PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS), Oppimistutkimuksen keskus (OTUK) & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)
Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys vrt. yksin oleminen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista. Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä; yksinäisyys kuitenkin huomattavasti enemmän (Cacioppo, 2014). Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta; emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puuttumisesta (Weiss, 1973; Junttila, 2010). Läksin aamulla Helsingistä, olin jo tarpeeksi yksin, etten tuntenut itseäni yksinäiseksi enää. P. Saarikoski, Aika Prahassa (1967).
(Krista Lagus, HS yksinäisyyskyselyn avoimista vastauksista)
Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Haluan Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla. Enkä jaksaisi tätä elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän täs maailmas haamuna ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan. (11-vuotiaan tytön kirjoitus) Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun nyt just kävi niin.. (12-vuotiaan pojan haastattelu)
En jaksa tällaista elämää. Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmärrä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen. Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta kukaan ei huomaisi. Yksinäisenä tuntee itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi.
Miksi juuri minä? ü Tilannetekijät (esim. muutot ja koulunvaihdot), ü Koettu erilaisuus (ihonväri, kulttuuri, seksuaalinen suuntautuneisuus), ü Heikot sosiaaliset ja/tai sosiokognitiiviset taidot, sosiaalinen maine (vaikeus tulkita toisten tunteita ja aikomuksia, torjutuksi tai kiusatuksi tuleminen), ü Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu (esim. turvattomat kiintymyssuhteet, huomiotta jättäminen, väkivalta perheessä) ja ü Perityt ominaisuudet sekä opitut käyttäytymisen mallit.
Äitien sosiaalinen yksinäisyys raskausajalta lapsen taaperoikään 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 20. raskausviikko lapsi 8kk. lapsi 18kk. Pitkäaikaisesti yksinäisiä äitejä 17 %. Heillä eniten myös parisuhdetyytymättömyyttä, sosiaalisia pelkoja ja masennusta. Äidit (5 %), joiden sosiaalinen yksinäisyys kasvaa voimakkaasti lapsen syntymän jälkeen. Parisuhdetyytymättömyys, sosiaaliset pelot ja masennus koholla raskausaikana. Äidit (78%), jotka eivät ole yksinäisiä, ahdistuneita, masentuneita tai parisuhteeseensa tyytymättömiä. mothers 16.8%, RDAS 34.9, SPIN 16.5, BDI 13.8 mothers 5.0%, RDAS 33.7, SPIN 12.9, BDI 10.1 mothers 78.2%, RDAS 30.0, SPIN 7.9, BDI 7.3 Junttila, N., Ahlqvist-Björkroth, S., Aromaa, M., Rautava, P., Piha, J. & Räihä, H. (in revision). Intercorrelations and Developmental Pathways of Mothers and Fathers Loneliness during Pregnancy, Infancy and Toddlerhood STEPS Study. Scandinavian Journal of Psychology.
