Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan palveluverkon suunnittelu ja kaupan sijainnin ohjaus edellyttävät tietoa kaupan tämän hetkisestä sijoittumisesta ja kokorakenteesta. Keskeisiä vähittäiskaupan toimipaikkojen tietolähteitä ovat etenkin Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri. Myös muun muassa kaupan alan selvityksiä, tutkimuksia ja arviointeja tekevä yritys Santasalo Ky on koonnut tietoja kaupan toimipaikoista ja niiden pinta-aloista. Suomen kauppakeskusyhdistys ylläpitää aineistoa kauppakeskuksista. Näiden lisäksi kaupan ketjut julkaisevat myymäläluetteloita www-sivuilla. Osa kunnista on myös kerännyt tietoaineistoa oman alueensa kaupan toimipaikoista. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) sisältää tietoja kaupan työpaikkojen lukumäärästä 250 metrin tilastoruuduissa. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustiedoista samoin kuin YKR-aineistoista on myös eroteltavissa myymälä- ja liikerakennukset, mutta tiedossa ei ole se, miten rakennuksia käytetään. Käytettävissä olevat tietoaineistot ovat olleet puutteellisia varsinkin erikoistavarakaupan osalta. Tietoja toimipaikkojen myyntipinta-alasta ja liikevaihdosta ei ole ollut saatavilla. Toimipaikkojen henkilöstömäärästä on saatavilla kattavat tiedot vain luokiteltuna. Päivittäistavarakaupan toimipaikoista on koottuna myös tarkat liikevaihto- ja pinta-alatiedot AC Nielsenin myymälärekisterissä, mutta kaikilla tietoa tarvitseville ei ole ollut riittäviä varoja aineiston hankkimiseksi käyttöönsä kokonaisuudessaan. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on selvitetty vuosina 2010 2011 vähittäiskaupan tietoaineistojen laatua, käytettävyyttä ja yhdisteltävyyttä. Työn perustana on ollut yritysrekisteristä keväällä 2010 saatu aineistopoiminta, joka on sisältänyt kaikki myymälässä tapahtuvan vähittäiskaupan toimipaikat. Lisäksi muina aineistoina on käytetty AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä 2008, Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoja ja YKR-ruututietoja. Tässä dokumentissa kuvaillaan aineistojen tarkistamista, laatua ja yhdisteltävyyttä. Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimipaikkatiedot ja SYKEn tarkistustyö Tilastokeskuksen yritysrekisteri on perusrekisteri, jonka ylläpitoa säätelee tilastolaki ja EU:n asetukset. Rekisterin yksiköinä ovat konserni, yritys ja toimipaikka. Yritysrekisterin tietosisältö on suppea, mutta yksikkökattavuus laaja, sillä mukana ovat kaikki yritykset. Yritysrekisterin tiedoista voidaan tehdä poimintoja ja lisäksi Tilastokeskus valmistaa tiedoista yritysrekisterin vuositilaston, joka sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä, toimipaikoista ja konserneista. Yritysrekisterin perustiedot saadaan hallinnollisista tietolähteistä, joista tärkein on verohallinto. Tilastokeskus tekee myös jatkuvasti suoria tiedusteluja yrityksille. Tiedusteluja lähetetään
