1. YLEISKATSAUS Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta rahoituksensa saanut Karjala-tietokantasäätiön etätyöprojekti päättyi edellisvuonna (31.07.2013). Etätyöprojektin päättymisen jälkeen tallennusprojekti jatkui osana Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen Vaaksa-hanketta, johon tallennustyöstä vastanneet kaksi projektityöntekijää siirtyivät vuoden 2014 loppuun saakka. Elokuussa 2013 alkoi myös yhteistyö Mikkelin toimintakeskuksen kanssa. Yhteistyön myötä tallentajat rekrytoitiin Toimintakeskuksen kautta. Vuoden 2014 aikana Karjala-tietokantasäätiö lähti mukaan kolmannen sektorin kumppanuushankkeeseen Mikkelissä, mikä edelleen vahvisti yhteistyötä Toimintakeskuksen kanssa. Säätiö osallistui myös Toimintakeskuksen ja arkistolaitoksen käynnistämään moottoriajoneuvokortiston digitointiprojektiin. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät aluksi vaikuttaneet tallennustyöhön työllistettävien määrään. Mutta syksyllä 2014 jouduttiin pysähtyneeseen tilaan. Uusia tallentajia ei voitu ottaa eikä kouluttaa, koska tallennustyön jatkosta vuoden 2015 puolella ei ollut selvyyttä. Epävarmuus oli myös tiloista, joissa työtä mahdollisesti jatkettaisiin. Säätiö on toiminut neljä viimeistä vuotta Savilahdenkatu 10:n asiallisissa toimistotiloissa, jonka vuokrasta Mikkelin kaupunki vastasi lähes kokonaan vuoden 2014 osalta. Tietokannan kehitystyön osalta vuonna 2014 hakeuduttiin yhteistyöhön Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön myötä säätiö liittyi mukaan MAMK:n Sähköisten palveluiden soveltavan tutkimuksen rakenteet hankkeeseen. Sähköisten palveluiden ns. SOTU-hankkeessa tutkittiin siinä mukana olleiden yhteisöjen prosessien tehostamismahdollisuuksia ja tavoitteena oli erityisesti sähköisen asioinnin ja hallinnon sekä pitkäaikaissäilytyksen kehittäminen. Yhteistyön tuloksena Karjala-tietokannan data-aineisto siirtyi Mikkelin ammattikorkeakoulun arkistopalveluiden palvelimelle. Siirron jälkeen uudistettiin tietokantarakenne ja ohjelmoitiin uusi Katiha-käyttöliittymä. Samalla rippikirjojen ja lastenkirjojen tallennusohjelmia uudistettiin verkossa toimiviksi. Vuoden 2014 aikana tallennustyötä toteutettiin kuitenkin entisten ohjelmien avulla. Mikkelin Toimintakeskus ry:n palkkaamina tallentajina toimi 50 henkilöä, joista yksitoista tallensi Karjalatietokantaan henkilötietoja ortodoksiseurakuntien venäjänkielisistä kirkonkirjoista. Ortodoksikirkonkirjojen tallentajille järjestettiin tallennuskurssi 2.