Yhteenveto 27.5.2014 Tesomajärven ympäristössä järjestetyn asukaskävelyn ja -keskustelun näkemyksistä Eveliina Asikainen & Nina Nygren OmaTesoma -hanke Tutkimusosuuskunta TAPAUS Toukokuu 2014
1 Asukaskävely ja -tilaisuus osana OmaTesoma -hanketta Asukaskävelyn pohjamateriaalina käytettiin aiemmissa osallistumistilaisuuksissa (10.4.2014) tuotettuja asukkaiden ideoita. Tarkoituksena oli jäsentää ja priorisoida ideoita jatkotyöstämistä ja budjetointia varten. Osallistumiskävelyllä oli kuusi rastia, joilla esiteltiin erilaisia Tesomajärven ympäristön kehittämiseen liittyviä aihealueita. Jokaiselle rastille oli koottu aihealueeseen liittyvät asukkaiden ideat ja yleensä tehtävänä oli jollain tavoin ottaa kantaa ideoiden toteuttamiseen. Asukkaat merkitsivät kommenttinsa valmiiksi tulostetuille tehtäväpapereille. Tämä materiaali tuotettiin OmaTesoma -hankkeessa. Noin puolitoista tuntia kestäneen kävelykierroksen jälkeen osallistujat viimeistelivät kommenttinsa Tesoman uimahallin kahvilassa ja ne purettiin rasteittain fläpeille. Eveliina Asikainen ja Nina Nygren Tutkimusosuuskunta Tapauksesta fasilitoivat keskustelua, jossa tiivistettiin tärkeimmät eri aihealueiden kehittämisehdotukset. Asukkaiden lisäksi keskusteluun osallistui Tampereen kaupungin asiantuntijoita. Keskustelussa oli mahdollista selventää ehdotusten toteutuskelpoisuuteen ja hintaan liittyviä yksityiskohtia. Tässä yhteenvedossa esitetään kootusti kävelyllä täytettyjen papereiden ja keskustelun tulokset toimenpiteiden priorisoinnista sekä muutamia omia tilaisuudesta nousseita kehitysideoitamme.
2 Uimaranta ja uimapaikka Asukkaiden vastauksissa korostetaan molempien uimarantojen tasavertaista kohtelua (tavalla tai toisella 8 kommentissa). Yksi vastaaja painottaa Ikurin puoleisen rannan korjaamista. Asukkaiden prioriteettilistan kärkeen nousevat pukukopit (7 mainintaa), laiturien kunnostaminen (6 mainintaa), vessat (5 mainintaa), penkit (4 mainintaa) ja hiekan vaihto (3 mainintaa). Laitureihin toivottiin myös hyviä portaita (2 mainintaa). Selkeimmin turhiksi koettuja ideoita olivat suihkulähde (4 mainintaa), saarake(3 mainintaa) taide (2 mainintaa) ja suihkut. Liuku, hyppytorni, hiekan korvaaminen nurmikolla, nuotiopaikka tai kota/laavu sekä talviliukumäki (luonnontalvinen liukumäki) sijoittuivat näiden väliin. Niitä siis sekä kannatettiin että vastustettiin, eikä pidetty mitenkään erityisen tärkeinä. Osin niiden arveltiin myös joutuvan ilkivallan kohteiksi. Toiminnallisesta näkökulmasta tärkeimmäksi koettiin siisteys ja turvallisuus (turvallinen ranta lapsille ja valaistus). Rannoille toivottiin myös uimakoulua, uimavalvojaa ja pelastusvenettä. Lisäksi keskustelussa tuli esille valosaasteen välttäminen, siis mahdollisuus pimeyden kokemukseen. Talviuintipaikka mainittiin, mutta avannosta ei käyty keskustelua. Jatkokehittelyn kannalta suurin haaste on päätöksen tekeminen uimarannan ja uimapaikan kesken. Tulkintamme on, että asukkaille on tärkeää molempien uimarantojen perustoimintojen eli uimisen - tukeminen eli se että uimarannat ja laiturit ovat siistejä ja turvallisia. Tärkeämpää asukkaille on siis laiturien uusiminen ja (edes vaatimattomien) uimakoppien rakentaminen molemmille rannoille, vähemmän tärkeää on saada viimeisen päälle oleva uimakoppirakennus jommallekummalle rannalle jolloin toiselle uimarannalle ei olisi ilmeisesti varaa edes uusia laituria (vs. kaupungin periaate isosta ja kalliista uimakoppirakennelmasta harvoille rannoille).
