Metsäalan perustutkinto Ammatillisen peruskoulutuksen peruste
Metsäalan perustutkinto: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli neljännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankinta, metsien monikäyttö ja metsien suojelu. Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia yrittäjänä. Perusteen nimi Metsäalan perustutkinto Määräyksen diaarinumero 67/011/2014 Korvattavat määräykset Ei asetettu Koulutuskoodit Metsäalan perustutkinto (361301) Osaamisalat Metsäenergian tuotannon osaamisala (1632) Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala (1588) Metsäkoneasennuksen osaamisala (1623) Metsätalouden osaamisala (1587) Tutkintonimikkeet Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja (10127) Metsäkoneenkuljettaja (10081) Metsäkoneasentaja (10128) Metsäenergian tuottaja (10134) Voimaantulo 01.08.2016 Voimassaolon päättyminen Ei asetettu
Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen... 1 2. Metsäalan perustutkinnon tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 8 3. Ammattialan kuvaus... 9 4. Ammattialan arvoperusta... 10 5. Tutkinnon tavoitteet... 11 5.1. Metsätalouden osaamisala... 11 5.2. Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala... 12 5.3. Metsäkoneasennuksen osaamisala... 12 5.4. Metsäenergian tuotannon osaamisala... 12 6. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 13 7. Tutkinnon osat... 15 7.1. Energiapuun jalostus, 15 osp... 15 7.2. Energiapuun korjuu, 50 osp... 20 7.3. Energiapuun korjuukoneen käyttö, 10 osp... 30 7.4. Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp... 35 7.5. Huippuosaajana toimiminen, 15 osp... 39 7.6. Kalastusmatkailu, 10 osp... 45 7.7. Koneellinen puunkorjuu, 20 osp... 49 7.8. Koneellinen puutavaran valmistus, 55 osp... 53 7.9. Koneelliset metsänparannustyöt, 55 osp... 59 7.10. Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp... 67 7.11. Luontomatkailu, 10 osp... 71 7.12. Lyhytkiertoviljely, 10 osp... 75 7.13. Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 10 osp... 80 7.14. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp... 84 7.15. Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp... 93 7.16. Metsäenergian hankinta, 20 osp... 102 7.17. Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp... 105 7.18. Metsäkoneen käyttö, 10 osp... 114 7.19. Metsäkoneiden huolto, 35 osp... 119 7.20. Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 30 osp... 127 7.21. Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, 50 osp... 135 7.22. Metsäluontopalvelujen tuottaminen, 65 osp... 141 7.23. Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottaminen, 65 osp... 149 7.24. Metsänhoitotyöt, 15 osp... 157 7.25. Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp... 160 7.26. Metsästysmatkailu, 10 osp... 164 7.27. Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 15 osp... 168 7.28. Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp... 171 7.29. Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus, 15 osp... 177 7.30. Puun jatkojalostus, 20 osp... 180 7.31. Puutavaran autokuljetus, 55 osp... 183 7.32. Puutavaran lähikuljetus, 55 osp... 189 7.33. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp... 195 7.34. Turvetuotanto, 15 osp... 205 7.35. Turvetuotanto ja varastointi, 50 osp... 210 7.36. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp... 219 7.37. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp... 222 7.38. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp... 261 7.39. Yrityksen johtaminen, 10 osp... 277 iii
Metsäalan perustutkinto 7.40. Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 281 7.41. Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp... 287 iv
