Ilmansaasteiden terveyshaitat
|
|
- Leo Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmansaasteiden terveyshaitat Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti THL 1
2 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien menetys) aiheuttavista 67 riskitekijästä ja tekijäklusterista 21 maapallon alueella (Lim ym. 2012) 1 (2) Kolme voimakkainta riskitekijää v liittyivät epäterveellisiin elintapoihin: 1. kohonnut verenpaine, 2. tupakointi (aktiivinen + passiivinen) sekä 3. alkoholin liikakäyttö Pitkäaikainen altistuminen kotitalouksien kiinteiden polttoaineiden (puu, muu biomassa, hiili ) käytöstä ruoanlaitossa syntyville sisäilman hiukkasille ja kaasuille 4. voimakkain riskitekijä v Koskee eniten vähemmän kehittyneitä maita, erityisesti Afrikkaa Noin 3,5 milj. (myöhemmässä arviossa 4 milj.) ennenaikaista kuolemaa ja 110 miljoonaa menetettyä tervettä elinvuotta yli 50-vuotiailla vuodessa pääasiassa hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksien takia Epätäydelliseen kiinteän polttoaineen palamiseen perustuvasta ruoanlaitosta myös lähistön ulkoilmaan polttoperäisiä pienhiukkasia n ennenaikaista kuolemaa vuodessa maailmanlaajuisesti 22/05/2015 2
3 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien menetys) aiheuttavista 67 riskitekijästä ja tekijäklusterista 21 maapallon alueella (Lim ym. 2012) 2 (2) Pitkäaikainen altistuminen ulkoilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) maailmanlaajuisesti 9. voimakkain riskitekijä v Noin 3,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja 76 miljoonaa menetettyä tervettä elinvuotta yli 50-vuotiailla pääasiassa sydämen ja verenkierron sekä hengityselinsairauksien takia Ajoneuvojen moottoripäästöjä sekä biomassa- ja hiililämmityksestä kotitalouksissa, teollisuudesta, energialaitoksista, laivoista, metsäpaloista ym. peräisin olevia pienhiukkasia Primäärisiä noki-, metalli- ja maaperän hiukkasia sekä ilmakehässä kaasumaisten päästöjen jäähtyessä muodostuvia sekundäärisiä, nestemäisiä orgaanisia ja epäorgaanisia hiukkasia, jotka kiinnittyvät kiinteiden hiukkasten pinnalle Sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön haitat alkavat lisääntyä hyvin pienissä PM 2.5 -pitoisuuksissa, joita mitataan yleisesti Suomenkin kaupungeissa ei tunnistettua kynnyspitoisuutta vakaville terveyshaitoille, altistumisen vähentämisestä aina terveyshyötyjä 22/05/2015 3
4 Arvioidut PM 2.5 -vuosipitoisuudet eri puolilla maapalloa v (WHO-ohjearvo 10 µg/m 3 ) Global Burden of Disease Study -tutkimuksessa tuotetut arviot 0,1 x 0,1 (päiväntasaajalla 11 km x 11 km) ruuduissa PM 2.5 -altistumisesta, jotka perustuivat yhdistelmään tuloksista maanpinnan aerosolikerroksen paksuudesta satelliittimittauksissa ja globaalilla TM5- ilmakehämallilla. Altistumistulosten kalibroinnissa ennustemalli, joka sisälsi maanpinnan PM 2.5 -mittaustuloksia (Brauer ym. 2012). 22/05/2015 4
