TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 1. YLEISKATSAUS Vuonna 2015 Karjala-tietokannan kokoamisen työvaiheet muuttuivat merkittävästi, sillä vanhoista tallennusohjelmista siirryttiin Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämään Katihasovellukseen. Uuden tallennusohjelman avulla tietojen tallennus, tarkistus ja päivittäminen tapahtuu suoraan tietokantaan internetin kautta. Tietojen haku internetin kautta on sen sijaan ollut mahdollista jo usean vuoden ajan. Itse asiassa tietojen hakua varten vuonna 2015 oli käytettävissä neljä eri Katiha-versiota. Mikkelin maakunta-arkistossa oli asiakaskäytössä Katihan Windows-versio, jonka käyttö vaatii käyttöluvan, sillä se sisältää myös 100 vuotta nuoremmat henkilötiedot aina vuoteen 1950 asti. Katihassa olevia julkisia tietoja oli vuonna 2015 mahdollista hakea kolmen eri nettiversion välityksellä, sillä Katiha, Katiha2 ja MAMK:n Katiha olivat kaikki edelleen toiminnassa. Versioiden kirjo on selitettävissä sillä, että jokaisessa versiossa on omat hyvät puolensa: Katihan ensimmäinen verkkoversio sisältää hyvät ohjeet päivityslistauksineen, Katiha2:ssa on kielivaihtoehtoina suomi/ruotsi ja kaikki hakukentät ovat heti näkyvissä ja tuloksia voidaan myös lajitella eri tietokenttien mukaan monipuolisesti, MAMK:n Katiha on puolestaan kaikkein nopein ja siitä on valittavissa lisäksi englanninkielinen käyttöliittymä. Netissä olevien Katihaversioiden sivuilla vierailtiin vuonna 2015 yhteensä kertaa eli päivittäin tietoa etsittiin Katihasta noin 668 kertaa. Verkkoversioiden suosio ilmaisee, että Karjala-tietokantasäätiön tavoite on ainakin osaksi toteutunut, sillä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoitus on alusta asti ollut saada luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat (väestökirjanpito) tallennetuksi tutkijoille helposti käytettävään muotoon tutkimusrekisteriksi. Tietoja on tallennettu lähes 30 vuotta ja vuoden 2015 aikana tietokannan koko kasvoi jo yli kymmenneen miljoonaan henkilötietueeseen, jotka ovat vapaasti ja korvauksetta kansalaisten käytettävissä. Karjala-tietokanta sovelluksineen on yksi Suomen suurimmista väestötietokannoista. Vuonna 2015 arvioitiin, että kaikkien tietokannasta vielä puuttuvien n. 1,5 miljoonan henkilömerkinnän tallentamiseen menisi 20 tallentajan työpanoksella noin kolme vuotta. Nykyisillä taloudellisilla näkymillä kolme vuotta ei kuitenkaan riitä, kun tallentajien määrä on näillä näkymin pienempi. Tietokannan tallennustyön ohjaukseenkin tarvittaisiin lisäresursseja, jos tietokanta pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat tehneet työtä Karjala-tietokantahankkeen jatkorahoittamisen eteen. Vuoden 2015 aikana järjestettiin kaksi julkista rahankeräystä: maakunnallinen keräys (tuotto euroa) ja valtakunnallinen keräys (tuotto 5 587,20 euroa). Keräysvarojen käyttötarkoituksena oli Karjala-tietokannan tallennustyön työnohjaajien ja tietojen tarkastajan palkkakulujen kattaminen. Rahalahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä ja karjalaisilta pitäjäsäätiöiltä kertyi siis yhteensä 7 932,20 euroa. Mikkelin kaupunki rahoitti tallennushanketta vuonna 2015 siten, että työvalmentajan koko vuoden palkkauskulut saatiin katettua sekä atk-suunnittelijan palkkaus turvattua loppuvuodeksi. Mikkelin Toimintakeskus ry:n kautta työllistettiin 19 palkkatukioikeutettua pitkäaikaistyötöntä henkilöä ja osalle heistä järjestettiin maaliskuussa perehdytyskurssi kirkonkirjatietojen tallentamiseen. 1