-6.6.2014. Sekä luterilaisten että ortodoksiseurakuntien tallennustyön lähdemateriaalina käytettiin pääosin arkistolaitoksen digitaaliarkistoa. Mikrokorttien käyttö vähentyi rippi- ja lastenkirjojen tallennuksen osalta, mutta siviilirekisteriaineiston tallennukseen saatiin mikrokortit lainaan Mikkelin maakunta-arkistolta. Karjala-tietokanta kasvoi vuoden aikana 314 895 tietueella 9,88 miljoonaan tietueeseen. Osa tallentajista teki täydennystallennuksia: vuonna 2014 tallennettiin yhteensä 36 988 kummia, jotka lisättiin aiemmin tallennettujen syntyneiden tietoihin. Karjala-tietokannan valmistumiseen kuluu nykyvauhdilla vielä neljä vuotta, sillä jäljellä olevien tallennettavien tietueiden määrä on noin 1,5 miljoonaa tietuetta, liite 1. Luku sisältää luterilaiset rippikirjat (430 000 tietuetta), lastenkirjat (360 000) ja ortodoksiset kirkonkirjat (720 000, pääasiassa rippikirjoja). Uusien lukujen perusteella tietokannan lopullinen henkilötietuemäärä on lähes 11,5 miljoonaa, kun se pitkään 1990-luvulta lähtien arvioitiin 7,5 miljoonaksi. 1
2. HALLINTO JA HENKILÖKUNTA Karjala-tietokantasäätiön hallitus Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2014 aikana seuraavien sidosryhmien edustajat: Itä-Suomen yliopisto/joensuu Itä-Suomen yliopisto/kuopio Jyväskylän yliopisto Karjalan Liitto Kirkkohallitus Mikkelin kaupunki Mikkelin maakunta-arkisto Suomen Sukututkimusseura Väestörekisterikeskus Jukka Korpela Jarmo Saarti Kustaa H.J. Vilkuna Kalevi Hyytiä ja Johannes Sidoroff Riikka Ryökäs Marjo Koponen ja Soile Kuitunen Tytti Voutilainen Mervi Lampi Markku Häkkänen Hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna sääntömääräiseen vuosikokoukseensa 26.2.2014. Kokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja varapuheenjohtajaksi arkistonjohtaja Tytti Voutilainen. Ylimääräinen kokous pidettiin sähköpostikokouksena 03.12.2014. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2013 tilintarkastajina toimivat HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy (Aki Rusanen, HTM, JHTT) sekä JHTT-yhteisö Kuntatarkastajien Oy Clavis (Mika Mikkonen, JHTT, HTM). Toimintavuoden 2014 tilintarkastajina ovat samat yritykset, jotka toimittavat tarvittaessa varamiehen. Karjala-tietokantasäätiön henkilökunta Tallennustyön ohjauksesta vastasivat FM Jari Ropponen ja HuK Päivi Skyttä, jotka toimivat vuonna 2014 Mikkelin kaupungin työntekijöinä Vaaksa (välityömarkkinoiden kehittämishanke) projektissa. Työtehtävät pysyivät kuitenkin lähes samoja kuin Karjala-tietokantasäätiön hallinnoimassa etätyöprojektissa, jonka toiminta kesti vuoden 1998 elokuusta vuoden 2013 heinäkuun loppuun saakka. Projektiasiantuntija Jari Ropposen tehtäviin kuului tallennustyöhön työllistettyjen tallentajien työhönopastus, ohjaus ja valvonta sekä vastuullisia henkilöstöhallinnon tehtäviä. Lisäksi hän vastasi yhteyksistä Mikkelin Toimintakeskukseen, työvoimahallintoon ja muihin sidosryhmiin. Jari Ropposen työsuhde oli määräaikainen ja päättyi vuoden 2014 lopussa, koska toimen rahoitukselle ei saatu jatkoa. Työvalmentaja Päivi Skytän työtehtäviin sisältyi tallentajien työhönopastuksen ja ohjauksen lisäksi tallennustyön tarkastusta, venäjänkielisten rippikirjojen tallennustyötä, Karjala-tietokantasäätiön toiminnasta tiedottamista, tietokannan esittelyä erilaisissa tilaisuuksissa, apuraha-anomusten muokkausta ja Karjala-tietokantasäätiön facebook-sivujen ylläpitoa. 2
