Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto
Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt globaalisti: Vuonna 2010: 30,2 Gt CO2 Vuonna 2035: 37,0 Gt CO2 6 4 2010 2035 2 0 Afrikka Venäjä Lähi-Itä EU Intia USA Kiina Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario
Päästöjen kehitys Suomessa 1990-2025 Lähde: TEM
Eri energiantuotantomuotojen päästöt elinkaaren aikana Kasvihuonekaasupäästöt (tonnia CO 2 e/gwh) Ruskohiili Hiili Öljy Maa- kaasu Aurinko Biomassa Ydinvoima Vesi Tuuli Keskimääräinen päästöintensiteetti Tutkimusten välinen vaihtelu Lähde: World Nuclear Association
Suomalaisen teollisuuden ilmasto- ja energiatehokkuusmittarit Esimerkki päästöistä: 1 TWh sähköä - Suomessa 166 000 tonnia CO2 - Kiinassa 886 000 tonnia CO2 Erotus: 720 000 tonnia CO2 Raudantuotannon hiilitehokkuus; case Ruukki Sähköntuotannon ominaispäästöt Sähkön päästöindeksi 600 534 500 390 400 300 200 100 100 508 Lähde: Stahl-Zentrum *) Arvio Metallintuotannon energiatehokkuus; case Outokumpu 0 Suomi USA Kiina Puola Lähde: Teknologiateollisuus Lähde: Outokumpu 21.1.2014 5
Esimerkki: teollisuuden päästöt Suomessa ja Kiinassa Suomalainen teollisuus on vähäpäästöisen sähkön ja tehokkuutensa johdosta globaali ilmastoteko. Teollisuus käyttää Suomessa sähköä noin 40 TWh vuodessa ja työllistää noin 400 000 ihmistä. Jos esimerkiksi 20 % teollisuudesta ja sähkönkäytöstä siirtyy Kiinaan, jo yksin Kiinassa käytetyn sähkön CO2-päästöt kasvavat lähes 6 milj. tonnia verrattuna Suomessa käytettyyn sähköön. Päästöt kasvavat vielä enemmän, kun huomioidaan energiatehokkuus sekä käytetyt raaka-aineet ja polttoaineet Jos 20 % Suomen teollisuudesta siirtyy Kiinaan: 8 TWh= Päästöt 1,3 Mtn 8 TWh= Päästöt 7,1 Mtn +430 % Lähde: Teknologiateollisuus
Teollisuuden maksaman sähkön hinnan kehitys eri maissa Euroa/MWh 140 120 100 Japani OECD- Eurooppa 80 60 40 OECD Europe US Japan USA Korea Kanada Canada Korea 20 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: European Commission 2012, Staff working document, industrial policy communication, US data exc. tax
Energian hintaero USA vs. EU Lähde: BP Statistical review of world energy 2012, Fortum Industrial Intelligence, 2013
Maailman energian käyttö 2000 2035 Energian tarpeen arvioidaan kasvavan noin 70 % Milj. öljyekvivalenttitonnia 20000 18000 16000 14000 muut uusiutuvat bioenergia vesivoima ydinvoima maakaasu öljy hiili 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2010 2015 2020 2030 2035 Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario
Sähköntuotannon muutos eri maissa The need for electricity in emerging economies drives Kehittyvät a taloudet 70% nostavat increase globaalia in worldwide sähkönkysyntää demand, 70 %:lla. with renewables accounting for half of new Lähde: IEA, World Energy Outlook 2012
Energian kokonaiskulutus polttoaineittain EU:ssa 27 EU-maata; yhteensä 1698 Mtoe (2011) Uusiutuva 10 % Ydinenergia 14 % Öljy 35 % Kivihiili 17% Maakaasu 23 % Lähde: Eurostat
Loppuenergian käyttäjien osuudet EU:ssa 27 EU-maata; yhteensä 1103 Mtoe; 2011 Maatalous 2 % Muut 1 % Palvelut 13 % Liikenne 33 % Teollisuus 26 % Lähde: Eurostat Kotitaloudet 25 %
Sähkön tuotantomuodot EU:ssa 27 EU-maata; yhteensä 3117 TWh; 2011 Vesivoima 11 % Tuulivoima 6 % Polttoaineet 55 % Ydinvoima 28 % Lähde: Eurostat
Sähkön tuotantomuodot Pohjoismaissa Vesi- ja ydinvoima ovat tärkeimmät sähköntuotantomuodot; 2012 Uusiutuvat: 68 % (v. 2011 62 %) CO2-päästötön: 88 % (v. 2011 83 %) Alue yhteensä 148 TWh 68 TWh 417 TWh 29 TWh 162 TWh 10 TWh Vesivoima Tuulivoima Muut uusiutuvat Ydinvoima Fossiiliset Muu Lähde: ENTSO-E
Kokonaiskulutuksen jakauma energiamuodoittain Suomessa Energian kokonaiskulutus oli 1 37 PJ eli 1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusiutuvan energian osuus nousi 32 %:iin. Sähkön nettotuonti 5 % Muut 3 % Vesi- ja tuulivoima 4 % Turve 5 % Öljy 24 % Maakaasu 8 % Hiili 9 % Puupolttoaineet 24 % Ydinenergia 18 % Lähde: Tilastokeskus; tiedot vuodelta 2012
Energian loppukäytön jakauma Suomessa Energian loppukäyttö oli 1 107 PJ (= 308 TWh), joka oli noin 1 % edellisvuotta enemmän. Syynä tähän poikkeuksellisen lämmin vertailuvuosi 2011. Muut 12 % Liikenne 16 % Teollisuus 45 % Rakennusten lämmitys 26 % Lähde: Tilastokeskus; tiedot vuodelta 2012
Sähkön hankinta tuotantomuodoittain Suomessa Sähkön hankinta oli 84,3 TWh eli prosentti vähemmän kuin edellisenä vuonna Ydinvoima 26,9 % Jäte 1,1 % Turve 4,0 % Kivihiili 11,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 12,7 % Tuotannosta oli 36 % uusiutuvaa ja 69 % CO2-päästötöntä Vesivoima 15,1 % Nettotuonti 19,2 % Tuuli 0,9 % Maakaasu 8,0 % Lähde: Energiateollisuus, tiedot vuodelta 2013
Sähkön käyttäjien jakauma Suomessa Elinkeinoelämä käytti lähes 2/3 Suomen sähköstä; kokonaiskulutus oli 84,3 TWh Metallinjalostus 10% Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5% Asuminen ja maatalous 28 % Teollisuus yhteensä 47 % (v. 2012 46%) Muu kulutus yhteensä 50 % (v. 2012 51 %) Metsäteollisuus 24 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: Energiateollisuus, tiedot vuodelta 2013
Sähkön kokonaiskulutus Suomessa 1980 2014 Sähkön kokonaiskulutus 84,3 TWh vuonna 2013 TWh 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0 Lähde: Energiateollisuus ry
Suomen sähkön kulutuksen huipputuntitehot 1980 2030 MW 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: EK ja Energiateollisuus ry v. 2009: Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030
Uusiutuvien energialähteiden käyttö Suomessa 1995 2012 Uusiutuvien energialähteiden käyttö lähes kaksinkertaistunut n. 15 vuodessa 500 PJ 400 Muu bioenergia Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 300 Lämpöpumput 200 100 Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Puun pienkäyttö 0 1995 2000 2005 2010 Vesivoima Lähde: Tilastokeskus
Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet 1990 2030 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusskenaario, TWh Lähde: TEM