Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia

KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ Limnologi Reijo Oravainen.

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

KANKAISTENJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS VUONNA 2014


Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Loimijoen alueen veden laatu

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Lestijärven tila (-arvio)

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari Hanna Pasonen

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

No 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valajärven suojeluyhdistys ry. Valajärven vedenlaatututkimukset vuosina sekä tulevaisuuden suunnitelmat

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset

Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

KVVY. Pirkanmaan haja-apu -hankkeen jätevesineuvonta vuonna Loppuraportti. Lauri Sillantie Kirjenro 988/17.

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

2 PIILEVÄT VEDENLAADUN ILMENTÄJINÄ 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Yhteistarkkailut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Eeva-Kaarina Aaltonen YSV:n kesäpäivät Kokkola

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ILMIÖNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Pälkäneveden Jouttesselän

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Jätevesineuvonnan järjestäminen ja jätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä,

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Hulevesien laadun hallinta

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry toimintaa vesien ja ympäristön hyväksi

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Transkriptio:

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa Työntekijöitä yli 60 Jäseninä kunnat, teollisuus ja muut toimijat Päätoimialana velvoitetarkkailu- ja laboratoriotutkimukset Liikevaihto yli 4 milj. Jäsenmaksutulot alle 3 % kokonaistuloista

Monipuoliset ympäristötutkimukset Velvoitetarkkailututkimukset Tarkkailuohjelmat, lupahakemukset, kuormitusselvitykset ja vesistötarkkailut Laboratorioanalytiikka Finas akkreditoitu testauslaboratorio T064 Talous- ja luonnonvesien tutkimukset Vesistöjen biologiset tutkimukset Koekalastukset ja kalastustiedustelut Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja ohjaus Jätteiden ja pilaantuneiden maiden tutkimus Elintarvike- ja alkutuotannon näytteet

Renkajärven sedimenttitutkimuksen tarkoitus Arvioitiin, onko järven rehevyystilassa tapahtunut muutoksia viimeisen vuosisadan aikana. Toteutus sedimentissä olevan piilevälajiston avulla. Lisäksi vedenlaatuaineiston tarkastelu. Tavoitteena on estää järven tilan heikentyminen.

Piilevät Lajisto kuuluu kasviplanktoniin ja pohjaleviin. Eivät ole haitallisia! Piilevälajeilla on vaihtelevat vaatimukset elinolojen suhteen. Lajisto kertoo vallitsevista elinolosuhteista. Reagoivat suhteellisen nopeasti veden laadun muutoksiin. Piilevien kuoret säilyvät sedimentissä hajoamatta ikuisesti.

Cymbella sp.

Tabellaria sp.

Sedimentin piilevätutkimuksesta Järven pohjalle kertyy sedimenttiä Sedimentin kerrokset vastaavat kyseisen ajankohdan olosuhteita ja veden laatua Sedimenttikerrokset sisältävät näitä olosuhteita vastaavan kuolleen piilevälajiston Paleolimnologinen (= historiallinen) vedenlaatututkimus vuosikymmenten tarkkuudella

Tutkimus Renkajärvellä Järven syvännealueen pohjalta otettiin sedimenttinäytteet talvella 2013 Sedimenttikerrosten ikä/syntyaika arvioitiin Cs-137 menetelmällä Tutkimukseen valittiin neljä kerrosta: 1900-luvun alku, 1950-luku, 1980-luku ja 2000-luku Piilevälajiston määritys valituista kerroksista Lajiyhteisön rakenteen tarkastelu ja erilaisten indeksiarvojen laskenta

Vedenlaatuaineiston tarkastelun tuloksia

Sedimenttitutkimuksen tulokset Sedimenttinäytteiden piilevälajiston perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ja veden laatu on hyvä. Ravinteisuutta osoittava indeksi kertoo kaikkien sedimenttikerrosten kuvastavan niukkaa ravinteisuutta. MUTTA: 2000-luvun puolella rehevyyttä kuvaavien lajien osuus on kuitenkin kasvanut.

Yhteenveto Järven nykytila on hyvä. Tarkasteltaessa järven tilan kehitystä, selkeitä muutoksia ei ole tapahtunut. Ylimmässä sedimenttikerroksessa havaittavissa lievää ravinteisuuden kohoamista.

Loppusanat Koska järven valuma-alue on pieni, on veden vaihtuvuus järvessä todennäköisesti hidasta. Järvi on herkkä rehevöitymiselle Vaikka vedenlaatuaineiston perusteella ravinteisuudessa ei havaittu kohoamista, piileväyhteisössä lievä muutos näkyy. Ravinnekuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin ryhtymistä kannattaa harkita, jotta hyvä tila säilyy!

Haja-asutuksen jätevesineuvonta KVVY:llä Mahdollisuus saada puolueetonta jätevesineuvontaa yhdistyksemme jätevesineuvojilta puhelimitse. Neuvonnasta vastaa Niina Porevuo, p. 050 5749 713 Kirsikka Pynnönen kiertää lähialueella neuvontatyössä viikolla 22. Jos henkilökohtainen neuvontakäynti kiinnostaa, ota yhteyttä Kirsikkaan! p. 050 3751 977 Jos henkilökohtainen neuvonta kiinnostaa myöhemmin, kerätkää porukka KVVY:ltä neuvoja käymään jokaisen kodissa!

Vesiensuojelua jo yli 50 vuotta www.kvvy.fi