HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla tuetaan kiinteistöjen jätevesien tarkoituksenmukaisten käsittelyratkaisujen toteuttamista. Taustaa Valtion tukema jätevesineuvonta käynnistyi vuonna 2010, kun eduskunta myönsi 1 milj. hajajätevesineuvonnan edistämiseen. Lisätalousarvion perusteluiden mukaisesti talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) toimeenpanon vauhdittamiseksi ja tarkoituksenmukaisten toteutusratkaisujen aikaansaamiseksi on tarpeen organisoida kiinteistökohtaisesti annettavaa neuvontaa ja opastusta. Lisämäärärahaa käytettiin avustuksiin neuvontaa järjestäville järjestöille ja yhteisöille, sekä neuvojien koulutuksen ja koulutusaineiston tuottamiseen. Avustusta saaneet järjestöt toteuttivat yleistä jätevesineuvontaa ja kiinteistökohtaista neuvontaa pilottialueilla kesän ja syksyn 2011 aikana. Vuonna 2012 jätevesineuvonnan avustuksiin oli käytössä n. 2 milj. ja vuonna 2013 n. 1 milj.. Avustuksilla edistettiin erityisesti haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun, talvella 2011 uudistetun, valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa. Avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle. Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset kuuluttivat avustushausta, ELY-keskukset arvioivat hakemukset ja tekivät rahoituspäätökset avustusmäärärahojen puitteissa. Rahoitus 2014 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa on noin 1,5 milj. avustusmäärärahaa neuvontatoiminnan edistämiseen. Avustusta voi hakea neuvontaan kaikkien ELYkeskusten alueella. Tavoitteet Neuvonnan tehostamisen tavoite on edistää hajajätevesiasetuksen edellyttämän jätevesien käsittelyn tason toteuttamista asetuksen siirtymäaikana vuoteen 2016 mennessä. Valtakunnallinen neuvontatoiminta on resurssien salliessa käynnissä siirtymäajan päättymiseen asti. Neuvonnan tehostamisen välillisiä tavoitteita ovat: Koulutusaineisto neuvojien kouluttamista varten on yleisesti käytettävissä. Yleisötilaisuuksia ja muuta yleistä neuvontaa on järjestetty, myös sellaisilla alueilla, missä sitä ei aiemmin ole ollut tarjolla. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan pystyviä neuvojia on koulutettu eri puolille maata. Riittävän suurella ja monipuolisella järjestökentällä on neuvontavalmius, jotta neuvonnalla saavutetaan hyvä kattavuus. Samalla helpotetaan kuntiin kohdistuvaa neuvonnan kysyntää. 1
Neuvonnalla on saatu suurelle osalle hajakiinteistöjen omistajista luotettava tieto siitä, onko kiinteistön jätevesien käsittelyä tehostettava vai ei. Tehostamistoimenpiteitä tarvitseville kiinteistöille on annettu suositus tai ennakkoarvio vaihtoehtoisista ratkaisutavoista. Asukkaat on saatu kiinnostumaan asiasta ja välttämään virheinvestointeja tarjoamalla luotettavaa ja puolueetonta tietoa sekä vesihuoltolaitosten verkostojen laajenemisesta että erilaisten kiinteistökohtaisten tekniikoiden soveltuvuudesta. Tässä yleissuunnitelmassa tarkastellaan neuvonnan organisointia, yleisiä periaatteita, eri tahojen rooleja ja tehtäviä, koulutusohjelmaa 2014, sekä neuvojien kouluttautumista. Lisäksi tarkastellaan valtionavun hallinnointia. Suunnitelmassa on otettu huomioon maaliskuussa 2011 voimaan tulleet säädösmuutokset. Tätä yleissuunnitelmaa voidaan soveltuvin osin käyttää hyödyksi myös silloin, kun hankkeelle haetaan muuta rahoitusta. 