3 Kuva 1. Sanapilvi uimarantoihin liittyvistä kommenteista. Sanojen koko ilmaisee mainintojen yleisyyttä. Metsien hoito ja metsäpuutarha Metsien hoito Asukkaiden kommentit metsänhoidosta jakautuvat. Metsien luonnontilaisuutta kannattaa 6 vastaajaa, kevyttä pusikkojen hoitoa ja siistimistä 7 vastaajaa ja vahvempaa kunnostusta ja lahopuiden poistoa 3 asukasta. Kuitenkin keskustelussa kävi ilmi, että eri suunnitelma-alueella voidaan toteuttaa kaikkia näitä näkökulmia. Ne kohdistuvat eri osiin aluetta. Turvallisuudesta käytiin pitkällinen keskustelu, jonka aikana, samoin kuin ilmeisesti aiemmissa analyyseissä on löydetty ne alueet, joilla metsien hoito on tärkeää tästä näkökulmasta. Asukkaiden kirjallisissa kommenteissa sanottiin mm. että täydellistä turvallisuuden tunnetta ei voida saavuttaa. Yksittäisissä kommenteissa alueelle toivottiin kylttejä ( siisteys, valistus ), penkkejä ja pelikenttiä. Pelikenttien käytöstä näkemykset olivat kuitenkin ristiriitaisia. Niin kirjallisissa kommenteissa kuin keskustelussakin tuli esille myös tarve saada vaikuttaa ja osallistua metsien hoidon suunnitteluun. Keskustelua metsien hoidosta ja eri toimenpiteiden kohdentamisesta kannattaa jatkaa osana hanketta, sillä Anne Tuomisen mukaan heidän omat resurssinsa osallistamisen toteuttamiseen ovat hyvin rajalliset. Metsäpuutarha Metsäpuutarhaidea esiteltiin asukkaille ensimmäisen kerran asukaskävelyllä. Esittelijöinä toimivat Jere Nieminen ja Joakim Nyman Villi Vyöhyke ry:stä, joka on saanut apurahan hankkeen suunnitteluun. Asukkaat
4 osoittivat kiinnostusta metsäpuutarhaa kohtaan. Lomakkeilla positiivisen kiinnostuksen oli ilmaissut 5 asukasta. Yhteystietonsa Villi Vyöhyke -yhdistykselle antoi 9 asukasta. Hankkeen nähdään lisäävän arvostusta luontoa kohtaan ja mahdollisuuksia lisätä monimuotoisuutta, joskin asiasta esitettiin myös epäilyjä. Se tarjoaa asukkaille myös mahdollisuuden osallistua lähiluonnon hoitoon, kuten asukkaat toivovat. Hanketta kommentoivat asukkaat esittivät linnunpönttöjä (2 mainintaa), luontopolkua tai luontoon liittyviä opaskylttejä, esim. kasvien nimiä (4 mainintaa), lahopuun lisäämistä (2 mainintaa) ja pitkospuita (3 mainintaa, yhdessä ne kohdistettiin järven eteläpäähän). Luontoretkien tai luontoon liittyvien tapahtumien järjestämistä (luontopäivä) esitti 2 asukasta. Yksi asukas esitti suunnistuskartan tekemistä. Kriittiset kommentit liittyivät siihen löytyykö tekijöitä (2) sekä käytännön järjestelyihin, kuten välineisiin ja pohjien tekemiseen (1 maininta). Lisäksi esitettiin yksittäisiä mainintoja asioita, joita metsäpuutarhaan ei haluta: pensaita tai kukkia, vanhoja perennoja, istutuksia metsäluhdalle, ei kasveja, jotka voivat levitä. Metsäpuutarha-rasti oli luonteeltaan erilainen rasti kuin muut, tarkoituksena ei ollut priorisoida aiempia ideoita vaan esitellä uutta ideaa. Metsäpuutarhahanke kehittyy ja muotoutuu yhdessä asukkaiden kanssa, joten ehdotukset ja kriittisetkin kommentit pystytään ottamaan huomioon hankkeen kuluessa. Luontopolun perustamiseen ja esim. pitkospuihin liittyvät ideat sen sijaan täytyisi viedä eteenpäin jollekulle toiselle toimijalle. Kuntoiluvälineet, valaistus ja polut Asukkaiden ehdottomasti eniten toivoma liikkumiseen liittyvä palvelu ovat kuntoilulaitteet (11 mainintaa). Niiden sijaintipaikaksi esitettiin uimahallin lähiympäristöä (4 mainintaa, joista 1 rastin 6 kohdalla), reitin vartta (1 maininta), vanhaa kenttää (1 maininta) ja Veikonpuistoa (1 maininta). Lisäksi toivottiin polkujen pohjien parantamista, pururataa ja rantalentopallokenttää uimarannalle (kaikilla 1 mainita). Lasten leikkipaikoista esitettiin jossain määrin ristiriitaisia kommentteja. Erityisesti keskustelun jälkeen johtopäätöksenä voi pitää, että asukkaiden mielestä melua tuottava toiminta, kuten isompi leikkikenttä tai lähiliikuntapaikka kannattaa sijoittaa Tesomajärven puiston ulkopuolelle, esimerkiksi Veikonpuistoon. Leikkivälineitä ei pidetty tarpeellisina uimarannoilla. Kaksi asukasta esitti metsäistä leikkipaikkaa. Valaistuksesta esitettiin papereissa vain muutamia mainintoja. Niissä ei toivottu valaistuksen lisäämistä. Keskustelussa vaikutettiin yleisesti kannattavan tehtyä valaistussuunnitelmaa, joka perustuu olemassa olevien valaistujen reittien valaistuksen uusimiseen ja mahdollisesti yhden uuden, pelottavaksi koetun polun valaisemiseen järven eteläpuolella. Myös se, että uusi valaistus suuntautuu paremmin ja tuottaa vähemmän hajavaloa sai yleisen hyväksynnän keskustelussa. Keskustelussa tuli esiin että uimarannoilla jatketaan uintia pitkälle syksyyn jolloin uimarannoilla on jo pimeää, ja sinne toivottiin valaistusta. Toisaalta, kuten yllä mainittiinkin, pidettiin tärkeänä myös pimeyttä