5 Ulkoilman pienhiukkasten (PM 2.5 ) ja otsonin (O 3 ) terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa 2000-luvulla EU-aluetta ja Suomea koskevia arvioita: Clean Air for Europe (CAFE 2013) PM 2.5 :stä ja O 3 :sta ennenaikaista kuolemaa EU-28:ssa v (CAFE 2005: PM 2.5 :stä ja O 3 :sta ennenaikaista kuolemaa EU-25:ssä v. 2000) Päästöt, leviäminen + muutunta ja väestöjen altistuminen arvioitu 50 km x 50 km ruuduissa v. 2000; pienemmissä 7-28 km ruuduissa tarkempi arviointi vv European Topic Centre on Air and Climate Change (ETC/ACC 2009 ja 2010) Pienhiukkasista EU-27:ssä n ennenaikaista kuolemaa ja Suomessa n v (CAFE 2005: PM 2.5 :stä 1300 ja O 3 :sta 100 ennenaikaista kuolemaa Suomessa v. 2000) Altistumisen arviot: PM 2.5 /PM 10 interpolointi 10 km x 10 km ruuduissa THL:n arviot SETURI-projektissa (Hänninen ym. 2010) Pienhiukkasista Suomessa n ennenaikaista kuolemaa, 1200 uutta kroonisen bronkiitin sairaustapausta ja 2,1 milj. vakavaa oirepäivää vuotiailla v Altistumisen arvioinnissa ETC/ACC-tiedot (2009) 10 km x 10 km ruuduissa, vaikutusarvioinneissa osittain CAFE-metodiikka (2005) 22/05/2015 5
6 Ulkoilman pienhiukkasista enemmän ennenaikaisia kuolemia / vuosi Suomessa kuin muista elin- ja työympäristöjen altisteista yhteensä Työaltisteet Bentseeni* Kromi(VI) Nikkeli Puupöly* Säteily Formaldehydi* Asbesti Hitsaus Dieselpakokaasut Kvartsipöly Pöly, huurut, kemikaalit Melu** Ympäristöaltisteet Arseeni porakaivot* Bentseeni* Säteily porakaivot Tshernobyl Dioksiini* Otsoni*** Juomaveden klooraus* Melu** UV-säteily Radon Passiivitupakointi Pienhiukkaset 0,1 0,1 0,2 0, Tapausmäärä/vuosi * Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden että -kuolleisuuden ** Kolmasosa infarkteista oletettu tappaviksi *** Jaettu piehiukkas- ja otsonikuolemien aiheuttaman eliniän lyhenemän suhteella THL Pekkanen, Ympäristö ja Terveys 3/2010
7 UNECE CLRTAP Executive body Pienhiukkaset terveysperusteisesti mukaan UNECE-konventin happamoitumista, rehevöitymistä ja maanpinnan otsonia vähentävään Göteborgin protokollaan (5/2012) Kansalliset päästökatot ja päästövähennystavoitteet vuoden 2005 tasosta vuoteen mennessä 27 EU-maalle sekä Valko- Venäjälle, Kroatialle, Norjalle ja Sveitsille Muita maita 51 jäsenen joukosta liittymässä sopimukseen myöhemmin (mm. USA, Kanada, Venäjä, Keski-Aasian maat) Sopimuksen piiriin nyt kuuluvat keskeiset ilmansaasteet: Rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), ammoniakki (NH 3 ), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja pienhiukkaset (PM 2.5 ) Lisäksi erityishuomiota kiinnitettävä pienhiukkasten mustahiileen (BC), koska se toimii polttoperäisten, terveydelle haitallisten hiukkaskoostumusten kuljettajana keuhkojen, verenkierron ym. herkkiin kohteisiin (WHO / Janssen ym. 2012) BC:llä ei merkittäviä omia terveyshaittoja (WHO / Janssen ym. 2012) Lyhyellä aikavälillä BC kohottaa alailmakehän lämpötilaa merkittävästi erityisesti pohjoisilla alueilla (lumen ja jään sulaminen ) 22/05/2015 7