2. TUETTAVAN NEUVONNAN PÄÄPERIAATTEET Neuvontatyön järjestämisessä ja neuvonnassa otetaan huomioon seuraavaa: Neuvonnan periaatteet Neuvonnan tulee olla puolueetonta sekä laitevalmistajista, materiaalien tuottajista ja muista kaupallisista intresseistä riippumatonta. Neuvonnan tulee kohdistua kiinteistön haltijoihin (omistajiin/asukkaisiin) ja perustua vapaaehtoisuuteen kiinteistön haltijan taholta. Neuvontatyöhön kuuluvat ohjaava neuvonta ja neuvonnan markkinointi, informatiivinen yleisneuvonta yleisötilaisuuksissa, asiakaskohtainen yleisneuvonta (esim. puhelimitse, nettikyselyihin vastaamalla) sekä kohdekohtainen neuvonta kiinteistöllä käynnin yhteydessä ja muu tätä tukeva toiminta. Tuettua kiinteistökohtaista neuvontaa annetaan sekä vakituisesti asutuille että vapaaajankiinteistöille. Neuvonnan painopiste on vakituisen asutuksen kiinteistöissä. Uudisrakennushankkeisiin liittyvää kohdekohtaista kiinteistökäynnillä tapahtuvaa neuvontaa ei tueta. Jätevesijärjestelmän suunnittelua ei katsota tuettavaksi neuvonnaksi. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksena tuotetaan yleistä yhteenvetotietoa alueellisesti tai ainakin kuntakohtaisella tasolla. Yhteenvetoja esitetään ainakin vaatimusten täyttymisestä, tehostamis- ja korjaustoimenpidesuosituksista ja erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien yleisyydestä siten kuin koulutusohjelmassa tarkemmin selvitetään. Kiinteistökohtaisen tiedon luovutus kunnalle edellyttää aina kiinteistön omistajien lupaa. Neuvontaa järjestetään valtakunnallisesti ja yleisneuvontaa on tarkoitus järjestää mahdollisimman kattavasti resurssien puitteissa. Kiinteistökohtainen neuvonta ei kuitenkaan ole asukkaiden subjektiivinen oikeus ja siinä tulee huomioida sen järjestämisen järkevyys, mm. käytettävissä olevat resurssit, matkustuksen tehokkuus ja ympäristönsuojelulliset seikat. Neuvonnan tueksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan järjestöjen neuvontatyöstä erillisenä valtakunnallinen tiedotuskampanja. Suunnittelussa otetaan huomioon 2
kampanjan toteutusajankohtana asetuksen toimeenpanon kannalta keskeiset tarpeet. Sen toteuttamiseen liittyvät avustukset haetaan erikseen. Neuvonnalla tavoiteltavat tulokset Järjestöjen yleisellä, alueellisella ja paikallisella hajajätevesiin liittyvällä tiedotuksella lisätään kansalaisten tietoisuutta tarpeesta käsitellä jätevedet asianmukaisesti myös haja-asutusalueella. Järjestöön jätevesiasioissa tapahtuvat yhteydenotot ohjataan asiantuntevan neuvonnan piiriin. Kiinteistön haltija saa tiedon siitä, onko jätevesijärjestelmän tehostaminen tarpeen tai onko kiinteistö mahdollista lähivuosina liittää johonkin yhteiseen viemäriverkostoon. Kiinteistön haltija saa tietoa kiinteistökohtaisen jätevesiviemärin oikeista käyttötavoista. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan tavoitteita ovat: Kiinteistön haltija saa selkeän toimenpide-ehdotuksen toimista, jotka on tarpeen toteuttaa jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Toimenpide-ehdotuksessa käytetään neliportaista arviointiasteikkoa jätevesijärjestelmästä: o Järjestelmä kunnossa o Järjestelmä vaatii seurantaa ja/tai varauduttava kunnostus- tai korjaustoimiin ja/tai järjestelmä vaatii pieniä toimenpiteitä heti o Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, tehostustoimet välttämättömiä o Vesimäärä vähäinen, järjestelmä kunnossa Jos tehostaminen on tarpeen, kiinteistön haltija saa lyhyen arvion kysymykseen tulevista vaihtoehtoisista tehostamistavoista, ml. käytön ja huollon tarpeet, sekä ohjeita, miten tehostamisessa edetään. Kiinteistön haltija saa listauksen tarpeellisista yhteystiedoista, mm. alueella toimivista puolueettomista suunnittelijoista. Neuvoja antaa kiinteistön haltijalle neuvonnan tulokset tiiviissä kirjallisessa muodossa (ei kuitenkaan sisällöltään esimerkiksi rakennus- tai toimenpidelupahakemuksessa tarvittavan suunnitelman tasoisena). Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksena kiinteistön haltijalla on luotettava asiakirja, jota hän voi hyödyntää asioidessaan jätevesiin liittyen kunnan viranomaisen, suunnittelijan ja laitemyyjän kanssa. Seurantakyselyn tavoitteita ovat: Neuvonnan vaikuttavuutta ja toteutuneiden kunnostustoimenpiteiden määrää arvioidaan luotettavasti. Seurantakysely kohdistetaan kiinteistöille, joiden neuvontakäynnistä on kulunut vähintään yksi vuosi ja joiden jätevesijärjestelmä edellyttää korjaus- tai tehostamistoimenpiteitä. Seurantakyselyn otanta tulee olla luotettava ja kyselyn suorittaminen dokumentoitu. Neuvonnassa mukana olevalta järjestöltä tai muulta järjestäytyneeltä yhteisöltä edellytettävät ominaisuudet Tässä suunnitelmassa järjestöstä tai muusta järjestäytyneestä yhteisöstä käytetään nimitystä järjestö. Järjestön tulee olla riippumaton laitevalmistajista, materiaalitoimittajista sekä tukkuja vähittäismyyntiä harjoittavista toimijoista. Järjestön toiminnan tulee olla itsenäistä suhteessa kunnan viranomaistoimintaan. 3
Järjestöllä tulee olla käytössään kokemusta henkilötasolle ulottuvasta neuvontatoiminnasta. Järjestön tulee pystyä hoitamaan tehtävän edellyttämä yleinen hallinnointirooli sekä avustuksen hakemisen että sen käytön ja toiminnan seurannan sekä taloudenpidon kannalta. Järjestön tulee järjestää neuvonnasta tiedottamista varten internet-sivut. Lisäksi yleisötilaisuuksia järjestäviltä järjestöiltä edellytetään: Järjestön tulee pystyä organisoimaan tehokkaasti erikokoisia yleisötilaisuuksia. Lisäksi kiinteistökohtaista neuvontaa järjestäviltä järjestöiltä edellytetään: Järjestön tulee huolehtia siitä, että kiinteistökohtaisessa neuvonnassa noudatetaan puolueettomuutta ja tässä yleissuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Neuvonnan laadun takaamiseksi järjestöllä on oltava riittävä laadun varmistus. Vaatimukset neuvontaa suorittaville henkilöille Kaikki neuvojat ja neuvonnan vastuuhenkilö opiskelevat tehtäviään vastaavat koulutusohjelman 2014 osat järjestön ohjauksessa, elleivät he ole osallistuneet SYKEn järjestämään neuvojakoulutukseen. Neuvojat soveltavat koulutuksessa esitettyjä periaatteita neuvontatyössään. Kiinteistökohtaista neuvontaa suorittavalla neuvojalla on riittävä alan osaaminen (esim. kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän suunnittelijan, vastaavan työnjohtajan pätevyys tai vastaava osaaminen, tai soveltuva ympäristöalan korkeakoulututkinto tai opiskelija jolla on vastaavat opinnot), edellytykset toimia kiinteistöllä sekä mielellään aiempaa kokemusta neuvontatyöstä. Kiinteistökohtaista neuvontaa suorittavat neuvojat hankkivat riittävät tiedot kuntien määräyksistä ja käytännöistä sekä vesihuoltolaitosten kehittämissuunnitelmista sillä alueella, jolla he toimivat. Kiinteistökäyntejä tekevät neuvojat ilmoittavat toiminnastaan toiminta-alueensa kunnan tai kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaan ja sopivat heidän kanssaan kunnan alueella