Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta
Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140 milj. euroon (indeksikorjattu kasvuluku 30M ) Arviointi määrärahojen kohdentumisesta ja vaikutuksesta liikuntapolitiikan tavoitteiden mukaisesti oli haastavaa Liikuntapolitiikan tavoitteenasettelu on suhteellisen yleisluontoista Seuranta- ja arviointitiedossa on puutteita Tieto on hajanaista avustuspolitiikan ydinalueilta Arviointi suhteessa avustettavien tahojen toiminnan kehitykseen jää vähemmälle (keskitytään tuloksiin, esim. huippu-urheilumenestys) Valtaosa kasvaneista määrärahoista kohdennettiin liikuntajärjestöille (14M ) ja liikuntapaikkarakentamiseen (13M )
Lisää rahaa parempia tuloksia?
Miksi liikuntapolitiikan vaikutusten arviointi on hankalaa? Maailma on monimutkaisempi paikka kuin aiemmin Auktoriteetit ohjaavat yhä vähemmän. Ylhäältä annetut ohjeet eivät mene jakeluun. Ketju valtionapupäätöksestä yksittäisen ihmisen liikuntaan tai huippuurheilijaan on pitkä. Samalla kun tehdään liikuntaa edistäviä päätöksiä, voi joku tehdä toisaalla liikuntaa estävän päätöksen. Liikunta-alan toimijat ovat tottuneet toimimaan, eivät kuvaamaan toimintaansa tilastojen, tutkimusten ja arviointien valossa. Tavoitteenasettelu on yleisluonteista; luodaan edellytyksiä, kehitetään jne -> milloin epäonnistutaan? Liikuntapolitiikan toimiala operoi autonomisten toimijoiden kanssa: kunnat, järjestöt, yksilö -> ohjauspolitiikka haastavaa
Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen Liikkuminen
Kansalaistoiminnan nykytila Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvulla kasvanut Yhdistysrekisteritiedot: laveasti ymmärtäen noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnallisten järjestelmien mukaan noin 6000 7000 seuraa Kuntien viranhaltijoiden mukaan noin 10 000 seuraa Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut
Kansalaistoiminnan nykytila (2) Vapaaehtoistyön määrä pysynyt ennallaan 2000-luvulla * Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7 17 % suomalaisista Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen Vertailukelpoista tietoa vähän saatavissa * Eurobarometri 2014: vapaaehtoistyöhön osallistuminen laskenut eniten Suomessa
Kansalaistoiminnan nykytila (3) Urheiluseurojen järjestämä liikunta kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa koko 2000-luvun Alle kouluikäisistä noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7 14-vuotiaista 55 prosenttia Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän Tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien
Kansalaistoiminnan nykytila (4) 7 29-vuotiaat: urheilu- tai liikuntaseurassa liikkuu viikoittain noin kolmannes (kunnalliset ja kaupalliset liikuntapalvelut: reilu neljännes) Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta Suosituimpia liikuntamuotoja lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä Poikien harrastamia lajeja: jalkapallo, salibandy, jääkiekko; tyttöjen suosimia: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi. Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013
Seura ja nuoret Liikuntaseurat kohtaavat valtaosan alle 15-v. lapsista ja nuorista (55%). Erityinen haaste on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. (Drop out). Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu yli 15-vuotiaana. Tiettyjen lajien osalta 15 19-v. harrastajista 40 50 % lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä: muut asiat kiinnostavat enemmän tai harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa
Seura ja nuoret (2) Nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voi vaikuttaa lopettamiseen Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa on erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta
Seura ja aikuisväestö Aikuisväestöstä noin 15 % liikkuu urheiluseuran harjoituksissa (Ei muutoksia vuosien 1995 2010 aikana.) Aikuisväestö siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Juoksu tekee uutta tulemista. Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain muutama prosentti. Ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja: kävely, pyöräily, uinti, hiihto; arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan Kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.
