Perusturvalautakunta 24.11.2016 54 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 ALKAEN Omaishoidon tuen tarkoitus Omaishoidon tuen tarkoitus on mahdollistaa hoidettavan kotona asuminen. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali - ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä tai on toistaiseksi sairaalahoidossa. Sosiaalihuoltolaki on ensisijainen vammaispalvelulakiin verrattuna. Omaishoidon tuki myönnetään sosiaalihuoltolain mukaisesti ja on yleisesti hoivaa, hoitoa tai valvontaa. Omaishoidon tuki on omaishoitolakiin perustuvaa sosiaalipalvelua, jonka järjestämisvastuu on kunnalla. Tuki on harkinnanvarainen etuus ja myönnetään kunnan talousarviossa annetun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuki tarjoaa vaihtoehdon pitkäaikaishoidolle ja palveluasumiselle sekä runsaille kunnallisen kotihoidon käynneille. Hoito- olosuhteiden tulee olla omaishoidon tuelle sopivat. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain niille hakijoille, joiden hoito on erittäin vaativaa ja/tai sitovaa. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena voidaan käyttää erilaisia toimintakykymittareita ja eri alojen asiantuntemusta. Omaishoidon tuki voidaan myöntää, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai muun hoidettavalle läheisen yli 18-vuotiaan henkilön kanssa. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukea ei voida myöntää pelkästään palveluna. Omaishoidon tuen sisältö määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Jos täysi-ikäinen asiakas ei itse kykene päättämään ja ilmaisemaan omaa tahtoaan hoidon tai huollon järjestelyistä, selvitetään asiakkaan edun mukaiset ratkaisut yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Hoitajan tulee olla fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveytensä (mm. päihde- ja mielenterveysasiat), toimintakykynsä ja ikänsä puolesta sopiva hoitajaksi. Jos hoidettavalle järjestetään palveluja siinä määrin, että hoitajan antaman hoidon sitovuus ja vaativuus vähenevät, voidaan hoitopalkkiota alentaa riippumatta siitä, annetaanko palvelu maksutta vai ei. Jos rahana maksettavan omaishoidon tuen ohella järjestetään muita sosiaali- ja terveyspalveluja ja niitä ei ole sovittu osaksi omaishoidon tukea, niistä peritään normaalit sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) mukaiset maksut.
Omaishoidon tukea koskevien asioiden käsittely ja päätöksen teko Avopalvelujen osastonhoitaja tai vammaisten palveluohjaaja tekevät asiakaskohtaiset päätökset sovitun työnjaon mukaisesti. Jos hoitajalle järjestetään omaishoitoa tukevia sosiaalipalveluja, myös hänelle annetaan palveluista päätös. Omaishoidon tuki alkaa hakemuksen saapumisesta seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidon tuen päätökset ja sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi ja tarkistetaan tarvittaessa. Erityisestä syystä voidaan tehdä määräaikainen päätös. Hoidettavan tilanteen muuttuessa hoitopalkkiota voidaan korottaa, alentaa tai omaishoidon tuen maksaminen voidaan lopettaa. Omaishoidon tukea ei makseta takautuvasti. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuosittain omaishoidontuen palkkioita tarkastetaan sosiaali-ja terveysministeriön määrittämän indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkioiden indeksikorotukset lisätään palkkioihin ilman sopimuksen uusimista. Omaishoidon tuen hoitoisuusluokat ja hoitopalkkioiden määrät Hoitoisuusluokka 1. hoitopalkkio 392,34 euroa/kk Hoidettava tarvitsee ikätasosta poiketen säännönmukaisesti ohjausta ja avustamista päivittäisissä toiminnoissa (esim. wc-toiminnot, syöminen, pukeutuminen, lääkehoito). Hoidon tarve on ympärivuorokautista ja näin ollen yksin asuminen ei ole mahdollista. Hoitotyö sitoo pääsääntöisesti hoitajan kokopäiväisesti. Ilman omaishoitajaa hoidettava tarvitsisi maksimaaliset kotihoitopalvelut (käynnit 3 5 x vrk) ja/tai tarvitsisi ajoittain hoitoa kodin ulkopuolella. Hoitoisuusluokka 2. hoitopalkkio 597,18 euroa/kk Hoidettava tarvitsee runsaasti perushoitoa ja/tai valvovaa huolenpitoa sekä runsasta ohjausta säännönmukaisesti päivittäisissä toiminnoissa (esim. wc-toiminnot, syöminen, pukeutuminen, lääkehoito). Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden, joten hoito korvaa tehostetun ja/tai ympärivuorokautisen asumispalvelun, laitoshoidon tai sairaalahoidon. Lyhytaikainen omaishoidon tuki hoitopalkkio 900 euroa/kk Omaishoidon tukea voidaan maksaa tilapäisesti silloin, kun omaishoitaja jää työstään palkattomalle vapaalle omaisensa äkillisen vaikean sairauden tai saattohoidon vuoksi. Päätös tehdään enintään kuudeksi (6) kuukaudeksi kerrallaan. Erityismaksuluokka hoitopalkkio 1.200 euroa/ kk Erityismaksuluokan hoitopalkkiota voidaan maksaa silloin kun, omaishoitaja hoitaa vaikeasti sairasta tai vammaista omaistaan tai läheistään päätoimisesti kotona hoidon tarve ja sitovuus on vastaava kuin hoitoisuusluokka 2:ssa omaishoitaja on omaishoitajuuden vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä eikä hän ole työnhakijana
