Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Kapulasillantie 2, 05880 HYVINKÄÄ Puh. 075 753 0049 KARANOJAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Karanojantie 145, 13430 HÄMEENLINNA Puh. 075 753 0039 LUMIKORVEN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Meijerikuja, 37600 VALKEAKOSKI Puh. 075 753 0054 PUOLMATKAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Hyötykuja 3, 04400 JÄRVENPÄÄ Puh. 075 753 0028 Kiertokapula Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna www.kiertokapula.fi Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011
Vuosikatsaus 2011 Sisältö Vuosikatsaus 2011 Toimitusjohtajan tervehdys.................... 4 Organisaatio vuonna 2011.................... 6 Hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat............................ 7 Jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely.............. 9 Jätteiden vastaanotto alueilla..................15 Neuvonta.............................. 21 Viestintä............................... 23 Tuloslaskelma............................25 Tase.................................. 26 Rahoituslaskelma......................... 27 Käytetyt käsitteet ja lyhenteet................. 29 Ympäristökatsaus 2011 Ympäristöpolitiikka........................ 33 Ympäristöjärjestelmä....................... 34 ISO 14001 -ympäristöohjelma................. 34 Ympäristöohjelma.........................35 Ympäristövaikutukset.......................37 Muut ympäristövaikutukset...................45 Käytetyt käsitteet ja termit................... 46 Kiertokapula Oy:n osakaskunnat................47
4 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 5 Toimitusjohtajan tervehdys Toimitusjohtaja Kari Mäkinen Vuosi 2011 oli Kiertokapula Oy:lle kasvun ja kehittämisen vuosi. Yhtiön liikevaihto oli 21,3 miljoonaa euroa ja kasvua n. 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu johtui jätemäärien kasvusta, koska jätteiden vastaanottomaksuja ei korotettu vuonna 2011. Päinvastoin biojätteen käsittelymaksua laskettiin. Jätejakeita vastaanotettiin yhteensä 220 000 tonnia, jossa on kasvua 21 % edellisvuoteen verrattuna. Yhdyskuntajäte on hyödynnetty energiana jo vuodesta 2007 alkaen Ekokem Oy Ab:n jätevoimalassa Riihimäellä. Vuoden 2011 loppuun mennessä toimitettiin kaikki Kiertokapulan alueelta kerätty biojäte St1Biofuels Oy:n Karanojan laitokselle, jossa biojätteestä valmistetaan etanolia. St1Biofuels Oy täydentää edelleen Karanojan laitoskonseptia. Etanolitehtaan yhteyteen rakennetaan vuoden 2012 aikana biokaasulaitos, jossa laitoksen loppujäännös mädätetään ja lopputuotteena saatava biokaasu hyödynnetään kaukolämpönä ja sähkönä. Kiertokapula ja Hausjärven kunta sopivat vuonna 2011 että kunnan jätehuollon järjestämistehtävä siirtyy kesäkuusta 2012 alkaen Kiertokapula Oy hoidettavaksi. Hausjärvi on viides yhtiön osakaskunnista, joissa Kiertokapula hoitaa tämän järjestämistehtävän. Muut kunnat ovat Valkeakoski, Riihimäki, Hyvinkää ja Mäntsälä. Kiertokapulan hallitus hyväksyi yhtiön uuden strategian vuosille 2011-2015. Yhtiön päämääränä on tarjota kuntalaisille, yrityksille ja kaikille asiakkaille laadukasta, ympäristöystävällistä ja kilpailukykyistä palvelua. Yhtiö haluaa edelleen olla edelläkävijä kestävän kehityksen mukaisessa jätteiden hyötykäytössä. Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueet Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa ja Valkeakoskella ovat strategian toteuttamisessa tärkeässä roolissa. Alueiden kehittämiseksi käynnistettiin vuonna 2011 ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa alueiden toimivuutta, lisätä niiden palvelutarjontaa, varmistaa alueiden riittävyys ja asianmukaiset ympäristöluvat sekä parantaa alueiden jätevesien ja kaasun keräys- ja esikäsittelyjärjestelmiä. Vuoden 2011 investoinnit kohdistuivat suurelta osin Hämeenlinnan vanhan kaatopaikan sulkemisrakenteiden tekemiseen, Karanojan loppusijoitusalueen laajentamiseen, Järvenpään Puolmatkan käsittelyalueen jätteen vastaanotto- ja käsittelykentän laajentamiseen ja Valkeakosken Lumikorpeen ensimmäisen ympäristöluvan mukaisen kenttäalueen rakentamiseen. Kaatopaikkakaasun saantoa tehostettiin laajentamalla Hyvinkään ja Hämeenlinnan kaasunkeräysjärjestelmiä. Eduskunta hyväksyi vuonna 2011 uuden jätelain, joka tulee voimaan 1.5.2012. Lain vaikutukset käytännön jätehuoltotyöhön eivät ole kovinkaan merkittäviä. Suurimmat muutokset koskevat pakkausjätettä, johon tulee siirtymäkauden jälkeen täysi tuottajavastuu. Sen vaikutus Kiertokapulan toimintaan on edelleen selvityksen alla. Toinen merkittävä muutos koskee kuntien jätehuoltoviranomaisen tehtävien uudelleen järjestelyä. Kunnilla, jotka yhdessä omistavat alueellisen jäteyhtiön, tulee olla yhteinen jätelautakunta, joka jatkossa hoitaa lailla jätehuoltoviranomaiselle säädetyt tehtävät. Kiertokapulan osakaskunnat aloittivat syksyllä 2011 uuden lautakunnan valmistelutyön. Hallintomalliksi valittiin isäntäkuntamalli ja isäntäkunnaksi Hämeenlinna. Lautakunnan perustamissopimus ja johtosääntö tulee kevään aikana osakaskuntien päätettäväksi. Henkilöstöhallinnon kehittämistyötä on jatkettu määrätietoisesti. Henkilöstön koulutuksen, rekrytoinnin, työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon kehittämisen johtoon nimettiin oma vastuuhenkilö. Vuonna 2010 toteutetun henkilöstökyselyn perusteella kehittämiskohteiksi valittiin esimiestyö ja johtaminen. Vuoden 2011 aikana vietiin loppuun em. toimintoihin liittyvät pitkäkestoiset esimiesten ja johtoryhmän koulutukset. Uusi henkilöstökysely on toteutettu vuoden 2012 keväällä. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeisellä sijalla yhtiön arvomaailmassa ja strategiassa. Kiitän lämpimästi Kiertokapulan henkilökuntaa hyvin tehdystä tuloksekkaasta työstä sekä hallitusta ja yhteistyökumppaneita rakentavasta yhteistyöstä vuonna 2011. Kari Mäkinen toimitusjohtaja
