SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Samankaltaiset tiedostot
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Pystypuusta lattialankuksi

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

hinnoitteluun ja puukauppaan

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Hyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen.

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Trestima Oy Puuston mittauksia

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Yhteensä Mänty Kuusi

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, kunnossapitoyksikön päällikkö

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Metsätehon raportti

Trestima Oy Puuston mittauksia

Metsänmittausohjeita

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS

6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA. Arno Tuovinen

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

WISA -Spruce Kuusivanerin pintalaadut

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Otantamittauksen toteuttamisessa sen sijaan tulee ongelmaksi näyteerien

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

Asiasanat: tukkimittari, lenkous, mittaustarkkuus

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

SUOMALAISET LAATUPARKETIT

Eero Lukkarinen Sirkka Keskinen Jari Marjomaa Olavi Pennanen

AJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

LAATUKIRJA MALER PUUTUOTTEIDEN LAATUKORTIT

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Tukkien laatukriteerit ja apteerauksen arvoperusteet

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Energiapuun mittaus ja kosteus

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puun kosteuskäyttäytyminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Juho Räsänen. Sahakuution tukin katkonnan vaikutus Kiteen tukin ominaisuuksiin

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

merkintävärillä. 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta

RAPORTTI MYNÄMÄEN KIRKON PAANUJEN ENSIMMÄISEN ERÄN VALMISTUSMENETELMISTÄ JA LAADUSTA LOKAKUUSSA 2018.

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa

Transkriptio:

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen apteerauksella tarkoitetaan tukkien katkaisukohtien määrittämistä. Se on sahapuun jalostamisen ensimmäinen vaihe ja siinä ratkaistaan, kuinka paljon ja kuinka hyvää sahatavaraa kaadetuista rungoista voidaan saada. Apteeraukseen on sen vuoksi kiinnitettävä suurta huomiota ja siinä pyrittävä tekemään tukkeja, joista saadaan mahdollisimman arvokasta sahatavaraa mahdollisimman paljon. Väärä katkonta aiheuttaa suuria menetyksiä. Hyvälaatuisen tukin (1 laatuluokka) jalostusarvo on selvästi suurempi - kuin minimilaatuvaatimusten mukaisen tukin (111 laatuluokka). 120 120 KuuM!uW )o-...0 110 110 100 100 ~ Sahatukin 11 laatu luokan 90 90 ~~~-~~~ vaikutus 111 ;:Jiii d:z:gb ~~::... jalostusarvoon 80 80 ~.. 0 1 02 03 04 ml"-'00 01 02 03 0.. Tarkastele puuta ennen kuin kaadat sen, sillä puun kaaduttua esimerkiksi lumeen pintavikojen havaitseminen on vaikeaa. Karsi rungon koko tukkiosa ennen katkontaa. Katkaise tukeiksi vain rungon sahauskelpoinen osa. Käytä hyväksi rungon koko tukkiosa. e Käytä hyväksyttyjä tukkien pituuksia. Erota hyvälaatuinen (oksaton tai vähäoksainen, 1-11) rungon osa minimilaatuisesta (runsas- ja suurioksainen, 111). ~--.;.cx 1a1 5 ;<~, ~ Katkaise runko vian tyvipuolelta. e Älä jätä tukin latvaan vikaa, jota ei ole muualla tukissa. e Katkaise runko, kun laatu muuttuu selvästi. Tee lenko runko lyhyiksi tukeiksi. e Tee jyrkästi kapeneva runko lyhyiksi tukeiksi.

OHJEET TYÖNJOHDOLTA Noudata yleisohjeiden lisäksi työnjohdon erillisohjeita ja kauppasopimuksessa sovittuja ehtoja. Jos olet epätietoinen, miten runko jaetaan, kysy työnjohtajalta neuvoa ennen kuin pölkytät rungon. LENKOUS Lenkoudella tarkoitetaan tukin tasaista käyryyttä. Se mitataan tukin keskiviivan suurimpana poikkeamana tyven ja latvan keskipistettä yhdistävästä suorasta. Tukin latvaläpimittaluokka, cm Sallittu lenkous, enintään cm -19 4 21 + 5 Katkaise tasaisesti lenko runko lyhyiksi tukeiksi. Katkaisukohta on lengon pohjassa. MUTKAT Mutkia ja monivääryyttä ei sallita. Leikkaa mutka kokonaan pois.