Vuonna 2014 säätiön toimihenkilöinä olivat atk-suunnittelija Satu Soivanen sekä toimistosihteeri Kirsti Uski. Toimihenkilöistä Satu Soivanen oli ainut kokoaikainen säätiön palkkaama työntekijä, sillä Kirsti Uski oli siirtynyt osa-aikaeläkkeelle vuoden 2013 elokuussa. Karjala-tietokantasäätiön hallinnon työtehtävistä apuraha-anomusten laatiminen (sis. talousarviot ja hankekuvaukset) sekä sukututkimuspalveluista vastaaminen olivat Satu Soivasen vastuulla. Atk-suunnittelijana Satu Soivanen vastasi tietokannan ylläpidosta ja mikrotukihenkilön tehtävistä. Hän mm. siirsi tallentajilta tulleet uudet tallenteet tietokantaan, huolehti tietokannassa havaittujen virheiden korjaamisesta sekä päivitti työasemakäytössä olevan tietokannan kunkin käyttäjän tietokoneeseen (myös maakunta-arkiston 20 tietokoneeseen). Toimistosihteeri Kirsti Uskin tehtäviin kuuluivat toimisto- ja talousasiat kuten maksuliikenne, palkanlaskenta, kirjanpito ja tilinpäätös. Hän osallistui myös tallennuksen käytännön järjestelyihin ylläpitämällä rekistereitä työntekijöistä, työtehtävistä ja valmistuneista tallennuksista sekä hoitamalla mikrokorttien lainauksen maakuntaarkistolta. Tallentajat (paitsi 1 työharjoittelija) työllistettiin Mikkelin Toimintakeskus ry:n kautta. Tallennustyössä oli yhteensä 51 eri henkilöä tehden pääsääntöisesti 5 tunnin mittaista työpäivää. Heistä 21 aloitti uusina tallentajina vuonna 2014. Liite 2. Toimintakeskus ry:n palkkaamia henkilöitä oli tallentajina keskimäärin noin 25 henkilöä kuukaudessa. Mikkelin ohella tallennustyötä tehtiin Joroisissa, Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla. Toimintakeskuksen kanssa laaditun kumppanuussopimuksen asettama työllistämisvelvoite oli 18 tallentajaa/kuukaudessa. Tavoite saavutettiin, vaikkei marras-joulukuussa voitu rekrytoida yhtään uutta tallentajaa. 3. TALOUS Karjala-tietokantasäätiön toiminta rahoitettiin eri lähteistä saaduilla apu- ja määrärahoilla. Vuoden 2014 toimintaa katettiin seuraavilla apurahoilla: - Mikkelin ammattikorkeakoulu 66 180 - Koneen Säätiö 12 600 - Karjalan Kulttuurirahasto 20 000 Mikkelin ammattikorkeakoulu rahoitti säätiön toimintaa 6.2.2014 allekirjoitetun hankesopimuksen perusteella. Sopimuksen sisältönä oli Karjala-tietokanta nimisen tutkimusrekisterin siirto Mikkelin ammattikorkeakoulun arkistopalveluun. Koneen Säätiön vuoden 2012 apurahapäätökseen (53 200 euroa) sisältyi myös 25 200 euron henkilökohtainen stipendirahoitus, josta 12 600 euroa osoitettiin vuoden 2013 aikana Teppo Hytöselle tietokannan tiedonhakuohjelmien kehittämiseen, loput 12 600 pyydettiin ja saatiin Koneen Säätiöltä vuonna 2014 suoraan Karjala-tietokantasäätiölle tietokannan kehittämistä varten. Karjalan Kulttuurirahastolta saatiin 20 000 euroa lastenkirjatietojen tallentamiseen. Vuodelle 2014 saatiin avustusvaroja siis yhteensä 98 780. 3