2 2. SÄÄTIÖN TARKOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA VALVONTA Karjala-tietokantasäätiön päätehtävä on tuottaa atk-pohjaista väestötieteellistä lähdeaineistoa tutkimuskäyttöön. Säätiö ylläpitää Karjala-tietokantaa, johon kootaan Mikkelin maakuntaarkistossa säilytettävien luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjojen sisältämiä tietoja. Toiminnan tarkoituksena on siis edistää luovutetun Karjalan väestöä koskevan väestötietomateriaalin saamista tutkimusta paremmin palvelevaan käyttöön sekä auttaa Karjalan väestöä koskevaa tutkimusta. Karjala-tietokannan tiedot kootaan Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä lakkautettujen seurakuntien kirkonkirjoista. Tällaisia ns. siirtoseurakuntia on noin 70. Vanhin kirkonkirjamateriaali on peräisin 1700-luvulta ja nuorin aineisto vuodelta 1949, sillä siirtoseurakunnat lakkautettiin vuoden 1950 alussa. Työstettävän tutkimusrekisterin tavoitteena on palvella erityyppistä tutkimusta parantamalla ja helpottamalla joskus hyvinkin vaikeaselkoisten kirkonkirjojen käyttömahdollisuuksia. Säätiön tarkoituksen toteutuminen ja ylläpitämä toiminta vuoden 2015 osalta kuvataan tässä toimintakertomuksessa. Säätiön toimintaa valvovat säätiön hallitus, tilintarkastajat sekä patentti- ja rekisterihallitus. 3. HALLINTO, HENKILÖKUNTA JA LÄHIPIIRITIEDOT Karjala-tietokantasäätiön hallitus Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2015 aikana seuraavien sidosryhmien edustajat: Itä-Suomen yliopisto/joensuu Itä-Suomen yliopisto/kuopio Jyväskylän yliopisto Karjalan Liitto Kirkkohallitus Mikkelin kaupunki Mikkelin maakunta-arkisto Suomen Sukututkimusseura Väestörekisterikeskus Jukka Korpela Jarmo Saarti Kustaa H.J. Vilkuna Kalevi Hyytiä ja Johannes Sidoroff Riikka Ryökäs Marjo Koponen ja Soile Kuitunen Tytti Voutilainen Mervi Lampi Markku Häkkänen Hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna sääntömääräiseen vuosikokoukseensa Kokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja varapuheenjohtajaksi arkistonjohtaja Tytti Voutilainen. Ylimääräinen kokous pidettiin niinikään Mikkelin maakunta-arkistossa Säätiön hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkaa tai kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet voivat laskuttaa säätiön kokouksiin liittyvät matkakulunsa säätiöltä, mikäli jäsenen taustayhteisö ei maksa ko. kuluja. 2