noudatettavista menettelytavoista. Koulutusohjelma 2014 SYKE on valmistellut yhteistyössä neuvontaa suorittaneiden tahojen kanssa jätevesineuvojille tarkoitetun koulutusohjelman 2014. Ohjelmaan sisältyy koulutusaineisto, jonka hyvä tunteminen on edellytys neuvontatyölle. Aineiston tuottamisessa on hyödynnetty aikaisempia kokemuksia neuvontatyöstä, laadittuja oppaita, ohjeita ja tutkimusraportteja, sekä aiemmin kerättyjä kokemuksia. Aineisto on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Järjestöt vastaavat koulutus- ja opiskelumenetelmistä. Koulutuksen järjestämisen tai siihen osallistumisen kustannuksista vastaavat avustusta saaneet järjestöt. 4
3. ERI TOIMIJOIDEN ROOLIT JA TEHTÄVÄT VUODEN 2014 NEUVONTATYÖSSÄ Neuvontatyön järjestämisessä pyritään siihen, että se ei muodostu hallinnollisesti raskaaksi, ja organisoinnissa otetaan huomioon eri tahojen toimialat ja käytännön mahdollisuudet. Ympäristöministeriö (YM) vastaa neuvontajärjestelmän hallinnollisesta ja oikeudellisesta valmistelusta sekä valtion avustusten myöntämisen kriteereistä ja toimeenpanossa tarvittavasta päätöksenteosta. Ympäristöministeriö kuuluttaa avustukset haettaviksi ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) tiedottavat asiasta alueillaan. Ympäristöministeriö jakaa ELY-keskuksille avustuskiintiöt ottaen huomioon haja-asutusalueilla olevien asukkaiden määrän, neuvontatarpeen, sekä tehtyjen hakemusten määrän ja laadun. Ympäristöministeriö päättää valtakunnallisesta tiedotuskampanjasta, sen yleispiirteisestä sisällöstä, hakemusmenettelystä ja rahoituksesta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa neuvonnan yhdenmukaisen koulutusohjelman 2014 suunnittelusta. SYKE vastaa neuvontatoimea palvelevan aineiston pitämisestä ajan tasalla ja neuvonnan tulosten vuosittaisesta yhteenvedosta. SYKE osallistuu valtakunnallisen tiedotuksen sisällön suunnitteluun. SYKE pitää hajajätevesisivuilla kaikkien saatavilla olevaa ajantasaista listaa neuvontajärjestöistä, joka linkitetään myös korjaustietoportaaliin (www.korjaustieto.fi). SYKE järjestää jätevesineuvojien yhteisen koulutustilaisuuden, mikäli avustusta saavat järjestöt katsovat sen erillisen kyselyn perusteella tarpeelliseksi. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset nimeävät hakemuksia käsittelevän vastuuhenkilön. ELY-keskukset tiedottavat avustuksista. ELY-keskukset vastaavat avustushakemusten käsittelystä ja arvioinnista, sekä tekevät yhteenvedon avustuskelpoisista hankkeista ympäristöministeriölle. ELY-keskukset myöntävät avustukset ympäristöministeriöltä saamiensa kiintiöiden puitteissa, sekä vastaavat valtionavun käytön valvonnasta. Avustuksen myöntämisen yksityiskohtaiset ehdot ilmoitetaan avustuspäätöksessä. ELY-keskukset ja ELYjen yhteinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus ohjaavat alueensa kuntia ja asukkaita käyttämään alueellaan toimivien neuvojien palveluja. On suositeltavaa, että ELY-keskukset järjestävät avustusta saaville järjestöille yhteisen keskustelutilaisuuden, jossa käsitellään neuvonnassa alueellisesti noudatettavista menettelytavoista. Suunnitelma siitä, mille alueille neuvonta kohdennetaan, tulee toimittaa ELY-keskukselle ennen neuvonnan aloittamista. Kunnat ovat haja-asutuksen jätevesihuollon valvontaviranomaisia. Ne neuvovat ja opastavat kiinteistöjen omistajia jätevesien käsittelyssä sekä tarvittaessa ohjaavat asukkaita asiantuntevan