6 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 7 Hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat 2011 Organisaatio vuonna 2011 Omistajat Hämeenlinna, Hausjärvi, Hattula, Hyvinkää, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula, Valkeakoski Toimitusjohtaja Hallintoneuvosto Hallitus Talous- ja toimistopalveluyksikkö Hallintoyksikkö Suunnittelu Kehittäminen Yritysjätepalvelut Viestintä HR Käsittely- ja logistiikkayksikkö Kiertokapula Oy on 12 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka vastaa toimialueensa yhdyskuntajätteiden käsittelystä Kanta- Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Lisäksi tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita ratkaisuja yritysjätteiden käsittelyyn. Huolehdimme asiantuntevasti ja ympäristöystävällisesti jätteiden vastaanotosta, käsittelystä ja hyödyntämisestä. Asiakaspalvelu- ja neuvontayksikkö Laitosyksikkö Hallitus 29.5.2009 26.5.2011 Risto Pirinen, Hyvinkää Jorma Hassinen, varapuheenjohtaja, Hämeenlinna Eero Nurmi, Kerava Martti Miekkavaara, Tuusula Jaana Viemerö, Järvenpää Raimo Riihimaa, puheenjohtaja, Riihimäki Matti Valkama, Valkeakoski Hallituksen varajäsenet: Timo Wartiovaara, Hyvinkää Tapio Vekka, Hämeenlinna Johanna Kinnari, Kerava Paula Irva, Tuusula Kaija Tuuri, Järvenpää Esa Mäkinen, Riihimäki (26.4.2010 asti) Jukka Mäkelä, Valkeakoski Hallintoneuvosto 29.5.2009 26.5.2011 Seppo Aalto, Hyvinkää Riitta Ahola, Kerava Risto Anttila, Hattula Risto Arovuori, Hausjärvi Minna Fagerström, Mäntsälä Matti Hämäläinen, Hattula Hannu Jokinen, Valkeakoski Kalevi Ilmarinen, Janakkala Jari Kattainen, Hämeenlinna Laura Kekäläinen, Hyvinkää Hannu Kiviranta, Kerava Harri Korhonen, Loppi Jyrki Kosonen, puheenjohtaja, Mäntsälä Tuula Lahdenperä, Tuusula Jarmo Levänen, Riihimäki Tapio Mäkelä, Riihimäki Markku Pyy, Järvenpää Laura Rantala, Järvenpää Sari Rautio, Hämeenlinna Esa Silvennoinen, varapuheenjohtaja, Janakkala Esko Valonen, Tuusula Hallitus 27.5.2011 Risto Pirinen, Hyvinkää Jorma Hassinen, puheenjohtaja, Hämeenlinna Eero Nurmi, Kerava Martti Miekkavaara, Tuusula Kaija Tuuri, varapuheenjohtaja, Järvenpää Raimo Riihimaa, Riihimäki Matti Valkama, Valkeakoski Hallituksen varajäsenet: Timo Wartiovaara, Hyvinkää Tapio Vekka, Hämeenlinna Johanna Kinnari, Kerava Pirjo Eloranta, Tuusula Jaana Viemerö, Järvenpää Pertti Mäkelä, Riihimäki Jukka Mäkelä, Valkeakoski Hallintoneuvosto 27.5.2011 Risto Anttila, Hattula Matti Hämäläinen, Hattula Kari Masalin, Hausjärvi Seppo Aalto, Hyvinkää Laura Kekäläinen, Hyvinkää Jari Kattainen, Hämeenlinna Sari Rautio, Hämeenlinna Kalevi Ilmarinen, Janakkala Esa Silvennoinen, puheenjohtaja, Janakkala Markku Pyy, Järvenpää Laura Rantala, Järvenpää Riitta Ahola, Kerava Hannu Kiviranta, Kerava Harri Korhonen, Loppi Minna Fagerström, Mäntsälä Jyrki Kosonen, varapuheenjohtaja, Mäntsälä Jarmo Levänen, Riihimäki Tapio Mäkelä, Riihimäki Tuula Lahdenperä, Tuusula Veikko Seuna, Tuusula Markku Alanko, Valkeakoski Hannu Jokinen, Valkeakoski Toimitusjohtaja Kari Mäkinen Toimitusjohtaja Kari Mäkinen Tilintarkastajat KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, HTM Arto Kivistö, HTM Pentti Komonen
8 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 9 ENEMMÄN HYÖTYÄ JÄTTEISTÄ Jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely Jätevoimalasta kaukolämpöä ja sähköä Kiertokapula on toimittanut asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä Ekokem Oy Ab:n jätevoimalaan jo syksystä 2007 lähtien. Riihimäellä sijaitseva jätevoimala tekee jätteestä kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle. Jätteistä hyötykäyttöön 84 % Kiertokapula toimittaa yhteistyökumppaneilleen useita eri jätejakeita, jotka hyödynnetään materiaalina tai energiana. Lisäksi Kiertokapula hyödyntää omassa toiminnassaan materiaalina joitakin jätejakeita. Asumisessa syntyvä yhdyskuntajäte kuljetetaan toimialueen keskiosan kunnista (Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Mäntsälä ja Loppi) pääosin suoraan jätevoimalaan. Toimialueen etelä- ja pohjoisosan kunnista yhdyskuntajäte vastaanotetaan Karanojan ja Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueiden siirtokuormaus- ja lajitteluasemilla, joista jäte toimitetaan Ekokemille. Lisäksi Karanojan, Kapulan ja Puolmatkan asemille vastaanotetaan kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätettä sekä rakennusjätettä. Jätteistä erotellaan poltettavaksi kelpaava materiaali sekä metalli. Metalli toimitetaan materiaalihyötykäyttöön ja suurin osa poltettavaksi kelpaavasta jätteestä toimitetaan Ekokemille. Pieniä määriä polttokelpoista jätettä toimitetaan myös muihin polttolaitoksiin. Vuonna 2011 suoraan Ekokemin jätevoimalaan toimitettiin yhdyskuntajätettä yhteensä 21 072 tonnia. Karanojan, Kapulan ja Puolmatkan siirtokuormaus- ja lajitteluasemien kautta Ekokemille toimitettiin polttokelpoista yhdyskuntaja rakennusjätettä yhteensä 51 112 tonnia (kaavio 2). Vuonna 2011 jätteiden hyötykäyttöaste oli jälleen korkea. Asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan kaupan ja teollisuuden jätteen sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyneen jätteen hyötykäyttöaste oli 84 % (kaavio1). Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin mm. metallia, lasia ja betonia. Energiahyötykäyttöön toimitettiin polttokelpoinen yhdyskunta- ja rakennusjäte sekä puuperäinen jäte. Biojäte osittain kompostoitiin, osittain siitä valmistettiin bioetanolia. Jäte, jota ei pystytty hyödyntämään energiana tai materiaalina, loppusijoitettiin. Kiertokapula järjestää Valkeakosken, Mäntsälän, Hyvinkään ja Riihimäen jätteenkuljetuksen Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä yhdyskuntajätteen kuljetus joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisena. Kiertokapula on viime vuosina osallistunut yhä enemmän jätteenkuljetusten järjestämiseen toimialueellaan tekemällä yhteistyösopimuksia osakaskuntiensa kanssa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen hoitamisesta.