8 WHO European Centre for Environment and Health, Bonn, Saksa (WHO-ECEH) Katsaus ilmansaasteisiin liittyviin terveysnäkökohtiin REVIHAAP Project (1) Projektiraportti (2013) antaa vastaukset 24 kysymykseen, jotka on katsottu relevanteiksi pohdittaessa EU:n ilmansuojelupolitiikkojen tarkistamista ja niihin liittyviä terveysnäkökohtia Uutta tietoa pienhiukkasten kemiallisista komponenteista: Poltossa muodostuva mustahiili eli Black carbon (BC) epäpuhdas alkuainehiili (EC) yhteydessä haitallisiin sydän- ja verisuonivaikutuksiin (hengityshaittojen ohella) ja ennenaikaisiin kuolemiin sekä lyhytaikaisissa (24 tuntia) että pitkäaikaisissa vuoden - vuosien altistumisissa (epäsuora polttoperäisen PM:n indikaattori) Lisääntynyttä tietoa orgaanisen hiilen eli organic carbon (OC) tai particulate organic matter (POM) yhteyksistä terveyshaittoihin sekä primääristen kaasumaisten hiilipäästöjen merkityksestä sekundaaristen orgaanisten hiukkasten tuottajina (auringonvalo nopeita hapettumisreaktioita ainakin hengitysteissä tulehdusta, solutuhoa ja solujen perimävaurioita tuottavia reaktiotuotteita 22/05/2015 8
9 WHO European Centre for Environment and Health, Bonn, Germany REVIHAAP Project (2) Eri hiukkaslähteiden terveydellinen merkitys: Suurin määrä tutkimuksia liikenteestä peräisin olevan hiukkasmaisen hiilimateriaalin haitallisista vaikutuksista terveyteen (erityisesti vanhat dieselajoneuvot) Pienempi määrä tutkimuksia, joissa osoitetaan myös liikenteestä peräisin olevan pölyn (katupölyhiukkaset, jarru- ja rengaspöly) olevan yhteydessä terveyshaittoihin Vahva näyttö paljon sulfaattia sisältävien, hiilen poltosta peräisin olevien hiukkasten haitallisuudesta Terveyden kannalta merkittäviä hiukkaslähteitä ovat muun muassa laivat (öljyn poltto), voimalaitokset (öljyn ja hiilen poltto) ja metalliteollisuus (esim. nikkeli, kromi, kadmium) Altistuminen biomassan epätäydellisestä palamisesta peräisin oleville hiukkasille lähteenä erityisesti kotitalouksien pienpoltto voi olla hengityselinhaittojen lisäksi yhteydessä sydämeen ja verenkiertoon kohdistuviin terveyshaittoihin Aavikkopölyepisodit ovat olleet yhteydessä sydän- ja verisuonitautien pahenemisesta aiheutuneisiin sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen viimeaikaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa 22/05/2015 9
10 WHO European Centre for Environment and Health, Bonn, Saksa (WHO-ECEH) Health risks of air pollution in Europe HRAPIE Project Projektiraportissa (2013) väestötutkimusten yhteenvedon pohjalta suositukset ulkoilman keskeisten ilmansaasteiden pitoisuusvaikutussuhteista kustannus-hyötyanalyysiä varten: Pienhiukkasille (PM 2.5 ) ja hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) tapahtuneeseen lyhytaikaiseen (24-tunnin) ja pitkäaikaiseen (vuoden vuosien) altistumiseen yhdistyneistä terveyshaitoista monipuolisin ja määrällisesti vahvin näyttö Otsonille (O 3 ) tapahtuneen lyhytaikaisen (8-tuntia) altistumisen vaikutuksista seuraavaksi eniten tietoa, ja pitkäaikaisen (vuoden vuosien) altistumisen vaikutuksista selvästi vähemmän tietoa Typpidioksidille (NO 2 ) tapahtuneen lyhytaikaisen (24-tuntia) ja pitkäaikaisen (vuoden vuosien) altistumisen vaikutuksista vähiten tietoa ja osa vaikutuksista yhdistyy samanaikaiseen PM-altistukseen (ns. double-counting mahdollisuus NO 2 :sta ei omaa kustannushyötyanalyysiä) 22/05/
