TEKES VUOSIKERTOMUS 2002

TEKES VUOSIKERTOMUS 2002

Sisältö Virstanpylväitä Tekesin 20-vuotistaipaleelta 2 Pääjohtajan katsaus 3 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2002: Teknologiarahoitus tuottaa Suomeen hyvinvointia 7 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 9 Toimintaympäristö: Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu taittui 10 Toiminnan tulokset ja vaikutukset: Teknologiarahoitus tuottaa innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja 13 Henkilöstö: Tekesin arvot elävät henkilöstön arjessa 22 Teknologia-alueet: Tieto- ja viestintäteknologiassa myös kasvualoja 25 Kemia ja biotieto kaikkien klustereiden käyttöön 28 Kone- ja metalliteollisuus aktiivista tutkimus- ja kehitystyössä 30 Lämpöä ja viihtyisyyttä ympäristön ehdoilla 32 Teknologiaohjelmat vuonna 2002 35 Teknologiaklinikat vuonna 2002 39 Vuonna 2002 ilmestyneet Tekesin julkaisut 40 Tekes år 2002: Teknologifinansiering skapar innovation, affärsverksamhet och arbetsplatser 43 Tekesin organisaatio 47 Yhteystiedot 48 Tekes verkossa Työryhmä: Anne Palkamo, Sanna Karvonen, Johanna Pellinen, Ari Mikkelä, Pekka Pesonen ja Jari Romanainen Graafinen suunnittelu ja toteutus, kuvitukset: Oddball Graphics Oy Valokuvat: Hannu Bask, Atelier Universal (paitsi toisin mainitut) Painatus: Markprint Oy

Virstanpylväitä Tekesin 20-vuotistaipaleelta 23.12.1980 Valtioneuvosto asetti komitean tutkimaan teollisuushallinnon kehittämistarpeita. Komitean puheenjohtaja oli vuorineuvos Uolevi Raade, jäsenet talouselämän johtohenkilöitä. 11.2.1983 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto vahvisti lain Tekesistä. 1.5.1983 TkT Juhani Kuusi aloitti Tekesin ylijohtajana, 1.3.1989 alkaen pääjohtajana. 1.7.1983 Tekesin toiminta käynnistyi Kansakoulukadun tiloissa 20 henkilön voimin. 1.1.1984 Teollisuussihteeritoiminta ja tuotekehitys- ja markkinointiyksiköt siirrettiin VTT:ltä Tekesiin. Tekes kasvoi ja toiminta laajeni. Kotimaan verkosto kattoi 12 toimipistettä ja ulkomaan verkosto laajimmillaan 17 toimipistettä. 1.6.1992 Tekesiin perustettiin Suomen EU-T&K-sihteeristö. 1.1.1995 Energiateknologian rahoitus siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille. 1.5.1995 TkT Martti Mäenpää aloitti Tekesin pääjohtajana. 1.9.1997 Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta käynnistyi, Tekesin alueverkosto muuttui TE-keskusten teknologiayksiköiksi. 18.6.1999 Noin 200 henkilön vahvuiseksi kasvanut pääkonttori muutti Kyllikinportin toimitiloihin Länsi-Pasilaan. 1.1.2000 TkT Veli-Pekka Saarnivaara aloitti Tekesin pääjohtajana. 2 VIRSTANPYLVÄITÄ

