HYVÄ JA ENERGIATEHOKAS SISÄYMPÄRISTÖ Jorma Railio (LVI-talotekniikkateollisuus) jorma.railio@teknologiateollisuus.fi www.lvi-ttt.fi 6.11.2009
LYHYT HISTORIAKATSAUS -1960-luku: paikalla kootut kanavat tiiviys, tasapainotus ja puhdistettavuus lähes tuntemattomia käsitteitä 1970-luku: ensimmäinen tiiviysluokitus (Eurovent) -> luokat A ja B (HUOM! A on huonoin tiiviysluokka) 1970- luku: tehdasvalmisteisten kanavien läpimurto alkaa 1980-luku: tiiviysluokka C otetaan käyttöön (Ruotsi) 1986-1987: D2, uusia ajatuksia -tiiviysluokitus myös ilmankäsittelykoneille -tiiviys noteerataan MÄÄRÄYSTASOLLA -huomiota myös puhtauteen / puhdistettavuuteen -käytännön ohjeistusta -> RYL
LYHYT HISTORIAKATSAUS (2) 1990- luku: -luokka D käytännön ohjeisiin (Ruotsi) -puhdistettavuudesta esistandardi ENV 12097 (keskittyy puhdistusluukkuihin) -Sisäilmastoluokitus 1995 -SM:ltä säädöksiä rajautuvat paloturvallisuuteen -Eurovent- suositukset -keskustelut Suomessa käyntiin 1990- (Jouko Airasvaara) 2000-2004 -Sisäilmastoluokitus 2000 rakennustöiden ja ilmanvaihdon puhtaus!! -Puhtauden arviointi mm. visuaalinen menetelmä -eurooppalaiset kanavastandardit -tiiviys: EN 12237, EN 1507 -aloite puhdistajan ammattitutkinnosta (Jouko Airasvaara) 2003: D2:ssa mukaan luokat D ja E hatarimmat luokat unohdetaan sekä kanaville että ilmankäsittelykoneille. Puhtauteen lisää huomiota/määräys: Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se on ennen rakennuksen käyttöönottoa puhdas ja sen puhtautta on helppo ylläpitää
ARKIREALISMIA (poimintoja) Pölykertymä hiljattain puhdistetussa kohteessa 5 500 g/m2 (suositus uusissa 1) Kanaviston vuodot: monissa vanhoissa kohteissa luokka A tai jopa huonompi Ilmavirtojen poikkeamat suunnitteluarvosta uudessa kohteessa +10-20% ->samassa kohteessa 2 vuoden käytön jälkeen +20-90% (keskimäärin -20) Tilanne on paranemassa mutta hitaasti
MIKSI SISÄILMASTO ON TÄRKEÄ?
SISÄILMA ON LÄHIN YMPÄRISTÖMME. Vietämme ajastamme lähes 90% sisällä. Kaupunkilaiset käyttävät tänä päivänä ajastaan runsaat 85% sisätiloissa, lähes 10% liikenteessä ja vain noin 5% ulkona. Silti edelleenkin kiinnitämme sisäilman laatuun vähemmän huomiota kuin ulkoilman laatuun, joka sekin on tärkeä asia sisäilman laadun kannalta
MITÄ ME TARVITSEMME? Tarvitsemme päivittäin elääksemme noin 1 kg kiinteää ravintoa, 3 kg nestemäistä ravintoa, Mutta tarvitsemme noin 20 kg (17 000 litraa) ilmaa joka päivä! Pidämme ruoan ja juoman laatua ja sen jatkuvaa valvontaa itsestäänselvyytenä. Entä hengitysilmamme laatu??