3 Tilintarkastajat Toimintavuoden 2013 tilintarkastajina toimivat HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy (Aki Rusanen, HTM, JHTT) sekä JHTT-yhteisö Kuntatarkastajien Oy Clavis (Mika Mikkonen, JHTT, HTM). Toimintavuoden 2015 tilintarkastajina ovat samat yritykset, jotka toimittavat tarvittaessa varamiehen. Karjala-tietokantasäätiön henkilökunta Toimihenkilöistä Satu Soivanen oli ainut kokoaikainen säätiön työntekijä. Satu Soivanen vastasi tietokannan ylläpidosta saakka eli siirsi tallentajilta tulleet uudet tallenteet tietokantaan, huolehti tietokannassa havaittujen virheiden korjaamisesta sekä päivitti kunkin tallentajan tietokoneessa olevan Katiha-ohjelman tietokantoineen sekä Mikkelin maakunta-arkiston 20 eri tietokoneessa olevat Katihan Windows-versiot. Lisäksi Satu Soivanen toimi yhteyshenkilönä Mikkelin ammattikorkeakoulun Darcmedia-arkistopalvelujen henkilöstöön, joka vastasi maaliskuun alussa käyttöön otetun uuden Katiha-sovelluksen ylläpidosta. Jatkossa tietokannan suunnittelu ja kehitystyö on tarkoitus toteuttaa yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitalia-tutkimuskeskuksen kanssa. Tallennustyön vastuuhenkilönä vuonna 2015 toimi HuK Päivi Skyttä, jonka tehtäviin kuului tallennustyöhön työllistettyjen tallentajien työhönopastus, ohjaus ja valvonta. Päivi Skytän tehtäviin sisältyi myös yhteydenpitoa eri sidosryhmiin, mm. Mikkelin Toimintakeskukseen. Lisäksi työhön kuului tallennustyön tarkastusta, Karjala-tietokantasäätiön toiminnasta tiedottamista, tietokannan esittelyä, apuraha-anomusten muokkausta ja Karjala-tietokantasäätiön facebook-sivujen ylläpito, alkuvuodesta erityisesti tiedon levittämistä rahankeräyksestä. Päivi Skytän päivittäinen työaika oli 6 tuntia. Karjala-tietokannan projektipäällikkönä aiemmin toiminut FM Jari Ropponen veti vuoden 2015 maaliskuussa pidetyn kahden viikon mittaisen tallentajakurssin. Jari Ropposen pitkäaikainen yli 16 vuoden työsuhde oli päättynyt vuoden 2014 lopussa, koska toimen rahoitukselle ei saatu jatkoa. Jari Ropposen työtehtävistä yhteydenpito sidosryhmiin sekä tallentajien opastus ja ohjaus siirtyivät Päivi Skytälle. Satu Soivaselle siirtyivät Karjala-tietokantasäätiön apuraha-anomusten laatiminen (sis. talousarviot ja hankekuvaukset) sekä sukututkimuspalvelut. Säätiön osa-aikaisena toimihenkilönä toimi Kirsti Uski vielä kaksi kuukautta sen jälkeen, kun oli siirtynyt eläkkeelle Toimistosihteeri Kirsti Uskin hoitamat toimisto- ja talousasiat (maksuliikenne, palkanlaskenta, kirjanpito ja tilinpäätös) siirtyivät kokonaan Satu Soivasen tehtäviksi maaliskuun alussa. Tallentajat työllistettiin Mikkelin Toimintakeskus ry:n kautta. Tallennustyössä oli yhteensä 19 eri henkilöä (liite 1), jotka tekivät pääsääntöisesti 5 tunnin mittaista työpäivää. Vuonna 2015 uusina tallentajina aloitti 17 henkilöä. Työtä tehtiin Mikkelin ohella Pertunmaalla. Toimintakeskuksen kanssa laaditun kumppanuussopimuksen asettama työllistämisvelvoite oli 18 tallentajaa/kuukaudessa. Tavoitteen saavuttamista vaikeutti se, ettei ohjaajina ollut kuin yksi henkilö ja alkuvuodesta hänenkin palkkauksensa oli vaakalaudalla. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että aiemmin projektipäällikkö ja projektityöntekijä ohjasivat yhdessä kerrallaan keskimäärin 30 tallentajaa. 3

4 Lähipiiritiedot Karjala-tietokantasäätiön lähipiiriin vuonna 2015 kuuluivat: 1. Säätiön perustajayhteisöt (ja niiden hallintoelinten jäsenet): Hiisi-Säätiö (nyk. Hiitolasäätiö), Impiranta-Säätiö, Jaakkima-Säätiö, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kannaksen Osuusliike-säätiö, Karjalan Liitto ry, Karjalan Säätiö, Kirvu Säätiö, Koivisto- Säätiö, Mikkelin Karjalaiset ry, Mikkelin kaupunki, Pyhän-Säätiö (nyk. Vpl. Pyhäjärvi- Säätiö), Räisäläisten Säätiö, Sukutietotekniikka ry (liitettiin 1998 Suomen Sukututkimusseuraan), Suomen Sukututkimusseura ry, Suur-Savon Sukututkimusyhdistys ry, Vuoksen Säätiö. 2. Säätiön hallituksen taustayhteisöt (ja niiden hallintoelinten jäsenet): Itä-Suomen yliopisto/joensuun kampus, Itä-Suomen yliopisto/kuopion kampus, Jyväskylän yliopisto, Karjalan Liitto ry, Kirkkohallitus,Mikkelin kaupunki, Mikkelin maakunta-arkisto, Suomen Sukututkimusseura, Väestörekisterikeskus. 3. Karjala-tietokantasäätiön hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Jarmo Saarti, varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Jukka Korpela, Kustaa H.J. Vilkuna, Kalevi Hyytiä, Johannes Sidoroff, Riikka Ryökäs, Marjo Koponen, Soile Kuitunen, Mervi Lampi ja Markku Häkkänen. 4. Karjala-tietokantasäätiön hallituksen oikeuttama nimenkirjoittaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa: Satu Soivanen, Kirsti Uski. 5. Säätiön tilintarkastajat: BDO Yhtiötarkastus Oy (Aki Rusanen, HTM, JHTT) ja JHTTyhteisö Kuntatarkastajien Oy Clavis (Mika Mikkonen, JHTT, HTM). 6. Säätiön perustajayhteisöjen mahdolliset tytäryhteisöt ja säätiöt. 7. Kohdissa 1-6 tarkoitetun henkilön perheenjäsen (aviopuoliso, avopuoliso, oma tai puolison lapsi ja tämän puoliso ja jälkeläiset sekä oma tai puolison vanhempi, isovanhempi ja tämän vanhempi). 8. Kohdissa 1-6- tarkoitetun henkilön lähisukulainen (sisarus ja sisar- tai velipuoli, tämän avio- tai avopuoliso sekä näiden lapsi, lapsen jälkeläinen, vanhempi tai isovanhempi). 9. Kohdissa 1-6 tarkoitetun henkilön tai yhdessä toimivien henkilöitten määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö. Karjala-tietokantasäätiö ei ole antanut avustuksia eikä kokonaan tai osittainkaan vastikkeettomia taloudellisia etuja lähipiiriin kuuluville. 4. TALOUS Karjala-tietokantasäätiön toiminta rahoitettiin eri lähteistä saaduilla apu- ja määrärahoilla. Uutena varojen hankintamuotona toteutettiin julkinen rahankeräyshanke, joka aluksi maakunnallisena keräyksenä tuotti euroa ja laajentuessaan valtakunnalliseksi keräsi lisäksi 5 587,20 euroa. Vuoden 2015 toimintaa katettiin kaikenkaikkiaan seuraavilla avustuksilla: - Mikkelin kaupunki Käkisalmi-säätiö Suoja-säätiö Viipurin Pamaus-Seura Sortavala-Säätiö