1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Metsäalan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa, metsätalouden osaamisalan (metsuri-metsäpalvelujen tuottaja), metsäkoneenkuljettajan osaamisalan (metsäkoneenkuljettaja), metsäkoneasennuksen osaamisalan (metsäkoneenasentaja) ja metsäenergian tuotannon osaamisalan (metsäenergiantuottaja). Pakolliset tutkinnon osat AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp, P Metsätalouden osaamisala 65 osp metsuri-metsäpalvelujen tuottaja. Valitaan TOINEN seuraavista tutkinnon osista 65 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottaminen, 65 osp Metsäluontopalvelujen tuottaminen, 65 osp Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala 85 osp metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 30 osp, P LISÄKSI valitaan YKSI seuraavista tutkinnon osista 55 osp Koneellinen puutavaran valmistus, 55 osp Puutavaran autokuljetus, 55 osp Koneelliset metsänparannustyöt, 55 osp Puutavaran lähikuljetus, 55 osp Metsäkoneasennuksen osaamisala 85 osp metsäkoneasentaja Metsäkoneiden huolto, 35 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, 50 osp Metsäenergian tuotannon osaamisala 85 osp metsäenergian tuottaja 1
Tutkinnon muodostuminen Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp, P LISÄKSI valitaan TOINEN seuraavista tutkinnon osista 50 osp Energiapuun korjuu, 50 osp Turvetuotanto ja varastointi, 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat Metsätalouden osaamisala 40 osp metsuri-metsäpalvelujen tuottaja. Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 15 osp Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus, 15 osp Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp Puun jatkojalostus, 20 osp Metsäenergian hankinta, 20 osp Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp Luontomatkailu, 10 osp Metsästysmatkailu, 10 osp Kalastusmatkailu, 10 osp Metsänhoitotyöt, 15 osp Yrityksen johtaminen, 10 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Li- 2
Tutkinnon muodostuminen säksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala 20 osp metsäkoneenkuljettaja Jos on valittu tutkinnon osa Koneellinen puutavaran valmistus, Koneelliset metsänparannustyöt tai Puutavaran lähikuljetus 20 osp Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp Metsäkoneen käyttö, 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö, 10 osp Koneellinen puunkorjuu, 20 osp Energiapuun jalostus, 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 10 osp Turvetuotanto, 15 osp Lyhytkiertoviljely, 10 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Jos on valittu tutkinnon osa Puutavaran autokuljetus 20 osp 3
Tutkinnon muodostuminen Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp Valitaan lisäksi 10 osp seuraavista tutkinnon osista 10 osp Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp Metsäkoneen käyttö, 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö, 10 osp Koneellinen puunkorjuu, 20 osp Energiapuun jalostus, 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 10 osp Turvetuotanto, 15 osp Lyhytkiertoviljely, 10 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osptämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Metsäkoneasennuksen osaamisala 20 osp metsäkoneasentaja Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp Metsäkoneen käyttö, 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö, 10 osp Koneellinen puunkorjuu, 20 osp 4
Tutkinnon muodostuminen Energiapuun jalostus, 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 10 osp Turvetuotanto, 15 osp Lyhytkiertoviljely, 10 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Metsäenergian tuotannon osaamisala 20 osp metsäenergian tuottaja Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp Koneellinen puunkorjuu, 20 osp Energiapuun jalostus, 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 10 osp Turvetuotanto, 15 osp Lyhytkiertoviljely, 10 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp 5
Tutkinnon muodostuminen Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp, P VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 10 osp Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaami- 6
Tutkinnon muodostuminen sen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 7
2. Metsäalan perustutkinnon tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Metsäalan perustutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen määräyksessä Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisissa perustutkinnoissa (27/011/2015). 8