Säätiön kirjanpitoon sisältyvällä etätyöprojektilla ei ollut vuonna 2014 tuottoja eli avustuksia lainkaan, sillä projekti päättyi 31.7.2013. Sen sijaan kirjanpitoon kertyi kuitenkin vielä etätyöprojektikuluja (mm. toimitilojen vuokramenot ja tallennustyön palkkauksen omavastuuosuudet) yhteensä 7 740,50. Karjala-tietokantasäätiön toiminnan tuotot ja avustukset kokonaisuudessaan vuonna 2014 olivat yhteensä 99 274 ja kulut 79 874. Täten tilikauden tulos oli 19 400 euron verran ylijäämäinen. Ylijäämä nostaa säätiön oman pääoman tasearvon 31 645 euroon, joka säätiötä perustettaessa vuonna 1990 oli 28 676 euroa. 4. VARSINAINEN TOIMINTA Tietojen tallennus Toimintavuoden aikana tietojen tallennustyö keskittyi pääasiassa 1800-luvun rippikirjoihin. Luterilaisten rippikirjojen tallennuskurssin vuoden 2013 lopulla käyneet ja muut vanhojen käsialojen tulkintaan kykenevät tallentajat tallensivat vuoden aikana 30 rippikirjaa. Tallennuskurssin käymättömille annettiin tallennettavaksi mm. henkilötietoja siviilirekisteriasiakirjoista, jotka kattoivat vuodet 1920-1950. Vuonna 2014 siviilirekisteritietoja ehdittiin tallentaa 38 eri pitäjästä/kunnasta. Lastenkirjojen tietoja vuosilta 1860-1919 tallennettiin vuoden aikana 18 sidosta yhdeksästä eri seurakunnasta. Vierasseurakuntalaisten vuosien 1900-1950 syntymä-, vihki- ja kuolintietoja tallennettiin noin 20 seurakunnasta. Tallennustulokset on esitelty liitteessä 3. Vuonna 2014 tallennettujen henkilötietueiden määrä on puolet parhaimpien vuosien tuloksista, sillä vanhojen kirkonkirjojen tallentamisessa on omat haasteensa. Luterilaisista seurakunnista tietuemäärä kasvoi eniten Impilahden, Kurkijoen, Pyhäjärven, Sortavalan maaseurakunnan, Säkkijärven, Uudenkirkon ja Valkjärven osalta. Osa rippikirjatietojen kasvaneista tietuemääristä muodostui varsinaisten rippikirjojen lisäksi siviilirekisteritietojen tallentamisesta. Ortodoksisten seurakuntien osalta tietoja tallennettiin Viipurin, Terijoen, Sortavalan ja Raivolan 1800-luvun rippikirjoista. Ortodoksiseurakuntien rippikirjojen tallennustyöhön perehdytti HuK Tuula Kiiski kesäkuussa viiden päivän ajan. Tallennuskurssille osallistui kuusi venäjänkieltä hyvin osaavaa henkilöä sekä toimihenkilöistä Päivi Skyttä ja Satu Soivanen. Vuoden aikana Viipurin ort. srk:n rippikirjojen tietuemäärä kasvoi 77 000 tietueella ja Terijoen 16 000 tietueella. Tietojen hyväksikäyttö Mikkelin maakunta-arkistossa olevaa, verkkoversiota ajallisesti täydellisempää tietokantaa käytettiin ahkerasti. Koska tietokanta sisältää sata vuotta nuorempia tietoja, sen käytössä noudatetaan arkistolaitoksen sääntöjä ja ohjeita. Luvan tietokannan käyttöön antaa tietokantasäätiön edustaja. Karjala-tietokanta on ollut myös Mikkelin maakunta-arkiston selvitysryhmän käytössä. Tietokantanopeuttaa työskentelyä tilanteissa, joissa lähtötiedot sukuselvityksen tms. tekoon ovat niukat. 4