neuvonnan piiriin. Kunnat tukevat neuvonnan järjestämistä selvittäen kunnallisia määräyksiä ja niiden taustoja neuvontatyötä tekeville, sekä tarvittaessa avustavat neuvonnan kohdentamisessa sitä eniten tarvitseville alueille. Järjestöt tai toimijat, jotka saavat haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontaan valtionapua, vastaavat neuvonnan hallinnoinnista ja järjestämisestä. Tätä varten ne nimeävät henkilön, joka vastaa avustuksen käytöstä. Vastuuhenkilön tehtävänä on koordinoida neuvontaa hyvässä yhteistyössä kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa ja vastata siitä, että neuvojat tuntevat kuntien 5
määräykset. Järjestöt vastaavat neuvojiensa kouluttautumisesta SYKEn laatiman koulutusohjelman 2014 mukaisesti. Avustettavien järjestöjen toiminnalta edellytetään, että pääosa niiden toiminnan rahoituksesta on muuta kuin valtion avustusta. Avustusta myönnetään niiden neuvontatyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseksi, joita ei voida kattaa järjestön muulla rahoituksella. Tarvittaessa järjestö voi hankkia neuvontaan muutakin rahoitusta, joka ei ole laitevalmistajien tai muiden vesihuoltoalan yritysten rahoitusta. Järjestö huolehtii korvauksen maksamisesta neuvojille. Järjestöt tiedottavat neuvonnan palveluista eri tavoin, esimerkiksi tiedotusvälineissä tai kirjeitse asukkaille. Järjestöt pitävät alueellisia neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia, huolehtivat asiakaskohtaisesta yleisneuvonnasta puhelimitse ja sähköpostitse sekä organisoivat ja toteuttavat kiinteistökohtaisen neuvonnan. Sekä yleisneuvonnan että kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon myös työssä käyvien mahdollisuudet hyödyntää neuvontapalveluja. Järjestöt tekevät sopimukset neuvojien kanssa sekä vastaavat neuvontatyön asianmukaisesta toteuttamisesta ja seurannan edellyttämistä velvoitteista. Neuvojat vastaavat alan asiantuntijoina neuvontatyöstään. Avustettavan neuvontatyön tulee täyttää avustuksen myöntämiselle asetetut ehdot ja neuvonnan tulee perustua neuvojien koulutuksen mukaisiin periaatteisiin ja menettelytapoihin. Neuvonnan tulokset eivät sido valtion eivätkä kunnan viranomaisia silloinkaan, kun neuvontaa on avustettu. 4. AVUSTUSHAKEMUSTEN KÄSITTELY Avustuksen hakeminen Avustushakemus tehdään hakulomakkeelle, johon liitetään neuvontatyön hankesuunnitelma. Avustushakemuksesta tulee käydä ilmi hankkeen kokonaiskustannukset ja haettavan avustuksen kokonaismäärä. Hakulomakkeessa pyydettyjen tietojen lisäksi liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa esitetään hakemuksen arviointiin vaikuttavat seikat. Hankesuunnitelman tulee sisältää ainakin arvio avustettavan toiminnan edellyttämästä työmäärästä ja sen vaikuttavuudesta eriteltyinä eri toimintamuotoihin (esimerkiksi palveltavien asukkaiden määrä, tapahtumakerrat, yhteydenottojen määrä, kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien määrä, sekä kuvaus arvioidusta palvelun vaikuttavuudesta) ja suunnitelma neuvojien koulutussuunnitelman 2014 mukaisen koulutuksen järjestämisestä tai siihen osallistumisesta. Järjestön tavanomaisen toiminnan kustannukset voidaan sisällyttää neuvonnan omakustannusosuuteen siltä osin kun toimintaa tarvitaan hajajätevesineuvonnan järjestämiseksi. Järjestö tai useampi järjestö yhdessä voi hakea avustusta joko neuvontakokonaisuuden järjestämiseen, tai neuvonnan yksittäisiin osatehtäviin. Edellytyksenä