Pääjohtajan katsaus YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITYSPANOSTUKSET Suomessa ovat pitkään kasvaneet nopeammin kuin kansantuote osin julkistenkin kannusteiden vaikutuksesta. Tämän kehityksen tulokset näkyvät yritysten menestymisenä kansainvälisillä markkinoilla ja edelleen suomalaisten vaurastumisena ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vuonna 2001 tapahtui käänne; bruttokansantuoteosuudella mitattuna panostukset kasvoivat enää 0,03 prosenttiyksikköä. Elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa näkyy monia heikkoja signaaleja siitä, ettei Suomella olisi varaa lopettaa pitkään jatkunutta hyvää kehitystä. Eräiden alojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt, uusia teollisia yrityksiä syntyy entistä vähemmän, uusien kotimaisten patenttien määrän kasvu on taittunut, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten lukumäärän kasvu näyttää pysähtyneen, tietoyhteiskuntaindikaattoreilla mitattuna Suomi on menettänyt kärkiasemansa, monien palvelujen tuottavuuden kehitys polkee paikallaan. Esimerkkilistaa voisi jatkaa pidempäänkin. Samaan aikaan kansainväliset vertailut kertovat Suomen olevan yksi kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Nämä mairittelevat tiedot, jotka mittaavat historiaa eivätkä tulevaisuutta, näyttävät hukuttavan alleen hälyttävät signaalit. Kilpailukyky on helpompi menettää kuin ansaita. Suomella on edessään haasteita, joihin vastaaminen ilman kasvavia kehityspanostuksia ei ole mahdollista. Globalisaation edetessä ja siirtymätalouksien kehittyessä alhaisen tuottavuuden massatuotanto hakeutuu entistä helpommin ja nopeammin halpojen tuotannontekijöiden ja laajojen markkinoiden läheisyyteen. Tuotannon pitäminen Suomessa vaatii kilpailijamaita nopeampaa tuottavuuden kasvua. Siitä riippuvat myös vaurautemme sekä kykymme työllistää ja turvata hyvinvointipalvelujemme rahoitus. Tuottavuuden lisäyksen merkittävin elementti on innovaatiotoiminta, jolla luodaan sekä uusia tuotteita ja palveluja että lisäarvoa olemassa oleville tuotteille ja palveluille, mutta myös toiminnan tehokkuudesta pitää huolehtia. Ilman tuottavuuden tuomaa talouskasvua työllistämis- ja työttömyysongelmaa ei kyetä ratkaisemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että julkisen teknologiarahoituksen vaikutukset ovat olleet erittäin positiivisia. Samoin ne ovat osoittaneet, että julkisella teknologiarahoituksella voidaan vaikuttaa yritysten omien panostusten kasvuun. Viimeistään nyt olisi sopiva hetki käyttää näitä kannusteita talouskasvumme vauhdittamiseksi. Tiede- ja teknologianeuvosto onkin uudessa katsauksessaan antanut suositukset tutkimusrahoituksen lisäykseksi vuoteen 2007 mennessä. Siinä painotus on kilpaillussa rahoituksessa. Suositukset tarkoittaisivat 120 miljoonan euron lisäystä Tekesin rahoitusvaltuuksiin. Vaikutuksiltaan merkittävistä hankeideoista ei ole puutetta. Sen osoittavat Tekesiin vuonna 2002 tulleet rahoitushakemukset: rahoitetut hankkeet olivat laadultaan ja haasteiltaan mittavia, samoin oli suuri osa ilman rahoitusta ja toteuttamatta jääneistä. Laadukkaan aktivointityön avulla hyviä hankkeita saataisiin lisääkin, jos olisi rahoitusvaltuuksia käytettävissä näin syntyvien hankkeiden rahoittamiseen. Tällä olisi erityisesti saatavissa aikaan positiivisia alueellisia vaikutuksia. Osaamisen, erikoistumisen ja verkottumisen merkitys näyttää koko ajan kasvavan kaikilla tasoilla: yksittäisillä yrityksillä, alueiden kehittymisessä ja kansantuotteen kasvussa. Myös Tekesin omassa toiminnassa tämä näkyy. Onkin ilahduttavaa, että sekä organisaation sisäinen että ulkopuolinen palaute kertovat tehokkaasti vaikutuksia aikaansaavasta, määriteltyjen arvojen mukaan toimivasta henkilöstöstä, jota asiakkaat arvostavat. Tammikuussa 2003 Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen TEKESIN STRATEGIASSA kuvataan arvot, toiminnan tavoitteet, teknologiastrategia, rahoitusperiaatteet ja keinot, joiden avulla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. VISIO Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta ja ympäristö Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä hyödyntäjänä. Suomessa yhdistyvät hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva kyky uudistua. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Kilpailukyky Kannattavuus Kasvu Yritykset Viennin kasvu, teollisen pohjan laajentaminen, uudet työpaikat, hyvinvoinnin kasvu Uudet liiketoiminnot Uudet yritykset Hankkeet ja ohjelmat Kansainvälinen yhteistyö Tekes tarjoaa rahoitus- ja asiantuntijapalveluja koordinoi ohjelmia Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut TOIMINTA-AJATUS Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Elinkeinoelämä Kansainvälisessä kilpailussa Suomen elinkeinoelämää kantavat vahvat klusterit: Tieto ja viestintä Metsä Metalli Kantaviksi aloiksi ovat nousemassa: Bioteknologiaa hyödyntävät elinkeinot Osaamisintensiiviset palvelut Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden monipuoliseen soveltamiseen liiketoiminnassa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuloksellisinta maailmassa. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaniensa kanssa lisäarvoa asiakkaille innovaatiotoiminnan kaikissa vaiheissa. Tekesin kyky tuottaa teknologiaan sijoitetuille panostuksille paras mahdollinen tuotto on yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. TOIMINNAN TAVOITTEET Kansallinen osaamispohja Tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja klustereissa. Uudet teknologiayritykset Tavoitteena on, että teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu Tavoitteena on, että yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja että Tekesin rahoittamat tutkimus- ja kehittämisprojektit säilyvät pitkäjänteisinä ja haasteellisuudeltaan hyvällä tasolla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistaminen Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset kyetään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Alueiden kehittyminen Tavoitteena on, että teknologiapolitiikka tukee alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologian suorat vaikutukset hyvinvointiin Tavoitteena on, että teknologiat kehittyvät ja niitä hyödynnetään siten, että yhteiskunnan taloudellinen, hyvinvointi- ja ympäristökehitys ovat tasapainossa. Teknologiapanostusten vaikuttavuus Tavoitteena on, että teknologiarahoituksen todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan, hyödyntämään Tekesin toiminnan kehittämisessä sekä viestimään siitä eri kohderyhmille. Toiminnan laatu ja tehokkuus Tavoitteena on, että Tekes organisaationa ja kukin henkilö oman alansa asiantuntijana kykenee toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti hyvää hallintotapaa noudattaen sekä hyödyntämään tehtäviensä kannalta tärkeän osaamisen ja tietämyksen. 4 STRATEGIA

