Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Linnankatu 1-3 PL 293 90101 Oulu SÄHKÖPOSTITSE Viite: PSAVI/2960/2014, Purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Talvivaaran kaivosalueelta Nuasjärveen Neuvottelussa 14.1.2015 pyydetty täydennys koskien liuoskiertojen hallintaa ja varoaltaiden riittävyyttä 1. Varoaltaita koskevat lupamääräykset Liuoskiertojen poikkeustilanteita, kuten sähkökatkoja ja pumppuhäiriöitä, varten on sekä primääriettä sekundääriliuotukseen rakennettu liuoksen keräysaltaiden lisäksi varoaltaat. Mikäli liuoksen keräysallas täyttyy, voidaan kasalta tuleva liuos ohjata varoaltaaseen. Vuoden 2007 ympäristöluvan toiminnan kuvausosiossa varoaltaiden rakentaminen primääriliuosaltaille on esitetty seuraavasti: Jokaiselle keräysaltaalle rakennetaan varoaltaat, jotka mitoitetaan vastaanottamaan koko kasassa oleva vesimäärä. Varoaltaan rakentamisella varmistetaan, että myös mahdollisissa äärimmäisissä poikkeustapauksissa voidaan varastoida koko kasan vesimäärä. Kummankin varoaltaan tilavuus tulee olemaan noin 100 000 m3. Normaalioloissa varoaltaat ovat tyhjiä. Varoaltaat tehdään maahan kaivettuina ja ne tiivistetään 1 mm:n HDPE-kalvolla. Sekundääriliuotukseen ei vuoden 2007 lupaa koskeneessa hakemuksessa esitetty erillisiä varoaltaita. Vuoden 2007 ympäristöluvassa kaikkia PLS-keräysaltaita varten rakennettavia varoaltaita koskevat seuraavat lupamääräykset: 65. Kaikki putkilinjat, joissa siirretään liuoskierron vesiä on sijoitettava kulkemaan avokanaaliin, jonka vesitiiveys on varmistettu yhtenäisellä 1,0 mm:n HDPEkalvolla. Vuototilanteessa pumppaus on viipymättä keskeytettävä ja kanaaliin kerty- Helsinki Fabianinkatu 29 B FI-00100 Helsinki Tel: +358 10 684 1300 Fax: +358 10 684 1700 Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 7 B FI-13100 Hämeenlinna Tel: +358 10 684 1900 Fax: +358 10 684 1901 Jyväskylä Puistokatu 21 FI-40200 Jyväskylä Tel: +358 10 684 1950 Fax: +358 10 684 1951 Tampere Pyhäjärvenkatu 5 B FI-33200 Tampere Tel: +358 10 684 1500 Fax: +358 10 684 1501 Turku World Trade Center Turku Veistämönaukio 1 3 (P.O. Box 313) FI-20101 Turku Tel: +358 10 684 1550 Fax: +358 10 684 1551 Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Attorneys JB Eversheds Ltd www.jbeversheds.com mail@jbeversheds.com firstname.lastname@jbeversheds.com Business ID: 2556202-6 VAT number FI25562026 Place of domicile: Helsinki
neiden vesien kulkeuduttava painovoimaisesti takaisin liuosaltaisiin tai kanaalin yhteyteen rakennettavaan varoaltaaseen. Allastilavuutta on oltava niin paljon, että kaikki vuodon seurauksena kanaaliin purkautuva vesi pystytään varastoimaan tiiviisiin altaisiin. Suunnitelma avokanaalien ja niihin liittyvien altaiden rakentamisesta on toimitettava Kainuun ympäristökeskukseen kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 66. Liuosveden keräysaltaille on rakennettava niiden kanssa vastaavan tilavuuden omaavat varoaltaat. Maanvaraisten varoaltaiden tiiveys on varmistettava 1,5 mm:n HDPE- muovista tehtävällä keinotekoisella eristeellä. Lupamääräyksessä 66 on siten esitetty ehdoton velvoite sille, että varoaltaat on mitoitettava liuoksen keräysaltaiden kokoisiksi. 