SISÄILMAN LAATU VAIKUTTAA TERVEYTEEN JA VIIHTYVYYTEEN Sisäilman laadun voi aistia helposti nenällä vain tullessamme ulkoa sisälle. Sisällä hajuaisti turtuu. Monet ilman epäpuhtaudet ovat huonosti aistein havaittavissa muutamaa (radon, hiilimonoksidi) emme aisti lainkaan. Ilman lämpötila on merkittävä viihtyyisyystekijä. Sopiva lämpötila tuntuu mukavalta liian lämpimässä hikoilemme, liian kylmässä palelemme. on arvioitu, että huonosta sisäilmastosta aiheutuu Suomessa vuosittain noin kolmen miljardin euron taloudelliset menetykset (Terve Talo ohjelma)
SISÄILMA ON MERKITTÄVÄ TUOTTAVUUSTEKIJÄ TOIMISTOISSA, KOULUISSA Ilman lämpötila vaikuttaa henkiseen suorituskykyymme. Kesähelteillä huomaamme helposti, että keskittymistä vaativa työ ei suju Samoin tunkkaisessa ilmassa ajatus karkaa... Lämpötilan vaikutus tuottavuuteemme on jo rahassakin mitattavissa. Muiden tekijöiden kuten ilman puhtauden, kosteuden, melun tai valaistuksen vaikutus osataan arvioida vasta karkealla tasolla. Tiedämme kuitenkin: investointi hyvään sisäilmaan kannattaa! Lisätietoja: Tuottava toimisto 2005- loppuraportti REHVA Guidebook 6 (Seppänen et al.) ks. seuraava kalvo>
ILMA PUHTAANA SISÄÄN Ulkoilmassa on epäpuhtauksia, mm. terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Varsinkin kaupunki-ilma likaantuu jatkuvasti liikenteen, teollisuuden ja muiden epäpuhtauslähteiden vaikutuksesta. epäpuhtauksien liikkuminen tuulen mukana ei tunne taajamarajoja eikä edes valtakunnan rajoja. Herkimmin kulkeutuvat nimenomaan pienet hiukkaset, jotka ovat ihmisen terveydelle kaikkein haitallisimpia
ILMA PUHTAANA SISÄÄN (2) Tuloilman suodatuksella estetään epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan. Ilmansuodatusta tarvitaan ennen kaikkea ihmisen terveyden ja viihtyvyyden vuoksi. Myös ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ja monet tuotantoprosessit ja herkät laitteet edellyttävät ympäröivältä ilmalta puhtautta. Tehokas sisälle tulevan ulkoilman suodatus on mahdollista vain, jos tuloilma tuodaan sisään huonetiloihin koneellisesti.
MIKSI PUHUMME ENERGIASTA?
EMME VOI ENÄÄ LISÄTÄ ENERGIAN KULUTUSTAMME Ilmastonmuutos on tämän päivän kuuma keskustelunaihe. Energiankäytön lisääntymisen vaikutukset ilmaston lämpenemiselle ovat ilmeiset. Poliittisella tasolla valmistellaan yhä haastavampia ilmastonmuutoksen torjuntastrategioita ja yhä kauemmas tulevaisuuteen. EU miettii jo tavoitteita aina vuoteen 2100 saakka Poliittisista keskusteluista on toki pitkä matka päivittäisiin käytännön toimenpiteisiin, mutta suunta on ilmiselvä: Meidän on vähennettävä energian kulutustamme! Ilmastonmuutosta edelleen vähätellään siellä täällä, mutta: JOS KAUHUSKENARIOT PITÄVÄTKIN PAIKKANSA, ON MEILLÄ TODELLA VÄHÄN AIKAA TORJUA ILMASTONMUUTOS HALLITUSTI
RAKENNUKSET - SUURKULUTTAJA Rakennukset aiheuttavat päästöistä ( kasvihuonekaasut ) Suomessa noin 30 %. Euroopassa myös Suomessa - rakennusten osuus koko energiankulutuksesta on lähes 40%
EPBD - RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:n jäsenmaat ovat Kioton sopimuksessa sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008-2012 mennessä. Energiankulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja EU:ssa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys DIREKTIIVI UUSITTAVANA LOPULLISTA EHDOTUSTA ODOTETAAN VIELÄ 2009 AIKANA
Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) -linkki YM:n ajankohtaissivulle: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=94247&l an=fi kansallisia velvoitteita: -energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset energiatehokkuuden indikaattorit energiatehokkuuslaskelmat -energiatodistus -lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset
ILMANVAIHTO VÄLTTÄMÄTÖN MUTTA ENERGIAA KULUTTAVA Tarkoituksenmukaisen sisäympäristön tuottamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavan ilmanvaihdon osuus rakennusten energiankulutuksesta on noin kolmannes
ENERGIATEHOKKUUS on muutakin kuin pieni ENERGIANKULUTUS Energiatehokkuus tarkoittaa halutun palvelun tuottamista mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Tässä tapauksessa tuotettavana palveluna on terveellinen ja viihtyisä ja yksikäsitteisesti määritelty - sisäympäristö, direktiivin sanoin rakennuksen standardoituun käyttöön liittyvä lämmitys, veden lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja valaistus Energiansäästö ei saa aiheuttaa sisäilman laadun huononemista
-HYVÄ SISÄILMA PUHDAS, ENERGIATEHOKAS ILMANVAIHTO > ELÄMISEN LAATUA
Poimintoja / Clima 2007 (lähde: Sisäilmauutiset syyskuu 2007) On täysin mahdollista yhdistää hyvä sisäilma ja energiatehokkuus Ero huonon sisäilman ja erittäin hyvän sisäilman välillä energiankulutuksessa on erittäin pieni, mutta vaikutukset työn tuottavuuteen ja ihmisen terveyteen ovat tilastollisesti merkittävät (OLLI SEPPÄNEN)
ENERGIATEHOKAS ILMANVAIHTO onko se mahdollista? Voimmeko samanaikaisesti sekä parantaa sisäilman tervellisyyttä ja viihtyvyyttä että vähentää ilmanvaihdon energiantarvetta? Kysymys on siitä, kuinka hyvin asiat tehdään! -> TEHDÄÄN KERRALLA OIKEIN -> ILMAA OIKEA MÄÄRÄ OIKEAAN AIKAAN JA OIKEAAN PAIKKAAN - TASAPAINOTUS -> PIDETÄÄN KUNNOSSA JA PUHTAANA Tarvitaan uusi kulttuuri ja sille osaavat tekijät!!