ARVOT Tekesin arvot ovat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä. Arvot ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Arvot vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Tekesin arvot ovat: Hyvinvointi Näkemys Luottamus Yhteistyö Kehittyminen TEKNOLOGIASTRATEGIA Teknologiastrategia linjaa kahdeksan osaamisteemaa, joista kolme on keskeisiä teknologioita, neljä sovellusosaamisteemoja ja yksi kaikkia yhdistävä verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen. Osaamisteemat täydentävät toisiaan ja menevät merkittävästikin päällekkäin. Keskeiset teknologiat Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Sovellusosaamisteemat Hyvinvoinnin sovellukset terveydenhuollon tietotekniikka terveysvaikutteiset elintarvikkeet täsmälääkitys ja -diagnosointi terve ja turvallinen elinympäristö Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut tuotesidonnaiset palvelut uuden teknologian mahdollistamat palvelut Kestävän kehityksen sovellukset tulevaisuuden energiaratkaisut ympäristön teknologiat ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit elinkaariratkaisut Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät oppivat ja ennakoivat tuotteet ja järjestelmät käyttöympäristöön mukautuvat tuotteet, järjestelmät ja materiaalit paikantaminen ja tunnistaminen virtuaalimallit Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Uudet arvoverkostot Klusteriyhteistyö Ideoiden nopea kaupallistaminen Digitaalitalous RAHOITUSPERIAATTEET Julkinen teknologiarahoitus kannustaa tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen ja hallittuun riskinottoon mahdollistaa uuden tiedon ja teknologian syntymisen ja hyödyntämisen vaikuttaa projektin haasteellisuuteen, laatuun, yhteistyöhön ja toteutukseen jakaa projektiin sisältyvää teknologista, liiketoiminnallista ja rahoituksellista riskiä Tekes kilpailuttaa kaikki rahoittamansa projektit toiminta-ajatustaan toteuttavien kriteerien perusteella. Rahoitus kohdistuu projekteihin, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn suhteessa käytettäviin julkisiin panostuksiin. Tekes valitsee rahoitettavat projektit yhtenäisin periaattein koko maassa. EU:n säännökset sallivat rakennetukialueilla toteutettavien projektien rahoituksessa korotuksen, joka käytetään kannustamaan rahoituksen saajia kohottamaan valmiuksiaan ja osaamistaan kansainväliselle tasolle. Osa rahoituksesta käytetään kysyntäohjautuvasti kattaen kaikki teknologia- ja toimialat. Osa rahoituksesta käytetään strategisten valintojen perusteella kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiin teknologioihin. Näiden valintaa ohjaa jatkuvasti päivitettävä teknologiastrategia. Projekti, kehitettävä teknologia, tavoiteltava liiketoiminta ja muut hyödyt sekä toteuttaja arvioidaan kokonaisuutena. Rahoitettavat yritysten projektit valitaan arvioimalla: tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Rahoitettavat julkisen tutkimuksen projektit valitaan arvioimalla: kehitettävä teknologia ja osaaminen kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö tulosten hyödyntäminen käytettävät resurssit edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus OSASTRATEGIAT Osastrategioiden tarkoituksena on täsmentää Tekesin toimintaa eri osa-alueilla. Ne toimivat strategian ohella toiminnan suunnittelun pohjana ja viestivät Tekesin linjauksista. Tekesin osastrategiat ovat: Alkavien yritysten strategia Aluestrategia Kansainvälisen toiminnan strategia Liiketoimintavalmiuksien kehittämisstrategia Sidosryhmäyhteistyön linjaukset Tietotekniikkastrategia Vaikuttavuusarvioinnin strategia Viestintästrategia KEINOT Valikoiva hankerahoitus Tekesin rahoitus kohdistuu erityisesti uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Rahoitettavat projektit kilpailutetaan strategiaan perustuvien kriteerien perusteella. Projekteilla edistetään kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien teknologiayritysten ja liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Projektien valinnassa otetaan huomioon myös niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, ympäristöön ja hyvinvointiin. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat kohdistetaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat kansallista osaamispohjaa, edistävät elinkeinoelämän uudistumista, kilpailukykyä ja tutkimustoimintaa ja lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Innovaatiotoiminnan aktivointi Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin projekteihin, joihin liittyy merkittävää verkottumista tutkimusorganisaatioiden tai pk-yritysten kanssa. Aktivoinnilla vaikutetaan alueiden omaehtoiseen kehitykseen. Innovaatioympäristön kehittäminen Innovaatiopalveluiden kokonaisuutta kehitetään ja palveluita tuotetaan yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti verkottuneen innovaatioympäristön kehittämiseen. Tekes tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä innovaatiopolitiikan suunnittelussa. Innovaatioympäristön kehittymiseen vaikutetaan myös valikoivan hankerahoituksen, teknologiaohjelmien ja innovaatiotoiminnan aktivoinnin avulla. STRATEGIA 5

Monet maat lisäämässä julkisia tutkimusinvestointeja OECD:n mukaan Itävallan, Kanadan, Korean, Norjan ja Espanjan hallitukset ovat esittäneet kansallisten tutkimusinvestointien lisäämistä. Myös Kiina ja Venäjä aikovat lisätä tutkimuksen julkista rahoitusta. OECD:n lokakuussa 2002 julkistaman tutkimuksen mukaan investoinnit osaamiseen ja sen hyödyntäminen ovat talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta. Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2002

Teknologiarahoitus tuottaa Suomeen hyvinvointia JULKISELLA teknologiarahoituksella ja innovaatiotoiminnan aktivoinnilla on ollut merkittävä vaikutus Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja tuloksiin. Tutkimus- ja kehitystyöllä on luotu edellytykset suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle. Tulokset näkyvät myös Suomen sijoittumisessa kärkisijoille useissa kansainvälisissä vertailuissa. Tekesin hallitus katsoo, että pitkäjänteisellä teknologiapolitiikalla luotua kansallista vahvuutta ei saa päästää murentumaan. Suomessa julkisen teknologiarahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja alle puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2002 tutkimukseen ja tuotekehitykseen 3,47 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus oli tästä lähes kolme neljäsosaa. Monet tutkimukset osoittavat, että julkisen rahoituksen osuuden kasvattaminen on yhteiskunnalle kannattava sijoitus, jonka kustannukset saadaan työllisyyden ja verotulojen kautta moninkertaisina takaisin kymmenessä vuodessa. Hallitus haluaa muistuttaa, että julkinen teknologiarahoitus ja innovaatioiden edistäminen nopeuttavat talouden kasvua ja hyvinvoinnin ja työpaikkojen lisääntymistä. Tekesin toiminta kansainvälisestikin arvostettua Tekesin perustaminen 20 vuotta sitten on osoittautunut tärkeäksi teknologiapoliittiseksi päätökseksi, jolla on ollut suuri merkitys nykyisen kehityksen aikaansaamisessa. Pienestä parinkymmenen hengen ydinjoukosta on kasvanut monessa suhteessa kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu organisaatio, jota moni maa on käyttänyt malliesimerkkinä oman innovaatioympäristönsä kehittämisessä. Tekesin hallitus pitää toiminnan jatkuvaa kehittämistä tärkeänä, jotta Tekes voi tulevaisuudessakin vastata asetettuihin odotuksiin ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla Suomessa toimivien yritysten ja tutkimusyksiköiden kehitystä. Teknologiaohjelmat verkottumisen vauhtipyörä Hallituksen näkemyksen mukaan teknologiaohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääjinä ja laajan verkottumisen edistäjinä. Teknologiaohjelmat tarjoavat myös oivallisen välineen erilai- Tekesin rahoitusvaltuuksien reaalinen kehitys milj. euroa 400 350 300 250 200 Tekesin rahoitusvaltuudet kolminkertaistuivat 1980-luvulla ja nelinkertaistuivat 1990-luvulla, mutta 2000-luvulla Suomen tulevaisuudelle tärkeä teknologiarahoituksen kehitys junnaa paikoillaan. 150 100 50 0 83 84 85 86 87 88 89 Nimellinen Reaalinen, deflatoitu BKT:n markkinahintaindeksillä 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 Nimellisten rahoitusvaltuuksien muuttaminen reaalista kehitystä kuvaaviksi luvuiksi pohjautuu Tilastokeskuksen tietoon inflaatiosta (1983 2001) ja ETLAn inflaatioennusteisiin (2002 2003). Rahoitusvaltuuksissa ovat mukana hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset ja EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus. Energiateknologian rahoitus siirtyi 1.1.1995 kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2002 7

