Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa

Samankaltaiset tiedostot
Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton päästöille altistuminen pientaloalueilla ulkona ja sisällä

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ilmansaasteiden terveyshaitat

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Pitkäaikaisen pienpolton päästöille altistumisen vaikutukset kuolleisuuteen ja syöpäriskiin pääkaupunkiseudulla

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Puun pienpolton savut

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Mittausasemat 2018

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille

Tilannekuvaukset

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

Transkriptio:

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.12.2016 THL 1

PUUTE / INKA-ILMA tutkimusryhmä 2014-2016 THL Raimo Salonen Kari Pasanen Anni-Mari Pulkkinen Arto Pennanen Pekka Taimisto Yhteistyö 1 / Kuolleisuus ja syövät Tampereen yliopisto ja Suomen Syöpärekisteri Eero Pukkala Yhteistyö 2 / Ilmanlaatu pientaloalueilla, päästöt & altistuminen HSY SYKE Kuopion kaupunki Tarja Koskentalo Maria Myllynen Niko Karvosenoja Ville-Veikko Paunu Yhteistyö 3 / Kemia-analyysit hiukkasnäytteistä IL Ilmakehän aerosolitutkimus Hilkka Timonen Kimmo Teinilä Risto Hillamo Hannele Hakola Mika Vestenius Erkki Pärjälä Mikko Sokura 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2

Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla Puun käyttö väheni ja ilmanlaatu parani Suomen kaupungeissa 1960-luvulta alkaen helpomman ja siistimmän öljylämmityksen sekä kaupunkeihin rakennettujen kaukolämpöverkostojen myötä. 14.12.2016 THL 3

Puun pienpolton jyrkkä lisäys v. 2000 alkaen Puunpoltto väheni ~ 50% 1970-luvulla Lisääntynyt ~ 50% v. 2000 jälkeen, erityisesti taajamissa 2010 käyttö n. 8 milj. kiinto-m 3 = 40% pientalojen lämmityksen primäärienergian kulutuksesta N. 40% prim. PM 2.5 päästöistä v. 2010 (FRES-malli, Karvosenoja N., SYKE ) Puun pienpolton muutos Puunpoltto, m 3 /v Pientalojen lkm 0 (rivitaloja) 400 000 < 4 800 000 4 10 300 000 10 (kattiloita) 200 000 Puunpolton päästöt uuneista, varaavista takoista, saunankiukaista ym. ongelmana myös pääkaupunkiseudun pientaloalueilla: jopa yli 60% ( 5 µg/m 3 ) talvikauden PM 2.5 -pitoisuudesta (Saarnio ym. 2012)

Puun pienpolton osuus kokonaispäästöistä Suomessa v. 2010 (SYKE, Metla, Tilastokeskus) 40 % kaikista pienhiukkasten (PM 2.5 ; halkaisija 2,5 m) päästöistä 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää voimakkaasti lyhyellä aikavälillä erityisesti pohjoisilla alueilla Yli 80 % syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä 30 % haihtuvien, ei-metaani hiilivety-yhdisteiden (NMVOC) päästöistä Haisevia, ärsyttäviä yhdisteitä (mm. formaldehydi, akroleiini) kohottavat alailmakehän otsonipitoisuutta (ihmisen terveyteen merkittäviä vaikutuksia, ilmakehää lämmittävä epäpuhtaus) 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä 14.12.2016 THL 5

Suojaisilla esikaupunkialueilla huonoin ilmanlaatu (HSY) Wintertime months: 1,2,3,11,12 Helmikuu, µg/m 3 18 12 13 10 15

Vakavia terveyshaittoja pientalojen runsaasta puulämmityksestä Suomessa? Tutkimus puunpolton vaikutuksista tautikuolleisuuteen ja syöpäilmaantuvuuteen pääkaupunkiseudun pientalovaltaisissa taajamissa (N=92355) Data: pienalueittaiset (250 m x 250 m) rekisteriaineistot: Kuolemansyy- ja väestötiedot vv. 1981-2005, syöpäilmaantuvuus tyypeittäin vv. 1981-2012 Tilastokeskuksen ruututietokanta 1980 (lämmitysmuodot) Mallinnus: Neljä altistumisluokkaa puulämmityksen yleisyyden mukaan Vakioitu kuolleisuusriski ja syöpäriski altistumisluokittain verrattuna vähiten altistuneeseen referenssiväestöön Otettu huomioon muita vaikuttavia ja sekoittavia tekijöitä: ikä, sukupuoli, yksilötason sosioekonomiset erot, 5-vuotisperiodi, pientalotiheys, tuuliolosuhteet ym.