5 - Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö (valtakunnallinen keräys) - Kivennapa-Säätiö (valtakunnallinen keräys) - Hollolan Karjalaseura ry 100 (valtakunnallinen keräys) - Kanneljärvi-säätiö 300 (valtakunnallinen keräys) - Hiitola-säätiö 500 (valtakunnallinen keräys) - Teri-Säätiö (valtakunnallinen keräys) - Yksityiset lahjoittajat (valtakunnallinen keräys) - Muut lahjoittajat (maakunnallinen keräys) Listauksesta ilmenee, että Mikkelin kaupungin euron avustuksen lisäksi muita rahalahjoituksia saatiin euroa eli yhteensä Erityisesti mainittakoon Käkisalmi-säätiön euron avustus, jonka ansiosta saatiin palkattua pätevä tallentaja tallentamaan Käkisalmen rippi- ja lastenkirjat kokonaisuudessaan loppuun. Karjala-tietokantasäätiön toiminnan tuotot (sis. korkotuotot) ja avustukset vuonna 2015 olivat yhteensä ja kulut Täten tilikauden tulos oli euron verran alijäämäinen. Alijäämä pienentää säätiön oman pääoman tasearvon euroon, joka säätiötä perustettaessa vuonna 1990 oli euroa. Oman pääoman tasearvon osoittamat varat olivat vuoden 2015 lopussa säätiön pankkitileillä Suur-Savon Osuuspankissa. 5. VARSINAINEN TOIMINTA Tietojen tallennus Toimintavuoden aikana tietojen tallennustyö keskittyi pääasiassa 1800-luvun rippikirjoihin ja lastenkirjoihin, kuten edellisessä säätiön hallituksen kokouksessa sovittiin. Maaliskuun alussa järjestettiin tallennuskurssi, jonka myötä siirryttiin uuteen internetin välityksellä toimivaan tallennusohjelmistoon. Vuoden 2015 aikana tallennettiin: Heinjoki rippikirjat (yht tietuetta) Hiitolan (Hiitola-säätiön tuki) rippikirjaa (2282 tietuetta) Impilahden rippikirjoja (yht: 8362 tietuetta) Impilahden lastenkirjoja (yht tietuetta) Johanneksen rippikirja (yht tietuetta) Kivennavan (Kivennapa-Säätiön tuki) rippikirjoja (yht tietuetta) Kivennavan (Teri-Säätiön tuki) lastenkirjoja : (yht tietuetta) Koiviston lastenkirja (yht tietuetta) Kuolemajärven rippikirja (lisäys 1 tietue, tallennus jatkuu) Kurkijoen lastenkirjoja (yht tietuetta) Käkisalmen rippikirjat (Käkisalmi-säätiön tuki) (yht tietuetta) Käkisalmen lastenkirjat (yht tietuettta) Metsäpirtti rippikirjaa (yht tietuetta) Pitkärannan ort. rippikirjoja , (yht tietuetta) Pyhäjärven (Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön tuki) rippikirjoja (yht tietuetta) 5