Karjala-tietokannan verkkoversio eli netti-katiha avattiin vuonna 2008 ja sitä on edelleen käytetty aktiivisesti. Päivittäin verkkoversiolla on ollut n. 700 käyttäjää. Netti-Katihaa päivitettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Koska netti-katiha koostuu sata vuotta vanhemmasta tallennusaineistosta - lukuun ottamatta kuolleiden luetteloita - sen sisältämä henkilötietuemäärä on pienempi koko Karjala-tietokannan. Karjala-tietokantasäätiön kotisivut olivat edelleen Nordic Webhotell Oy:n palvelimella. Mutta joulukuussa Karjala-tietokannan päivitetty aineisto siirrettiin Mikkelin ammattikorkeakoululle säilytystä ja ylläpitoa varten. Samalla MAMK:n toimesta sekä rippi- että lastenkirjoille laadittiin uudet tallennusohjelmat. Myös Katiha-henkilöhakuohjelmasta ja Katihan tilastosovelluksesta julkaistiin uudet verkkoversiot osoitteessa https://katiha.mamk.fi. Maksullisia tiedonhakuja tietokanta-aineistosta tehtiin kahdeksan kappaletta, joista saatiin tuloja 405. Tällaiselle palvelulle olisi varmasti enemmänkin kysyntää, mutta valitettavasti henkilöresurssit rajoittavat sukututkimuspalvelujen laajamittaista tarjoamista. Muu toiminta Säätiön toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet ovat tiedostaneet jo aiemmin, että Karjalatietokantasäätiön tunnettavuudessa olisi parannettavaa. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa (fbsivut) vuonna 2014 lisäsi merkittävästi kiinnostusta Karjala-tietokantasäätiön toimintaa kohtaan. Vuoden 2014 lopulla, kun tallennustyön ohjauksen palkkaukseen ei ollut tiedossa jatkorahoitusta, heräsi säätiön facebook-sivuilla ajatus hyödyntää joukkorahoituksen mahdollisuutta säätiön rahavarojen hankkimisessa. Päivi Skytän idean pohjalta Karjala-tietokantasäätiö haki 3.12.2014 maakunnallista rahankeräyslupaa Itä-Suomen poliisilaitokselta ja valtakunnallista keräyslupaa Poliisihallitukselta, jossa hakemusten käsittelyaika on noin 4 kk. Päätös maakunnallisen rahankeräyksen toimeenpanemisesta saatiin kahdessa viikossa ja se oli haettavissa Mikkelin poliisiasemalta 18.12.2014. Lupa saatiin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle ajalle 1.1.- 31.12.2015. Kerättävien varojen käyttötarkoitukseksi ilmoitettiin Karjala-tietokannan tallennustyön loppuunsaattaminen, joka käytännössä vaatii tallennustyön ohjaajien palkkaamisen. Kerättävät varat käytetään ohjaajan palkkaukseen. Jos varoja karttuu enemmän, voidaan tukea ohjata myös kokeneiden tallentajien palkkaukseen. Keräystapana säätiö käyttää ensisijaisesti fb-sivuilla vetoamista (ilmoitetaan käyttötarkoitus ja tilinumero). Karjala-tietokantasäätiön facebook-sivujen seuraajat ovat tähän mennessä jakaneet vetoomusta 141:lle karjalaisia juuria harrastavan ryhmän ja yksityisen ihmisen sivuille. Toisena keräystapana aiotaan toteuttaa lipaskeräys Karjalaisilla kesäjuhlilla kesäkuussa 2015. Vuonna 2014 Karjala-tietokantasäätiön osallistumista Karjalaisille kesäjuhlille avusti Karjalan Liitto, joka maksoi näyttelytilasta aiheutuneet kustannukset. Säätiön edustajat esittelivät Karjalatietokantasäätiön toimintaa vuoden aikana seuraavissa tilaisuuksissa: - Sukututkimuspäivät, Savonlinna, 15.