Harrastajamäärät seuroissa
100 Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 80 % 60 40 20 0 <7 7 14 15 18 19 64 >64 Ikä
Tietopohjan vahvistaminen Edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle Tietoa kaivataan mm. - seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä - toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, - toiminnan laadusta - seuratoimijoiden koulutustasosta - tuloista ja menoista, harrastuksen hinnasta Tiedonkeruuta on vahvistettava seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa. = Järjestötoiminnan indikaattorit
Tutkimustuloksia Puronaho 2013 Harrastamisen hinta noussut viimeisen 10 vuoden aikana; jopa 2-3- kertaiseksi Harrastusintensiteetti -> kustannusten nousu - harrastuskaudet pidentyneet - harrastekertojen määrä 11-14-v. lisääntynyt paljon - sarja- ja/tai kilpailutoiminnan laajentuminen, leiritys lisääntyy Useiden lajien harrastaminen nuorena vaikeutuu koko ajan Vaatimukset kovenevat, kilpailu kiristyy Viihtyisyys voi kärsiä Kansalaistoiminta rappeutuu
PERUSTIETOJA TUTKIMUKSESTA Vuonna 2012: Pesäpallo, 177 vastaajaa Koripallo, 120 vastaajaa Ratsastus, 176 vastaajaa Salibandy, 424 vastaajaa Taitoluistelu, 693 vastaajaa Uintilajit, 306 vastaajaa http://sportbusinessschoolfinland.com
PERUSTIETOJA TUTKIMUKSESTA Vuonna 2013: Golf, 274 vastaajaa Hiihto, 123 vastaajaa Jalkapallo, 973 vastaajaa Jääkiekko, 1213 vastaajaa Tanssi, 74 vastaajaa Voimistelu, 362 vastaajaa Yleisurheilu, 472 vastaajaa KAIKKI YHTEENSÄ 5387 http://sportbusinessschoolfinland.com
PERUSTIETOJA TUTKIMUKSESTA Tytöt 2.207* Pojat 3.037* Kilpa 1.872* Harraste 3.392* Tutkitut lajit vastaavat yli 80 % lasten ja nuorten seuratoiminnasta *) hiihtoa ei ole vielä eroteltu http://sportbusinessschoolfinland.com
TAULUKKO 1 Kokonaiskustannusten kehitys aikavälillä 2001-02 ja 2012-13 Keskimääräisten kokonaiskustannusten kehitys 2001-2002 2012-2013 Kilpaurheilu Ikä 2001-02 2012-13 kasvukerroin 6-10 vuotta 1 495 3 068 2,05 11-14 vuotta 2 646 4 642 1,75 15-18 vuotta 4 207 7 541 1,79 Harrasteliikunta Ikä 2001-02 2012-13 kasvukerroin 6-10 vuotta 926 1 586 1,71 11-14 vuotta 1 075 2 109 1,96 15-18 vuotta 828 http 2.440 //sportbusinessschoolfinland.com 2,94
Harrastamisen hinta-laatusuhde - esimerkkejä Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei tyytyväinen/tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 55% 58% 55% 49% 48% 50% 44% 34% 30% 26% 16% 16% 12% 7% 2% 7% 1% 1% 12% 11% 5% 10% 3% 2% 9% 12% 4% 11% 4% 1% Koripallo Pesäpallo Ratsastus Salibandy Taitoluistelu Uintilajit
Harrastamisen kustannusten kehitys - esimerkkejä Kasvaneet erittäin paljon Kasvaneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Vähentyneet jonkin verran Vähentyneet erittäin paljon 59% 55% 57% 52% 60% 58 % 48% 39% 38% 33% 30% 19% 22% 21% 17% 7% 12% 11% 9% 15% 1% 2% 1% 2% 1% Koripallo Pesäpallo Ratsastus Salibandy Taitoluistelu Uintilajit
Harrastamisesta aiheutuvat kustannukset - esimerkkejä Erittäin suuria Melko suuria Sopivia Melko pieniä Erittäin pieniä 54% 51,8 % 47% 42% 45% 44% 50% 40% 48% 36% 36% 32% 26% 14,9 % 12% 14% 11% 9% 9% 10% 14% 5% 3% 3% 2% 2% 5% 1% Koripallo Pesäpallo Ratsastus Salibandy Taitoluistelu Uintilajit
90% Tulisiko harrastamisesta aiheutuvia kustannuksia alentaa? 80% 70% 60% 58 % Kyllä 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koripallo Pesäpallo Salibandy Ratsastus Taitoluistelu Uintilajit Kyllä Ei
Kustannuksia tulee alentaa (liitto/seura)? Sarja- ja kilpailujärjestelmät uusiksi (esim. 2 joukkuetta + 2 ottelua mahdolliseksi) Vähemmän matkustamista ja lyhyemmät peli- ja kilpailumatkat (matkat voivat olla jopa 50 % joukkueen kokonaiskuluista) Stipendit varattomille, lisenssimaksut alas www.sportbusinessschoolfinland.com
Yhteiskuntavastuu? Liikuntaseurat Kilpa- (5 krt/vko) ja harrastetoimintaa (2 krt/vko) mahdollisimman monelle ( seuratoiminnan tavoitteet ja säännöt ) Kunnat Avustusten vastineeksi toimintaa mahdollisimman monelle a 2 krt/viikko ( palveluja kuntalaisille ) Valtio Seuratuen vastineeksi toimintaa mahdollisimman monelle a 2 krt/viikko ( maailman liikkuvin kansa ) Yritykset Yhteistyösopimusten vastineeksi toimintaa mahdollisimman monelle a 2 krt/viikko ( yhteistyön kattavuus & good will ) Kotitaloudet toimintaa vapaaehtoistyön vastineeksi mahdollisimman monelle a 2 krt/viikko (vaatimus: kysyntään vastaaminen ) http://www.sportbusinessschoolfinland.com
Kiitos mielenkiinnosta! ylitarkastaja Sari Virta 0295 330 377 sari.virta@minedu.fi