3. Ammattialan kuvaus Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat satojen vuosien ajan auttaneet pitämään maaseudun asuttuna sekä työllistäneet maamme väestöä. Metsät ovat myös olleet monien taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Metsillä ja puilla on ollut aina tärkeä merkitys suomalaisten vanhoissa uskonnoissa ja uskomuksissa. Tämä seikka lienee osaltaan syynä siihen, että suomalaisten suhde metsiin on vieläkin läheinen ja lämmin. Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsäklusterilla tarkoitetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, alan kone- ja laitevalmistajien, metsäteollisuuden kemikaaleja valmistavien yritysten, automaatioyritysten, pakkausteollisuuden, graafisen teollisuuden, energiayritysten, logistiikka- ja konsulttiyritysten sekä niihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen muodostamaa osaamiskeskittymää. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden ohella metsäkoneiden valmistuksesta ja koneellisesta tavaralajimenetelmään perustuvasta puunkorjuusta on muodostunut yksi maamme huipputeknologian käyntikorteista maailmalla. Suomalaiset valmistavat esimerkiksi suurimman osan maailman puunkorjuukoneista ja muutkin metsäalan yrityksemme ovat teknologiajohtajia maailmalla. Metsäala on se metsäklusterin osa, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Se sisältää maamme tärkeimmän luonnonvaran, metsän, kestävän hoidon ja käytön. Nyt voimia yhdistetään huippuosaamisen keskittymäksi, jossa ovat mukana johtavat metsäteollisuusyritykset, kone- ja laitevalmistajat sekä alan yliopistot, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. Metsäklusterin työpaikkoja on koko maassa noin 200 000 ja metsäteollisuudessa työskentelee noin 80 000 henkilöä. Metsäalalla työskentelevien määrä on noin 25 000. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat metsäkoneenkuljettajat, metsurit, metsäkoneasentajat, puutavara-autonkuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät (ml. turvekoneiden kuljettajat), taimitarhatyöntekijät ja metsäalan esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Eri selvitysten mukaan metsäkoneenkuljettajia, metsureita ja puutavara-autonkuljettajia sekä bioenergia-alan työntekijöitä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä kasvava määrä. 9
4. Ammattialan arvoperusta Metsän ja puun arvostus kasvaa tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille. 10
5. Tutkinnon tavoitteet Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsäalan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Metsäalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Metsäalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon omassa työssään lähialojen ammattilaisten tehtävät. Metsäalan ammattilainen tekee työnsä metsälainsäädännön sekä metsänhoito-, puun- ja metsäenergianhankintaohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee metsässä kestävän metsätalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä, osaa tehdä työmenekkija kustannuslaskelmia sekä osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Metsäalan ammattilaisen on osattava lukea sekä metsänhoitoon että puunhankintaan liittyviä suunnitelmia. Hänellä on metsäalalla vaadittavat hyvät motoriset valmiudet. Hän ottaa huomioon työssään muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, joista ympäristöasiat ovat tärkeimpiä. Metsäalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantojaan selkeästi ja luottamusta herättäen. Metsäalan ammattilainen noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työn turvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävien toimien huomioonottamista. Metsäalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon ympäristölainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan asiakkaan tai metsänomistajan kysymyksiin esimerkiksi metsien uudistamismenetelmien tai erilaisten hakkuutapojen ympäristövaikutuksista. Metsäalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee myös yrittämisen perusvalmiudet. Kansainvälisen metsäalan ammattilaisen taitoja ovat kansainvälisissä tehtävissä vaadittava vieraan kielen taito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 5.1. Metsätalouden osaamisala Metsätalouden osaamisalan suorittanut metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa tehdä metsänhoidon ja puunkorjuun manuaalisia töitä tai metsäluontoon, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä töitä. Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen 11