10 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 11 Kaavio 1 Kiertokapula Oy:n toimesta keräämät jätteet Kiertokapula Oy:n alueella 2011: Asumisessa syntynyt ja siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden jäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntynyt jäte Kaatopaikalle 16 % Energiahyötykäyttöön 53 % Kaavio 2 Ekokem Oy Ab:n jätteenpolttolaitokselle toimitetut jätteet vuonna 2011 Polttokelpoinen jäte Kapulasta ja Puolmatkasta 51 112 tonnia Hyötykäyttöaste 84 % Yhteensä 75 139 tonnia Materiaalihyötykäyttöön 27 % Kompostointiin 2 % Bioetanolin valmistukseen 3 % Yhdyskuntajäte (suoraan Ekokemille) 21 072 tonnia Yhteistyösopimuksen tehnyt osakaskunta vastaa edelleen jätehuollon viranomaistehtävien hoidosta. Kiertokapula hoitaa jätteenkuljetusten järjestämiseen liittyviä muita toimintoja, kuten kilpailutusta, laskutusta, asiakaspalvelua ja tiedottamista. Vuoden 2011 aikana Kiertokapula hoiti Hyvinkään, Mäntsälän, Riihimäen ja Valkeakosken jätteenkuljetuksen. Lisäksi vuonna 2011 tehtiin yhteistyösopimus Hausjärven kunnan kanssa ja jätehuollon järjestämistehtävät siirtyvät Kiertokapulalle vuoden 2012 aikana. Jätekuljetusten kilpailutukset Kiertokapula hoitaa julkisia hankintoja koskevien säännösten ja menettelytapojen mukaisesti ja solmii nimissään urakkasopimukset kunnan hyväksymien kuljetusurakoitsijoiden kanssa. Kiertokapula vastaa urakkasopimuksien toteutumisesta ja raportoi kunnalle urakkatilanteista. Jätetyhjennysten toimivuutta ja seurattavuutta kehitetään jatkuvasti. Käytössä on TCSajonhallintaohjelmisto, jonka avulla pystytään toteuttamaan reittisuunnittelu, ajoseuranta ja ajo-opastus sekä siirtämään laskutusaineisto sähköisesti. Kiertokapula valmistelee vuosittain jätemaksutaksan kunnan hyväksyttäväksi. Jätemaksutaksan vahvistuttua Kiertokapula tiedottaa asiakkaita uusista taksoista. Kiertokapula myös hoitaa jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaslaskutuksen kunnan hyväksymän taksan mukaisesti sekä reskontran. Urakan tilastointi ja raportointi kuuluvat myös yhteistyösopimukseen. Kiertokapula toimittaa kunnalle säännöllisesti tiedot esimerkiksi jäteastioiden tyhjennysmääristä ja kerätyistä jätemääristä. Kiertokapulan asiakaspalvelu hoitaa mm. seuraavia tehtäviä: - kunnallisen jätehuollon tyhjennyksistä sopiminen - liittymiset, lopetukset ja jätehuollon keskeytykset - päivittäisten ajoreittien siirrot kuljetusyhtiöille - kuljettajilta tulleiden palautteiden jatkokäsittely - tiedotus isännöitsijöille ja yksityisasiakkaille - laskutustietojen tarkistus ja siirrot laskutukseen - hyötyjätepisteiden tyhjennysten seuranta, rytmitys ja reklamaatioiden vastaanotto - lisäksi otetaan vastaan astiatilauksia ja tehdään astiavuokrasopimuksia. Yhteydenpito kuljettajiin tapahtuu pääosin TCS-ajonhallintaohjelmistolla ja asiakastietoja ylläpidetään JHL-ohjelmistolla. Isännöitsijöille lähetetään yleinen tiedote kolme kertaa vuodessa, ja akuuteissa asioissa ollaan päivittäin yhteydessä heidän kanssaan. Isännöitsijät pidetään ajan tasalla kaikista tapahtuvista muutoksista ja uusista materiaaleista, esim. tarroista. Vuoden ensimmäisen laskutuksen yhteydessä kaikille asiakkaille lähetetään tiedote taksoista ja mahdollisista muista ajankohtaisista asioista, kuten joulukuusten keräyskäytännöistä. Vaaralliset jätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu Vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin Kiertokapulan neljällä jätteidenkäsittelyalueella sekä lisäksi myös neljällä kiinteällä keräyspisteellä. Nämä kuntien hallinnoimat keräyspisteet sijaitsevat Mäntsälässä, Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin yhteensä 2 175 tonnia (taulukko 2). Vaarallisia jätteitä kerättiin näiden kahdeksan kiinteän keräyspisteen lisäksi viikoittain kiertävillä keräysautoilla sekä kerran vuodessa ajettavilla laajemmilla keräyskierroksilla, yhteensä 850 tonnia (taulukko 1). Eniten vastaanotettiin maali- ja lakkajätettä, lyijyakkuja sekä voiteluöljyä. Kerätyt vaaralliset jätteet toimitettiin käsiteltäviksi Ekokem Oy Ab:lle. Hyötyjätepisteet helpottavat kotien lajittelua Kiertokapulan alueelta löytyy yhteensä 270 hyötyjätepistettä, joihin asukkaat saavat viedä ilmaiseksi keräyslasia, pienmetallia ja paperia sekä useimpiin myös kartonkia. Jätteet toimitetaan pisteistä edelleen hyödynnettäviksi materiaalina. Pisteiden siisteyttä valvotaan logistisesti ennalta laaditun suunnitelman mukaan, ja tyhjennykset suoritetaan aikataulujen mukaan. Kartonki- ja paperipisteet tyhjentää Paperinkeräys Oy. Hyötyjätepisteiden lasinkeräysastioille kertyi vuonna 2011 tyhjennyksiä yhteensä 3 813 kpl, ja niistä kerättiin 831 tonnia keräyslasia. Metalliastioita tyhjennettiin 3 757 kertaa, ja metallia saatiin talteen 567 tonnia. Biojätteen käsittely siirtyi bioetanolilaitokseen Kapulan kompostointilaitos toimi vuonna 2011 varajärjestelmänä biojätteen käsittelyssä. Biojätteet ohjattiin Karanojalla toimivalle St1 Biofuels Oy:n Bionolix -bioetanolilaitokselle kokonaan 1.11.2011.
12 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 13 Taulukko 1 Kiertokapulan toiminta-alueelta kerätyt vaaralliset jätteet vuonna 2011 Toimipaikka Maali- ja lakkajäte Lyijyakut Voiteluöljy Muut Yhteensä (tonnia) Hyvinkää (Kapula) 58 37 32 28 155 Hämeenlinna (Karanoja) 68 37 34 27 165 Järvenpää (Puolmatka) 63 35 26 20 145 Valkeakoski (Lumikorpi) 15 9 11 5 41 Mäntsälä 24 30 18 7 79 Riihimäki 23 25 17 7 72 Hausjärvi (Oitti) 4 4 4 2 15 Loppi 7 11 5 1 24 Kuntakeräykset 49 37 49 18 154 YHTEENSÄ (tonnia): 311 226 195 118 850 Taulukko 2 Kiertokapulan vastaanottama tuottajavastuun alainen sähkö- ja elektroniikkaromu vuonna 2011 Toimipaikka Suuret kodinkoneet Kylmälaitteet Kuvaputkilaitteet Pien-SER ICT-laitteet Yhteensä (tonnia) Vuonna 2011 biojätteen vastaanoton ohjeistus muuttui jonkin verran. Bioetanolin valmistukseen käy kotitalouksien erilliskerätty ruokaperäinen biojäte (pilaantuneet elintarvikkeet, vihannekset, hedelmät jne.). Kukkamullat, haravointijätteet yms. toimitetaan jatkossa jätteenkäsittelyalueille aumakompostointia varten. Vuonna 2011 erilliskerättyä biojätettä kerättiin toimintaalueen 12 kunnasta yhteensä 8 571 tonnia. Kompostointilaitoksella käsiteltiin 2 139 tonnia ja Bionolix -laitoksella 5 086 tonnia. Kaaviossa 3 on esitetty Kiertokapulan vastaanottaman biojätteen käsittelyn prosenttiosuudet eri käsittelypaikoissa vuonna 2011. Vuonna 2011 kom postista seulottiin tuotteistettua Hyötymultaa noin 8 000 m 3 ja multaa myytiin noin 2 000 m³. Hyvinkään Kapulan kompostointikentällä on vielä tuotteistettavaa kompostia jäljellä siten, että Hyötymultaa riittää myyntiin noin kahden vuoden ajan, varastoon jäi myytävää noin 6 000 m 3. Lisäksi Hyvinkään Kapulan kompostointikentälle vastaanotettiin kasviperäistä jätettä 4 377 tonnia, josta tukiaineena kompostointilaitoksessa käytettiin 384 tonnia ja loput kompostoitiin aumoissa. Kiertokapula toimitti vuonna 2011 biojätettä Bionolix -laitokselle käsittelyyn 2 503 tonnia. miksi eri luku kuin ed. kappaleessa? Pilaantuneiden ja puhtaiden maiden vastaanotto ja käsittely Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotettiin v. 2011 sellaisia lievästi pilaan tuneita maa-aineksia, jotka täyttävät PIMA (214/2007) asetuksen vaatimukset tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vastaanotettaville pilaantuneille maille, 714 tonnia. Maat käytettiin jätetäytön välipeittoon. Di bentso-p-dioksiineja ja di bentsofuraania (PCDD/ PCDF-yhdisteet) alle ylemmän ohjearvon si sältäviä maa-aineksia otettiin vastaan rajoitetusti. Lisäksi Hyvinkään Kapulan öljyisten maa-ainesten kom postointikentälle vastaanotettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta, jonka mi ne raa li öljypitoi suus on 1 000 20 000 mg/kg ka, yhteensä 1 801 tonnia. Alle PIMA (214/2007) ylemmän ohjearvon olevat, lievästi pilaantuneet maa-ainekset hyö dyn ne tään suoraan jätetäyttöalueiden peitto- ja rakennekerroksissa. Kompostoidut öljymaat hyötykäytetään myös jäte täyttöalueen peitto- ja rakenne kerrok sissa, kun maa-ai neksen mineraa liöljypitoi suus on laskenut alle 1 000 mg/kg. Puhtaita maita jätetäytön esipeittoon ja muotoiluun vastaanotettiin Hämeenlinnan Karanojalle 23 030 tonnia. Hyvinkää (Kapula) 64 137 107 22 112 443 Hämeenlinna (Karanoja) 103 194 122 30 104 554 Järvenpää (Puolmatka) 95 174 101 22 116 507 Valkeakoski (Lumikorpi) 15 41 21 5 10 92 Mäntsälä 45 58 47 11 41 203 Riihimäki 42 68 66 14 52 241 Hausjärvi (Oitti) 11 21 11 3 11 57 Loppi 18 28 24 6 1 77 YHTEENSÄ (tonnia): 394 722 499 114 446 2 175 Kaavio 3 Kiertokapulan vuonna 2011 vastaanottamien laitoskäsiteltyjen biojätejakeiden prosenttiosuudet. Muu 2 % Ekokem Oy Ab 8 % Kaavion oikeellisuus tarkistetaan Kompostointilaitos Hyvinkää 30 % St1 Biofuels Oy 60 %