6 Pyhäjärvien lastenkirjaa (yht tietuetta) Raudun lastenkirja (lisäys 3 tietuetta, tallennus jatkuu) Sakkolan rippikirjoja (yht tietuetta) Seiskarin rippikirjoja (yht tietuetta) Seiskarin lastenkirjoja (yht. 481 tietuetta) Sortavalan msrk:n (tuet Sortavala-Säätiöltä, Suoja-säätiöltä ja Tuula Kuparilta) lastenkirjoja (yht tietuetta) Sortavalan ort. srk:n metrikaa (824 tietuetta) Sortavalan ort. srk:n rippikirjoja väliltä (yht tietuetta) Suursaaren rippikirjoja (yht tietuetta) Suursaaren lastenkirjoja (yht tietuetta) Tytärsaaren rippikirja (yht. 233 tietuetta) Tytärsaaren lastenkirjoja (yht tietuetta) Uusikirkko (Kanneljärvi-säätiön tuki) rippikirja aloitettu Viipurin msrk rippikirjat (yht tietuetta) Viipurin ort. rippikirjoja väliltä (yht tietuetta) Yhteensä kaikkiaan tietuetta. Vuonna 2015 tallennettujen tietueiden lukumäärä on lähes puolet pienempi vuoden 2014 tuloksesta, joka oli tietuetta. Tallennusvauhdin hidastuminen johtuu pääosin siitä, ettei tallentajiakaan ollut kuin puolet edellisvuodesta eikä ohjaajiakaan enää kuin yksi kahden sijasta sekä materiaalin vaikeutumisesta. Vuosien 2014 ja 2015 tallennustulosten vertailu on esitetty liitteessä 2. Luterilaisista seurakunnista tietuemäärä kasvoi vuonna 2015 eniten Impilahden, Kivennavan, Käkisalmen ja Sortavalan maaseurakunnan osalta. Ortodoksisten seurakuntien henkilötietoja tallennettiin Pitkärannan, Sortavalan ja Viipurin 1800-luvun rippikirjoista yhteensä lähes tietuetta. Tietokantaan tallennettujen tietueiden lukumäärä ylitti 10 miljoonan rajan vuoden 2015 aikana. Silti tallennettavaa aineistoa on vielä jäljellä noin 1,3 miljoonaa tietuetta, liite 3. Luku sisältää luterilaiset rippikirjat ( tietuetta), lastenkirjat ( ) ja ortodoksiset kirkonkirjat ( , pääasiassa rippikirjoja). Lukujen perusteella tietokannan lopullinen henkilötietuemäärä on lähes 11,5 miljoonaa, kun se pitkään 1990-luvulta lähtien arvioitiin 7,5 miljoonaksi. Tietojen hyväksikäyttö Mikkelin maakunta-arkistossa olevaa, verkkoversiota ajallisesti täydellisempää tietokantaa, käytti vuoden aikana 426 asiakasta. Koska MMA:n tutkijasalissa oleva tietokanta sisältää sata vuotta nuorempia tietoja, sen käytössä noudatetaan arkistolaitoksen sääntöjä ja ohjeita. Luvan tietokannan käyttöön antaa tietokantasäätiön edustaja. Karjala-tietokanta on ollut myös Mikkelin maakunta-arkiston selvitysryhmän käytössä. Tietokanta nopeuttaa työskentelyä tilanteissa, joissa lähtötiedot sukuselvityksen tms. tekoon ovat niukat. Mikkelin ammattikorkeakoulun palvelimella olevalla Karjala-tietokannan aineistolla oli vuoden 2015 aikana 3883 käyntikertaa. MAMK:n Katihan käyttölukua kasvatti myös Karjalatietokannan toimihenkilöiden ja tallentajien testikäyttö. 6