Lapsen yhteistyötaidot (0.73), empatiakyky (0.84), impulsiivisuus (-0.72) ja häiritsevyys (-0.90) luokkatovereiden arvioimana. Isän yksinäisyys - 0.55 0.16 Isän kyvykkyyden tunne Lapsen sosiaalinen kompetenssi - 0.10 Lapsen yksinäisyys Isän kyvykkyydentunne vanhemmuudestaan; kärsivällisyytenä ohjaamisessa (0.69), emotionaalisena läsnäolona (0.66), sosiaalisena ohjaamisena (0.66) ja sopivien rajojen asettajana (0.49). Lapsen sosiaalinen (0.81) ja emotionaalinen (0.84) yksinäisyys. χ2 (df) = 508.25 (213); TLI =.91; RMSEA (90%CI) =.069 (.061;.077); SRMR =.076 (osa laajempaa mallia). Junttila, N. (2010; 2012). Social Competence and Loneliness during the School Years - Issues in Assessment, Interrelations and Intergenerational Transmission
X X X X X X X X X X
Alakouluikäisten tyttöjen ja poikien sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys Pojat kokivat tyttöjä tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän emotionaalista yksinäisyyttä eli kaipasivat ystävää, jolle voisivat kertoa omista asioistaan ja joka ymmärtäisi. Junttila, N. & Vauras, M. (2009). Loneliness of school-aged children and their parents. Scandinavian journal of Psychology, 50, 211-219. Sosiaalinen yksinäisyys 4.lk. syksy 4.lk. kevät 5.lk. syksy Emotionaalinen yksinäisyys 4.lk. syksy 4.lk. kevät 5.lk. syksy
Yläkouluikäisten tyttöjen ja poikien sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys Pojat 7.-9.lk Pojat 7.-9.lk Tytöt 7.-9.lk Tytöt 7.-9.lk Sosiaalinen yksinäisyys Emotionaalinen yksinäisyys
Emotionaalisen yksinäisyyden suhteen nuorista löytyi kaksi ryhmää: toisessa nuorten yksinäisyys oli 7.lk alussa suhteellisen matalaa ja laski hieman yläkoulun aikana. Toisen ryhmän nuorten yksinäisyys oli 7.lk alussa voimakasta ja säilyi voimakkaana läpi koko yläkoulun. HS-kyselyyn vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 % oli ollut yksinäinen jo lapsena ja 56 % jo teini-iässä. Minun yksinäisyyteni on sitä, etten enää yksinkertaisesti jaksa. En haluaisi luovuttaa kesken kaiken, mutta olen taas ihan helvetin väsynyt kaikkeen, ja tuntuu, ettei millään ole sittenkään lopulta mitään merkitystä. Ehkä se on sitä, että olen aina ollut yksinäinen ja jotenkin alitajunnassa tiedän, että tulen sitä kai aina olemaankin.
Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta. Jälkimmäisten prevalenssi nousee voimakkaasti 8lla luokalla ja oireet vaativat usein pitkäaikaista hoitoa. - Sosiaalinen yksinäisyys - Emotionaalinen yksinäisyys - Negatiivisen arvioinnin pelko - Uusien tilanteiden pelko - Yleinen sosiaalinen ahdistuneisuus Voimakas ja pitkäaikainen ahdistustila ja toimintakyvyn heikentyminen ainakin eräissä arkielämän alueissa. Pitkäkestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta, jolla ei spesifiä kohdetta. Yksinäisyys 0.66 Sosiaalinen 0.84 Sosiaalinen 0.35 ahdistuneisuus fobia Masennus ü Noin vuosi sitten ysillä minulla todettiin masennus, jonka pääsyynä luultavasti yksinäisyys. Pidin itseäni huonona ihmisenä, johon kukaan ei halua tutustua. Kaikki näytti harmaalta, enkä jaksanut enää olla ihmisille ystävällinen, koska en saanut minkäänlaista vastakaikua. ü Yksinäisyys sai aikaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä, jotka johtivat masennukseen, ahdistus- sekä paniikkihäiriöön ja jatkuvaan itsetuhoisuuteen.
- Ei minulla ole selviytymisneuvoja. Itse vain vaivuin yksinäisyyteen. Annoin periksi kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. Mitä pieni lapsi osaa tehdä kun kukaan ei huomaa että on yksin. Siinä vain kasvaa ympärille muuri ja sen sisällä voi kuvitella olevansa suojassa haavoilta. - En tiedä, olen sanaton. On tyrmistyttävää miten epäoikeudenmukaista elämä on toisille. En ole valinnut syntyä koulukiusatuksi ja syrjityksi. Silti minun on ollut pakko kulkea tämä tie. Ymmärrän hyvin niitä, jotka ovat päättäneet elämänsä oman käden kautta. Itselläni ei ole ollut uskallusta siihen, vaikka halua on ollut kymmenenvuotiaasta lähtien.