14 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 15 HELPOMPAA ASIOINTIA Jätteiden vastaanotto alueilla Kaatopaikkaus on viety minimiin Kiertokapulalla on neljä jätteidenkäsittelyaluetta: Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa ja Valkeakoskella. Näillä alueilla vastaanotetaan ja käsitellään jätteitä, ja koko prosessi hyödyntämiseen tai loppusijoitukseen saakka hoidetaan uusinta osaamista hyväksikäyttäen. Alueilla työskentelee Kiertokapula oma, osaava henkilökunta. Keskeisten sijaintien ansiosta alueille on helppo saapua. Vuonna 2011 alueilla olikin 180 766 asiakaskäyntiä. Lisäksi toimintavuoden aikana Karanojan, Kapulan ja Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueiden siirtokuormaus- ja lajitteluasemien kautta kulki Ekokemille polttokelpoista yhdyskuntajätettä 51 112 tonnia. Karanojan jätteidenkäsittelyalue Karanojan jätteidenkäsittelyalue sijaitsee Hämeenlinnassa. Koko alueen pinta-ala on 33 hehtaaria. Alueen toimintoja ovat loppusijoitusalue, siirtokuormaus- ja lajitteluasema, pienasiakkaiden jätteiden vastaanotto- ja lajittelualue, hyötyjätteiden vastaanottoalueet, vastaanottopiste kotitalouksien ja pk-yrityksien vaarallisille jätteille, vastaanottokontit sähkö- ja elektroniikkaromulle sekä romuajoneuvojen vastaanottoalue. Lisäksi Karanojalla on St1 Biofuels Oy:n Bionolix -bioetanolilaitos, jonne kaikki Kiertokapulan toimialueen erilliskerätty biojäte on toimitettu käsiteltäväksi marraskuun 2011 alusta lähtien. Loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 13,5 hehtaaria, josta käytössä olevan jätetäytön ala on 2,2 hehtaaria. Jätetäytöstä kerätään talteen kaatopaikkakaasua, joka hyödynnetään St1 Biofuels Oy:n bioetanolilaitoksella. Kaavio 4 Asiakaskäynnit jätteidenkäsittelyalueilla vuonna 2011 Lumikorpi, 17 614 asiakaskäyntiä Kapula, 45 612 asiakaskäyntiä Puolmatka, 63 496 asiakaskäyntiä Karanoja, 54 035 asiakaskäyntiä Yhteensä 180 766 asiakaskäyntiä
16 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 17 Kaavio 5 Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotetut materiaalit vuonna 2011 Puhtaat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset 23 743 tonnia Betoni, tiili, asfaltti 11 370 tonnia Metalli, lasi, kyllästetty puu, paperi, pahvi, renkaat 2 947 tonnia Risut ja haravointijäte 2 674 tonnia Puhdas puu ja purkupuu 2 497 tonnia Sekalainen jäte, suoraan loppusijoitukseen 52 628 tonnia Yhteensä 142 033 tonnia Yhdyskuntajäte, lajitteluun 21 976 tonnia Rakennusjäte, lajitteluun 9 628 tonnia Biojäte, bioetanolilaitokselle 2 529 tonnia Biojäte, lajitteluun 308 tonnia Yhdyskunta- tai rakennusjäte, henkilö- tai pakettiautolla 2 534 tonnia Yhdyskuntajäte, suoraan loppusijoitukseen 2 401 tonnia Rakennusjäte, suoraan loppusijoitukseen 5 764 tonnia Erityiskäsiteltävä jäte, suoraan loppusijoitukseen 1 030 tonnia Vanhan jätetäyttöalueen sulkemistyöt jatkuvat vuoteen 2016 asti. Vuonna 2011 aloitettiin uuden kaatopaikan pohjan rakennustyöt. Uutta pohjaa saatiin valmiiksi 1,1 hehtaaria. Rakennustyöt jatkuvat vuonna 2012. Molemmissa urakoitsijana toimii Ekokem-Palvelu Oy. Vuonna 2011 Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotettiin yhteensä 142 033 tonnia jätettä (kaavio 5). Eniten vastaanotettiin sekalaista loppusijoitettavaa jätettä, maita sekä yhdyskuntajätettä. Karanojan jätteidenkäsittelyalueella on Hämeen ympäristökeskuksen 9.11.2007 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Bureau Veritas auditoi Karanojan toimipaikan ISO 14001 ympäristöstandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kesäkuussa 2011. Kapulan jätteidenkäsittelyalue toi Kapulan toimipaikan ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kesäkuussa 2011. Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue sijaitsee Järvenpäässä. Se on kooltaan 2,9 hehtaaria. Vuoden 2011 kesällä Puolmatkaan rakennettiin uutta varastointikenttää 0,6 hehtaaria. Uusi tila tuli todella tarpeeseen, sillä Puolmatkaan vastaanotetaan suuria määriä jätteitä alueen kokoon nähden. Puolmatkan alueella sijaitsee siirtokuormaus- ja lajitteluasema, pienasiakkaiden jätteiden vastaanotto- ja lajittelualue, hyötyjätteiden vastaanottoalueet, vastaanottopiste kotitalouksien ja pk-yritysten vaarallisille jätteille sekä vastaanottokontit sähkö- ja elektroniikkaromulle. Kaavio 6 Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotetut materiaalit vuonna 2011 Puhtaat maat ja öljymaat 5 563 tonnia Betoni, tiili, asfaltti 14 005 tonnia Metalli, lasi, kyllästetty puu, pahvi, renkaat 1 253 tonnia Risut ja haravointijäte 3 177 tonnia Yhteensä 40 577 tonnia Yhdyskuntajäte, lajitteluun 691 tonnia Rakennusjäte, lajitteluun 5 697 tonnia Biojäte, kompostointilaitokselle 2 142 tonnia Kompostoinnin tukiaineet, kompostointikentälle 3 245 tonnia Yhdyskunta- tai rakennusjäte, henkilö- tai pakettiautolla 3 013 tonnia Puhdas puu ja purkupuu 1 788 tonnia Kapulan jätteidenkäsittelyalue sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen rajalla. Alueen kokonaispinta-ala on noin 29 hehtaaria, josta suljetun jätetäytön osuus on 12,5 hehtaaria. Kompostointikenttä ja marraskuussa 2011 käytöstä poistettu kompostointilaitos kattavat noin 2,5 hehtaarin alueen. Kapulan kompostointilaitoksella lopetettiin biojätteen vastaanotto 31.10.2011, jonka jälkeen alkoi laitoksen alasajo. Laitoksen tulevaa käyttöä suunnitellaan parhaillaan. Jätteidenkäsittelyalueen toimintoja ovat siirtokuormausja lajitteluasema, pienasiakkaiden jätteiden vastaanotto- ja lajittelualue, hyötyjätteiden vastaanottoalueet, vastaanottopiste kotitalouksien ja pk-yritysten vaarallisille jätteille, vastaanottokontit sähkö- ja elektroniikkaromulle sekä öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikenttä. Vuonna 2011 Kapulan jätteidenkäsittelyalueella vastaanotettiin yhteensä 40 577 tonnia jätettä (kaavio 6). Eniten vastaanotettiin betonia, tiiltä ja asfalttia sekä rakennusjätettä. Kapulan jätteidenkäsittelyalueella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.12.2003 myöntämä ja Vaasan hallinto-oikeuden 18.5.2006 vahvistama ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. 18.12.2008 Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle myönnettiin uusi ympäristölupa muille paitsi loppusijoitustoiminnalle. Bureau Veritas audi- Uudenmaan ympäristökeskus myönsi toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueelle 13.12.2007. Bureau veritas auditoi alueen ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kesäkuussa 2011. Vuonna 2011 Puolmatkaan vastaanotettiin yhteensä 43 670 tonnia jätettä (kaavio 7). Eniten vastaanotettiin yhdyskunta- ja rakennusjätettä. Lumikorven jätteidenkäsittelyalue Lumikorpi sijaitsee Valkeakoskella lähellä kaupungin keskustaa. Alueen koko on 2,7 hehtaaria. Vuonna 2011 alueen toimintoja kehitettiin edelleen. Jätteiden vastaanottoa varten rakennettiin asfaltoitu ja viemäröity kenttäalue sekä uutta varastointikenttää. Myös opastekyltit uusittiin. Pientuojien rampit siirrettiin keskelle aluetta asioinnin helpottamiseksi. Vuonna 2011 alueelle vastaanotettiin pienasiakkaiden yhdyskunta- ja rakennusjätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallisia jätteitä sekä hyötyjätteitä. Yhteensä jätteitä vastaanotettiin 1 931 tonnia (kaavio 8). Vuoden 2012 alussa Lumikorvessa on aloitettu myös yrityksiltä tulevan jätteen vastaanotto.
