hyödynnä jäsenetusi! Elisa Viestitin on yksi jäsenetupalveluistamme. Sen avulla tavoitat tehokkaasti tekstiviestitse potentiaaliset asiakkaasi. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat -15 % alennuksen tekstiviestikampanjan hinnasta käyttämällä maksuvaiheessa koodia 7DC103-UAGC-D48M. Esimerkiksi lähialueen 500:lle asiakkaalle kohdennetun kampanjan normaalihinta on 125, Suomen Yrittäijien jäsenelle hinta on 106,25 (alv 0 %). Kokeile! Elisa Viestitin on 24/7 käytettävissä osoitteesta www. viestitin.fi. Lue lisää Elisa Viestittimestä ja muista jäseneduistamme osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Henkilökohtaista palvelua saat Yrittäjäasiakaspalvelustamme 010 19 13 19 (arkisin 8:00 16:30, pvm/mpm) ja Yrittäjäpalvelupisteistämme www.elisa.fi/ajanvaraus. LähiTapiola Yrittäjän Omaturva Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat mutta meneekö koko firma nurin, jos itse kompastut? Entä miten käy perheesi toimeentulon? LähiTapiolassa yrittäjän elämää käsitellään kokonaisuutena. Kilpailukykyinen ratkaisu suojaa sinut, yrityksesi ja perheesi. Ota yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita numeroon 01019 5101 (ma pe 8 18). Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisätietoja yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana Yrittäjän Omaturva -vakuutusta. Yrittäjän elämä. Se on paljon muutakin kuin työtä. Santas s Hotel Santa Claus, Santa s Hotel Tunturi sekä Santa s Hostel Rudolf antavat 15% alennuksen listahintaisesta majoituksesta. Jäsenedun mukaiset varaukset voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse seuraavasti: Santa s Hotel Tunturi Puhelin: myyntipalvelu 016 681 501, sähköposti: saariselka@santashotels.fi Santa s Hotel Santa Claus ja Santa s Hostel Rudolf Puhelin: myyntipalvelu 016 321 3227, sähköposti: rovaniemi@santashotels.fi 17
Lapin Yrittäjät kouluttaa Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Aika Torstai 21.11.2013 klo 8.30 16.00 Paikka Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7 Yritys- ja osinkoverotuksessa tapahtuu paljon muutoksia. Yhteisöverokantaa alennetaan ja veronhuojennusten voimassaoloaikaa lyhennetään. Poisto-oikeutta rajoitetaan ja edustusmenojen vähennysoikeus lakkaa kokonaan. Osinkoverotus muuttuu sekä listaamattomissa että listatuissa yhtiöissä. Tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi kaikki muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Asiantuntijat: OTT Pauli K. Mattila ja Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare OHJELMA 08.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00 Uusi omistajia koskeva verolainsäädäntö ansio- ja pääomatuloverotuksen muutokset listaamattoman yhtiön osinkoverotus listatun yhtiön osinkoverotus Uusi yritysverolainsäädäntö yhteisöverokannan alentaminen veronhuojennukset poistojärjestelmän muutokset yritysverotyöryhmän ehdotukset Ajankohtaisia näkökohtia veron kiertämisestä veron kiertämisen tunnusmerkit veron kiertämistä koskevat normit suhde verosuunnitteluun ja veropetokseen uusimmat KHO:n ratkaisut Edustusmenojen verokohtelu edustusmenojen ja muiden menojen rajanveto uusimmat oikeustapaukset Verovapaat tulot yritysverotuksessa EVL:n laaja tulokäsite yritysmuodon vaikutus pääomasijoitukset käyttöomaisuusosakkeet osingot Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö yritysjärjestelyt menon vähennyskelpoisuus luovutusvoitot ja -tappiot sukupolvenvaihdosten verotus 16.00 Tilaisuus päättyy lmoittautumiset viimeistään 8.11.2013 www.yrittajat.fi/lappi/tapahtumakalenteri, tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi, puh. 0400 898 200. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksu: 265 jäsenetuhinta, 390 normaalihinta. Hintoihin lisätään alv 24 %. Maksuun sisältyy aamukahvit klo 8.30 9.00, lounas klo 11.00 12.00 ja iltapäiväkahvit 14.00 14.20. Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 18
Lapin Yrittäjät kouluttaa Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa ENNAKKOPERINTÄ 2014 Aika Torstai 19.12.2013 klo 8.45 15.00 Paikka Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi Asiantuntijana toimii KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab OHJELMA 08.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00 Tuloverolain muutokset Verot ja maksut Verovähennykset Muut verotusta koskevat muutokset, mm rakennusalan ilmoittamisvelvollisuus 1.7.2014 alkaen osaamisen kehittämisen toimintamalli Ennakonpidätys ja työnantajamaksut 2014 Ennakonpidätyksen toimittaminen ja verokortit Lähdevero Sosiaaliturvamaksu Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Kulukorvaukset ja työsuhde-edut Veronalaiset luontoisedut Verottomat henkilöstöedut Verottomat matkakulukorvaukset Muut kulukorvaukset Vuoden 2013 vuosi-ilmoitukset 15.00 Tilaisuus päättyy lmoittautumiset viimeistään 9.12.2013 www.yrittajat.fi/lappi/tapahtumakalenteri, tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi, puh. 0400 898 200. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksu: 265 jäsenetuhinta, 390 normaalihinta. Hintoihin lisätään alv 24 %. Maksuun sisältyy aamukahvit klo 8.45 9.00, lounas klo 11.00 12.00 ja iltapäiväkahvit 14.00 14.20. Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 19
20
syty Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille SYT-kassan Merja Jokinen: Edullista ja simppeliä riskienhallintaa - taa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjär-r jestöillä, uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutus- ja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa, ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan. Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat. Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvittaessa niin eläkelaitokk seen kuin työttömyyskassaan. Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut 23 000 jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuk-k sen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta. Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimaksulla saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläkelaitoksen maksamaan perusturvaa, jos jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa. Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala. Työttömyysvakuutus on yksi keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet vakuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen tur- va jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti. Merja Jokinen kassanjohtaja YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT- KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530. Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9. 30.11.2013. Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista. Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Poliisipäällystön ammattilehti 21
2 Iloisella keittiöllä menee lujaa Susan Äijälästä tuli yrittäjä 2006. Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan. Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä. Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa. Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää meille, Susan hymyilee. - Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyyn- nin ansiosta niitä saa aina Kilpis- järveä ja Ahvenanmaata myöten. Jälleenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä. Taantuma ei näy keittiöissä ainakaan negatiivisesti Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli pikemmin realistinen kuin romanttinen. Vanhempani pitivät kauppapuutar- haa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on. Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2009 130 000 eurosta viime vuoden yli 620 000 euroon. Tänä vuonna tavoitteena on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa. Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi. Tärkeä turva SYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen. Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaalitur- va-asioita edelleen pintapuolisesti. Moni kokee, että yrittäjä ei voi joutua työttömäksi. Se on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäk- kiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi. Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaik- ka oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYTkassan jäsenenä. Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän. teksti ja kuva Ville Kulmala Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta. Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa. Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja. 22
SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu: Kassan jäsenyys kiinnostaa Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. - Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu. Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. - Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Hopsu. Päivärahan saajia 20 % enemmän Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. päivärahoja 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai kesäkuussa 628 jäsentä eli noin 2,7 % kassan jäsenistä. - Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää puheenjohtaja Juhani Hopsu. Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien 3 Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on kassaa sitova. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen. Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 /vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu. Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta lukien. Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää. Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa. Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää 23