vuosittain valtaosalle monitoimipaikkaisista ja yli 20 hengen yksitoimipaikkaisista yrityksistä. Muille yrityksille lähetetään tiedusteluja harvemmin. Lisäksi Tilastokeskus käyttää useita muita lähteitä eräiden tietojen, kuten toimialamuutosten, puhelinnumeroiden ja sijaintiosoitteiden, selvittämiseen. Tilastolaki määrää, mitkä yritysrekisterin toimipaikkakohtaiset tiedot ovat julkisia. Julkisia tietoja ovat muun muassa yrityksen nimi, yritys- ja yhteisötunnus, yrityksen henkilöstömäärä yhteensä ja kunnittain sekä toimipaikan nimi, osoite, toimiala ja henkilökunnan suuruusluokka. Vähittäiskaupan myymälöissä tapahtuvan kaupan toimipaikkoja oli maaliskuussa 2010 yritysrekisteristä poimitussa aineistossa noin 33 700 kappaletta. Poiminnassa oli mukana 76 toimialaa. Aineistoon ei sisältynyt tukkukauppaa, tori- tai markkinakauppaa eikä verkkokauppaa tai postimyyntiä. Moottoriajoneuvokaupasta mukana olivat vähittäiskaupan myymälät, ei tukkukauppaa eikä ajoneuvojen korjaustoimintaa. Pääosa maatalouskaupoista (Agrimarket, K- Maatalous) jäi poiminnan ulkopuolelle, sillä ne sijoittuvat toimialaluokittelussa suurelta osin tukkukauppaan. S- ja K-ryhmän maatalouskaupoista koottiin SYKEssä erillinen aineisto kauppaketjujen julkaisemien tietojen perusteella. Yritysrekisterin vähittäiskaupan toimipaikat sijaitsivat noin 25 600:ssa eri osoitteessa. Yksitoimipaikkaisilla yrityksillä osoitetietojen kirjaamisen perusteena näytti olevan yrityksen, ei myymälän toiminta. Osalla pienistä toimipaikoista osoite on yrittäjän kotiosoite eikä myymälän osoite. Myös toimitilaa vaihtavien suurempienkin yritysten sijainti saattoi olla kirjattu yrittäjän kotiosoitteeseen. Poimitussa aineistossa 7,3 prosentilta toimipaikoista puuttuivat koordinaattitiedot. Toimipaikkojen sijaintitietoja on täydennetty ja korjattu SYKEssä, minkä jälkeen enää noin 2,3 prosenttia toimipaikoista on jäänyt ilman koordinaattitietoja. Erillisiä koordinaattisijainteja toimipaikoilla oli yhteensä noin 23 200 kappaletta. Kaupan toimipaikka-aineiston sijaintitietojen laatu vaikuttaa riittävän hyvältä yleispiirteisiin tarkasteluihin, mutta yksityiskohtaisemmalla tasolla yksittäiset puutteet ja virheet saattavat antaa paikoin vääriä tuloksia. SYKEssä on korjattu lähinnä henkilöstömäärältään suurimpien toimipaikkojen sijaintitietoja. Niillä on suurin merkitys, kun lasketaan kaupan volyymia. Yritysten ja toimipaikkojen nimitiedoissa on jonkin verran puutteita, jotka haittaavat tietojen käyttöä ja yhdistämistä muihin aineistoihin. Toimipaikan nimeä ei useinkaan ole tiedossa, vaan käytettävissä on vain yrityksen nimi, joka saattaa olla eri kuin mitä myymälä itsestään käyttää. Esimerkiksi K-market saattaa olla rekisterissä vain yrittäjän nimellä. Myös toimipaikkojen osoitetiedoissa on osalla toimipaikoista horjuvuutta. Joillakin yksitoimipaikkaisilla yrityksillä yrityksen osoite on eri kuin toimipaikan ja jompikumpi osoite saattaa olla ajantasaisempi kuin toinen. Lisäksi kaikki Tilastokeskuksen käyttämät osoitetiedot eivät ole julkisia osoitetietojen tuottajan asettamien käyttörajoitusten vuoksi. Yritysrekisteri ei sisällä tietoa toimipaikan tarkasta henkilöstömäärästä vaan ainoastaan suuruusluokasta. Luokiteltu tieto henkilöstömäärästä oli SYKElle poimitussa aineistossa 97 prosentilla toimipaikkoista. Luokitus on tarkin pienissä henkilöstömäärissä. Suurin osa vähittäiskaupan toimipaikoista onkin kooltaan pieniä. Noin 78 prosentissa toimipaikkoja on alle viisi työntekijää. Vähintään viiden työntekijän myymälöitä oli 7 100 kappalettta, vähintään kymmenen työntekijän myymälöitä 2 820 kappaletta, vähintään 20 työntekijän myymälöitä 940 kappaletta ja vähintään 50 työntekijän myymälöitä 160 kappaletta.