5 ja tähtitaivaan katselun mahdollisuutta. Kenties olisi mahdollista laittaa jonkinlainen tunnelmavalaistus toiselle rannalle (ei siis normaalikokoisia valaisinpylväitä)? Uimahallin ympäristö Uimahallin lähiympäristön kohdalla korostui siisteyden ja viihtyisyyden lisääminen. Erityisesti haluttiin lisää roska-astioita parkkipaikoille. Oma havaintomme oli, että Kävelyteiden varrella näkyi t varsin vähän roskaastioita ja nekin hankalasti käytettäviä (kannellisia), ja yksi rikkinäinen joka on ilmeisesti juuri se, jonka on kommenteissa aiemmin mainittu olevan aina rikki potkittu. Voisiko ajatella useampien, tukevampien ja helpompien roska-astioiden sijoittamista alueelle? Näkymän avaamiseen uimahallilta järvelle suhtauduttiin kommenteissa pääosin epäillen. Keskustelussa vähäinen avaaminen, niin että järvi väikkyy puuston läpi, sai kannatusta. Vastauksissa kommentoitiin myös pohjoispään polkua. Sen kunnostaminen hyväksyttiin, valaistusta ei haluttu. Polun varteen toivottiin myös levähdyspaikkaa. Kaksi asukasta toivoi talviuintimahdollisuuksien kehittämistä ja yksi terapia-allasta. Yhdessä paperissa tunneli-idea tyrmättiin. Samanlainen suhtautuminen tunneliin tuli esille myös rastilla käydyssä keskustelussa. Tiivistäen uimahallialueen ympäristössä siisteyden lisääminen ja jonkinlainen alueen jäsentäminen vaikuttaisivat lisäävän viihtyvyyttä. Kuntoilulaitteiden sijoittaminen uimahallin ympäristöön voisi lisätä ulkoalueiden käyttöä ja samalla vähentää roskaamista.
6 YHTEENVETO Kävelyn ja keskustelutilaisuuden pohjalta asukkaat pitävät tärkeimpinä uimarantojen toimivuutta, koko alueen turvallisuutta ja siisteyttä sekä suhteellisen luonnontilaista luonnetta. Tilaisuuden perusteella on mahdollista tunnistaa tärkeimmät selvästi edistettävät toimenpiteet, valintojen paikat, tarkennettavat ja kehiteltävät ideat sekä selvästi hylättävät ideat. Selvästi edistettäviä toimenpiteitä ovat rantojen perusparantaminen (laiturit, pukukopit, vessa, penkit, roskikset), valaistuksen kehittäminen suunnitelman mukaan ja kuntoiluvälineiden sijoittaminen Tesomäjärven puiston reunalle, mahdollisesti uimahallin lähistölle. Myös polkujen perusparantaminen tarpeen mukaan ja penkkien lisääminen polkujen varteen sai yleistä kannatusta. Tärkein päätöksentekoa vaativa asia on uimarantojen kehittämisen painopisteen määrittely. Tilaisuudessa vahvasti esille tullut tasapuolisuuden vaatimus vaikeuttaa tätä. Kenties alustavilla luonnoksilla olisi mahdollista esitellä, millaisia asioita eri rannoilla on mahdollista toteuttaa. Tässä yhteydessä kannattaisi tutkia ehdotusta beachvolleykentästä. Se voisi antaa uudenlaista merkitystä rannalle. Lisäksi yksityiskohtaisempaa selvittämistä tai asukkaiden osallistamista vaativat vielä metsänhoitotoimiin ja metsäpuutarhaan liittyvät päätökset, kuntoilulaitteiden lopullinen sijoittaminen ja mahdollisesti metsään sopivien leikkivälineiden sijoittaminen alueelle. Näillä päätöksillä on mahdollista suunnata uudelleen ihmisten tapoja käyttää puistoa ja samalla muuttaa kokemuksia puistoista. Metsäpuutarhaidea synnytti monia luontoon ja luonto-opastukseen tai luontopolkuihin liittyviä ideoita (kasvien nimeäminen, opastaminen, linnunpöntöt), joita on syytä kehitellä eteenpäin osin metsäpuutarhahankkeessa osin erikseen. Esityksiä, joista voidaan luopua, ovat leikkivälineet ja tulentekopaikat rannoilla, suihkulähde, suihkut, saareke, tunneli rannalle ja suurimittaiset taideteokset. Kuitenkin leikkipuisto tai nuorison hengailuun sopiva alue on syytä rakentaa Tesomajärven puiston ulkopuolelle, puiston läheisyyteen.