2 (5) 2. Liuotuksen varoallastilavuudet Primääriliuotuksessa kasteluvesimäärä on toteutuneella mitoituksella ja kasteluvesimäärillä noin 8 000 m3/h. Kastelu on jaettu neljään erilliseen kiertoon ja liuos kerätään jokaiselta neljältä lohkolta omaan keräysaltaaseen. Keräysaltaiden tilavuudet vaihtelevat 42 000 m3 ja 43 000 m3:n välillä. Altaiden yhteenlaskettu tilavuus on siten noin 170 000 m3. Keräysaltaille on rakennettu yksi yhteinen varoallas, johon liuos ylivuototilanteessa virtaa. Varoaltaan suunniteltu tilavuus on 210 000 m3 eli se on noin 25 % suurempi kuin liuosaltaiden yhteenlaskettu tilavuus ja ympäristölupamääräyksen 66 mukainen velvoite. Varoallas kykenee vastaanottamaan noin 26 h kasteluvirtaaman. Primääri- ja sekundääriliuotuksen pumppaamoja voidaan ajaa generaattoreiden avulla, joten myös sähkökatkotilanteessa liuoksen pumppaus voidaan turvata alennetulla kapasiteetilla. Lisäksi primäärikasan keräysaltaiden suunnittelussa on lähdetty siitä, että liuoksen keräysaltaissa nestepinta on normaalitilanteessa altaan puolivälissä, tätä pidetään tavoitteellisena liuosaltaiden tilavuutena. Normaalitilanteessa primäärikasan keräysaltaissa tulisi olla noin 100 000 m3 vapaata tilavuutta. Mahdollisuus tämän ylimääräisen tilavuuden ylläpitämiseen on kuitenkin ollut vesitaseesta riippuvainen. Sekundääriliuotuksessa on tällä hetkellä kaksi lohkoa ja niitä molempia varten on oma liuoksen keräysallas. Keräysaltaiden SLS1 ja SLS2 yhteenlaskettu tilavuus on 37 000 m3. Sekundäärikasan varoaltaiden mitoituksessa on huomioitu se, että sekundääriliuotusalue laajenee tulevaisuudessa. Varoaltaita on alun perin rakennettu 3 kpl (SEM 1 - SEM 3) ja niiden yhteenlaskettu tilavuus on 375 000 m3 eli se on lähes kymmenkertainen verrattuna liuoksen keräysaltaiden tilavuuteen. SEM 2 -allasta on vuodesta 2013 käytetty vesienpuhdistusaltaana. Sen tilavuus, noin 35 000 m3, ei ole käytettävissä varoaltaana tällä hetkellä. Sekundääriliuotuksessa kasteluvirtaama on noin 3 000 m3, joten varoaltaisiin mahtuisi noin 110 h kasteluvirtaama, kun kaikki kolme varoallasta on käytössä.
Primääri- ja sekundääriliuotukseen rakennettujen varoaltaiden yhteenlaskettu tilavuus on 2,8- kertainen verrattuna alkuperäisen ympäristöluvan määräykseen. Tavoitteena on pitää varoaltaat mahdollisimman tyhjänä. Käytännön toiminnassa on havaittu, että turvallinen minimiraja käytettävissä olevalle varoallastilavuudelle on vähintään 12 tunnin kasteluvesimäärää vastaava liuosmäärä, kyseinen varotilavuus riittää siihen, että liuoskiertoja ylläpitävä varavoima saadaan käyttöön. Primääriliuotuksessa 12 h varotilavuus tarkoittaa noin 100 000 m3 ja sekundääriliuotuksessa 50 000 m3 varotilavuutta. Mikäli koko liuoskierron kastelu keskeytyisi kokonaan, arvioidaan primäärikasoista vapautuvan lyhyellä aikavälillä liuosta noin 200 000 m3 ja sekundäärikasoista noin 100 000 m3, eli yhteensä noin 300 000 m3. Tämän perusteella rakennettu varotilavuus on riittävän suuri, mikäli varoaltaat ovat tyhjänä. 3 (5) 3. Malmintuotannon ja metallitehtaan merkitys varotilavuuksille Talvivaaran kaivoksen malmintuotanto alkoi 1.8.2008. Se kärsi varsinkin alkuvaiheessa suurista laiteteknisistä ongelmista, joiden vuoksi malmin louhinta ei saavuttanut tavoitteita. Sen lisäksi malmintuotanto on ollut kokonaan keskeytettynä kahteen otteeseen. Ensimmäinen keskeytys ajoittui 29.8.2012 13.5.2013 väliselle ajalle ja toinen edelleen jatkuva keskeytys alkoi 5.11.2013. Malmia on tähän mennessä louhittu yhteensä noin 50 milj. tonnia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä olisi tullut louhia noin 100 milj. tonnia malmia. Malmintuotannolla