Pientalojen pääasiallinen lämmönlähde v. 1980 Puu- tai hiililämmitystä ensisijaisesti v. 1980 käyttäneiden kotien osuudet eri altistumisluokissa (Talokohtaiset tiedot polttoaineesta v. 1980 kerätty Rakennusrekisteriä perustettaessa) Altistumisluokka Tilastotiedot 1980 Ensisijainen lämmitys 1980, % Puu- / hiililämmityksen luokittelu Väestö Kodit Kaukolämpö Öljy / Kaasu Sähkö Puu / Hiili Vertailuväestö < 10% 51907 18560 4370 24 % 10211 55 % 3446 19 % 533 3 % Matala 10-19% 22014 8431 352 4 % 4800 57 % 2094 25 % 1185 14 % Kohtalainen 20-29% 9479 3671 99 3 % 1874 51 % 829 23 % 869 24 % Korkea 30 % 8964 3826 50 1 % 1283 34 % 738 19 % 1755 46 % Suuri paikallinen vaihtelu kaukolämmön saatavuudessa v. 1980 Altistumisluokkien välillä selvät erot puun käytössä

Puu+hiililämmityksen osuus 250x250 ruuduissa v. 1980 9 14/12/2016 Presentation name / Author

Miesten ja naisten sydän- ja verisuonitautikuolemat lisääntyivät puunpolton savuille altistumisen suhteessa 1981-2006 (Pasanen ym. 2013; Salonen ym. 2015) Aineistosta rajattu pois: lentomelualueet, vilkkaiden teiden ja rautateiden ympäristöt Keskitason + korkea altistus (18500 asukasta): Yhteensä 2378 sydänkuolemaa 1981-2005 13 ylimääräistä sydänkuolemaa / vuosi N. 500 ylimääräistä sydän-, verisuoni- ja hengityssairauskuolemaa 25 vuodessa

Miesten ja viitteellisesti naistenkin keuhkosyöpätapaukset lisääntyivät puunpolton savuille altistumisen suhteessa Aineistosta rajattu pois: lentomelualueet, vilkkaiden teiden ja rautateiden ympäristöt

Puun pienpolton savuille altistuminen Tutkittiin puunpolton savujen vaikutuksia tiiviisti rakennetun vanhan pientaloalueen ulkoilman laatuun sekä talojen pihaalueen ja keskeisen sisätilan ilmanlaatuun (FM Anni Pulkkinen) 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 12

Ilmanlaatu- / altistumistutkimuksen kohdealue Kuopion Niiralassa Luode 0-1 m/s 1-2 m/s 2-3 m/s 3-4 m/s 4-5 m/s Pohjoinen 150 100 50 Koillinen Länsi 0 Itä Lounas Etelä Kaakko Mittausasema toiminnassa tutkimusalueen keskellä koko vuoden 2015 Tutkimuskohteina viisi vanhaa ja kaksi uutta omakotitaloa korkeintaan 0,5 km:n etäisyydeltä mittausasemasta, omien tulisijojen käyttö kielletty tutkimuksen aikana Samanaikaisesti mitattiin yhden talon sisäilman ja pihapiirin ulkoilman muuttujia ma-pe (4 vrk = 96 h) 1-2 viikkona tammi-maaliskuussa 2015 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 13