18 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 19 Kaavio 7 Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotettujen jätteiden määrä vuonna 2011 Metalli, kyllästetty puu, pahvi, renkaat 484 tonnia Risut ja haravointijäte 2 595 tonnia Puhdas puu ja purkupuu 2 425 tonnia Yhdyskunta- tai rakennusjäte, henkilö- tai pakettiautolla 2 447 tonnia Yhdyskuntajäte, lajitteluun 26 359 tonnia Rakennusjäte, lajitteluun 5 909 tonnia Biojäte, lajitteluun 3 452 tonnia YHTEENSÄ 43 670 tonnia Kaavio 8 Lumikorven jätteidenkäsittelyalueelle vastaanotetut jätteet vuonna 2011 Metalli, lasi, kyllästetty puu, pahvi, renkaat 189 tonnia Yhdyskunta- tai rakennusjäte, henkilö- tai pakettiautolla 500 tonnia Risut ja haravointijäte 1 049 tonnia Puhdas puu ja purkupuu 191 tonnia YHTEENSÄ 1 930 tonnia
20 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 21 AKTIIVISTA NEUVONTAA KAIKILLE Neuvonnasta saa apua lajitteluun ja jätteiden vähentämiseen Kiertokapulan neuvontapalveluiden avulla edistetään omistajakuntien jätehuoltomääräysten toteutumista ja asiakkaidemme jätehuollon sujuvuutta tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Jäteneuvonnan tavoitteena on vaikuttaa jätteiden lajittelun lisääntymiseen ja loppusijoitettavan jätteen määrän vähenemiseen. Kiertokapula välittää toimialueen asukkaille ja yrityksille tietoa siitä, miten jätteitä tulee lajitella, mihin niitä voi viedä ja miten vähentää jätteiden syntymistä. Näin kaatopaikkajätteen määrä ja haitallisuus vähenee, syntypaikkalajiteltavien jätejakeiden lajittelu paranee ja lisääntyy sekä ihmisten tietoisuus sekä jätteiden vastaanottopaikoista, että omista velvoitteistaan ja oikeuksistaan jäteasioissa lisääntyy. Neuvonnan lähtökohtina ovat yhtiön toiminnan edistäminen, asiakkaiden jätehuollon tietotarpeiden tyydyttäminen ja kuntien jätehuoltomääräysten toteutumisen edistäminen. Kiertokapula tekee jatkuvaa yhteistyötä kuntien viranhaltijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Biojätteen lajittelu- ja pakkausohjeet tarkentuivat Vuoden 2011 teemana neuvonnassa oli biojäte, jonka lajittelu- ja pakkausohjeet tarkentuivat uuden käsittelyprosessin myötä. Biohajoavien pussien käyttö aiheutti käsittelyongelmia St1 Biofuels Oy:n Bionolix -laitoksella, minkä seurauksena biojätteen pakkaaminen ohjeistettiin uudelleen. Biojäte ohjeistettiin pakattavaksi muoviseen tai paperiseen pussiin tai sanomalehteen. Tämä puolestaan aiheutti mittavan määrän kyselyitä ja palautetta. Pääosin palaute oli positiivista, koska muovipussi on käytännöllisempi biojätteille. Se ei vuoda, kestää kantamisen ja pusseja tulee usein muiden ostosten ohessa (esim. hedelmäpussit). Biojätteiden käsittelyn muuttuminen toi myös muutoksia lajitteluohjeisiin. Koska bioetanolia saadaan jätteessä olevista ravinteista, pääosin sokereista, sellaiset jätteet, jotka köyhdyttävät jätteen ravinnepitoisuutta, neuvottiin laittamaan muualle. Lähinnä tämä tarkoitti sitä, että esim. haravointijäte ja pehmopaperit eivät enää kuulu biojätteen joukkoon. Tästä asiakkaat antoivat runsaasti palautetta. Muutoksen syytä ei aina ymmärretty ja käytäntöjen muutos koettiin hankalaksi. Tiedotteet ja muut kirjalliset materiaalit Isännöitsijöille lähetettiin totuttuun tapaan kolme tiedotetta: keväällä, syksyllä ja vuodenvaihteessa. Jokaisessa oli asiaa biojätteiden lajittelumuutoksesta. Asukas- ja omakotiyhdistyksille lähetettiin kaksi tiedotetta. Myös elintarvikeliikkeitä ja viranhaltijoita informoitiin lajittelumuutoksesta. Kotitalouksien lajitteluoppaaseen päivitettiin uudet biojätteen lajitteluohjeet ja korjattiin entinen ongelmajätteen nimitys vaaralliseksi jätteeksi nykyisten pykälien mukaan. Isännöitsijöille tehtiin oma jätehuolto-opas, kuivakäymäläopas päivitettiin ja kotitalouksille tehtiin ohje helpottamaan jätteidenkäsittelyalueilla asiointia. Ympäristökasvatusta kisaillen Kouluneuvonta kohdennettiin erityisesti neljännen luokan ikäryhmään. 2011 keväällä koko toimialueen koulujen 4. -luokkalaisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Jäteselviytyjät2011-kilpailuun. Alkukarsinnat toteutettiin siten, että neuvojat kävivät pitämässä kilpailuun ilmoittautuneille jäteaiheisen tietokilpailun. Alkukisaan osallistui 49 koulusta 1 422 oppilasta. Loppukilpailu pidettiin HAMK:n Lepaan oppilaitoksen kauniissa puutarhassa Hattulassa toukokuussa. Loppukilpailuun pääsi 12 parasta joukkuetta (3 oppilasta/joukkue) kilpailemaan liikunnallisissa, taitoa, nokkeluutta ja yhteistyökykyä vaativissa tehtävissä. Palkintona paras joukkue sai Jopo-polkupyörät ja seuraavat kolme joukkuetta saivat lahjakortit S-ketjun liikkeisiin. Loppukilpailun voitti Pelkolan koulu, toiseksi tuli Konnarin koulu, kolmanneksi Myllymäen koulu ja neljänneksi Tarinmaan koulu. Kesätapahtumiin jalkauduttiin laajasti Omistajakuntien alueilla pidettäviin asukkaille avoimiin tapahtumiin pyritään osallistumaan tasapuolisesti koko toimialueella. Yleensä tämä tarkoittaa yhtä tapahtumaa/ kunta/vuosi. Vuonna 2011 teemana olivat tietenkin vuoden teeman mukaisesti biojätteet sekä kotikompostointi. Tapahtumissa järjestettiin yleensä joku pienimuotoinen kilpailu tai kysely, ja vastanneiden kesken palkintona arvottiin useimmissa tapahtumissa kompostori.