on erittäin keskeinen merkitys toiminnan vesitaseelle. Liuotuksessa olevaan malmiin sitoutuu kosteutena arvioiden mukaan keskimäärin noin 10 % vettä, josta noin puolet lisätään jo malmin agglomerointivaiheessa. Kuukausitasolla uuden malmin kostuttaminen kuluttaa vettä liuoskierrosta noin 150 000 m3. Malmintuotannon keskeyttäminen pitkiksi ajoiksi on vaikeuttanut liuoskiertojen vesien hallintaa. Se johti osaltaan mm. vuodenvaihteen 2013 ja 2014 ongelmiin varoaltaiden kanssa, koska nopean tuotannon keskeytyksen kanssa samaan aikaan ei kyetty ratkaisemaan louhinnan keskeytyksen vaikutuksia vesitaseeseen. Mainittakoon, että mikäli malmintuotanto olisi toiminut lähellekään alkuperäisiä laitoksen tavoitteita, olisi malmiin sitoutuneena noin 5 milj. m3 enemmän vettä kuin nykytilanteessa. Määrä on siten yli puolet nykyisin varastoaltaissa olevasta tilavuudesta. Malmin tuotanto lisää suoraan myös kasojen haihdutuskapasiteettia. Liuotettava malmi tuottaa erityisesti alkuvaiheessa erittäin paljon lämpöä, jonka vuoksi uuden malmin osuus kasojen haihdutustehosta on suuri. Kasan haihduttamaa vesimäärään on hyvin vaikea arvioida, mutta kokemusperäisesti sen tiedetään olevan merkittävä, kesäkaudella 2014 bioliuotuksen haihdunnan arvioitiin vaihtelevan välillä 100 000 400 000 m3/kk. Huomioitava on, että tuona aikana merkittävällä osalla primääriliuotusalueesta on ollut vanhaa malmia.
Metallien tuotannossa käsiteltävien liuosten pääkierto on primäärikasalta tehtaalle, tehtaalta sekundäärikasalle ja sekundäärikasalta takaisin primäärikasalle. Koko tämän liuoskierron ylläpito on edellytyksenä liuosten hyvälle hallinnalle. Pääkierron avulla voidaan tasapainottaa liuosmääriä primääri- ja sekundäärikasojen välillä siten, etteivät vesimäärät kummallakaan alueella kasva liian suuriksi. Tehtaan tuotannollinen ajo on tällä hetkellä tärkein keino poistaa kierrosta ylimääräistä vettä, koska malmintuotanto ei ole käynnissä. Esimerkiksi tammikuussa 2014 tehdas on ollut lähes 6 000 m3/vrk tasenegatiivinen eli tehtaalta on palautettu liuoskiertoon vähemmän vettä kuin sinne on syötetty. Kuukausitasolla tehdas vähentää liuoskierroista nestettä noin 150 200 000 m3, mikä on noin puolet liuotuksen koko varoallastilavuudesta. 4 (5) 4. Merkittävimmät häiriötilanteet vuosina 2012-2014 Talvivaaran toimintahistoriassa on ollut useita häiriötilanteita liuoskiertojen normaalitoiminnassa. Niitä ovat aiheuttaneet ennen kaikkea voimakkaat ukkosrintamat, jolloin on samanaikaisesti aiheutunut sähkökatkotilanteita ja runsaita sateita. Lisäksi poikkeuksellisia tilanteita on syntynyt vuoden 2012 syksystä alkaen pitkien pakkaskausien tai äkillisen lumensulamisen vuoksi. Tuolloin kasan toimintaan ja vedenkulutukseen on vaikuttanut se, että malminlouhinta on ollut samanaikaisesti keskeytettynä. Bioliuotuksen PLS-liuosta ei ole kuitenkaan koskaan päässyt ylivuotamaan altaista ympäristöön. Toukokuussa 2012 yhtiö joutui johtamaan kipsisakka-altaalta vettä avolouhokseen. Tämä johtui siitä, että nopea lumensulaminen ja samanaikaiset vesisateet olivat lisänneet liuotuskiertoon pumpattavia liuoskierron ulkopuolisia valumavesiä mm. sivukiven läjitysalueilta. Koska kipsialtailta ei voinut johtaa vettä vesistöön ja liuoskiertoon ei voitu johtaa enempää poistovettä, teki yhtiö ilmoituksen Kainuun Ely-keskukselle kipsialtaan veden johtamisesta avolouhokseen. Kainuun Elykeskus myönsi luvan