Tutkinnon tavoitteet osaa uudistaa metsää manuaalisesti kylvämällä ja istuttamalla. Hän osaa määrittää taimikoiden ja kasvatusmetsien harvennustarpeet metsäsuunnitelman avulla. Lisäksi hän osaa raivata, perata ja harventaa puustoa metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Hän osaa myös mitata sekä pysty- että hakattua puuta. Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa käyttää metsäalan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja viljelymateriaaleja. Metsäpalvelujen tuottamiseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen voi suuntautua luonto- ja ympäristörakentamiseen, metsiin liittyvien matkailupalvelujen tuottamiseen tai metsien monikäytön osaajaksi. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. 5.2. Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan suorittanut voi erikoistua koneelliseen puutavaran valmistamiseen, puutavaran lähikuljetukseen tai puutavaran autokuljetukseen. Koneelliseen puutavaran valmistamiseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Puutavaran lähikuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa kuljettaa metsätraktorilla puutavaraa laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti. Puutavaran autokuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa kuljettaa puutavaraa metsästä käyttöpaikalle. Metsäkoneenkuljettaja osaa paikantaa ja rajata leimikon sekä hakkuualueen paikkatietojärjestelmää ja työmaakarttoja hyväksikäyttäen. Hän osaa käyttää työssään tietoteknisiä laitteita. Hän osaa tehdä metsäkoneiden tai puutavara-auton käyttökunnossapitoon liittyvät työtehtävät sekä raportoida korjaustarpeista. Hän myös osaa toimia yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. 5.3. Metsäkoneasennuksen osaamisala Metsäkoneasennuksen osaamisalan suorittanut osaa metsäkoneiden toimintakaavioiden sekä mittaus- ja vianhakuohjelmien avulla määrittää viat sekä tehdä moottorin, voimansiirron, hydrauliikan sekä sähköjärjestelmän huolto- ja korjaustyöt.. Hän osaa säätää nykyaikaisen hakkuukoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmän sekä asentaa niihin ohjelmat. Hän myös osaa testata metsäkoneen toimivuuden turvallisesti ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Hän osaa käyttää huolloissa ja korjauksissa käytettäviä yleisimpiä työ- ja mittavälineitä. Metsäkoneasentaja osaa käsitellä huollossa ja korjauksissa syntyviä jätteitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.4. Metsäenergian tuotannon osaamisala Metsäenergian tuotannon osaamisalan suorittanut osaa suunnitella, korjata ja varastoida suuntautumisensa mukaisesti energiapuuta tai turve-energiaa. Hän osaa tehdä energiapuun korjuussa tai turvetuotannossa käytettävien koneiden huolto- ja kunnossapitotyöt. Hän osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden sekä yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Turvetuotantoon suuntautunut metsäenergian tuottaja osaa tehdä myös turvetuotantoalueen kunnostustyöt sekä valmistella tuotantoalueen jälkikäyttöön. Metsäenergian tuottajan osaamisalan suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. 12
6. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen 13
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 14
7. Tutkinnon osat 7.1. Energiapuun jalostus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä työsuunnitelman energiapuun jalostustyömaalle tai suunnitella energiapuun jalostuksen työt tehdä haketus-, murskaus- tai muuta jalostustyötä varastoida energiapuutuotteet varmistaa käyttämiensä koneiden ja laitteiden toimintakunnon sekä tekee poltto- ja muiden nesteiden täytöt ja tarkastukset varmistaa työnsä paloturvallisuuden ja toimittaa työssä syntyvät jätteet niille kuuluville paikoille määritellä työn kustannukset ja mahdollisuutensa toimia energiapuun korjuu- tai jalostusyrittäjänä tehdä työn ottaen huomioon työtä koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet ottaa työssään huomioon asiakkaan ja yrittäjän odotukset ottaa työssään huomioon turvallisuuden, terveyden ja ergonomian. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työsuunnitelman energiapuun korjuutyömaalle tai suunnittelemalla energiapuun jalostuksen työt. Hän tekee korjuu- tai jalostustyön sekä varastoi tuotteen työssä yleisesti käytetyillä koneilla ja laitteilla. Hän tekee koneiden ja laitteiden päivittäiset huolto- ja kunnossapitotyöt. Tutkinnon suorittaja lisäksi hinnoittelee työnsä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 15