Kuka voisi auttaa - mitä yksinäiset lapset toivovat? Muut lapset: jos joku tulis puhumaan mun kaa jos ne ei kiusais ja ottais mut joskus mukaan jos tulis vaikka joku uus oppilas, jolla ei olisi kavereita niin se vois olla mun kaa Opettaja: jos se vaikka tulis juttelemaan ja kysymään jotain on se joskus sanonu, että kaikkien kanssa pitää olla, mut ei ne sit niinku.. no jos se vaiks keksis jotai mun äitin kaa, et mitä mä niinku voisin siin sit.. Vanhemmat: se voisi ehkä kertoa opettajalle, mutta sanoa sit kans, ettei se kertoisi muille jos se ehtis tuoda mua jumppaan, nii vois olla, että joku sieltä sit ois mun kaa koulullaki. no se auttaa jo, kun se aina sanoo, et en mää oo mitenkään huono vaan et se vois olla niinku kuka tahansa, joka tälleen jätetään ulkopuolelle.
Jos olis joku, jonka kanssa jutella. Lapset ja nuoret, joiden perheissä keskusteltiin paljon, kokivat vähemmän sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä sekä yleistä sosiaalista ahdistuneisuutta. Moniaikuisuus joku, jonka kanssa jutella voi olla myös isoäiti, isoisä, naapuri, tai joku muu turvallinen aikuinen.
Koti Kaverit Koulu Korppas, M., Asanti, R., Junttila, N., Koivusilta, L., Koski, P., Virta, A. & Oittinen, A. (2009). Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä. Turkulaisten viidesluokkalaisten päivittäinen aktiivisuus ja kokemukset turvallisuudesta, koulun ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä. Turun opetuspalvelukeskus. Korppas, M. (2010). Turkulaisten viidesluokkalaisten päivittäinen aktiivisuus ja kokemukset turvallisuudesta, koulun ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä. Tutkijatapaaminen Turussa, 7.4.2010.
Yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja Yksinäisyyttä voidaan vähentää: - Vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja. - Vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen. - Lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia. - Pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia attribuutio- ja ajattelumalleja.
Miksi olet yksinäinen? - Paras kaveri on tänään poissa koulusta. - Ulkopuolinen, tilapäinen syy ei huolta. - Kaikki luokkakaverit ovat kiinnostuneita ihan eri asioista. - Ulkopuolinen, tilanteeseen liittyvä syy. Ystäviä ja kavereita voi olla/löytyä muualta sosioekologinen muutos. - En osaa olla muiden kanssa. - Sisäinen, mutta kontrolloitavissa oleva syy. Harjoitellaan sosiaalisia ja/tai sosiokognitiivisia taitoja. - Koska olen niin huono. - Sisäinen, kontrolloimaton, pysyvä syy - yksinäisen mielestä mitään ei ole tehtävissä. Kelpaamattomuuden tunnetta vähennettävä, itsearvostusta lisättävä. Tarvitaan myös sosiaalisten/sosiokognitiivisten taitojen vahvistamista ja mahdollisesti sosioekologista tukea.
Yksinäisten nuorten viestejä muille yksinäisille nuorille - Että ei saa sulkeutua omaan kuoreen. Pitää rohkeasti mennä mukaan, olla muihin yhteydessä. Ei tietenkään saa kuormittaa muita omilla ongelmilla liikaa, mutta pitäisi olla rohkea, ja osata puhua avoimesti. - Älkää jääkö yksin. Maailma on täynnä muitakin yksinäisiä. Aloittakaa vaikka väkisin uusi harrastus, matkustelkaa, kirjoittakaa pois paha olo, älkää antako periksi. - Aina on joku kuka välittää, sisko, veli, vanhemmat, kaverit. Aina on joku. Kaikki aina sanovat niin mutta oikeasti se pitää paikkansa. Jokainen omistaa jonkun joka välittää. On tärkeetä puhua siitä ja kertoa miltä tuntuu. Yksinäisyyteen on ulospääsytie.
niina.junttila@utu.fi