Menetelmät: mitatut muuttujat Laite Mitattava muuttuja Tallennusresoluutio (*keräysaika) Mittauspaikka AE51 Musta hiili (BC) 1 min Mittausasema, sisällä, ulkona DustTrak DRX P-Trak VelociCalc HI-PM10- PTFEsuodatin HI-PM10- PTFEsuodatin Hiukkaset (PM 1, PM 2.5, PM 4, PM 10, PM 15 ) Hiukkaslukumäärä (PNC; >20nm) Olosuhteita (T, RH, CO, CO2, paine) PAH, PM 10 - massapitoisuus Levoglukosaani, oksalaatti, kalium, PM 10 -massapit. 2 min Mittausasema, sisällä, ulkona 1 min Mittausasema, sisällä, ulkona 1 min Mittausasema, sisällä, ulkona 48 h * Mittausasema, sisällä, ulkona 48 h * Mittausasema, sisällä, ulkona 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 14

Tulokset: Pitoisuusvaihteluja ajan suhteen, esimerkkeinä asunnot 1 ja 5 Pitoisuuskäyrien viivat: Mittaustulokset asunnon oleskelutilasta, ulkoa talon pihalta, mittausasemalta. 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 15

Vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) Vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) Pitoisuudet kotien sisällä ja pihalla 1 30 PM 2.5, vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) 25 20 15 10 5 Sisällä (DT) Ulkona (DT) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 4 BC, vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) 3 2 1 Sisällä (AE51) Ulkona (AE51) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 16

BC (ug/m3) PM2.5 (ug/m3) Pitoisuudet kotien sisällä ja pihalla 2 15 PM2.5 (µg/m 3 ), 96h-ka 10 5 0 1 2-1 2-2 3-1 3-2 4 5 6 7 Asunto ID Sisällä Ulkona Mittausasema 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 BC (µg/m 3 ), 96h ka 1 2-1 2-2 3-1 3-2 4 5 6 7 Asunto ID Sisällä Ulkona Mittausasema 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 17

Levoglukosaani (ng/m3) Bentso(a)pyreeni (ng/m3) Pitoisuudet kotien sisällä ja pihalla 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Bentso[a]pyreeni (ng/m 3 ), 96h ka 1 2-1 2-2 3-1 3-2 4 5 6 7 Asunto ID Sisällä Ulkona Mittausasema 200 Levoglukosaani (ng/m 3 ), 96h ka 150 100 50 0 1 2-1 2-2 3-1 3-2 4 5 6 7 Asunto ID Sisällä Ulkona Mittausasema 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 18

I/O-suhde Tulosyhteenveto: epäpuhtauksien I/O-suhde Talokohtaisen I/O-suhteen (%) laskeminen mittausajalta: (ka-tuntipitoisuus sisällä) / (ka-tuntipitoisuus ulkona) * 100 200 150 96 97 100 48 50 38 10 23 21 0 PM2.5 BC Levog B[a]P PAH summa PM10-1 (massa) PM10-2 (massa) 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 19

PUUTE-projektin tulosten yhteenveto Pienalue-epidemiologisessa kohorttitutkimuksessa (N=92355 henkilöä; tarkasteluruudut 250 m x 250 m) vv. 1981 2006 selvä savualtistumisen voimakkuuden suhteen lineaarisesti kohoava (ad 15 % 22 %) ennenaikainen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus miehillä ja naisilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla Myös ennenaikaista kuolleisuutta hengityssairauksiin (ad 29 %) erityisesti miehillä Yhteensä 500 ennenaikaista kuolemaa sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksiin 25 vuoden seuranta-aikana vv. 1981-2006. Miehillä kaikkien syöpien (ad 8 %) sekä miehillä (ad 28 %) ja naisilla (viitteellinen trendi ad 37 %) keuhkosyövän ilmaantuvuudessa vv. 1981 2012 lineaarinen yhteys savualtistumisen voimakkuuteen. Yhteensä 183 lisäsyöpää 32 vuoden seuranta-aikana. Altistumistutkimuksessa jopa puolet polttoperäisistä pienhiukkasista ja lähes neljännes syöpävaarallisista PAH-yhdisteistä tunkeutuu talojen sisätiloihin (= suuri osa kokonaisaltistumisesta iltaisin ja viikonloppuisin kotona ollessa). Aineisto jäi pieneksi Kuopiossakin olleen lyhyen ja sateisen talven takia. 14.12.2016 THL 20

PUUTE / INKA-ILMA tutkimuksen rahoittajat vuosina 2014-2016 Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Kuopion kaupunki Tekes / Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma 14.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21