Tieto toimipaikan tarkasta henkilöstömäärästä on saatavilla yksitoimipaikkaisista yrityksistä, joilla toimipaikan henkilöstömäärä on sama kuin yrityksen henkilöstömäärä. Yksitoimipaikkaisten yritysten toimipaikoista osuus kaikista toimipaikoista on noin 70 prosenttia, mutta toimipaikat ovat usein kooltaan pieniä ja niissä työskentelee yhteensä noin 38 prosenttia kaupan työvoimasta. Myös silloin, kun monitoimipaikkaisella yrityksellä on kunnassa vain yksi toimipaikka, on tieto tarkasta henkilöstömäärästä saatavilla melko luotettavasti. Yrityksen työntekijämäärää kunnassa voidaan käyttää ainoan kunnassa sijaitsevan vähittäiskaupan toimipaikan työntekijämääränä. SYKElle poimitussa aineistossa noin 15 prosenttia toimipaikoista oli monitoimipaikkaisten yritysten ainoita vähittäiskaupan toimipaikkoja kunnassa. Vähittäiskaupan työntekijöitä näissä toimipaikoissa työskenteli noin 24 prosenttia. SYKElle poimitun aineiston perusteella ei kuitenkaan voitu tietää, oliko yrityksellä jonkin muun kuin vähittäiskaupan toimialan toimipaikkoja kunnassa. Tämän vuoksi vähittäiskaupan toimipaikkatiedon johtaminen yrityksen tietyssä kunnassa työskentelevän työntekijämäärän perusteella voi tuottaa joissain tapauksissa todellisuutta suuremman arvon toimipaikan työntekijämääräksi. Tarkka henkilöstömäärä jää puuttumaan lähinnä suurilta monitoimipaikkaisilta kauppaketjuilta, joilla on kunnassa useita toimipaikkoja. SYKEssä on tuotettu arvio työntekijämäärästä myös niissä tapauksissa. Yrityksen työntekijämäärä kunnassa on jyvitetty toimipaikoille henkilöstön suuruusluokan määrittämissä rajoissa. Tällöin työntekijämäärä on arvio eikä tarkka lukumäärä. Arvio on jonkin verran todellisuutta suurempi, sillä siinä ei ole otettu huomioon sitä, että osa yrityksen työntekijöistä voi olla myös muiden toimialojen kuin kaupan toimipaikoissa, jolloin kaupan toimipaikkoihin on jyvitetty liikaa työntekijöitä. Yhteensä vähittäiskaupan toimipaikkojen työntekijöiden lukumääräksi saadaan tarkkojen ja arvioitujen tietojen perrusteella noin 141 000. Tämä on noin viisi prosenttia enemmän kuin yritysrekisterin vuositilastossa. Toimipaikkatietojen yhdistäminen rakennustietoihin Yritysrekisterin toimipaikkatiedoissa ei ole mukana tietoa toimipaikan toimitilasta tai rakennuksesta. Osoite- ja koordinaattitietojen perusteella toimipaikka on kuitenkin mahdollista yhdistää väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Tällä tavalla on yhdistettävissä 97 % toimipaikoista. Nämä sijaitsevat noin 23 000 rakennuksessa. Tilastokeskus on tuottanut toimipaikkojen sijaintitiedot väestötietojärjestelmän rakennustietojen pohjalta. Toimipaikat eivät kuitenkaan kohdistu aina oikeaan rakennukseen. Osoitteen perusteella yhdistettäessä tapahtuu jonkin verran vääriin rakennuksiin paikantumista, jos eri aineistojen osoitetiedoissa on eroja. Jos kiinteistöllä on useampi rakennus, ei toimipaikka välttämättä kohdistu oikeaan rakennukseen. Varsinkin suurten kauppojen ja kauppakeskusten kiinteistöillä saattaa olla useita rakennuksia. SYKEssä on korjattu varsinkin suurimpien kauppojen kohdistumista oikeisiin myymälärakennuksiin. Sijaintirakennuksen käyttötarkoitus ja kerrosala voidaan selvittää väestötietojärjestelmän rakennustiedoista. Käyttötarkoituksen perusteella on mahdollista tunnistaa suuntaa antavasti ne rakennukset, joissa kauppa on pääasiallista toimintaa. Tällaisia käyttötarkoitusluokkia ovat tyypillisesti myymälärakennus, liikerakennus, tavaratalo ja kauppakeskus. Monet moottoriajoneuvojen kaupat sijaitsevat ajoneuvojen suojarakennuksessa. Kauppa saattaa sijaita myös rakennuksessa, jonka on otettu alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaan käyttöön, esimerkiksi varastorakennuksessa, teollisuusrakennuksessa, yhdyskuntatekniikan rakennuksessa, talousrakennuksessa tai muussa rakennuksessa. Suuri osa kaupan toimipaikoista sijaitsee tai ainakin niiden osoite yritysrekisterissä kohdistuu rakennukseen, jonka pääkäyttötapa on jokin muu kuin kauppa, kuten asuinkerrostalo tai toimistorakennus.