7 Säätiön ylläpitämillä Katihan nettiversioilla (Katiha+Katiha2) oli vuoden aikana käyntikertaa, keskimäärin 657 käyntikertaa päivittäin. Marraskuussa käyntikertoja oli jopa 830 päivittäin, syyskuussa syntyi uusi kävijäennätys yhteensä 2233 käyntikertaa päivän aikana. Karjala-tietokantasäätiön kotisivut ja säätiön ylläpitämät Katiha-sovellukset olivat edelleen Nordic Webhotell Oy:n palvelimella. Entisistä Katiha-sovelluksista ei voitu luopua vuoden 2015 aikana, sillä Mikkelin ammattikorkeakoulun ylläpitämän Katiha-käyttöliittymän kehittäminen on vielä kesken. Siirtyminen ainoastaan MAMK:in Katihan varaan ei olisi ollut käyttäjäystävällistä toimintaa. Maksullisia tiedonhakuja tietokanta-aineistosta tehtiin kymmenen kappaletta, joista saatiin tuloja 360. Tällaiselle palvelulle olisi varmasti enemmänkin kysyntää, mutta valitettavasti henkilöresurssit rajoittavat sukututkimuspalvelujen laajamittaisempaa tarjoamista. Lisäksi myytiin viimeinen myytävä kappale säätiön julkaisemasta sukututkimusoppaasta hintaan 46,60 euroa. Muu toiminta Tietokantasäätiön rahakeräyskampanjat (maakunnallinen ja valtakunnallinen) lisäsivät merkittävästi vuonna 2015 kiinnostusta Karjala-tietokantasäätiön toimintaa kohtaan. Sosiaalisen median (fb-sivun päivittämisen) lisäksi säätiön toimihenkilöt (Päivi Skyttä ja Satu Soivanen) esittelivät Karjala-tietokantasäätiön toimintaa Karjalaisilla kesäjuhlilla Hyvinkäällä

8 Liite 1: TALLENTAJAT VUONNA 2015 TOIMISTOTYÖN HARJOITTELUSSA VUONNA

9 Liite 2: Seurakunta Tallennus Tallennus Annantehdas (ort.) Antrea Harlu Heinjoki Hiitola Ihantala Ilmee Impilahti Inkerin pakol Jaakkima Johannes Jääski Kanneljärvi Kaukola Kirvu Kitelä (ort.) Kivennapa Koivisto Korpiselkä Korpiselkä (ort.) Kuolemajärvi Kurkijoki Kyyrölä (ort.) Käkisalmi Käkisalmi (ort.) Lavansaari Leppälahti Lumivaara Mantsinsaari (ort.) Metsäpirtti Muolaa Palkeala (ort.) Petsamo Petsamo (ort.) Pitkäranta (ort.) Pyhäjärvi Pälkjärvi Raivola (ort.) Rautu Ruskeala Räisälä

10 Sakkola Salmi Salmi (ort.) Seiskari Soanlahti Sortavala Sortavala msrk Sortavala (ort.) Suistamo (ort.) Suojärvi Suojärvi (ort.) Suursaari Säkkijärvi Terijoki Terijoki (ort.) Tiurula (ort.) Tytärsaari Uusikirkko Uusikirkko (ort.) Vahviala Valkjärvi Viborgs svenska f Viipuri (ort.) Viipuri msrk Viipuri tksrk Viipuri suom. (ort.) Vuoksela Vuoksenranta Äyräpää Yhteensä

11 Liite 3: TALLENTAMATON AINEISTO SEURAKUNTA ja kirkonkirjat RiKi RiKi Laki Muu Evl. kirjassjassa Ort. kir- Tallennusevl. ort. evl. ort. aika/2hlöä á 3000 á työpäiviä ANTREA Rippikirjat Aa 1-6 ( ) Lastenkrjat Ab 1-5 ( ) HEINJOKI Lastenkirjat Ab 1 ( ) HIITOLA Rippikirjat Aa 2-5, 7, 9 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) ILMEE Rippikirjat Aa 1-2 ( ) IMPILAHTI Rippikirjat Aa 1 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) JAAKKIMA Rippikirjat Aa 1, 3 ( , ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) JOHANNES Rippikirjat Aa 1,2,4,6,9,15,16 ( ) Lastenkirjat Ab 1-4 ( ) JÄÄSKI Rippikirjat Aa 1-4 ( ) KAUKOLA Rippik.Aa 1-3( ),6,8,9,10 ( ) Lastenkirjat Ab 1 ( ) KELLOMÄKI ORT. Rippikirjat Aa 1-3 ( ) Metrikat C 1-15 ( ) KIRVU Rippikirjat Aa 1,3 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( )