-16.3.2014 (Päivi Skyttä) - Karjalaiset kesäjuhlat, Lappeenranta, 14.6.2014 (Satu Soivanen ja Päivi Skyttä) - Palaveri Kansallisarkistossa, Helsinki, 3.10.2014 (Satu Soivanen ja Tytti Voutilainen) 5
Liite 1: TALLENTAMATON AINEISTO 26.11.2014 yhteensä nidettä RiKi LaKi ANTREA Rippikirjat: Aa 1-6 (1727-1782) 6 Lastenkirjat Ab 1-5 (1806-1860) 5 HEINJOKI Rippikirjat: Aa 3, 5 (1799-1832), Aa 4 osittain (tehty s. 1-59) 2 Lastenkirjat: Ab 1 (1822-1839) 1 HIITOLA Rippikirjat: Aa 2-7, 9 (1717-1850) 7 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1830-1860) 3 ILMEE Rippikirjat: Aa 1-2 (1761-1805) 2 IMPILAHTI Rippikirjat: Aa 1 (1745-), 6/8-9/12 (1815-1868) 5 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1824-1869) 4 JAAKKIMA Rippikirjat: Aa 1, 3 (1731-1742, 1752-1760) 2 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1821-1862) 4 JOHANNES Rippikirjat: Aa 1-2, 4, 6, 9, 15-16 (1736-185 7 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1790-1865) 4 JÄÄSKI Rippikirjat: Aa 1-4 (1692-1761 4 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1803-1867) 4 KAUKOLA Rippikirjat: Aa 1-3 (1752-1777), 6/8-10 (1806-1867) 7 Lastenkirjat: Ab 1 1831-1869, lisäksi vuodet 1752-1777 1 KELLOMÄKI ORT. Rippikirjat: Aa 1-3 (1912-1928) 3 Metrikat: C 1-15 (1910-1924) 15 KIRVU Rippikirjat: Aa 1, 3 (1739-1793),12(1860-70) kesken s. 302-3 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1804-1863) 3 KIVENNAPA Rippikirjat: Aa 1 (1732-1745), Aa (10 kesken) Aa 11-12, rippikirja 15 (1839-1871) 4 Lastenkirjat: Ab 1-5 (1769-1871) 5 KOIVISTO Rippikirjat: Aa 1 (1741-1751) 1 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1800-1863) 4 KUOKKALA ORT. Metrikat: C 1-2 (1900-1934) 2 KUOLEMAJÄRVI 6
Rippikirjat: Aa 3, 5-6, 8-9 (1784-1869) 5 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1813-1880) 4 KURKIJOKI Rippikirjat: Aa 9/13 (1819-1861) (12 kesken s. 219- ) 2 Lastenkirjat: Ab 1-2 (1820-1882) 2 KYYRÖLÄ ORT. Rippikirjat: Aa 1-5 (1893-1921) 5 Metrikat: C 1 (1916-1921) 1 KÄKISALMI (kaup ja msrk) Rippikirjat: Aa 1-4 (1690-1806), 20-22/24 (1854-1887) 8 Lastenkirjat: Ab 1-3, 6 (1830-1888) 4 KÄKISALMI ORT. Rippikirjat: Aa 1-2 (1778-1820), 6-8 (1871-1927) 5 METSÄPIRTTI Rippikirjat: Aa 1-3 (1831-1864) 3 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1831-1874) 3 MUOLAA Rippikirjat: Aa 1-3 (1736.1778), Aa 11 (1822-1832) 4 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1736-1879) 3 PITKÄRANTA ORT. Rippikirjat: Aa 