Tekesin hallitus vasemmalta: hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen; johtava teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski, vt. johtaja Leila Kurki, teknologiajohtaja Yrjö Neuvo, neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja Vappu Taipale, budjettineuvos Esko Tainio, osastopäällikkö Hannele Pohjola ja ylijohtaja Arvo Jäppinen. sen osaamisen laajaan hyödyntämiseen alueilla. Tekes on vahvistanut ja hionut ohjelmatoimintaa 20 vuoden aikana ja muuttanut sen painotuksia tulevaisuutta ennakoivien kehitystarpeiden mukaan. Ensimmäiset teknologiaohjelmat olivat tutkimuspainotteisia. 1980-luvun lopulla Tekes käynnisti monia teollisuusalakohtaisia ja alueellisia ohjelmia. 1990-luvun painopisteenä oli tutkimustulosten kaupallistaminen ja entistä tiiviimpi verkottuminen yritysten ja tutkimusyksiköiden kesken. 2000-luvulle tultaessa kansainvälisyys on painottunut entistä enemmän myös teknologiaohjelmissa ja Tekesin ulkomaan yksiköt osallistuvat entistä tiiviimmin erityisesti ohjelmien valmisteluun. Laajeneva EU ja Kiina kansainvälistymisen uudet haasteet Tekesillä on ollut merkittävä panos Suomen viemisessä mukaan kansainvälisen teknologiayhteistyön aktiiviseksi jäseneksi ja hyödyntäjäksi. Hallitus pitää tärkeänä Tekesin toimintaa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälistymisen edistämisessä EU-ohjelmissa, muissa eurooppalaisissa verkostoissa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa. EU:n laajeneminen ja Kiinan nopeasti etenevä nousu teknologian kärkimaiden joukkoon asettavat uusia haasteita kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Innovaatioympäristön kehittäminen vaatii saumatonta yhteistyötä Tutkimuksesta kaupallisiin tuotteisiin ulottuvan innovaatioympäristön palvelukokonaisuuden kehittäminen on haaste, joka vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tekesin hallituksen näkemyksen mukaan haasteeseen vastaaminen edellyttää yhteistyön syventämistä ja laajentamista yli hallinnon rajojen. Verkottuminen ja erikoistuminen korostuvat innovaatioympäristön alueellisessa kehityksessä. Innovaatiotoiminnalla voidaan vastata myös tulossa oleviin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja alueelliseen kehitykseen. Hallitus pitää tärkeänä Tekesin toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä niin, että Tekes voi vastata mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa siintäviin tarpeisiin. 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2002

Tekesin hallitus Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös rahoitusprojekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2002 hallitus kokoontui 11 kertaa. Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Ylijohtaja Arvo Jäppinen Johtava teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Vt. johtaja Leila Kurki Osastopäällikkö Hannele Pohjola Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Budjettineuvos Esko Tainio Pääjohtaja Vappu Taipale Kauppa- ja teollisuusministeriö Nokia Mobile Phones Kauppa- ja teollisuusministeriö Opetusministeriö Tekes (henkilöstön edustaja) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Tekes Valtiovarainministeriö Stakes Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna 2002. Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Kauppa- ja teollisuusministeriö Jyväskylän yliopisto Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Sisäasiainministeriö Talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola Liikenne- ja viestintäministeriö 5.2.2003 alkaen yli-insinööri Tiina Korte Liikenne- ja viestintäministeriö Yliarkkitehti Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Pääjohtaja Reijo Vihko Suomen Akatemia Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Yksikönjohtaja Pekka Pellinen AKAVA ry, Tekniikan Akateemisten Liitto Apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto ry Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Vaisala Oyj Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilainen Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys ry 5.2.2003 alkaen asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Valopaino Oy TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 9