kipsialtaan veden tilapäiselle varastoinnille avolouhoksessa 14.6.2012. Tämä tapahtuma ei siis johtunut liuoskiertojen varoaltaista, vaan siitä, ettei liuoskiertoon voitu johtaa enempää vettä niiden ulkopuolelta. Syksyllä 2012 yhtiö päätti johtaa tehtaalta ns. raffinaattiliuosta korotettuun kipsisakka-altaaseen. Pääasiallinen syy oli avolouhoksen tyhjentäminen, jotta malmintuotannon jatkaminen keskeytyksettä olisi mahdollista ja veden tilapäinen varastointi avolouhoksessa voitaisiin määräajassa lopettaa. Samalla haluttiin vähentää liuosmäärää bioliuotuksen varoaltaissa. Tällä siis tavoiteltiin varoaltaiden vesimäärän vähentämistä suunniteltuun tasoon mahdollisten poikkeustilanteiden aiheuttamien riskien toteutumisen estämiseksi. PLS-liuosta ei johdettu tälläkään kertaa kipsialtaalle tai avolouhokseen. Varoaltaiden tilavuutta parannettiin vähentämällä kiertoon johdettavien muiden vesien määrää. Talvivaaran toimintahistoriassa PLS-liuosta on johdettu suoraan liuoskiertojen ulkopuolelle varastoitavaksi ainoastaan joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014. Tällöin liuoskierrot täyttyivät äkilli-
sen lumensulamisen ja ajanjaksolle epätyypillisten vesisateiden vuoksi. Tapahtumaketju sai alkunsa yhtiön jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin ja yrityssaneeraukseen marraskuussa 2013. Sen vuoksi malmintuotanto jouduttiin keskeyttämään toistaiseksi, mikä vähensi liuoskiertojen vedenkulutusta merkittävästi. Samalla myös metallitehtaan tuotanto oli lähes kuukauden ajan keskeytettynä tai alennetulla tasolla. Kasojen toimintaan ja veden haihtumiseen vaikutti heikentävästi myös aiempi syyskuun 2012 ja toukokuun 2013 välisen ajan keskeytys malmintuotannossa. 5 (5) 5. Yhteenveto Talvivaaran kaivoksella olevien bioliuotuksen varoaltaiden tilavuus on riittävä niiden suunnittelutarkoituksen mukaiseen toimintaan. Ne ovat huomattavasti suuremmat kuin, mitä voimassa oleva ympäristölupa edellyttää. Niiden avulla voidaan estää PLS-liuoksen pääseminen ympäristöön poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten sähkökatkojen aiheuttamissa pumppausongelmissa. Käytännön toiminnassa on havaittu, että toiminnan poikkeamatilanteissa 12 h varotilavuus suhteessa kastelumääriin on riittävä estämään merkittävät vahingot. Varoaltaiden käyttötarkoitus ei ole pitkäaikaisen vesitaseen ongelmien ratkaiseminen. Toimintahistorian ainoa kerta, kun liuoskierrot olisivat akuutisti voineet ylivirrata luontoon, liittyi yrityssaneerauksen alkamiseen ja samanaikaiseen täysin poikkeukselliseen lumensulamiseen sekä vesisateisiin. Vaikka varoaltaat eivät olleet tapahtumaketjun alkaessa tyhjiä, ne antoivat riittävästi aikaa reagoida muuttuneeseen tilanteeseen ja estää ympäristövahingon syntyminen. Varoaltaiden tilavuutta ei ole mitoitettu vastaamaan tilanteeseen, jossa malminkäsittely ja tehtaan tuotanto keskeytyvät pitkiksi ajanjaksoiksi ilman, että toiminnassa muutoin ryhdytään sulkemistoimiin tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joilla helpotetaan vesitaseen hallintaa. Varoaltaiden lisärakentaminen ei ole ratkaisu esimerkiksi konkurssin kaltaisessa pitkäkestoisessa poikkeustilanteessa, koska liuotukseen kertyvät vesimäärät ovat riippuvaisia toiminnan keskeytyksen kestosta ja alueen sademääristä. Helsingissä 28. tammikuuta 2015 Heidi Savia asianajaja, varatuomari Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän asiamiehenä