12 KIVENNAPA Rippik. Aa 1 ( ) Lastenkirjat Ab 1-2 ( ),5 ( ) KOIVISTO Rippikirja Aa 1 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) KUOKKALA ORT. Metrikat C 1-2 ( ) KUOLEMAJÄRVI Rippikirjat Aa 3,5,6,8 ( ) Lastenkirjat Ab 1-4 ( ) KURKIJOKI Rippikirjat Aa 9,13 ( ) Lastenkirjat Ab 1 ( ) KYYRÖLÄ ORT. Rippikirjat Aa 1-5 ( ) Metrikat C 1 ( ) KÄKISALMI (kaup ja msrk) KÄKISALMI ORT. Rippik.Aa 1-2 ( ), 6-8 ( ) METSÄPIRTTI Rippikirjat Aa 1 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) MUOLAA Rippikirjat Aa 1-3 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) PITKÄRANTA ORT. Rippikirjat Aa 1-2 ( ) Metrikat C 6 (1920) PYHÄJÄRVI Rippikirjat Aa 1 ( ) Lastenkirjat Ab 1-5 ( ) RAIVOLA ORT. 12

13 Rippik. Aa 3-6( ),16-24( ) RAUTU Rippikirjat Aa 1 ( ), 8 ( ) Lastenkirjat Ab 1-2( ) RUSKEALA Rippik. Aa 4-6 ( ), 9,10 ( ) Lastenkirjat 1-8 ( ) RÄISÄLÄ Rippik. Aa 1,2,4 ( ), 11 ( ) Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) SAKKOLA Rippikirjat Aa 1 ( ), 5,6 ( ) Lastenkirjat Ab 1-4 ( ) SEISKARI Rippikirjat Aa 1, 3-4 ( ) SORTAVALAN MSRK Rippikirjat Aa 2,5-6 ( ) Lastenkirjat 1-6 ( ) SUOJÄRVI (lut.) Rippikirjat (ei nidetunnusta) Lastenkirjat (ei nidetunnusta) SUURSAARI Rippikirjat Aa 1-3 ( ) 9,10 ( ) SÄKKIJÄRVI Rippikirjat Aa 1-5 ( ) Lastenkirjat Ab 1-7 ( ) TERIJOKI ORT. Rippikirjat Aa 1-3 ( ) Rippikirjat (ei nidetunnusta) TYTÄRSAARI Rippikirjat Aa 1-3, 7,8 ( ) UUSIKIRKKO Rippik. Aa 1 ( ), 13,14 ( )

14 Lastenkirjat Ab 1-4 ( ) UUSIKIRKKO ORT. Rippikirja Aa 1 ( ) Muuttaneet B 1-2 ( ) Metrikat C 3 ( ) VALKJÄRVI Rippikirjat Aa 1-3,9 ( ) Lastenkirjat Ab 1-2 ( ) VIBORG SVENSKA F. Rippikirjat Aa 1-5 ( ) Lastenkirjat Ab 1-2 ( ) VIIPURIN MSRK Rippikirjat Aa ( ) Lastenkirjat Ab 1-6 ( ) VIIPURIN TKSRK Lastenkirjat Ab 1-3 ( ) VIIPURI ORT. Rippikirjat Aa 4-6 ( ) Rippikirjat Aa ( ) Rippikirjat Aa ( ) tietuetta tietuetta työpäivää Lut. rippi-/lastenkirjan yksi nide sisältää n henkilötietuetta, ylläpito vuosikymmenittäin Ort.seurakunnan kirkonkirja sisältää noin henkilötietuetta, ylläpito vuosittain. Kahdelta tallentajalta kuluu (= ) tietueen tallentamiseen 6405 pä Kahdeltakymmeneltä tallentajalta kuluu noin tietojen tallentamiseen 640 päivää eli jos vuodessa on noin 220 työpäivää, aikaa tallennustyöhön kuluu vajaa 3 vuotta. Jos 1700-luvun tallentamattomat tiedot jätetään laskelmasta pois, on tallennettavaa jäljellä noin tietuetta, joiden tallentamiseen kuluu 14 tallentajalta noin 3,5 vuotta. YHTEENVETO: Tietojen tallentaminen vie aikaa noin 3 vuotta ja kaikki saadaan tallennettua, jos t 20 henkilöä. Jos tallentajia on 14 henkilöä, saadaan lähes kaikki 1700-lukua nuore tiedot tallennettua tietokantaan. 14