1-2 (1900-1912), 4 (1900-1934) 3 Metrikat: C 6 (1920) 1 PYHÄJÄRVI Rippikirjat: Aa 1,13-14 (1737-1868) 3 Lastenkirjat : Ab 1-6 (1793-1889) 6 RAIVOLA ORT. Rippikirjat: Aa 3-6 (1850-1884), 16-24 (1905-1913) 13 RAUTU Rippikirjat: Aa 1 (1739-1746), Aa 8 (1813-1825) 2 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1834-1867) 3 RUSKEALA Rippikirjat: Aa 4-6 (1811-1838), Aa 9-11 (1852-1869) 6 Lastenkirjat: Ab 1-8 (1811-1869) 8 RÄISÄLÄ Rippikirjat: Aa 1-2, 4 (1753-1798), Aa 11 (1855-1864) 4 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1830-1865) 3 SAKKOLA Rippikirjat: Aa 1 (1748-1782), Aa 5-Aa 8 (1819-1863) 5 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1821-1865) 4 SEISKARI Rippikirjat: Aa 1-6 (1746-1883) 6 Lastenkirjat: Ab 1-2 (1833-1884) 2 SORTAVALAN MSRK Rippikirjat: Aa 2,5-6 (1766-1830) 3 Lastenkirjat: Ab 1-7,10-12 (1813-1879) 10 7
SORTAVALA ORT. Metrikat: C 1 (1795-1819) 1 SUOJÄRVI (lut.) Rippi- ja lastenkirjat 1900-1919 (ei nidetunnusta) 4 SUURSAARI Rippikirjat: Aa 1-10 (1745-1880) 10 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1837-1884) 3 SÄKKIJÄRVI Rippikirjat: Aa 1-5 (1738-1780) 5 Lastenkirjat: Ab 1-7 (1815-1869) 7 TERIJOKI ORT. Rippikirjat: Aa 1-3 (1898-1952) 3 Rippikirjat 1809-1869 ( ei nidetunnusta) 4 TYTÄRSAARI Rippikirjat: Aa 1-3/6-8 (1745-1875) 6 Lastenkirjat: Ab 1-3 (1820-1888) 3 UUSIKIRKKO Rippikirjat: Aa 1 (1751-1752), Aa 13-14 (1839-1849) 3 Lastenkirjat: Ab 1-4 (1809-1862) 4 UUSIKIRKKO ORT. Rippikirjat: Aa 1 (1945-1950) 1 Muuttaneet: B 1-2 (1945-1950) 2 Metrikat: C 3 (1839-1950) 1 VALKJÄRVI Rippikirjat: Aa 1-3,9 (1732-1860) 4 Lastenkirjat: Ab 1-2 (1841-1859) 2 VIBORGS SVENSKA F. Rippikirjat: Aa 1-5 (1719-1823) 5 Lastenkirjat: Ab 1-2 (1808-1828, ilman nidet. 1836-1860) 2 VIIPURIN MSRK Rippikirjat: Aa 11-15 (1839-1865) 5 Lastenkirjat: Ab 1-6 (1804-1865) 6 VIIPURIN TKSRK Lastenkirjat: Ab 1-3 (1804-1860) 3 VIIPURI ORT. Rippikirjat: Aa 4-6 (1836-1849), 12-17 (1905-1925), 27-29 (1919-1926) 12 YHTEENSÄ tallentamattomia niteitä (yht. 335) 192 + 143 Lut.srk:n rippi/lastenkirjan yksi nide sisältää noin 3 000 henkilötietuetta (ylläpito vuosikymmenittäin) Ort. seurakunnan kirkonkirja sisältää noin 10 000 henkilötietuetta (ylläpito vuosittain) rippikirjat 143 kpl * 3 000 = 429 000 tietuetta lastenkirjat 120 kpl * 3 000 = 360 000 tietuetta ort. kirjat 72 kpl * 10 000 = 720 000 tietuetta YHTEENSÄ 335 kpl 1 509 000 tietuetta 8
Liite 2: 9
10
Liite 3: Seurakunta Ennen Nyt Tietueet 2014 Kummit ennen Kummit nyt Kummit 2014 Annantehdas (ort.) 44 290 44 290 0 9 799 9 799 0 Antrea 334 009 344 723 10 714 51 386 54 681 3 295 Harlu 61 705 61 914 209 16 516 16 516 0 Heinjoki 92 415 92 709 294 20 485 20 485 0 Hiitola 240 845 241 079 234 33 334 33 334 0 Ihantala 20 228 20 228 0 4 979 4 979 0 Ilmee 7 241 7 241 0 0 0 0 Impilahti 171 142 185 767 14 625 43 539 43 539 0 Inkerin pakol. 