11 Päästövähennykset EU-28 alueella nykylainsäädännöllä (1) ja tehostetuin toimin (6C) (CAFE 2013)
12 Suurimmat epävarmuustekijät päästövähennysten toteutumisessa EU-28 alueella (ml. Suomi) EU:n päättämiä kasvihuonekaasujen vähennyksiä ei toteuteta sovitulla tavalla, vaan päästöt lisääntyvät (mm. kivihiilen käyttö lisääntyy ydinvoiman ja Venäjän maakaasun vaihtoehtona) Myötävaikutuksena tuleviksi arvioidut pienhiukkaspäästöjen vähennykset eivät toteudu EU-tasolla ja useimmissa maissa kansallisesti sääntelemätön puun, muun biomassan ja hiilen käyttö kotitalouksien pienpoltossa + roskien poltto lisääntyvät voimakkaasti Syynä heikentynyt taloustilanne kotitaloudet haluavat / joutuvat säästämään lämmityskustannuksissa (Suomessa metsänomistajaa ilmaisen / halvan polttopuun hyvä saatavuus) EU:n Ecodesign-direktiivin yhteydessä neuvoteltavista uusien puun, muun biomassan ja hiilen pienpolttolaitteiden minimitehokkuus- ja enimmäispäästövaatimuksista ei saavuteta yksimielisyyttä ja asetuksen voimaantuloa lykätään pitkälle 2020-luvulle Merkittävään päästövähennykseen vuosissa vuosikymmenessä tarvittaisiin suuri muutos olemassa olevien pienpolttolaitteiden käytössä: hyväksytyt / kielletyt hajautetun energian tuotantotavat yhdyskunnissa, ympäristövyöhykkeet puunpoltolle, tiukempi päästökontrolli, hyvistä puun säilytys- ja polttotavoista valistaminen jne THL 12
13 WHO & UNECE / CLRTAP Task Force of Health Residential heating with wood and coal: health impacts and policy options in Europe and North America by Z. Chafe, M. Brauer, M-E Heroux, Z. Klimont, T. Lanki, R.O. Salonen and K.R. Smith (2015): Tutkittuun tietoon perustuva katsaus puun, muun biomassan ja hiilen pienpolton vaikutuksista väestön altistumiseen ja terveyshaittoihin sekä päästöjen ja altistumisen vähennyskeinojen tehosta erityisesti Euroopassa Päästöt kasvussa niistä seuranneista kohonneista ulkoilman PM pitoisuuksista ennenaikaista kuolemaa Euroopassa v (Suomessa arvioitu n. 260 kuolemaa v. 2000) Pitkäaikaisesta savuille altistumisesta ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista liian vähän tietoa Tutkittuja / vireillä olevia politiikkatoimia: päästörajat / energiatehokkuusvaatimukset, polttoaineen vaihto, pienpolton kielto huonon ilmanlaadun päivinä, tiedotuskampanjat, jne. Lisäksi tutkittu mm. sisäilman HEPA-suodatuksen tehoa 22/05/
14 Terveyshaitat puun pienpolttoa suosivissa länsimaisissa yhdyskunnissa (*Lanki ja Salonen 2009; Chafe ym. 2015) Lisääntynyttä päivittäistä kuolleisuutta muutamissa ulkomaisissa tutkimuksissa; vaikutus biomassan poltosta syntyneellä PM 2.5 :llä yhtä voimakas kuin liikenneperäisellä PM 2.5 :llä per massayksikkö (µg/m 3 ) Lisääntyneitä astman ja myös sydänsairauksien pahenemisia useissa ulkomaisissa tutkimuksissa Oireet, keuhkojen toiminta, sairaalan päivystysvastaanotolla käynnit Muita havaintoja: Keuhkoahtaumataudin pahentuminen Pienten lasten hengityselinoireet ja infektiot *Esiselvitys WHO:n ja UNECE ilmansaasteiden kaukokulkeumasopimuksen terveysryhmälle: THL 14