Arviointi 1.TYÖPROSESSIN HALLINTA Työn suunnittelu suunnittelee energiapuun jalostuksen rutiinityöt ohjeiden mukaisesti suunnittelee energiapuun jalostuksen ohjeiden mukaisesti suunnittelee energiapuun jalostuksen ohjeiden mukaisesti ja soveltaa tarvittaessa ohjeita Työn kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen toteuttaminen tekee rutiinityöt suunnitelman mukaisessa järjestyksessä toimii useimmiten omaaloitteisesti ja ahkerasti tekee työn suunnitelman mukaisessa järjestyksessä toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera tekee työn suunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Muuttaa työjärjestystä tarvittaessa toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera sekä työtään kehittävä Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen valmistaa energiapuuta tai puujalosteita laatuohjeen mukaisesti ohjattuna arvioi työjälkensä vaikutuksia energiapuun tai jalosteen laatuun tekee työnsä siten, että energiapuussa tai energiapuujalosteessa löytyy joitakin laatuohjeesta poikkeavia aineksia arvioi työjälkensä ohjeiden mukaisen laatuvaatimusten täyttymisen tekee työn niin, että energiapuu tai energiapuujaloste on laatuohjeen mukaista seuraa työn tulostaan ja työtapojaan. Arvioi työn tuloksen ja työtavan vaikutuksia työn tuottavuuteen ja energiapuun tai jalosteen laatuun ja muuttaa työskentelyään havaintojensa perusteella Kustannustehokas ja tuloksellinen toimiminen määrittelee energiapuun haketukselle tai muulle jalostukselle tarvittavan työajan arvioi työtään suhteessa määrällisiin tavoitteisiin. määrittelee energiapuun haketukselle tai muulle jalostukselle hinnan annetuilla yksikköhinnoilla arvioi energiapuun korjuun tai jalostuksen tarjoamia mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. määrittelee energiapuun haketukselle tai muulle jalostukselle hinnan yleisen kustannusrakenteen mukaisesti arvioi realistisesti omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä energiapuun korjuussa tai jalostuksessa. 16
2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Koneiden ja laitteiden käyttäminen tekee koneelle ja laitteille työn aloitukseen liittyvät perustoimenpiteet käsittelee konetta ja laitetta hallitusti, mutta toiminta on vielä hidasta tekee koneelle ja laitteille työn aloitukseen liittyvät toimenpiteet käsittelee konetta ja laitetta sujuvasti tekee koneelle ja laitteille työn aloitukseen liittyvät toimenpiteet niin, että koneella voidaan työskennellä laadukkaasti ja tehokkaasti käsittelee konetta ja laitetta taloudellisuus/tehokkuusperiaatteiden mukaisesti Koneiden huoltaminen ja korjaaminen huolehtii koneiden ja laitteiden perustoimintakunnosta sekä tunnistaa yleisimmät viat ja toimintahäiriöt ja informoi niistä välittömästi tekee sovitut täytöt ja tarkastukset tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) valitsee päivittäin tarvittavat aineet, tarvikkeet ja välineet sekä käyttää niitä turvallisesti ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat etsii pääosin järjestelmällisesti tekee sovitut täytöt ja tarkastukset valitsee oikeat aineet, tarvikkeet ja välineet sekä käyttää niitä turvallisesti ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat etenee järjestelmällisesti vianetsinnässä tekee sovitut täytöt ja tarkastukset varaa ennakkoon oikeat aineet, tarvikkeet ja välineet sekä käyttää niitä turvallisesti 17
Energiapuun varastoiminen tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi energiapuun tai jalosteen siten, että sen jatkokäsittely on mahdollista tekee varastomuodostelman ohjattuna tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi energiapuun tai jalosteen siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista varastoi energiapuun tai jalosteet siten, että sen laatu ei heikkene varastossa tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi energiapuun tai jalosteen siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista varastoi energiapuun tai jalosteet siten, että sen laadulla on edellytykset parantua varastossa Paloturvallisuuden huomioon ottaminen käyttää tarvittaessa työkohteella olevia ensisammutusvälineitä ja hälyttää tarvittaessa apua käyttää tarvittaessa työkohteella olevia ensisammutusvälineitä toimii palotilanteessa ohjeiden mukaisesti osaa käyttää työkohteella olevia ensisammutusvälineitä ja tietää, mistä ne löytyvät toimii palotilanteessa ohjeiden mukaisesti ennakoi yleisimmät paloriskit Jätteiden käsitteleminen erottelee työssään syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin. erottelee työssään syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin. erottelee työssään syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Ympäristönsuojelu-ohjeiden noudattaminen ja ympäristöriskien tunnistaminen toimii työpaikan ympäristösuojelu- ohjeiden mukaisesti toimii työpaikan ympäristösuojelu- ohjeiden mukaisesti tunnistaa työpaikan tärkeimmät ympäristöriskit toimii työpaikan ympäristösuojelu- ohjeiden mukaisesti tunnistaa työpaikan tärkeimmät ympäristöriskit ja tietää, miten niitä ennaltaehkäistään 18
Kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta määrittelee laadukkaan toiminnan periaatteet työssään. määrittelee työnsä kannalta tärkeimmät asiakkaan odotukset ja tarpeet. määrittelee työnsä kannalta tärkeimmät asiakkaan odotukset ja tarpeet toimii asiakkaan ja yrittäjän edun mukaisesti. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tunnistaa koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat terveys- ja turvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti huolehtii työpaikan yleisestä siisteydestä hälyttää apua hätätilanteissa antaa itselleen ja toiselle ensiapua käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tunnistaa koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat terveys- ja turvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti huolehtii työpaikan yleisestä siisteydestä hälyttää apua hätätilanteissa antaa itselleen ja toiselle ensiapua käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tunnistaa koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat terveys- ja turvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti huolehtii työpaikan yleisestä siisteydestä hälyttää apua hätätilanteissa antaa itselleen ja toiselle ensiapua Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa. toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa. toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä. 19
7.2. Energiapuun korjuu, 50 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä korjuusuunnitelman energiapuun korjuutyömaalle metsänhoitosuositusten mukaisesti hakata ja ajaa energiapuuta kasvatusmetsistä käyttäen siinä yleisesti käytettäviä koneita ja laitteita sekä niiden lisävarusteita ja tietoteknisiä sovelluksia varastoida energiapuuta jatkokuljetusta tai -käsittelyä varten ottaa huomioon energiapuun korjuuta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet huolehtia käyttämiensä koneiden, laitteiden ja välineiden toimintakunnosta ja tehdä niihin pienet määräaikaishuollot huolehtia koneiden siirrosta laskea energiapuun korjuun kustannukset hoitaa energiapuun korjuuyrityksen asiakassuhteita tehdä työn osana energiaraaka-aineen hankintaketjua ottaen huomioon energiapuun korjuuta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet sekä energiantuotantolaitoksen korjuulle asettamat vaatimukset ottaa huomioon energiapuun korjuussa terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn vaatimukset huolehtia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta työssään voi painottaa ammattiosaamistaan suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuormaja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä korjuusuunnitelman energiapuun korjuutyömaalle. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja korjaa, varastoi ja hinnoittelee energiapuuta energiapuunkorjuutyömaalla. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja huoltaa ja kunnossapitää koneet ja laitteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 20
Arviointi 1.TYÖPROSESSIN HALLINTA Korjuun suunnittelu suunnittelee yhden työvaiheen työmaaohjeen mukaisesti asettaa työlleen realistisia kustannustavoitteita ohjattuna suunnittelee ainespuun korjuun ohjattuna suunnittelee korjuun työmaaohjeiden mukaisesti ja valitsee kohteelle soveltuvan korjuu vaihtoehdon hyödyntää suunnittelussa sähköistä tiedonsiirtojärjestelmää asettaa rutiinitöille toteuttamiskelpoisia kustannustavoitteita suunnittelee ainespuun korjuun suunnittelee korjuun työmaaohjeen mukaisesti huomioiden käytössä olevan kaluston ja valitsee kohteelle soveltuvimman ja kannattavimman korjuu vaihtoehdon hyödyntää suunnittelussa sähköistä tiedonsiirtojärjestelmää asettaa työlleen toteuttamiskelpoiset kustannustavoitteet suunnittelee ainespuun korjuun itsenäisesti Energiapuun korjuutyö tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti toimii pääosin oma-aloitteisesti ja ahkerasti tekee rutiinityöt itsenäisesti ja tavoitteiden mukaisesti tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera tekee rutiinityöt itsenäisesti, vastuullisesti ja tavoitteiden mukaisesti tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti muuttaa työjärjestystä tarvittaessa toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera sekä työtään kehittävä tekee työnsä itsenäisesti, vastuullisesti ja tavoitteellisesti alusta loppuun Talousmetsien hoito hoitaa talousmetsiä suunnitelmien mukaisesti hoitaa talousmetsiä suunnitelmien mukaisesti ja joutuisasti hoitaa talousmetsiä suunnitelmien mukaisesti ja joutuisasti sekä kehittää työtään metsien monimuotoisuuden ja lainsäädännön puitteissa 21
Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen tekee työtä siten, että korjuuohjeen mukaisen työn tuloksen tekeminen vaatii vielä harjaannusta tekee työtä siten, että työssä ilmenee energiapuun laatua heikentäviä tekijöitä korkeintaan laatuseurannassa hyväksyttävä määrä arvioi työnsä vaikutuksia energiapuun laatuun tekee työtä siten, että siinä ilmenee vain yksittäistä työn tulosta heikentäviä tekijöitä tekee työtä siten, että työssä ilmenee joitakin energiapuun laatua heikentäviä tekijöitä arvioi työnsä laatuvaatimusten täyttymistä pääosin oikein tekee korjuuohjeen mukaista työn tulosta tekee työtä siten, että työssä ei ilmene energiapuun laatua heikentäviä tekijöitä arvioi työnsä laatuvaatimusten täyttymisen kehittää työnsä tuottavuutta ja laatua arvioi realistisesti omien tietojen ja taitojen tason verrattuna ammattilaisen tasoon Energiapuun korjuun kustannusten laskeminen laskee yhden työvaiheen kustannukset annetuilla konetuntihinnoilla ottaa ohjattuna huomioon tärkeimmät yrityksen menestymiseen vaikuttavat tekijät energiapuun korjuussa arvioi ohjattuna työnteon ja yrittäjyyden merkitystä energiapuun korjuussa arvioi ohjattuna mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä energiapuun korjuussa ottaa huomioon tärkeimmät tarjous- ja sopimuskäytäntöjen periaatteet hoitaa korjuuyrityksen tärkeimpiä asiakassuhteita laskee leimikon korjuukustannukset arvioi työnteon ja yrittäjyyden merkitystä energiapuun korjuussa arvioi realistisesti mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä energiapuun korjuussa ottaa huomioon tarjous- ja sopimuskäytäntöjen periaatteet hoitaa korjuuyrityksen asiakassuhteita laskee leimikon korjuukustannukset ja määrittelee niiden osuuden koko energiapuun hankintakustannuksista arvioi realistisesti työnteon ja yrittäjyyden merkitystä energiapuun korjuussa arvioi realistisesti mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä energiapuun korjuussa sekä osaa asettaa osaamiselleen kehittymistavoitteita 22