22 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 23 Viestintä tukee tavoitteiden saavuttamista YHTEINEN JUTTU KANTAA Kiertokapulan viestinnän tehtävänä on tukea yhtiön strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2011 viestinnässä kiinnitettiin erityistä huomiota keväällä julkaistun toimintastrategian mukaisen yrityskuvan rakentamiseen. Yhtiön toiminnassa tuotiin esiin vastuullisuutta ja henkilöstömme osaamista. Sidosryhmäviestinnän kehittämisen suunnittelu ja sähköisen uutiskirjetyökalun hankkiminen aloitettiin. Kevään aikana esillä olivat erityisesti biojätteen jatkojalostukseen liittyvät asiat. Uuden toimintastrategian tutuksi tekeminen henkilöstölle toteutettiin suunnitelmallisesti ja kattavasti. Mediatiedotteita lähetettiin aktiivisesti huomioiden toimialueemme joukkoviestimet tasapuolisesti. Lähes kaikkiin mediatiedotteisiin reagoitiin lehtijutulla. Internet-sivustollamme julkaistiin mediatiedotteiden lisäksi kaikkiaan 30 tiedotetta. Mediaosumia kertyi vuoden aikana 176, joista kolme oli radio- ja neljä TV-osumaa. Innopark Oy:n järjestämään yritystapahtumaan ja keskiasteen opiskelijoille suunnattuun Future-tapahtumaan Visamäen kampuksella. Hyvä työympäristökään ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Henkilöstöjohtaminen käynnistettiin suunnitelmallisesti toimintavuoden aikana. Sen lähtökohtana olivat esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Keväällä julkaistussa toimintastrategiassa tunnistetaan henkilöstön yhtiön tärkeänä voimavarana. Tavoitteenamme on olla hyvä ja luotettava työnantaja, jonka palveluksessa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Toimintastrategian pohjalta laadittiin henkilöstöstrategia, jossa linjataan yhtiön henkilöstöjohtamisen päämäärät ja periaatteet, henkilöstöhallinnon rooli ja tehtävät sekä määritellään sen keskeiset menestystekijät. Lehti-ilmoituksia julkaistiin mm. keräyskierroksistamme, aukioloajoistamme ja puutarhajätteiden vastaanotosta. Sisäisen viestinnän sähköinen järjestelmä oli ollut käytössä elokuussa vuoden. Siitä on tullut osa henkilöstömme arkea. Kiertokapulassa kävi vuoden aikana vieraita sekä koti- että ulkomailta. Vierailijat olivat yritysten, yhdistysten, oppilaitosten ja yhteistyökumppaneidemme väkeä. Tietokapula-lehti julkaistiin huhtikuussa ja marraskuussa. Vuosi- ja ympäristökatsaus julkaistiin toukokuussa. Vuoden aikana käynnistettiin uusien internet-sivujen kehittämistyö. Toimialueemme kunnissa järjestettyjen kesätapahtumien lisäksi olimme mukana Rakenna, Sisusta, Asu -messuilla sekä Elomessuilla Hämeenlinnassa ja Cleantechmessuilla Lahdessa. Lisäksi osallistuttiin Teknologiakeskus Kaikki esimiehet osallistuivat mittavaan esimiesvalmennukseen. Lisäksi vuoden alussa käynnistettiin esimiesaamut, joihin kokoonnuttiin kuukausittain. Toimintavuoden aikana linjattiin useita henkilöstöhallinnon käytäntöjä ja laadittiin esimiehille työkaluja henkilöstötyönsä tueksi. Henkilöstön hyvinvointia kartoitettiin sisäisellä kyselyllä loppuvuonna. Lisäksi yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon kanssa aloitettiin. Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 57 työntekijää, joista vakituisia oli 51 ja määräaikaisia kuusi. Heistä naisia oli 28 ja miehiä 29. Henkilöstön keski-ikä oli 42,9 vuotta. Vuoden aikana yhtiöstä lähti kahdeksan henkilöä ja uusia palkattiin 12.
24 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 25 NUMEROT TODISTAVAT TOIMINNASTA Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liikevaihto 21 294 182,40 18 540 266,01 LIIKEVAIHTO 21 294 182,40 18 540 266,01 Liiketoiminnan muut tuotot 629,58 22 22 132,95 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -377 417,01-473 517,39 Varastojen muutos 38 509,50-15 852,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat YHTEENSÄ -338 907,51-489 370,19 Ulkopuoliset palvelut -11 779 534,02-10 492 856,18 Materiaalit ja palvelut YHTEENSÄ -12 118 441,53-10 982 226,37 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 195 262,60-1 965 285,12 Henkilösivukulut Eläkekulut -414 253,17 357 946,39 Muut henkilösivukulut -103 930,71-90 586,25 Henkilösivukulut YHTEENSÄ -518 183,88-448 532,64 Henkilöstökulut YHTEENSÄ -2 713 446,48-2 413 817,76 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -993 359,49-1 080 130,31 Poistot ja arvonalentumiset YHTEENSÄ -993 359,49-1 080 130,31 Liiketoiminnan muut kulut -5 040 296,29-3 983 033,94 LIIKEVOITTO (TAPPIO) 429 268,19 103 190,58 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko-ja rahoitustuotot Muilta 20 530,91 18 236,41 Muut korko-ja rahoitustuotot YHTEENSÄ 20 530,91 18 236,41 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -39 781,80-56 865,56 Korkokulut ja muut rahoituskulut YHTEENSÄ -39 781,80-56 865,56 Rahoitustuotot ja -kulut YHTEENSÄ -19 250,89-38 629,15 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 410 017,30 64 561,43 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 410 017,30 64 561,43 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -49 664,44 46 062,12 Tilinpäätössiirrot YHTEENSÄ -49 664,44 46 062,12 Tuloverot -276 794,87-98 517,59 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 3 557,99 12 105,96
26 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 27 Tase Rahoituslaskelma 31.12.2011 31.12.2010 (luvut tuhatta euroa) 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 74 708,03 38 083,16 I Aineettomat hyödykkeet YHTEENSÄ 74 708,03 38 083,16 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 115 103,04 Rakennukset ja rakennelmat 5 220 467,05 5 467 014,86 Koneet ja kalusto 776 045,41 977 804,70 Muut aineelliset hyödykkeet 2 783 536,60 2 360 350,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 691 363,40 288 284,46 II Aineelliset hyödykkeet YHTEENSÄ 9 586 515,50 9 093 454,71 III Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 7 568,46 7 568,46 III Sijoitukset YHTEENSÄ 7 568,46 7 568,46 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 668 791,99 9 139 106,33 B VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 44 805,00 6 295,50 I Vaihto-omaisuus YHTEENSÄ 44 805,00 6 295,50 II Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 329 244,38 2 692 378,30 Muut saamiset 48,50 69,18 Siirtosaamiset 72 358,63 94 195,78 Lyhytaikaiset YHTEENSÄ 3 401 651,51 2 786 643,26 II Saamiset YHTEENSÄ 3 401 651,51 2 786 643,26 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 691 379,65 1 565 504,05 B VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 6 137 836,16 4 358 442,81 VASTAAVAA YHTEENSÄ 15 806 628,15 13 497 549,14 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Osake-. osuus- ja muu vastaava pääoma 507 964,00 507 964,00 II Ylikurssirahasto 203 639,12 203 639,12 V Edellisten tilikausien voitto (tappio) 3 921 375,77 3 909 269,81 VI Tilikauden voitto (tappio) 83 557,99 12 105,96 3 A OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 716 536,88 4 632 978,89 Liiketoiminnan rahavirta Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 410 65 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 993 1 080 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 698 264 Rahoitustuotot ja -kulut 19 39 Muut oikaisut 0-11 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2 120 1 437 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -615 113 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -38 16 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 1608 431 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 3 075 1 997 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -40-57 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 21 18 Osinkotuotot Maksetut välittömät verot -158-67 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 2 898 1 891 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta Liiketoiminnan rahavirta (A) 2 898 1 891 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 525-457 Investoinnit muihin sijoituksiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot 1 59 Investointien rahavirta (B) -1 524-398 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot - - Osakepääoman ja ylikurssirahaston lisäys Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -249-538 Rahoituksen rahavirta (C) -249-538 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 1 125 955 Rahavarat tilikauden alussa 1 566 611 Rahavarat tilikauden lopussa 2 691 1 566 B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 1 469 952,89 1 420 288,45 B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 1 469 952,89 1 420 288,45 C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 968 545,27 3 270 286,88 C PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 3 968 545,27 3 270 286,88 D VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 84 094,02 252 281,94 Pitkäaikainen vieras pääoma YHTEENSÄ 84 094,02 252 281,94 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksille 168 187,92 249 140,32 Ostovelat 2 967 862,73 2 416 647,91 Muut velat 1 126 777,93 621 685,24 Siirtovelat 1 304 670,51 634 239,51 Lyhytaikainen vieras pääoma YHTEENSÄ 5 567 499,09 3 921 712,98 D VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 651 593,11 4 173 994,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 15 806 628,15 13 497 549,14