15 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla Puun käyttö väheni ja ilmanlaatu parani Suomen kaupungeissa 1960-luvulta alkaen helpomman ja siistimmän öljylämmityksen sekä kaupunkeihin rakennettujen kaukolämpöverkostojen myötä THL 15
16 Mitä puunpolton merkityksestä tiedetään? Puunpoltto väheni ~ 50% 1970-luvulla Lisääntynyt ~ 50% 2000-luvulla, erityisesti taajamissa 2010 käyttö n. 8 milj. kiinto-m 3 = 40% pientalojen lämmityksen primäärienergian kulutuksesta N. 40% prim. PM 2.5 päästöistä (FRES-malli, Karvosenoja N., SYKE ) Puun pienpolton muutos Puunpoltto, m 3 /v Pientalojen lkm 0 (rivitaloja) < (kattiloita) Puunpolton päästöt klapikattiloista, uuneista, varaavista takoista, saunankiukaista ym. ongelmana myös pääkaupunkiseudun pientaloalueilla: jopa yli 60% ( 5 µg/m 3 ) talvikauden PM 2.5 -pitoisuudesta (Saarnio ym. 2012)
17 Puun pienpolton päästöt Suomessa v (SYKE, Metla, Tilastokeskus) 40 % kaikista pienhiukkasten (PM 2.5 ; halkaisija 2,5 m) päästöistä 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää voimakkaasti lyhyellä aikavälillä erityisesti pohjoisilla alueilla Yli 80 % syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä 30 % haihtuvien, ei-metaani hiilivety-yhdisteiden (NMVOC) päästöistä Haisevia, ärsyttäviä yhdisteitä (mm. formaldehydi, akroleiini) kohottavat alailmakehän otsonipitoisuutta (lämmittävä vaikutus) 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä THL 17
18 Puun pienpolton savuille altistuminen Suomessa Suuri ajallinen ja paikallinen PM ja CO-pitoisuuden vaihtelu pientaloalueilla, hiukkaspäästöt voivat heikentää merkittävästi myös alueellista ilmanlaatua Talvikauden PM 2.5 -pitoisuudesta Helsingin keskustassa 17%-29% ja esikaupungeissa 31%-66% biomassan poltosta (Saarnio ym. 2012); Kotkan keskustassa 19% ja Kuopiossa 1980-luvulla rakennetun esikaupungin kaukolämpöalueella 23% Jatkuva altistuminen voimakkainta vanhoilla, tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla ei ole kaukolämpöä; saastehuiput arki-iltoina ja lauantaisin Suojaisa, heikkotuulinen ympäristö ja lämpötilainversio pakkasella kohottavat voimakkaasti saasteiden pitoisuuksia PM 2.5 :n ja noen sisäpitoisuus tutkimuksissa noin puolet ulkopitoisuudesta (vaihteleva osuus liikenteestä ja omasta takanpoltosta), kaasujen sisääntulo vaihtelee suuresti THL 18
19 Suojaisilla esikaupunkialueilla huonoin ilmanlaatu Wintertime months: 1,2,3,11,12 Helmikuu, µg/m
20 Vakavia terveyshaittoja pientalojen runsaasta puulämmityksestä Suomessa? (Kari Pasanen ym. 2013) Tutkimus puunpolton vaikutuksesta kuolleisuuteen HSY:n pientalovaltaisissa taajamissa Data: pienalueittaiset (250 m x 250 m) rekisteriaineistot: Kuolemansyy- ja väestötiedot Tilastokeskuksen ruututietokanta 1980 (lämmitysmuodot) Mallinnus: Neljä altistumisluokkaa puulämmityksen yleisyyden mukaan Vakioitu kuolleisuusriski altistumisluokittain verrattuna vähiten altistuneeseen referenssiväestöön Otettu huomioon muita vaikuttavia ja sekoittavia tekijöitä: ikä, sukupuoli, yksilötason sosioekonomiset erot, 5-vuotisperiodi, pientalotiheys, tuuliolosuhteet ym.