OKSAT Oksa mitataan kohtisuorasti tukin pituussuuntaa vastaan. Oksan läpimitta mitataan oksaa ympäröivästä puuaineesta selvästi tummempana erottuvan osan läpimittana, jolloin otetaan mukaan myös oksan pintapuu. Suurin sallittu oksa mänty- ja kuusisahatukeissa. Terve Kuiva Poika- Laho Tukin latva- oksa oksa oksa oksa läpimittaluokka, mänty kuusi mänty ja kuusi cm Oksan läpimitta. mm -19 50 40 30 30 30 21-27 60 50 40 40 30 29 + 70 60 50 50 30 Suurin sallittu oksa männyn laatutyvissä Tukin latva- Terve Kuiva Poika- Laho läpimitta luokka, oksa oksa oksa oksa cm Oksan läpimitta. mm -19 50 10 10 21-27 ei 60 15 15 29+ 70 25 sallita 25 Oksa on kuiva, jos vähintään puolet sen kehästä on irti ympäröivästä puusta. Kuivan oksan rajoitukset koskevat myös oksakyhmyn sisältämää kuivaa oksaa. Oksa on laho, jos sen poikkileikkaus on kauttaaltaan tai suureksi osaksi pehmeää lahoa. Osuus katsotaan suureksi, jos pehmeän!ahon arvioidaan ulottuvan sahatavaran pintaan saakka. Poikaoksia saa olla vain y k s i tukkia kohti ja sen on aina oltava lahoton. Männyn laatutyvet ovat mäntytyvitukkeja. Rungon tyveltä voidaan ennen laatutyveä tehdä hylkyleikko, jos rungon tyvellä on esimerkiksi mutka tai koro, jota sahatukissa ei sallita. Oksarajoituksia lukuun ottamatta laatutyvien mitta- ja laatuvaatimukset noudattavat mäntytukkien yleisiä vaatimuksia.

MUUT VIAT Lahotonta koroa latvalieriön ulkopuolella tukin yhdellä sivulla Tervasrosoa (ei halkeillutta eikä epämuotoiseksi tullutta tukkia) Enintään 9 dm Enintään 1 /2 piiristä Suoraa sydänhalkeamaa, jonka pituus poikkileikkauksessa on Enintään 1 /2 latvaläpimitasta Ul-= Erittäin suuria Oksakyhmy ei sallita _M_u_tk_i_a_ia_m_o_n_iv_a_ a_ ryytt a_ E_i_s_a_ll_ita 01 -= Lahoa Ei sallita Rengashalkeamaa tai halkeillutta vesisiloa Ei sallita Sinivikaa tai toukanreikiä Ei sallita CD-= Korot Tervettä puuta on jäätävä joka kohdassa (myös koron päässä)... : vähintään latvaläpimitan verran (esimerkissä 19 cm). 1\) -- Seuraavia vikayhdistelmiä ei sallita:... w-_ - Kahta erilaatuista maksimisuuruista vikaa (tuoretta ja kuivaa oksaa = pidetään samanlaatuisina vikoina) _ Maksimilenkoutta Ja kesk1koroa i::: ~

MITAT Minimi- Minimi- Maksimi- Puulaji latvaläpi- pituus, pituus, mitta, cm dm dm Mänty 15,0 31" -laatutyvet 15,0 31" Kuusi 16,0 31 61 61 61 MÄNTY KUUSI Maan eteläosassa alle 40 dm ja pohjoisosassa (Keski- ja Pohjois Pohjanmaan, Koillis-Suomen ja Lapin metsälautakunnan alueella) alle 37 dm pitkien tukkien läpimitan on kuitenkin oltava vähintään 18 cm. Tämä läpimittavaatimus koskee myös männyn laatutyviä. Minimilatvaläpimitta mitataan kuoren päältä ohuimmalta puolelta. Ostaja voi kaikista tukeista sulkea pois pituudet 58 ja 61 dm, jos ne ovat teknisesti soveltumattomat. Lisäksi ostaja voi sulkea pois enintään 4 kuusitukkien pituutta. Hyväksyttyjen pituuksien joukkoon on kuitenkin aina jäätävä vähintään yksi alle 40 dm:n pituus. Maan eteläosassa ostaja voi sulkea pois enintään 3 ja maan pohjoisosassa enintään 2 mäntytukkien pituutta. Hyväksyttyjen pituuksien joukkoon on kuitenkin aina jäätävä maan eteläosassa vähintään yksi alle 40 dm:n pituus ja maan pohjoisosassa joko pituus 31 tai 34dm.

TILAVUUDEN MITTAUS Paksuus mitataan: Latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n päästä siitä Vaakasuorassa suunnassa Kuoren päältä 2 cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen (parittomille cm:eille) paitsi märitytukit, joiden latvaläpimitta on 15.0-15.9 cm, 1 cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen Pituus: Määräpituudet 3 dm:n välein, 31 dm, 34 dm, 37 dm jne. Tarkkuusvaatimus ± 3 cm r-- -1~ - JIO :>IO J7D l.o> 430 ± 3 cm -+--t-- - --- ---fl~?~n:= i : 1 : 1 -r~~r~ MERKINNÄT Tee tukkeihin tarvittavat pituus- ja paksuusmerkinnät työnjohdon ohjeiden mukaan.

KAUPPAKOHTAISET ERITYISOHJEET Poissuljetut pituudet (merkitään rastilla) : mäntytukit -laatutyvet kuusitukit 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 Muita ohjeita: HELSINKI 8.1989 PAINOVALMISTE