28 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 29 Käsitteitä ja lyhenteitä Biohajoava jäte: Jäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiö- ja puutarhabiojätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia ja kartonkia sekä lietettä tai lantaa. Biojäte: Muodostuu elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätteestä. Hajoaa biologisesti aerobisesti tai anaerobisesti. Energiahyödyntäminen: Jätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja/tai sähköksi. yhdyskuntajätteen kuljetus on alueellisesti kilpailutettu ja keräysreittien logistiikka näin suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi, kustannukset ja ympäristövaikutukset minimoiden. Loppusijoitus: Loppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikkaan. Loppusijoitukseen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joilla ei ole aineena tai energiana hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä. Vaarallinen jäte: Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa syttyvä, syövyttävä tai myrkyllinen. Hyödyntäminen: Hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia. Hyötyjätepiste: Hyötyjätepiste on keräyspaikka, jossa kerätään hyödynnettäviä jätelajeja. Järjestetty jätteenkuljetus: Lain mukaan kunnan on järjestettävä yhdyskuntajätteen jätteenkuljetus joko kunnan omana toimintana tai yksityisiä yrityksiä kilpailuttamalla tai sopimusperusteisena (Jätelaki 10 ). Jätehuolto: Jätelain mukainen toiminta, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppusijoituksen sekä käsittelypaikan tarkkailun ja jälkihoidon. Sekajäte: Sekajäte on sekalaista jätettä, jonka seassa ei saa olla kierrätykseen soveltuvaa lasia, metallia, paperia eikä vaarallisia jätteitä. SER: Sähkö- ja elektroniikkaromulla tarkoitetaan käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita, ja niiden komponentteja ja osia. Kotitalouksista muodostuvan sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto kuuluu tuottajavastuulle. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus: Jätelain poikkeussäädös. Kunnan erikseen päätettävä. Kukin kiinteistö tekee erikseen jätteenkuljetussopimuksen kuljetusyrityksen kanssa. Ei käytetä yleisesti yhdyskuntajätehuollossa Euroopassa. Jätteenpoltto: Poltto on jätteen termistä prosessointia hapellisissa olosuhteissa. Jätteenpoltossa jätteen energia hyödynnetään lämpönä ja/tai sähkönä. Syntypaikkalajittelu: Kiinteistöllä tapahtuva yhdyskuntajätteiden lajittelu erilaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn meneviin jätejakeisiin. Jätteen synnyn ehkäisy: Toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt. Kierrätys: Toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi. Kompostointi: Kiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa olosuhteissa. Kuivajäte: Jäljelle jäävä jäte, kun yhdyskuntien sekajätteestä on syntypaikoilla lajiteltu erilleen biojäte ja muut hyötyjätteet. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kilpailutettu jätteenkuljetus: Järjestetty jätteenkuljetus (Jätelaki 10 ), jossa Tuottajavastuu: Tuottajavastuulla tarkoitetaan erikseen päätettyjen tuotteiden osalta kaupan ja teollisuuden velvollisuutta huolehtia niissä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Suomessa tuottajavastuu koskee pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita ja ajoneuvoja. Yhdyskuntajäte: Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjäte) sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte. Lähde: JLY Jätelaitosyhdistys ry, Kiertokapula Oy:n verkkopalvelu
30 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 31 Ympäristökatsaus 2011
32 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 33 Ympäristöpolitiikka Kiertokapula Oy on 12 kunnan, Hattulan, Hausjärven, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Janakkalan, Järvenpään, Keravan, Lopen, Mäntsälän, Riihimäen, Tuusulan ja Valkeakosken omistama jätehuoltoyhtiö. Tarjoamme palvelujamme ensisijaisesti osakkeenomistajillemme. Elinkeinoelämän jätteiden ja saastuneiden maiden käsittelyssä, hyötykäytössä ja loppusijoituksessa yhtiö on kilpailukykyinen ja vastuullinen toimija. Tehtävänämme on järjestää yhdyskuntajätteen ja biojätteen käsittely alueellamme. Yhdyskuntajäte hyödynnetään energiana. Biojäte käytetään raaka-aineena prosesseissa, jotka tuottavat bioetanolia ja biopolttoainetta. Lisäksi teemme sopimuksia järjestetyn jätehuollon hoitamisesta kuntien alueilla ja kierrätysyhteistyöstä tuottajayhteisöjen kanssa. Huolehdimme myös osaltamme hyötyjätteiden ja ongelmajätteiden keräyksestä, kuljetuksesta ja hyödyntämisestä. Jätteiden energiahyödyntämisessä olemme jätehuoltoalan edelläkävijä. Annamme kaikkiin toimintoihimme liittyvää ja jätelakiin perustuvaa neuvontaa. Viestimme aktiivisesti ja säännöllisesti ympäristö- ja turvallisuusasioista eri kohderyhmille. Periaatteenamme on kestävä kehitys, jonka mukaan hoidamme tehtävämme vastuullisesti, ympäristöystävällisesti, turvallisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Tähän periaatteeseen ohjaamme myös asiakkaitamme, urakoitsijoitamme ja muita yhteistyökumppaneitamme. Tarkkailemme jatkuvasti toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä noudatamme ympäristölainsäädännön ja viranomaisten määräyksiä. Sitoudumme vähentämään ympäristöhaittoja toiminta- ja ympäristöjärjestelmämme mukaisesti. Toimintojen kehittämisessä ja investointien suunnittelussa pidämme tärkeimpinä asioina vesien, ilman ja maaperän suojelua sekä turvallisuutta ja työterveyttä. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavaramme. Ylläpidämme ja kehitämme henkilöstömme osaamista jatkuvasti. Kannustava ja innostava työympäristö luo edellytykset henkilöstöllemme toteuttaa ja kehittää toiminta- ja ympäristöpolitiikan mukaista toimintaamme. Sitoudumme toimintamme ja asiakaspalvelumme jatkuvaan kehittämiseen. Hämeenlinnassa 17.6.2009 Kari Mäkinen toimitusjohtaja
34 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 35 Ympäristöjärjestelmä Ympäristöohjelma ISO 14001 -ympäristöohjelma Ympäristöjärjestelmän avulla organisaatio ottaa ympäristöasiat järjestelmällisesti huomioon kaikessa toiminnassaan. Toimiva ympäristöjärjestelmä auttaa tunnistamaan ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia sekä säästämään kustannuksia. Kiertokapula Oy:n ympäristöjärjestelmä on rakennettu vastaamaan kansainvälisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin vaatimuksia. ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, jonka avulla hallitaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja minimoidaan toiminnan aiheuttamat ympäristöriskit. Bureau Veritas on myöntänyt sertifikaatin Kiertokapula Oy:n ympäristöjärjestelmälle Kapulan toimipaikan osalta ensimmäisen kerran1998 ja viimeksi vuonna 2011. Kiertokapulan ympäristöjärjestelmää on kehitetty toimintajärjestelmän suuntaan, jolloin järjestelmässä huomioidaan laajemmin myös turvallisuuteen ja laatuun liittyviä elementtejä. Kiertokapula on tunnistanut toimintansa ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset ihmisiin, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon sekä energian ja luonnonvarojen kulutukseen. Yhtiö on asettanut päämäärät haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja positiivisten lisäämiseksi. Jätteidenkäsittelyalueiden eri toiminnoille on tehty omat työ- ja toimintaohjeet, jotta voidaan varmistua yhtenäisistä käsittely- ja toimintatavoista. Toiminnan ympäristö- ja turvallisuusriskit on kartoitettu ja poikkeuksellisia tilanteita varten on laadittu pelastussuunnitelmat Puolmatkan, Kapulan ja Karanojan jätteidenkäsittelyalueille. Entä Lumikorpi? Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Ympäristöohjelma on laadittu Kiertokapulan ympäristöjärjestelmässä asetettujen ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmaan kirjattuja päämääriä ja tavoitteita asetettaessa on huomioitu mm. yrityksen merkittävät ympäristönäkökohdat. Ohjelmassa on määritelty vastuuhenkilöt sekä keinot, joilla asetetut päämäärät saavutetaan. Ympäristöohjelman päämäärät ja tavoitteet ovat: jätteiden määrän vähentäminen ja jätteiden hyötykäytön lisääminen kaatopaikan päästöjen hallinta vaarallisten jätteiden vastaanotto ja varastointi jätteiden loppusijoitus ja jätteenkäsittelyn poikkeustilanteet jätteenkäsittelyn maisemalliset vaikutukset. Kiertokapula Oy on aktiivisesti mukana erilaisissa projekteissa, joilla edistetään ympäristön rakentumista, jätteensynnyn ehkäisyä ja jätteiden hyötykäyttöä. Ympäristöjärjestelmän standardinmukaisuus ja toimivuus tarkastetaan vuosittain ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Bureau Veritas toimii Kiertokapula Oy:n ulkoisena auditoijana. Sisäisen auditoinnin suorittaa yhtiön henkilökunnasta koottu auditointiryhmä. Bureau Veritas auditoi Kapulan, Karanojan, Puolmatkan ja Innoparkin toimipisteet kesäkuussa 2011.