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu taittui KYMMENEN VUOTTA jatkunut tutkimus- ja kehitystoiminnan ripeä kasvu taittui vuonna 2001. Tilanne näytti jatkuvan samana vuonna 2002. Samaan aikaan Suomen tutkimus- ja kehitysinvestoinnit lepäävät yhä enemmän yritysten varassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin 4,6 miljardia euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna 2001. Summa on vain 1,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia vuonna 2001 eli lähes sama kuin vuonna 2000. Tilastokeskuksen ennakkoarvio vuodelle 2002 on 3,47 prosenttia. Yritysten tekemän tutkimus- ja kehitystyön osuus kaikista tutkimus- ja kehitysmenoista oli 71 prosenttia. Valtion rahoituksen osuus laski noin 25 prosenttiin. Tutkimusja kehitystyö on muuttunut luonteeltaan lyhytjänteisemmäksi. Tiede- ja teknologianeuvosto vahvistaisi innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja rahoitusta Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suositteli joulukuussa 2002 julkaisemassaan katsauksessa vahvistamaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja lisäämään tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Tiede- ja teknologianeuvoston mukaan Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on perustunut huipputekniikan kehittämiseen, sen menestykselliseen hyödyntämiseen ja viennin määrätietoiseen lisäämiseen. Tuloksena Suomen asema on parantunut merkittävästi kansainvälisessä kilpailussa. Lamasta toipuneessa Suomessa on pystytty menestyksellisesti yhdistämään tiedon ja osaamisen laaja-alainen tuottaminen ja taloudellinen hyödyntäminen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tulevaisuuden keskeinen haaste on, kuinka Suomi pystytään pitämään riittävän houkuttelevana liiketoiminnalle, työpaikoille ja elinympäristönä. Ennen kaikkea on turvattava taloudellinen kehitys. Lisäksi on turvattava hyvinvointipalvelut väestön nopean ikääntymisen ja siihen liittyvien kasvavien veropaineiden oloissa, vähennettävä laman jäljiltä yhä korkealla pysyvää työttömyyttä ja ratkaistava muita inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen kentän ongelmia. Työllisyyttä on parannettava ja alueiden kehitystä vahvistettava. Neuvoston näkemyksen mukaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä on vahvistettava parantamalla Suomen Akatemian Tutkimus- ja kehityspanos eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,5 Israel Ruotsi 4,0 Suomi Japani 3,5 Islanti USA Suomi sijoittuu OECD:n vertailussa kärkijoukkoon bruttokansantuotteeseen suhteutettuja tutkimus- ja kehityspanoksia tarkasteltaessa. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi panostusten pitääkin olla muita maita korkeampi. Päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, viime vuosina lähes yksin. Valtion rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo 25 prosenttiin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. Lähteet: OECD MSTI -tietokanta, Statistiska centralbyrån (Ruotsi 2001, ennakkotieto) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 86 88 90 92 94 96 98 00 02* Etelä-Korea Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja * ennakkoarvio 10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta 3 284 Julkinen Yksityinen Suomen Akatemia 184 Yliopistot 834 (364) Ulkomailta 115 VTT 214 (68) Tekes 386 Ministeriöt, TE-keskukset, sektoritutkimus 287 (209) Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Pääomasijoittajat: yksityiset 287 Teollisuussijoitus 38 (42) Sitra 64 Keksintösäätiö 5 (4) Finpro 55 (30) Businessenkelit 380 Finnvera 332 (44) Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen Eri rahoittajat kattavat eri kohtia tuotteen innovaatioketjusta. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna 2001. Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin, Suomen Akatemian ja Keksintösäätiön rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. ja Tekesin mahdollisuuksia huolehtia uusien kasvualojen, tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Innovaatiotoiminnan kehittämisessä neuvosto listaa kolme pääkohdetta: koulutus, tutkijanuran kehittäminen ja tutkimustiedon laaja-alainen lisääminen; sosiaalisen ja teknologisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen, ja innovaatiorahoituksen joustava ja asiantunteva kehittäminen. Neuvoston käsityksen mukaan julkista rahoitusta on lisättävä bruttokansantuotteen arvioitua kasvua nopeammin. Tutkimusrahoituksessa tämä tarkoittaa 300 miljoonan euron tasokorotusta vuoden 2002 tasosta vuoteen 2007. Tekesille neuvosto suosittelee 120 miljoonan euron ja Suomen Akatemialle 70 miljoonan euron tasokorotusta. Suositus on neuvoston esitys kevään 2003 hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Pääomasijoitukset laskussa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan suomalaisten pääomasijoittajien sijoitukset laskivat vuonna 2001 edellisvuodesta, mutta tehtyjen sijoitusten lukumäärä kasvoi. Pääomarahoituksen painopiste on siirtynyt viime vuosina teknologiayritysten aloitus- ja laajentamisvaiheisiin pääosin Sitran ja Teollisuussijoituksen tekemien sijoitusten johdosta. Tekesin tuotekehitysrahoitus ja pääomasijoitukset tukevat hyvin toisiaan aloittavien teknologiayritysten käyntiin ja kasvuun saattamisessa. Pääomarahoituksella on alhaisempi riskinottokyky kuin julkisella teknologiarahoituksella. Siksi se ei korvaa teknologiarahoitusta, vaan täydentää sitä kaupallistamisen nopeuttamisessa. EU:n mukaan Suomessa olivat suurimmat pääomasijoitukset korkean teknologian yrityksiin bruttokansantuoteosuudella mitattuna vuonna 2002. Suomessa korkean teknologian yrityksiin sijoitettiin yli kaksinkertaisesti EU:n keskiarvoon verrattuna. Kaikki Pohjoismaat sijoittuivat kärkijoukkoon. Myös siemen- ja kasvuvaiheen pääomasijoittaminen Suomessa on kansainvälisessä vertailussa Suomessa huipputasoa. Tässä vertailussa Suomi jää jonkin verran Japanista, mutta on Ruotsia ja Yhdysvaltoja edellä. Yritysten kasvuvaiheen rahoitus on edelleen ongelma. Suomi maavertailujen kärjessä innovatiivisena ympäristönä Sveitsiläisen taloustutkimuksiin erikoistuneen IMD:n maavertailussa Suomi oli 2002 maailman toiseksi kilpailukykyisin maa Yhdysvaltojen jälkeen. IMD arvioi maita talouden suorituskyvyn, hallinnon tehokkuuden, liike-elämän tehokkuuden ja infrastruktuurin perusteella. Suomi sijoittui hallinnon tehokkuudessa Yhdysvaltojen edelle. Suomalaisen teknologisen infrastruktuurin IMD arvioi toiseksi parhaaksi maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Tieteellisessä infrastruktuurissa Suomi sijoittui kuudenneksi. World Economic Forumin (WEF) arvion mukaan Suomi oli kasvukilpailukyvyltään toiseksi paras ja Yhdysvallat paras vuonna 2002. Vuosi sitten kärjen järjestys oli päinvastainen. Suomen vahvuutena WEF nosti esiin julkisen hallinnon, jonka se arvioi maailman parhaaksi. Teknologisessa osaamisessa WEF asetti Suomen kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Taiwanin jälkeen. Portaalit kokoavat palvelut yhteen Vuonna 2002 Tekes osallistui monien innovaatioympäristön palvelut kokoavien www-portaalien kehitykseen ja toimintaan. Helmikuussa avattu Yritys-Suomi.fi palvelee yrityksiä ja sisältää Tekesin, TEkeskusten, Finpron, Finnveran, Sitran ja Teollisuussijoituksen palvelut. Opetusministeriön aloitteesta toteutettu Research.fi tarjoaa avaintilastoja ja tietoa tieteestä ja teknologiasta niin kotimaisille kuin ulkomaisille kävijöille. Ulkoasiainministeriön ideoima e.finland.fi avaa uutisikkunan suomalaiseen tietoyhteiskuntaan. Tekes osallistui myös kansalaisille tarkoitettuun Suomi.fi -portaaliin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11