21 Puu (+muu) lämmityksen osuus 250x250 ruudulla 1980 Väestö Lentomelualue 21 22/05/2015 Presentation name / Author
22 Puunpolton savuille altistuminen lisäsi eniten sydän- ja verisuonitautikuolemia pääkaupunkiseudun pientaloalueilla (Pasanen ym. 2013) Aineistosta rajattu pois: lentomelualueet, vilkkaiden teiden ja rautateiden ympäristöt Keskitason + korkea altistus ( asukasta): yhteensä 2378 sydänkuolemaa ylimääräistä sydänkuolemaa / vuosi N. 500 ylimääräistä sydän-, verisuoni- ja hengityssairauskuolemaa 25 vuodessa
23 Päätelmiä tulisijapäästöjen haitallisuudesta Puun tavanomaisen, epätäydellisen palamisen päästöt yhtä haitallisia kuin fossiilisten polttoaineiden (hiili, raskas polttoöljy, vanha dieselöljy) käytöstä tulevat päästöt Huonoilla tekniikoilla isot hiukkaspäästöt ja paljon haitallisia yhdisteitä hiukkasissa (esim. PAH-yhdisteitä, orgaanisia happoja) Myös isot hään ja haisevien / ärsyttävien / syöpävaarallisten orgaanisten kaasujen (VOC) päästöt Puunpolton päästöjen koostumus suurelta osin samanlaista kuin tupakansavu Uusille pienkattiloille ja tulisijoille hyötysuhdevaatimukset ja päästörajat mahdollisimman pian Ohjauskeinoja myös vanhojen nopeutettuun uusimiseen (esim. määräaikoja uusimiselle, pieni investointituki) Nopein päästövähennyskeino on nykyisten puunpolttolaitteiden oikea käyttö, ja ilman vesivaraajaa olevien kitupoltto -klapikattiloiden kieltäminen tiheään asutetuilla kaava-alueilla (yksi tällainen pääasiallisena keskuslämmittimenä käytetty laite vastaa vuosipäästöiltään sataa - tuhatta vähäpäästöistä varaavaa takkaa) THL 23
24 THL 24
25 AIRHEALTH-tutkimusauto: paikallisten päästöjen yhteys väestön altistumiseen + terveys- ja viihtyvyysongelmiin Raimo O. Salonen, Pekka Taimisto, Arto Pennanen, Anni-Mari Pulkkinen & Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojelun osasto, Kuopio KIITOS!
Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia
Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien
LisätiedotPuun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?
Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)
LisätiedotPuun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä
Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti YmV-asiantuntijakuuleminen 25.10.2016 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta
LisätiedotPuunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit
Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla
LisätiedotMustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen
Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1 Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa
LisätiedotUlkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa
Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.12.2016 THL 1 PUUTE / INKA-ILMA tutkimusryhmä 2014-2016 THL Raimo Salonen Kari Pasanen Anni-Mari Pulkkinen
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotRiskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia
Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotPienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö
Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö 11.9.2017 Anni-Mari Pulkkinen 1 Intro: Lisääntyvää näyttöä siitä, että pienhiukkasten lähilähteillä (liikenne,
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 7.2.2017 Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen 8.2.2017 Mikko Paunio, Lääkintöneuvos sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotUlkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveys,
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotPuun pienpolton savut
Raimo O. Salonen, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Kari Pasanen, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
LisätiedotPäästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään? SYKE Ilmasto ja ilmansuojelu -ryhmä Niko Karvosenoja Kaarle Kupiainen Mikko Savolahti Ville-Veikko Paunu
LisätiedotPUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT
PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili
LisätiedotEnergiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen
LisätiedotUlkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin
LisätiedotHSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014
Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotKANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA 2030 Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Kansallinen ilmansuojelutyöryhmä ISO 2030 tehtävät 1. Päästökattodirektiivin
LisätiedotIlmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)
Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset
LisätiedotUlkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ympäristöterveyden
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?
Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma? Ilmansuojelupäivät 22-23.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300
Lisätiedot40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta
Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus 40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 19.8.2015 19.8.2015 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva
LisätiedotMiten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan
Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotSisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti
Heli Lehtomäki 1,2, Antti Korhonen 1,2, Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle
Lisätiedotdiesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille
Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa
LisätiedotIlmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY
Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin
LisätiedotPuunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot
Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä Ilmansuojelupäivät 21.8.2019 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus Ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Pienhiukkaset ovat haitallisin ympäristöaltiste!