on, että henkilöt osallistuvat neuvontatehtävänsä edellyttämään koulutusohjelman 2014 mukaiseen koulutukseen. Avustusrahoitusta voi hakea yleisneuvontaan ja sen erilaisiin neuvontatoimiin, kiinteistökohtaiseen neuvontaan tai näiden erilaisiin yhdistelmiin. Haettavan avustuksen käyttökohteet eritellään avustushakemuksessa. Avustusta voi hakea myös aiempien vuosien neuvontakohteiden seurantakyselyn tekemiseen osana muuta avustushakemusta. Seurantakyselyn suunnitelma ja kustannukset eritellään hakemustekstissä. 6
Tiedotuskampanja ja siihen tarkoitetun avustuksen kohdistaminen ja hakuprosessi suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Avustushakemusten arviointi ELY-keskukset arvioivat niille toimitetut hakemukset yhteisen arviointikehikon mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon eri tekijät seuraavasti: vastaavuus hakemuspyynnön mukaisiin tavoitteisiin, työn organisointi ja resursointi, sekä esitetyn neuvonnan käyttö- ja kehityskelpoisuus, painoarvolla 40 %. hakijan käytettävissä olevan henkilökunnan koulutus ja työkokemus, hakijan aihealueen tuntemus, hakijan nykyinen toiminta (laajuus ja laatu) suhteessa neuvontatyöhön sen riskeihin, kokemukset henkilötasolle ulottuvasta neuvonnasta ja motivoinnista, painoarvolla 40 % haetun avustukset käytön taloudellinen tehokkuus, painoarvolla 20 % Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, onko neuvojien koulutus suunniteltu toteutettavan koulutusohjelman 2014 mukaisessa laajuudessa. Mikäli hakemus kohdistuu vain yksittäisiin osatehtäviin, arviointikriteereitä käytetään soveltuvin osin. Avustusmäärärahan käytön hallinnointi Avustus myönnetään valtion talousarvion ympäristönsuojelun edistämisen määrärahoista (momentti 35.10.61). Avustusmäärärahan käytön hallinnoinnissa noudatetaan valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä ja tässä yleissuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Koska neuvonnan tarve perustuu jätevesisäännöksiin ja niiden muutoksiin eikä neuvontaa ilman valtion tukea synny, on perusteltua, että valtio osallistuu neuvonnan kustannuksiin tavanomaista suuremmalla osuudella. Jos neuvontaan ei saada järjestettyä omakustannusosuutta, hakijalta ei sitä edellytetä vaan valtionavustuslain 6 :n 1 momentin mukaisten edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Ympäristöministeriö kuuluttaa avustukset haettavaksi. ELY-keskukset myöntävät avustukset saamiensa kiintiöiden puitteissa ja valvovat avustuksen käyttöä. Hankkeiden raportointi ja avustusten maksatus toteutetaan ELY-keskusten tekemien avustuspäätösten mukaisesti. Raportoinnin sisällön tulee täyttää koulutusohjelmassa 2014 esitettyjä periaatteita ja tulokset esitetään yhdenmukaisella pohjalla. 5 TOIMINNAN SEURANTA JA YLEISUUNNITELMAN PÄIVITYS Toiminnan seuranta Neuvonnan onnistumisen ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi järjestöt raportoivat ELY-keskuksille avustuspäätösten mukaisesti. Loppuraportit toimitetaan ELY-keskusten lisäksi myös SYKElle. Yleissuunnitelman päivittäminen Tämä päivitetty yleissuunnitelma korvaa 28.9.2012 laaditun yleissuunnitelman. Yleissuunnitelman päivityksessä on otettu huomioon vuosien 2011-2013 hankkeista ja muiden tahojen neuvontatoiminnasta saatuja kokemuksia. Tämä yleissuunnitelma on saatavissa osoitteesta www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Tämä yleissuunnitelma päivitetään 30.9.2014 mennessä. 7