Paljonko Tekesin rahoitus on tuottanut työpaikkoja, liikevaihtoa ja vientiä? Tekes on osallistunut ja vaikuttanut 20 vuoden aikana: yli tuhannen merkittävän innovaation syntymiseen satojen yritysten syntymiseen suoraan tai välillisesti kahdensadantuhannen uuden työpaikan syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen merkittävään säilymiseen ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tulokset perustuvat sekä Tekesin omaan seurantaan että ulkopuolisiin erillisselvityksiin.

Teknologiarahoitus tuottaa innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja JULKINEN TEKNOLOGIARAHOITUS on yhteiskunnalle välttämätön ja kannattava sijoitus, joka tuottaa osaamista, työpaikkoja ja vientiä. Julkinen panostus maksaa itsensä nopeasti takaisin kasvaneina verotuloina ja lisääntyvänä hyvinvointina. Tekesin rahoittamat tutkimus- ja kehitysprojektit edistävät uusien innovaatioiden, yritysten ja liiketoiminnan syntymistä sekä työpaikkojen säilymistä ja lisääntymistä. Useat tutkimukset samoin kuin asiakkaiden raporttien perusteella arvioidut Tekesin toiminnan tulokset vuodelta 2002 osoittavat tämän. Työn tuloksena osaamista, innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja Tekesin rahoittamissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa luodaan uutta osaamista yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin ja verkotetaan toimijat yhteistyöhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimus- ja kehitysprojekteilla autetaan alkuun uusia teknologiayrityksiä ja synnytetään uusia tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja, joista seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä. Näiden pitkäaikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Vuonna 2002 päättyneissä 2031 projektissa syntyi 1219 tieteellistä julkaisua, 715 opinnäytettä ja 558 patenttihakemusta tai patenttia. Uusia tai korvaavia tuotteita syntyi 349 projektissa ja palveluja 170 projektissa. Tuotantoprosesseja kehitettiin 149 projektissa. Pk-yritysten tuotekehitysprojekteista on odotettavissa uutta tai uusiutuvaa liikevaihtoa 1200 milj. euroa ja vientiä 900 milj. euroa. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja syntyviä työpaikkoja. Tulosodotukset arvioidaan rahoituspäätöksiä tehtäessä ja tarkistetaan projektin päättyessä ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pkyritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten henkilöstö ja liikevaihto Henkilöstö, 1000 henkilöä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 Liikevaihto, miljardia euroa 50 Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys % tavaraviennistä 30 25 20 15 10 5 0 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 USA Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Norja Korkean teknologian tuotteiden viennin osuus Suomen viennistä laski vuonna 2001. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan yritykset veivät korkean teknologian tuotteita 9,9 miljardilla eurolla, mikä oli noin 21 prosenttia tavaraviennistä. Korkeaan teknologiaan lasketaan tuotteet niiltä toimialoilta, jotka käyttävät yli 4 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lähde: Tilastokeskus 40 30 20 10 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 2001 tällaisia yrityksiä oli 5860. Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 13

Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2002 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 1200 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 Luvut kattavat 366 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes teki yhteensä 87 milj. euron rahoituspäätökset vuonna 2002. Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2002 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2001 2002 Projektin alkaessa 2003 2004 2005 Projektin päättyessä 2006 Luvut kattavat 150 vuonna 2002 päättynyttä pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joita Tekes rahoitti 35 milj. eurolla. Kasvuodotusten arviointi projektien päättyessä on käyttöönottovaiheessa, minkä vuoksi tietoja kaikkien projektien kasvuodotuksista ei vielä ollut käytettävissä. Liikevaihdon toteutunut kasvu ja kasvuodotukset 1999 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntynyt tai syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 200 150 100 50 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosien 1999 2001 luvut kuvaavat toteutunutta liikevaihdon kasvua ja vuodesta 2002 alkaen kasvuodotuksia. Tiedot on kerätty vuonna 2002 kaikkiaan 74 pk-yritysten tuotekehitysprojektista, joita Tekes rahoitti vuonna 1999 yhteensä 13 milj. eurolla. Projektien jälkiarviointi aloitettiin vuonna 2002, eikä kaikkien projektien tietoja vielä ollut käytettävissä. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja syntyviä työpaikkoja. Tulosodotukset arvioidaan rahoituspäätöksiä tehtäessä ja tarkistetaan projektin päättyessä ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Teknologiastrategia linjasi painopisteet Maaliskuussa 2002 Tekes julkisti laajan yhteistyön tuloksena syntyneen teknologiastrategian. Se tarjoaa ratkaisuja Suomen suuriin haasteisiin: ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseen, elinkeinoelämän jatkuvaan uudistamiseen, yhteistyöverkostojen lisäämiseen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistamiseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Strategiatyö perustui laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Työ on jatkuvaa, vuorovaikutukseen ja oppimiseen perustuvaa toimintaa. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia ja yrityksiltä ja tutkimusyksiköiltä tuleva kysyntä vaikuttavat yhdessä Tekesin rahoituksen suuntaamiseen. Teknologiastrategian ydinkohdat on esitetty Tekesin strategiassa sivulla 5. Rahoitusperiaatteet avoimemmiksi ja selkeämmiksi Selventääkseen yrityksille tarjolla olevia rahoitusvaihtoehtoja ja tehdäkseen rahoitusperusteista entistä avoimempia Tekes uudisti rahoitusperiaatteitaan ja siirtyi käyttämään ohjeellisia prosenttiosuuksia vuonna 2002. Selkeät ja avoimet periaatteet ovat erityisen tärkeitä projektiesitysten kilpaillessa keskenään tarjolla olevasta rajallisesta rahoituksesta. Yritysten projekteissa Tekesin asiantuntijat arvioivat projektia, tavoiteltavaa liiketoimintaa ja yritystä kokonaisuutena. Myös julkisen tutkimuksen projekteja arvioidaan kokonaisuutena. Rahoitusperusteet on esitetty Tekesin strategiassa sivulla 5. Rahoitusvaltuudet edelleen ennallaan Vuonna 2002 Tekesin rahoitusvaltuudet ja siirtomäärärahat olivat 386 milj. euroa. Vuonna 2003 valtuudet säilyvät edelleen samoina, jo viidettä vuotta. Tämän johdosta jää rahoittamatta hyviä ideoita, jotka vauhdittaisivat kansantalouden kasvua, mutta joille ei riitä julkista teknologiarahoitusta. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suositteli joulukuussa 2002 julkistamassaan katsauksessa innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamista ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä. Neuvosto esitti tutkimusrahoitukseen 300 miljoonan euron tasokorotusta vuoden 2002 tasosta vuoteen 2007. Tekesin rahoitusvaltuuksiin neuvosto suositteli 120 miljoonan euron tasokorotusta. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä koskeva suositus on samalla neuvoston esitys kevään 2003 hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Myös kansainväliset vertailut puoltavat rahoitusvaltuuksien kasvua, sillä Suomessa yrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen osuus on kehittyneiden mai- 14 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