36 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 37 Ympäristövaikutukset Jätelainsäädännön muutosten avulla kaatopaikkojen rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia tiukennetaan jatkuvasti. Keskeisenä tavoitteena on, ettei kaatopaikoista aiheudu pitkänkään ajan kuluessa vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätevedet Kapulassa syntyvät jätevedet käsitellään Hyvinkään Veden jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2011 viemäriverkostoon johdettujen jätevesien määrä oli 31 372 m 3 (n. 86 m 3 /d). Karanojalla syntyvät jätevedet käsitellään Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2011 viemäriverkostoon johdettujen jätevesien määrä oli 45 357 m 3 (n. 124 m 3 /d). Jätetäytön sisäinen vesi Vuoden aikana jätetäytön sisäisestä vedestä otettiin Kapulassa ja Karanojalla kaksi näytettä. Analyysitulokset on esitetty taulukossa 8. Kaikki jätetäytön sisäisen veden näytteet otettiin kaatopaikkakaasun keräyskaivoista. Pinta- ja pohjavedet Vuonna 2011 pintavesinäytteitä otettiin Kapulassa ja Karanojalla jokaisesta näytteenottopisteestä neljä kertaa, taulukossa 6 on ilmoitettu analyysitulosten keskiarvot. Kapulassa pintavesinäytteet otetaan ennen kaatopaikkaa, kaatopaikan kohdalta ja kaatopaikan jälkeen. Karanojalla pintavesinäytteet otetaan kaatopaikan ohi virtaavasta Karanojasta ennen ja jälkeen kaatopaikan sekä kohdasta, jossa Karanoja laskee Lähdelampeen. Viemäriin johdettavien vesien epäpuhtauksien vuosikeskiarvot ja maksimiarvot alittivat selvästi liittymissopimuksessa asetetut raja-arvot lukuun ottamatta ammoniumtyppipitoisuutta. Taulukossa 5 on viemäriin johdetun jäteveden epäpuhtauksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuonna 2011 verrattuina liittymissopimuksessa sallittuihin pitoisuuksiin. Kaatopaikalta viemäröitäville jätevesille tyypillisten parametrien vuosikeskiarvojen kehitys vuosina 2001 2011 on esitetty kaavioissa 8-13. Kapulassa on 23 ja Karanojalla neljä pohjavedentarkkailukaivoa. Jätteidenkäsittelyalueilla otettiin pohjavesinäytteitä kaksi kertaa jokaisesta tarkkailukaivosta vuonna 2011. Pohjavesianalyysien tulokset on esitetty taulukossa 7. Kapulan jätteidenkäsittelyalueella ja sen ympäristössä havaittiin kaatopaikkavaikutusta pohjavesiputkien vesinäytteissä vuonna 2007 rutiiniluonteisen näytteenoton yhteydessä. Havainnon jälkeen alueella ryhdyttiin tekemään maaperä- ja pohjavesitutkimuksia kaatopaikkavaikutuksen selvittämiseksi.
38 Vuosi- ja ympäristökatsaus 2011 39 Kapulan jätteidenkäsittelyalueen itäpuolisessa pohjavedessä havaitun kaatopaikkavaikutuksen rajoittamistoimenpiteeksi jätteidenkäsittelyalueelle rakennettiin pohjaveden suojapumppauskaivo, joka valmistui marraskuussa 2011. Suojapumppauksen tavoitteena on muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja estää haitta-aineiden leviäminen pohjavedessä. Lisäksi parhaillaan käynnissä oleva loppusijoitusalueen pinta- ja reunarakenteiden rakentaminen estää haitta-aineiden kulkeutumisen veden mukana pois kaatopaikalta. Toimenpiteiden johdosta Kapulan pohjaveden laatu tulee paranemaan lähitulevaisuudessa. Puolmatkan ympäristötarkkailu Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella ympäristövaikutusten tarkkailu tehdään yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa osallistumalla Puolmatkan kaatopaikan ja maankaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Jätteidenkäsittelyalueen toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavedenlaatuun seurataan yhdestä pintavesipisteestä (P8) ja kahdesta pohjavesipisteestä (HP2 ja HP9). Puolmatkan vesianalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 9 ja 10. erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä. Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla. Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle sijaitsevaan jätetäyttöön porattiin syksyllä 2011 viisi uutta kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa, minkä seurauksena Kapulassa on nyt käytettävissä yhteensä 20 kaasunkeräysyksikköä. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu kulkeutuu kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Pumppaamolta kaasu johdetaan Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödyntää kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2011 Kapulassa saatiin talteen kaatopaikkakaasua noin 1,96 milj. Nm 3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 50 %. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa jätetäytön hapettomissa olosuhteissa mätänemällä. Yhdyskuntajätetonnin hajotessa kaatopaikkakaasua muodostuu noin 100 200 m³. Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia Karanojan vanhassa jätetäytössä oli alkuvuoden aikana käytössä yhteensä 17 kaasunkeräyskaivoa, joista 10 oli pystykaivoja ja loput vaakakeräyskaivoja. Jätetäyttöön porattiin viisi uutta kaasukaivoa syksyllä 2011. Samassa yhteydessä vanhoja toimimattomia kaivoja korvattiin uusilla, minkä seurauksena käyttöön jäi 12 pystykaivoa ja seitsemän vaakakeräyskaivoa. Vuonna 2011 saatiin talteen noin 1,11 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 48 %. Kaikki talteen saatu kaasu johdettiin Karanojalla sijaitsevalle St1 Biofuels Oy:n bioetanolilaitokselle hyötykäyttöön. Kaikkia kaasunkeräyslinjoja tarkkaillaan ja säädetään säännöllisesti parhaan kaasuntuoton saavuttamiseksi.