LisätiedotPuun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?
Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä? 40. Ilmansuojelupäivät, 19.8.2015 Tommi Ekholm, VTT tommi.ekholm@vtt.fi Lämmitystekniikoiden päästöt Puun pienpoltto, mahdollisuus päästövähennyksiin?
LisätiedotKeinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi
Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista
LisätiedotKivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.
Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE 8.2.2018 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli sopii
LisätiedotPyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille
Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille Tutkija DI Taina Siponen 20.8.2018 Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille / Taina Siponen 1 Taustaa Kaupunkiympäristössä autoliikenne on yksi keskeinen
LisätiedotAsumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin
LisätiedotHiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.
Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.2018 Yleistä hiukkasten lukumääräpitoisuudesta ja keuhkodeposoituvasta
LisätiedotHSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun
HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.2016 21.3.2016 Jarkko Niemi 1 Nykytilanne: liikenne
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotUusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi Ville-Veikko Paunu, C. Geels, M.S. Andersen, C. Andersson, J.H. Christensen, B. Forsberg, T. Gislason, O. Hänninen, U. Im, A. Jensen,
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotTerveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet
76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotTulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin
Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotIlmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto
Ilmansaasteiden terveyshaitat ja kustannukset Timo Lanki THL Kuopio Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Kuolleisuus (KEIJU-projekti) 2015 WEM 2030 Energiantuotanto ja teollisuus
LisätiedotRaimo O. Salonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Pienpolton terveysriskit Raimo O. Salonen LKT, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio Cleen-työpaja, Vantaa 18.2.2010 Ympäristöaltisteiden aiheuttamat terveyshaitat
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,
LisätiedotPuunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa
Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö
LisätiedotBC työpaja 11.11.2013, Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance
Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions (MACEB) Arktisen alueen lämpenemisen hillintä kontrolloimalla Euroopaan mustahiilipäästöjä BC työpaja 11.11.2013, Helsinki LIFE+
LisätiedotIHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE
IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
Lisätiedotkehittämisen tueksi Raimo O. Salonen LKT, dosentti Kansanterveyslaitos (KTL) Ympäristöterveyden osasto PL 95, 70701 Kuopio
Puun pienpolton terveyshaittatutkimusta uusien teknologioiden kehittämisen tueksi Raimo O. Salonen LKT, dosentti Kansanterveyslaitos (KTL) Ympäristöterveyden osasto PL 95, 70701 Kuopio LIITU-päivä 04.05.2006
LisätiedotSensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla
Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla Ilmansuojeluyhdistyksen syysseminaari 23.11.2017 FT Anu Kousa, ilmansuojeluasiantuntija HSY HSY:n ilmanlaadun mittausverkko
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotTilannekuvaukset
Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotSuodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa
Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat
LisätiedotBernd Kölmel, Ulrike Trebesius, Hans-Olaf Henkel, Joachim Starbatty ECR-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/19 19 Bernd Kölmel, Ulrike Trebesius, Hans-Olaf Henkel, Joachim Starbatty Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon Kalifornian osavaltion typpidioksidipäästöjen rajaarvon
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotPienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla
Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Matthew Bloss, Aku Helin, Joel Kuula, Kimmo Teinilä Erikoistutkija Ilmatieteen
LisätiedotHE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi
HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotKaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT
Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT INKA-ILMA/EAKR päätösseminaari 17.8.2017 Taustaa: mittaus-
LisätiedotTULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy
TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ 8.2.2017 TSY:n tervetuliaissanat Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy Tervetulotoivotus! Yksi Suomen 100-vuotisjuhlatapahtumista: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry Helsingin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPuun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen
Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä HSY Tutkimusseminaari 8.11.2018 1 Esityksen sisältö Puun pienpoltto
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotEpävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
Lisätiedot