eikä hänellä ole vähäistä suurempia, säännöllisiä kuukausituloja (työ- eläke-vuokra-tai korkotuloja, opintotukea) eikä oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/202) 13 mukaiseen vuorottelukorvaukseen eikä sairasvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaista erityishoitorahaa. Erityismaksuluokassa pyydetään selvitys tuloista ja verotustiedoista. Huomioon otetaan ainoastaan omaishoitajan tulot. Omaishoidontuen sopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on hoitoja palvelusuunnitelma. Sopimus on ns. toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole loma-, päiväraha, työaika- ym. etuuksia. Hoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa Omaishoitolain 4 :n muutoksella omaishoitajan oikeus vapaaseen on porrastettu hoidon sitovuuden mukaan. Jatkossa jokaisella omaishoitolain 8 ; n mukaisen omaishoitosopimuksen tehneellä hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti jos hän yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali - tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksoina. Kotihoitopäiviä tulee olla kuukaudessa vähintään kuusitoista (16). Vapaan pitämisestä tai sen aikaisesta hoitojärjestelystä tulee aina sopia etukäteen hoitoa antavan yksikön kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla omaishoitajan vapaan voi korvata (neuvoteltuaan asiasta omaishoitajan kanssa) päivätoimintojen hoitopäivillä (6 h/pv) tai hoidettavan kotona kuuden tunnin palvelusetelillä. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Lakisääteistä vapaata voi myös säästää kerralla pidettäväksi yhtäjaksoiseksi vapaaksi korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Vapaat kertyvät kalenterivuosittain ja ne on pidettävä viimeistään seuraavan vuoden tammikuussa. Jos hoitaja peruu sovitut vapaapäivät ilman hyväksyttävää syytä, hänellä ei ole oikeutta saada kyseisiä vapaapäiviä myöhemmin. Kunta huolehtii hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi neuvoteltuaan asiasta omaishoitajan kanssa. Hoidettavalla ja omaishoitajalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta valita hoitajan vapaan aikaista hoitomuotoa eikä ajankohtaa hoidettavalle. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle järjestetyistä palveluista peritään (enintään 11,50 v. 2016) vuorokausimaksu. (Laki sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 457/2004). Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, voidaan periä enintään yksi maksu vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu voidaan periä ensimmäisen vapaajakson alkaessa. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset Kunnalla on velvollisuus järjestää tarvittaessa omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen maksaminen Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen. Omaishoidon tuki on veronalaista tuloa, josta kunta suorittaa ennakonpidätyksen, mutta ei työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksua (KHO:n päätös 10.3.1997 n:o 561). Omaishoidon tuesta maksetaan eläkemaksut kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (549/2003) mukaisesti mikäli hoitaja on alle 65-vuotias. Omaishoitajat kuuluvat kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukaan. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Omaishoidon tuen keskeytyminen Hoidettavan ollessa sairaalahoidossa, Koti-Kuuselassa, tehostetussa palveluasumisessa, tilapäishoidossa tai kuntoutuksessa kuntoutuslaitoksessa maksetaan siltä ajalta hoitopalkkio enintään viideltä päivältä. Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydellisistä syistä, niin omaishoidon hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoitajan ollessa estynyt hoitamasta hoidettavaa, keskeytyy omaishoidon hoitopalkkion maksaminen välittömästi. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi, mikäli hoitosuhteessa tapahtuu muutoksia. Omaishoidon tuen päättyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Hoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon, maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka, ellei hoitopalkkion maksaminen ole keskeytynyt jo aiemmin. Omaishoitajan kuollessa omaishoidon tuki lakkaa välittömästi. Omaishoidon tukeen liittyvien vakavien väärinkäytösten ilmettyä tuki lakkaa välittömästi. Koska omaishoitolain lähtökohtana on hoidettavan edun mukaisen hoidon toteuttaminen, tulee sopimus irtisanoa välittömästi, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden.
Omaishoidon tuen muutos- ja valitusmahdollisuudet Viranhaltijan tekemään omaishoidontukipäätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus perusturvalautakunnalle. Lautakunnan tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Omaishoidontuen sopimusta koskevat hallintoriitaasiat käsitellään hallinto-oikeudessa.