den alhaisimpia ja vain noin puolet OECDmaiden keskiarvosta. Tekesin rahoitus lisää yhteistyötä ja verkottumista Vuonna 2002 Tekes teki päätöksen 2 017 yritysten tai tutkimusyksiköiden tutkimusja kehitysprojektin rahoituksesta. Projektien kokonaisbudjetti on 825 milj. euroa, josta Tekes rahoittaa vajaa puolet eli 381 milj. euroa. Yritykset hakivat Tekesiltä 497 milj. euron rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 1030 milj. euron tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 334 milj. euron rahoitusta. Ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yritykset ja tutkijat tunnustelevat projektiesityksensä rahoitusmahdollisuuksia. Moni projektiesitys karsiutuu kilpailussa jo tässä vaiheessa. Vuonna 2002 rahoitusta vaille jäi lähes 650 yritysten projektia, joista olisi yritysten omien arvioiden mukaan syntynyt lähes 240 uutta tai korvaavaa tuotetta, yli 120 palvelua ja lähes 80 tuotantoprosessia. Valtaosa rahoitetuista projekteista toteutetaan useamman yrityksen, yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tekesin rahoitus lisää merkittävästi pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Vuonna 2002 pk-yritykset olivat mukana kahdessa kolmesta suurten yritysten projekteista. Vajaa puolet projekteista on kansainvälisesti verkottuneita ja lähes puolet liittyy Tekesin käynnistämiin teknologiaohjelmiin. Asiakaskunta laajeni, pk-yritykset edelleen painopisteenä Rahoituksesta 237 milj. euroa kohdistui yritysten ja 144 milj. euroa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Tekes rahoitti vuoden aikana 972 yrityksen tutkimus- ja kehitysprojekteja; näistä 385 oli Tekesille uusia asiakkaita. Alkavia yrityksiä Tekesin asiakkaina oli 92. Pk-yritysten projektien rahoitus ja uusien yritysten aktivointi tutkimus- ja kehitystyöhön ovat Tekesin toiminnan painopisteitä. Yritysten projektien rahoituksesta puolet kohdistui pk-yrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 hengen yrityksille. Pk-yritysten osuus yrityksille kohdistetusta Tekesin rahoituksesta on kasvanut johdonmukaisesti 34 prosentista vuonna 1994 nykyiseen 50 prosentin tuntumaan. Alle 500 hengen yrityksille kohdistettu rahoitus on kasvanut lähes kolminkertaiseksi, 28 prosentista vuonna 1984 viime vuosien 70 prosentin tuntumaan. Koska osa aikaisempina vuosina myönteisen rahoituspäätöksen saaneista projekteista oli yhä käynnissä, Tekes osallistui kaikkiaan 1763 yrityksen tutkimusja kehitysprojektien rahoitukseen vuonna 2002. Tekes maksoi vuonna 2002 ja aiempina vuosina tekemistään rahoituspäätöksistä yhteensä 341 milj. euroa, josta 209 milj. euroa oli avustuksia ja lainoja yritysten projekteihin ja 132 milj. euroa tutkimusrahoitusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Tekesin www-sivuilla on vuosittaiset luettelot rahoituspäätöksistä tutkimusyksiköille sekä niistä yrityksistä, joille Tekes on maksanut tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Ideoista uutta liiketoimintaa Vuoden 2002 alussa käynnistettiin Tutkimuksesta liiketoimintaa eli TULI-ohjelma tavoitteenaan tutkimuslähtöisen uuden liiketoiminnan edistäminen aiempaa laajempana ja tehokkaampana. Ohjelman valta- Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2002 Yhteensä 381 milj. euroa Tuotekehityslainat yrityksille 46 milj. euroa Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 34 milj. euroa Avustukset yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin 157 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 144 milj. euroa Yhteensä 381 miljoonaa euroa ja 2 017 rahoitettua projektia, joista 798 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1219 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina 2002 2007. Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus 129 137 148 131 134 134 138 Rahoitus yrityksille Tuotekehitysavustukset 132 142 163 151 153 150 154 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 8 25 34 34 34 34 Tuotekehityslainat 47 45 45 45 46 46 72* Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset 12 10 12 12 Teknologiarahoitus yhteensä 316 349 390 373 377 376 376 EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus 6 9 10 10 Yhteensä 316 349 390 379 386 386 386 * Sisältää tuotekehityslainat ja pääomaehtoiset tuotekehityslainat. Lisäksi Tekesillä oli käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 5 milj. euroa vuonna 2000, 9 milj. euroa vuonna 2001 ja 10 milj. euroa vuosina 2002 ja 2003. Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi 1997 1999 Tekesin myöntämisvaltuuksiin. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