Asiakassuhteiden hoito esittelee ja raportoi suppeasti työnsä tulokset esittelee ja raportoi loogisesti ja selkeästi työnsä tulokset esittelee, raportoi sekä perustelee loogisesti ja selkeästi työnsä tulokset Energiapuun mittaaminen mittaa ohjattuna energiapuuta voimassa olevien suositusten ja ohjeiden mukaan. mittaa energiapuuta voimassa olevien suositusten ja ohjeiden mukaan. mittaa joutuisasti energiapuuta voimassa olevien suositusten ja ohjeiden mukaan. 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Koneellinen energiapuun korjuu varustelee ja säätää koneiden ja laitteiden keskeisimmät toiminnot siten, että sillä voidaan työskennellä hallitusti korjaa energiapuuta koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti helpoissa kohteissa käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää käsittelee konetta hallitusti varustelee ja säätää koneen keskeisimmät toiminnot siten, että sillä voidaan työskennellä hallitusti korjaa energiapuuta koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää käsittelee konetta hallitusti varustelee ja säätää koneen siten, että sillä voidaan työskennellä joustavasti korjaa energiapuuta koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää käsittelee konetta sujuvasti 23
Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen ja korjausten tekeminen huolehtii koneen perustoimintakunnosta ja sekä energiapuun korjuussa yleisesti käytettävien koneiden pääkomponenteista valitsee ohjattuna työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti tunnistaa ja paikallistaa koneen yleisimmät toimintahäiriöt ja viat sekä korjaa ne ohjattuna avustaa määräaikaishuolloissa tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) huolehtii koneiden ja laitteiden ja toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden valitsee työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat. Tarvitsee ohjausta järjestelmällisessä vianetsinnässä tekee koneelle pienet määräaikaishuollot tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden sekä ottaa huomioon toimintakunnon vaikutukset koneiden ja laitteiden käyttöön, huoltoon ja vianetsintään varaa ennakkoon työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat. Etenee järjestelmällisesti vianetsinnässä ennakoi ja tekee koneelle pienet määräaikaishuollot tunnistaa vaaralliset huoltoja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) Energiapuun varastointi tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastomuodostelmassa ilmenee tuotteen laatua heikentäviä tekijöitä tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi energiapuun siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista varastoi energiapuun siten, että sen laatu ei heikkene varastossa tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi energiapuun siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista varastoi energiapuun riittävän korkeisiin kasoihin ja huomioiden myös muut laatuun vaikuttavat tekijät siten, että sen laatu voi parantua varastossa 24
Koneiden siirrot tekee ohjattuna tieliikennelain- ja asetusten mukaisesti kuormauksen sekä kuorman sidonnan tekee tieliikennelain- ja asetusten mukaisesti kuormauksen, kuorman sidonnan ja auton varustelun tekee tieliikennelain- ja asetusten mukaisesti kuormauksen, kuorman sidonnan, auton varustelun ja siirtää koneen seuraavalle työkohteelle Teknologian hyödyntäminen käyttää työssään välttämättömiä teknologiasovelluksia. käyttää työssään keskeisiä teknologiasovelluksia. käyttää työssään teknologiasovelluksia ja hyödyntää uutta teknologiaa. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Energiapuun jatkokäsittely ja logistiikan hyödyntäminen määrittää energiapuun jatkoprosessointiin käytettävät yleisimmät koneet ottaa huomioon yleisimmät kuljetus- ja loppukäyttövaihtoehdot määrittää energiapuun jatkoprosessointiin käytettävät yleisimmät koneet ja arvioi, mitä erityisvaatimuksia ne aiheuttavat omalle työlle määrittää energiapuun jatkoprosessointiin käytettävät yleisimmät koneet ja arvioi, mitä erityisvaatimuksia ne aiheuttavat puuenergian korjuulle asettaa yleisimpien prosessointi- ja jatkokuljetusvaihtoehtojen paremmuusjärjestyksen Metsänhoitosuositusten noudattaminen ottaa huomioon metsänhoitosuositusten sisältämät tärkeimmät metsienkäsittelyohjeet energiapuun korjuussa arvioi metsänhoitosuositusten toteutumisen energiapuun korjuussa vertailee metsänhoitosuositusten mukaisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja energiapuun korjuussa sekä tietää energiapuun korjuussa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia metsikön tulevalle kehitykselle 25