Jos rakennuksen pääasiallinen käyttö liittyy kauppaan, rakennuksen kerrosala antaa viitteitä kaupan yksikön koosta. Käytettävissä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka suuren osan kerrosalasta kaupan toimipaikka vie. Silloin kun rakennuksessa sijaitsee vain yksi toimipaikka, on helpompi hahmottaa toimipaikan kokoa rakennuksen kerrosalan perusteella. Noin 57 prosenttia kaupan toimipaikoista ja 39 prosenttia kaupan työpaikoista sijaitsee rakennuksessa, joissa vain yksi kaupan toimipaikka. Kaupan sijoittuminen myymälärakennuksiin ja muihin rakennuksiin Väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa on 16 900 myymälä- tai liikerakennusta, joiden kerrosala yhteensä on noin 19,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Lisäksi rekisterissä on noin 380 lupavaiheen rakennusta, joissa kerrosalaa on yhteensä noin 820 000 kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan toimipaikka kohdistuu kaikkiaan noin 5 900 myymälä- tai liikerakennukseen, joiden yhteen laskettu kerrosala on noin 14,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Näistä yli 2 000 kerrosneliömetrin kokoisia rakennuksia on noin 1 300 kappaletta, joissa kerrosalaa yhteensä on noin 8,9 miljoonaa kerrosneliömetriä. Alle 2 000 kerrosneliömetrin kokoisia myymälä- tai liikerakennuksia, joissa on kaupan toimipaikka, on yhteensä 4 500 kappaletta, ja niissä kerrosalaa yhteensä on 5,6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko kerrosala ei ole välttämättä kaupan käytössä, vaan esimerkiksi asuinhuoneistoalaa näissä kaikissa rakennuksissa on noin 400 000 neliömetriä. Kaupan toimipaikoista myymälä- tai liikerakennuksissa on noin 34 prosenttia ja työntekijöistä noin 60 prosenttia. Osa yritysrekisterin kaupan toimipaikoista kohdistuu väärään rakennukseen. Noin 900 myymälärakennusta on sellaisia, joiden osoitteeseen sijoittuu kauppa, joka ei kohdistu kuitenkaan mihinkään myymälärakennukseen. Tällöin kyseessä voi olla virhe toimipaikan kohdistumisessa. Näissä myymälärakennuksissa on kerrosalaa yhteensä noin 600 000 kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan toimipaikoista tällaisia on noin kolme prosenttia. Myös muissa kuin myymälä- tai liikerakennuksissa kauppa saattaa olla rakennuksen pääasiallinen käyttömuoto. Monet autokaupat ja osa muidenkin toimialojen kaupoista sijaitsee esimerkiksi ajoneuvojen suojarakennuksissa, varastorakennuksissa ja vanhoissa teollisuusrakennuksissa. Rakennuksen käyttötarkoitus väestötietojärjestelmän tiedoissa ei muutu, vaikka käyttötapa muuttuisikin, jollei muutos edellytä uutta rakennuslupaa. Muissa kuin myymälä- tai liikerakennuksissa sijaitsevista kaupoista osan voidaan rakennuksen kerrosalan ja toimipaikan työntekijämärän perusteella olettaa vastaavan vähittäiskaupan suuryksikköä. Näissä rakennuksissa kauppa on yleensä pääasiallinen käyttömuoto. Tällaisia yli 2 000 kerrosneliömetrin rakennuksia on noin 290 kappaletta, joissa kerrosalaa on noin yhteensä 2,0 miljoonaa kerrosneliömetriä. Mukana ovat myös paljon tilaa vaativan kaupan vastaavan kokoiset rakennukset. Pienempiä, alle 2 000 kerrosneliömetrin sijaintirakennuksia, jotka eivät ole myymälä- ja liikerakennuksia mutta joissa kauppa vaikuttaa