19 500 19 500 0 4 319 4 319 0 Jaakkima 413 238 413 518 280 62 571 62 571 0 Johannes 212 277 215 312 3 035 54 973 54 973 0 Jääski 323 879 328 115 4 236 69 094 69 094 0 Kanneljärvi 29 840 29 936 96 6 810 6 810 0 Kaukola 123 310 128 254 4 944 15 771 15 771 0 Kirvu 234 991 238 792 3 801 38 209 38 209 0 Kitelä (ort.) 193 683 193 683 0 23 639 23 639 0 Kivennapa 336 709 342 641 5 932 77 989 77 989 0 Koivisto 237 558 239 552 1 994 65 584 65 584 0 Korpiselkä 13 794 14 427 633 3 849 3 849 0 Korpiselkä (ort.) 179 768 179 766-2 3 969 3 969 0 Kuolemajärvi 140 938 141 260 322 27 661 27 661 0 Kurkijoki 237 248 261 974 24 726 43 962 43 962 0 Kyyrölä (ort.) 17 540 17 540 0 244 244 0 Käkisalmi 100 453 105 673 5 220 10 809 10 809 0 Käkisalmi msrk 64 830 68 102 3 272 20 846 20 846 0 Käkisalmi (ort.) 37 455 37 455 0 0 0 0 Lavansaari 30 141 30 143 2 10 947 10 947 0 Leppälahti 6 178 6 177-1 0 0 0 Lumivaara 40 929 41 159 230 9 656 9 656 0 Mantsinsaari (ort.) 55 768 55 768 0 0 0 0 Metsäpirtti 71 744 71 811 67 17 175 17 175 0 Muolaa 359 974 360 098 124 58 532 58 532 0 Palkeala (ort.) 17 497 17 497 0 0 0 0 Petsamo 20 590 25 442 4 852 0 0 0 Petsamo (ort.) 7 342 7 342 0 1 927 1 927 0 Pitkäranta (ort.) 20 054 20 054 0 8 876 8 876 0 Pyhäjärvi 214 251 241 032 26 781 28 277 28 277 0 Pälkjärvi 70 646 70 814 168 12 242 12 242 0 Raivola (ort.) 69 548 73 961 4 413 0 0 0 Rautu 193 536 193 992 456 41 100 41 100 0 11
Ruskeala 150 391 152 136 1 745 32 020 32 020 0 Räisälä 185 601 186 762 1 161 34 075 38 698 4 623 Sakkola 203 033 204 643 1 610 26 657 26 657 0 Salmi 23 932 24 150 218 5 479 5 479 0 Salmi (ort.) 570 994 570 994 0 14 14 0 Seiskari 12 478 12 488 10 7 220 7 220 0 Soanlahti 70 207 73 397 3 190 12 848 17 625 4 777 Sortavala 87 094 87 152 58 15 295 15 295 0 Sortavala msrk 485 213 510 057 24 844 37 177 37 177 0 Sortavala (ort.) 22 698 25 771 3 073 0 0 0 Suistamo (ort.) 245 878 245 936 58 32 750 32 750 0 Suojärvi 52 107 52 496 389 4 140 10 905 6 765 Suojärvi (ort.) 105 779 105 779 0 0 0 0 Suursaari 20 023 21 093 1 070 4 111 4 111 0 Säkkijärvi 244 331 259 577 15 246 40 246 40 246 0 Terijoki 76 920 80 356 3 436 24 863 24 863 0 Terijoki (ort.) 3 697 19 704 16 007 0 0 0 Tiurula (ort.) 14 835 14 835 0 1 575 1 575 0 Tytärsaari 5 852 7 901 2 049 6 638 6 638 0 Uusikirkko 365 353 380 626 15 273 75 275 77 540 2 265 Uusikirkko (ort.) 1 663 1 663 0 0 0 0 Vahviala 42 309 42 735 426 12 992 12 992 0 Valkjärvi 209 919 222 602 12 683 32 823 35 486 2 663 Viborgs svenska f. 13 898 13 898 0 0 0 0 Viipuri (ort.) 105 893 183 256 77 363 0 0 0 Viipuri msrk 694 934 701 767 6 833 169 372 179 998 10 626 Viipuri tksrk 376 194 381 481 5 287 67 716 67 716 0 Viipuri suom. (ort.) 4 302 4 302 0 0 0 0 Vuoksela 33 833 34 266 433 7 600 9 574 1 974 Vuoksenranta 27 863 27 994 131 4 727 4 727 0 Äyräpää 41 983 42 628 645 7 981 7 981 0 Yhteensä 9 566 291 9 881 186 314 895 1 562 663 1 599 651 36 988 12