Toimiva ilmanvaihto on Puhdas Tiivis Tasapainotettu Hallittu Tarpeenmukainen Energiatehokas
LÄMPÖ TALTEEN! KÄYTÄ ILMANVAIHTOA TARPEEN MUKAAN! Lämmöntalteenotolla (LTO) voidaan sisään tulevan ilman lämmitystarpeesta hoitaa jopa 90% Lämmön talteenottokaan ei poista ilmanvaihdon tarpeenmukaisen käytön hyötyjä Sisätilojen ollessa tyhjillään (toimistotilat öisin ja viikonloppuisin, työssäkäyvien kodit työaikaan jne.) tarvitaan pieni ilmavirta poistamaan rakenteista ja sisustuksesta lähtevät epäpuhtaudet. Ilmanvaihdon tehostusta tarvitaan lyhytaikaisesti esim. ruoanlaiton aikana. Hyvin poikkeukselliset tehostustarpeet (perhejuhlat yms.) voidaan hoitaa myös ikkunatuuletuksella
HUOMIOTA LAITTEISIIN, SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN Myös ilman kuljettaminen paikasta toiseen kuluttaa energiaa. Puhaltimien sähkönkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota Tuotteiden energiatehokkuuteen ja myös ympäristökuormituksiin uusia säädöksiä valmisteilla EuP-direktiivi *)(Energy-using Products) Ilmanvaihtojärjestelmän huolellinen suunnittelu käsittää laitteiden oikean valinnan ja mitoituksen. Suunnitelmien huolellinen dokumentointi palvelee rakennuksen lopullisia käyttäjiä koko rakennuksen eliniän ajan. RAKENNUSAIKANA: PUHTAUS TASAPAINOTUS Rakennusta käyttöön otettaessa kannattaa järjestelmien ja laitteiden toiminta tarkastaa huolella. SISÄYMPÄRISTÖN JA ENERGIATEHOKKUUDEN TAVOITTEET OHJAAMAAN TOTEUTUSPROSESSIA!! *) linkki vie Teknologiateollisuus ry:n EuP-infosivulle
KÄYTÄ ILMANVAIHTOA OIKEIN MUISTA MYÖS YLLÄPITO JA HUOLTO on itsestäänselvää, että viemme auton säännöllisesti huoltoon olemme myös valmiit maksamaan huollosta sisäympäristöämme ylläpitävä tekniikka jää liian usein oman onnensa nojaan PUHDAS JÄRJESTELMÄ tulisi myös olla itsestäänselvys!!
LYHYT HISTORIAKATSAUS (3) 2007 ammattitutkinnon perusteet käytäntöön -> ensimmäiset ammattitutkinnot 2007 REHVA Guidebooks 2008 Oppikirja /OpH Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja tasapainotus 2008 Sisäilmaluokitus 2008 tiukentuneet puhtaussuositukset 2009 pren 15780 Cleanliness of ventilation systems -mahdollisesti eurooppalainen standardi 2011 2010- uusituvat rakentamismääräykset yhä enemmän huomiota energiatehokkuuteen 2009- IV puhtaaksi hanke - Teknologiasta tuotteiksi -Ammattimainen liiketoiminta hyvä sisäympäristö energiatehokkaasti!!
!! LISÄTIETOJA!!?? TIETOJEN PÄIVITYS?? LVI-talotekniikkateollisuus ry:n sivut www.lvi-ttt.fi www.fambsi.fi (in English) -> omat julkaisut tietoiskuja ajankohtaisista aiheista -> linkkisivut linkkejä mm. kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön -> tapahtumakalenteri Suomen rakentamismääräyskokoelma Sisäilmastoluokitus