työntekijämärän perusteella olevan rakennuksen pääasiallinen tai merkittävä käyttömuoto on yhteensä noin 1 200 kappaletta, joissa kerrosalaa yhteensä on noin 700 000 kerrosneliömetriä. Hieman yli puolet kaupan toimipaikoista ja vajaa neljännes kaupan työntekijöistä sijoittuu sellaisiin rakennuksiin, jotka ovat muita kuin myymälä- tai liikerakennuksia ja joiden pääkäyttömuoto on oletettavasti muu kuin kauppa. Tähän ryhmään kuuluu muun muassa kivijalkakauppa esimerkiksi kerrostalojen ja toimistorakennusten alakerrassa. Useat pienet kaupat lienevät kohdistuneita
yrittäjän kotiosoitteeseen. Teollisuus- ja varastorakennuksissa, ajoneuvojen suojarakennuksissa sekä liikenteen ja julkisten palvelujen rakennuksissa toimii jonkin verran pieniä kauppoja. Samalla kun osa kaupoista on muissa kuin myymälärakennuksissa, on osa myymälä- ja liikerakennuksista muussa kuin kaupan käytössä. Noin 10 000 myymälä- ja liikerakennusta on sellaisia, joissa ei sijaitse yhtään kaupan toimipaikkaa edes samassa osoitteessa. Tällaisten myymälärakennusten kerrosala on yhteensä noin 5,0 miljoonaa kerrosneliömetriä. Pienessä osassa saattaa todellisuudessa toimia kauppaa, jolla on yritysrekisterissä väärä sijaintitieto. Pääosin rakennuksissa on muuta toimintaa, kuten rahoitusalan yrityksiä, ravintoloita ja asumista. Taulukko 1. Vähittäiskaupan toimipaikkojen kohdistuminen erilaisiin rakennuksiin. KAUPAN SIJAINTIRAKENNUS Rakennusten lukumäärä Rakennusten kerrosala Kaupan toimipaikkoja Kaupan työntekijöitä Suuryksikön kokoiset myymälä- tai liikerakennukset, joissa kauppaa 1 340 8 900 000 4 900 58 000 Pienemmät myymälä- tai liikerakennukset, joissa toimii kauppa 4 540 5 620 000 6 700 28 000 Myymälä- tai liikerakennus, johon ei kohdistu kauppaa, mutta samassa osoitteessa on kauppa muussa kuin myymälärakennuksessa eli mahdollisesti kauppa kohdistuu väärään rakennukseen 880 585 000 1 100 4 000 Suuryksiksikköä vastaava muu kuin myymälä- tai liikerakennus, jossa kauppa pääkäyttömuotona 290 1 965 000 800 11 000 Suuryksiksikköä pienempi muu kuin myymälä tai -liikerakennus, jossa kauppa pääkäyttömuotona 1 240 651 000 1 600 8 000 Yhteensä muita rakennuksia, joissa on kauppoja, mutta rakennuksen pääkäyttömuoto on muu kuin kauppa 15 307 18 300 33 000 - joista asuinrakennuksia 7 631 9 100 13 000 - joista toimisto-, majoitus- ja ravintolarakennuksia 1 462 2 300 8 000 - joista ajoneuvojen suojarakennuksia (usein autokauppaa) 838 900 2 000 - joista liikenteen ja julkisten palvelujen rakennuksia 532 600 2 000 - joista teollisuus- ja varastorakennuksia 1 258 1 400 3 000 - joista muita rakennuksia 3586 3900 5000 Myymälä- ja liikerakennukset, joissa ei kauppaa rakennuksessa tai samassa osoitteessa 10 280 5 003 000 Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kokonaiskerrosalan suuruusluokkaa on mahdollista arvioida karkeasti. Jos oletetaan, että kaupan työntekijämäärä kuvaa suurin piirtein myös kaupan liiketilan käyttöä, on todennäköistä, että myös muissa kuin myymälärakennuksissa sijaitsevien kauppojen toimitila-ala vastaa useita miljoonia kerrosneliömetrejä. Tällöin vähittäiskaupan kokonaisala autokauppa mukaan lukien nousee hyvin karkeasti arvioiden noin 20 miljoonaan kerrosneliömetriin.