kunnalliseksi koordinaattoriksi valittiin Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry ja toteutettaviksi 8 alueellista TULIprojektia. Ohjelman tuloksena tunnistettiin 438 tutkimuslähtöistä liikeideaa, joista 146 eteni jatkokehitykseen. Tekesin ja Sitran yhteisellä liikeidean kehittämisrahoituksella LIKSAlla rahoitettiin alkavien teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien laatimista. Teknologiakeskusten kautta kanavoitu palvelu on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen hankkimiseen vahvistamaan yrityksen liiketoiminnan perusteita ja tukemaan jatkorahoitusjärjestelyjä. Rahoitusta haki 133 alkavaa yritystä tai yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä. Myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 38. Valmistelurahoitus on myös hyvä tutkimus- ja kehitystyön aktivoija. Rahoitus on tarkoitettu parantamaan projektien ja uusien liiketoimintojen käynnistymisen, onnistumisen ja hyödyntämisen edellytyksiä. Tekes rahoitti kaikkiaan 412 valmisteluprojektia. Rahoituspäätösten keskikoko oli 11 400 euroa. Rahoitusta saaneista yrityksistä kaksi kolmasosaa eli 204 yritystä oli Tekesille uusia asiakkaita. Julkinen tutkimus verkottui tiiviisti yritysten kanssa Vuonna 2002 Tekes rahoitti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja 144 milj. eurolla. Rahoitettuja projekteja oli 798. Yritykset olivat mukana lähes kaikissa tutkimusprojekteissa osallistuen niiden toteuttamiseen, seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö ja verkottuminen toimivat myös toisin päin, sillä lähes 800 Tekesin rahoittamaa yritysten projektia tilasi tutkimuspalveluja yliopistoilta, korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta yhteensä 32 milj. eurolla. Sidosryhmäyhteistyö vahvistui erityisesti Suomen Akatemian kanssa. Tekes ja Suomen Akatemia toimivat yhdessä 9 teknologia- tai tutkimusohjelmassa. Tekes osallistui 17 Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan tutkimusryhmän rahoitukseen sekä useisiin eri ministeriöiden klusteriohjelmiin. Tekes osallistui kahteen julkisen tutkimuksen rahoitusta käsittelevän työryhmän työhön. Immateriaalioikeuksia käsittelevä kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön työryhmä ehdotti muistiossaan uutta lakia korkeakouluissa tehtävien keksintöjen oikeuksista. Asiasta saatiin lausunnot vuonna 2002, mutta jatkotoimet jäivät vuoteen 2003. Valtiovarainministeriön asettaman yhteisrahoitustyöryhmän työ jatkuu myös vuoteen 2003. Työryhmän tarkoituksena on laatia yhteisrahoitteisen toiminnan periaatteet koko valtionhallinnolle. Teknologiaohjelmat vahvistavat osaamista ja verkostoja Teknologiaohjelmat ovat Tekesin keino tehdä strategisia valintoja ja ohjata paino- Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain milj. euroa 60 50 40 30 20 10 0 95 96 97 98 Rahoituksen kohdistuminen eräille alueille 2002 milj. euroa Bioteknologia Materiaaliteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Kestävän kehityksen sovellukset Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät 99 00 01 02 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Kemianteollisuus Liike-elämän palvelut Muut toimialat Metsäteollisuus Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Elintarviketeollisuus tuksia. Ohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teknologioita ja osaamista ja luovat pohjaa näihin perustuvalle liiketoiminnalle. Ohjelmat toimivat hyvänä käytännön yhteistyön ja verkottumisen edistäjänä yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ja vahvistavat teknologian siirtoa ja kansainvälistymistä. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin perustuva Tekesin teknologiastrategia on teknologiaohjelmien suunnittelun lähtökohtana. Tekes valmistelee ohjelmia laajapohjaisena yhteistyönä elinkeinoelämän järjestöjen ja liittojen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Vuonna 2002 oli käynnissä 48 ohjelmaa, joista 5 oli Suomen Akatemian tutkimusohjelmia ja 1 yhteisohjelma ympäristöministeriön kanssa. Suomen Akatemia, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö osallistuivat myös osaan Tekesin teknologiaohjelmista. Ohjelmien kokonaislaajuus oli 1,6 miljardia euroa, keskikoko noin 33 milj. euroa ja keskimääräinen kesto 4,5 vuotta. Vuoden aikana päättyi 19 teknologiaohjelmaa ja käynnistettiin 8 ohjelmaa. Lisäksi päätettiin käynnistää 3 ohjelmaa vuoden 2003 alussa. Valmisteilla oli 5 ohjelmaa ja kartoitettavana laaja joukko aiheehdotuksia. Teknologiaohjelmissa oli kaikkiaan noin 2 200 yritysosallistumista ja noin 790 tutkimusyksiköiden osallistumista. Teknologiaohjelmien kautta ohjautui 52 prosenttia yritysprojektien rahoituksesta ja 58 prosenttia julkisten tutkimusprojektien rahoituksesta, yhteensä 204 milj. euroa. Yhteydet kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä lisääntyivät ja entistä useammat ohjelmat linkittyivät keskenään. Teknologiaohjelmissa teh- 0 20 40 60 80 100 120 Yksittäinen projekti voi kohdistua usealle painopistealueelle. Rahoituspäätökset teknologia-alueittain on esitetty Tekesin www-sivujen vuosikatsauksessa 2002. 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET