Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004. Uudenmaan liitto



Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Maakuntaohjelman

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Aluekehittäminen ja TKIO

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Kuva: Barbro Wickström

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Inkoo

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Satakunnan maakuntaohjelma

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Toimintasuunnitelma 2012

Aluehallinnon uudistaminen

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Toimintasuunnitelma. Socom

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Manner-Suomen ESR ohjelma

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla.

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino

Maakuntakaavoitus ja kasvukäytäväyhteistyö kaupunkien välisessä raideliikenteessä. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Transkriptio:

Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 Uudenmaan liitto 2004 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 1

Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004 ISBN 952-448-107-3 ISSN 1236-6803 (sid.) ISBN 952-448-108-1 ISSN 1236-6803 (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki 2004 600 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 2 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Raportin laatija Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia Julkaisuaika 32 2004 60 4 Raimo Nenonen Liitteitä 952-448-107-3 (sid.), 952-448-108-1 (PDF) 1236-6803 suomi ISSN Yhteenveto Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.6.2003 Uudenmaan maakuntaohjelman 2003-2006. Maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2 Hyvinvoiva Uusimaa 3 Ekologisesti tehokas Uusimaa 4 Yhteistyön Uusimaa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 2004-2005 on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa: - sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina 2004-2005, - vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat ensimmäiset uuden alueiden kehittämislain mukaiset asiakirjat. Niiden valmistelussa ei siten ole ollut kysymys vain asiakirjojen laadinnasta vaan myös uuden toimintatavan luomisesta ja jatkuvaan suunnitteluprosessiin liittyvästä menettelytavasta sopimisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä on alueiden kehittämislain mukaisesti käsitellyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 23.10.2003 ja Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 17.11.2003. Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 3

Sisällys Johdanto 5 I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina 6 II Toteuttaminen toimintalinjoittain 7 Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 7 Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 9 Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 12 Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 14 III Toteuttaminen hallinnonaloittain 15 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 15 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16 Opetusministeriön hallinnonala 17 Sisäasiainministeriön hallinnonala 19 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 20 Työministeriön hallinnonala 22 Ympäristöministeriön hallinnonala 23 IV Toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutukset 24 LIITTEET: Liite 1: Toimintalinjakohtainen hankeluettelo 25 Yhteenveto rahoitustarpeesta hallinnonaloittain Liite 2a: A-taulukko 57 Liite 2b: B-taulukko 58 Liite 3: Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 59 Liite 4: Alueiden kehittämislaki; maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelun aikataulu 59 4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

Johdanto Uusi alueiden kehittämislaki astui voimaan vuoden 2003 alusta. Laki sisältää aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän, joka muodostuu valtionhallinnossa valtioneuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, ministeriöiden hallinnonalojen aluekehitystavoitteista ja valtioneuvoston erityisohjelmista. Lain mukaan maakunnan kehittämisen keskeiset välineet ovat pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat sisältävä maakuntasuunnitelma ja sitä alueidenkäytön osalta toteuttava maakuntakaava ja alueiden kehittämisen osalta toteuttava, kunnallisvaalikausittain laadittava maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmaa konkretisoi vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman vuosille 2003 2006. Maakuntaohjelma pohjautuu tavoitteiden ja strategioiden osalta maakuntavaltuuston marraskuussa 2002 hyväksymään Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja toimenpiteiden ja hankkeiden osalta syyskuussa 2002 allekirjoitettuun Uudenmaan aluekehittämissopimukseen 2002 2006 sekä maakuntaa koskeviin muihin kehittämisohjelmiin. Uudenmaan maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2. Hyvinvoiva Uusimaa 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa 4. Yhteistyön Uusimaa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Nämä sisältävät toimenpiteitä toimintalinjoittain seuraavasti: Toimintalinja 1: Kestävän taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työllisyyden kasvattaminen ja työttömyyden alentaminen. Toimintalinja 2: Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintalinja 3: Taloudellisen kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. Toimintalinja 4: Ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan toteuttamissuunnitelma 2004 2005 on asiakirja, jossa sovitaan: Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina 2004 2005 vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimisprosessin ja hyväksymisen kautta sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonalojen sisällä ilmenee osana normaalia tulosohjausta sekä toiminta- ja talousarviosuunnittelua. Uudenmaan toteuttamissuunnitelmaa 2004 2005 on valmisteltu yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 23.10.2003. Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 17.11.2003. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 5

I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina Poikkeuksellisesti Uudenmaan taloudellinen kehitys on ollut viime aikoina huonompaa kuin maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä tuotantoa että työllisyyttä. Uudenmaan työttömyys on pienessä kasvussa. Työministeriön lukujen mukaan käänne tapahtui tammikuussa 2002. Koko maassa työttömyys ei ole vielä toukokuuhun 2003 mennessä kääntynyt kasvuun. Käytännössä tämä kehitys on tarkoittanut, että alueelliset työttömyyserot ovat supistuneet. Heikohko taloudellinen kehitys näkyy lähes kaikessa yritystoiminnassa. Poikkeuksena on palvelusektori, sen liikevaihto oli hyvässä kasvussa Uudellamaalla vuonna 2002. Kasvu oli myös selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Kaupankin liikevaihto kasvoi lievästi 2002, tosin selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudellamaalla valmistui vuonna 2002 noin 9 500 asuntoa. Maakuntasuunnitelmassa rakentamistarpeeksi on arvioitu noin 12 000 asuntoa. Siten tarpeeseen nähden asuntoja valmistui aivan liian vähän. Jo kolmatta vuotta jatkuva hidas taloudellinen kasvu merkinnee sitä, että Uudenmaan työttömyys tulee lähiaikoina yhä lievästi pahenemaan. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat ennakoineet, että talouskasvu olisi vuonna 2004 jonkin verran nopeampaa kuin vuonna 2003. Ennusteen toteutuessa työttömyys kääntyisi pieneen laskuun vuonna 2004. Avainasemassa ovat kotitaloudet, miten ne reagoivat toteutettuihin korkotason ja verotuksen laskuun. Taloudellisten tutkimuslaitosten näkemysten mukaan tuotannon kasvu on lähivuosina korkeintaan 3 prosentin luokkaa. Tällöin työllisyystilanne paranisi vain hyvin lievästi. Uudenmaan väestön kasvu hidastui vuonna 2002, koska maakunnan saama muuttovoitto muualta Suomesta supistui. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä muuttoliikkeen suunta jopa kääntyi, ja Uusimaa menetti väestöään muualle Suomeen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Uusimaa sai jälleen muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös Uudenmaan saama nettosiirtolaisuus on pienentynyt, se oli jopa negatiivinen vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä. Alueellisten työttömyyserojen supistuminen merkinnee sitä, että maan sisäinen muuttoliike jää pienemmäksi kuin se oli 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Uudenmaan muuttovoiton supistuminen pienentää lyhyellä viiveellä myös luonnollista väestön kasvua. Kotimaisen muuttoliikkeen hidastuminen kompensoitunee ainakin osittain siirtolaisuuden kasvuna Uudellemaalle. Koulutustaso on korkea Uudellamaalla, kuitenkin Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa koulutustaso on alle maan keskitason. Toinen keskeinen koulutuksellinen heikkous on 25 34-vuotiaat vailla ammatillista tutkintoa olevat ihmiset. Heitä on Uudellamaalla suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa. Koulutus ei ole kaikilta osin pystynyt vastamaan työvoiman kysyntään. Nuoria ei ole kiinnostanut riittävästi ammatillinen peruskoulutus muutamaa suosikkialaa lukuun ottamatta, ja toisaalta ammatilliseen aikuiskoulukseen ei ole ollut tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. 6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

II Toteuttaminen toimintalinjoittain TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kansainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kansainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä koulutuksen rakenteita joustavammiksi ja paremmin elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uudenmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla kilpailukykyisten kasvualojen osaamisen vahvistamiseen lähinnä osaamiskeskusohjelman kuuden kärkihankkeen ja niitä tukevien erillishankkeiden kautta, logistiikan toimialan vahvistamiseen, kansainvälistymisen edistämiseen ja seudullisten osaamiskeskittymien luomiseen. Keskeistä on yhteistyöverkostojen rakentaminen konkreettisten yhteishankkeiden avulla esimerkiksi osaamiskeskusten ja seudullisten yrityspilottien välille. Aluekeskusohjelmat toimivat seudullisten tahtotilojen ja tavoitteiden asetteluna, jotka ovat johtaneet kärkihankkeiden valintaan tähän suunnitelmaan. Näillä kärkihankkeilla vahvistetaan alueiden yritysosaamisen kärkeä, jolle perustana on seudun yritystoiminnan vahva mukaan sitoutuminen. Toimijakentän laajuuden ja rahoituksen näkökulmasta tarvitaan enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja sitä kautta tavoitteena on tehokkaampi resurssien yhdistäminen esimerkiksi juuri suunnitelmallisella ohjelmatyöllä ja hankkeistuksen kohdentamisella. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan tässä suunnitelmassa. Siinä on keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys lähivuosien tärkeimmiksi katsotuista elinkeinosektorin projekteista. Tärkeänä yhteisenä tavoitteena on saada näillä toimenpiteillä elinkeinoelämä ja muu toimijakenttä tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. Liiketoiminnallinen näkemys ja mahdollisuudet ovat entistä enemmän toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana. Jotta Helsingin seutu on Suomen yritystoiminnan veturi ja globaalisti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä tukevia ratkaisuja myös rahallisesti. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. Osaamistoiminnan vahvistaminen edelleen ja osaamiskeskittymien luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin turvata. Pk-yritystoiminnan verkottumisen edistämiseen varatut määrärahat ovat riittämättömät. Nämä ovat edunvalvonnalliset painopisteet. Kilpailukykyä osaamisella Osaamisen kehittämisessä korostuu seutukuntien osaamisen vahvistaminen, minkä vuoksi pääkaupunkiseudun vahvaa osaamista pyritään linkittämään seutukuntiin tukemaan niiden erikoistumista. Voimakkaimman kehittämisen kohteena ovat Pohjois- ja Keski-Uusimaa, sillä Hyvinkään seudun aluekeskusohjelmassa osaamisen kehittäminen on keskeisessä roolissa liittyen Hyvinkään osaamiskeskusohjelmaan. Kehittämishankkeet ovat luonteeltaan osaamisen ja elinkeinoelämän yhteistyötä koskevia innovaatioverkostohankkeita. Pääkaupunkiseudulla taas on kaupunkiohjelmassa sovittu kehittämishankkeista, jotka tähtäävät maahanmuuttajien osaamisen vahvistamiseen ja osaamistarpeiden ennakointiin. Myös läntisellä Uudellamaalla on osaamisen kehittäminen käynnistynyt. Siellä hankkeet keskittyvät koulutuksen rakenteiden kehittämistarpeiden ja osaamisen täydentämistarpeiden selvittämiseen. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 7

Toisena tavoitteena on osaamisen kehittämisedellytysten parantaminen. Se tapahtuu pääosin edunvalvonnan avulla tavoitteena ammattikorkeakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen sekä työvoimakoulutuksen ja oppilaitosrakentamisen rahoituksen määrärahojen lisääminen. Vaikeita ongelmia Uudenmaan osaamisen kehittämisessä ovat opettajapula, joka koskee erityisesti ruotsinkielistä koulutointa, mutta myös suomenkielistä koulutointa sekä ammatillisen peruskoulutuksen heikko suosio monien alojen kohdalla. Koulutuksen rakenteellista joustavuutta pyritään lisäämään. Lisäksi käynnistetään hankkeita mm. erityisopettajien kouluttamiseksi, teknisen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saamiseksi koko maakuntaan sekä nuorten asenteiden muokkaamiseksi koulutukseen hakeutumisessa. Myös kansainvälisyyden hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet ovat käynnistymässä sisältäen mm. maahanmuuttajien osaamisen vahvistamista ja jo luodun kansainvälisen verkoston hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. 8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA Seudulliset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, että korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä sosiaaliturva ovat alueen menestyksen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Asukkaiden lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää myös sosiaalista eheyttä. Hyvinvointipalveluiden kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudellamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Haasteena on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja työelämän tuleviin muutoksiin. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelu- ja kustannustasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion rahoituksen turvaamiseen. Hiiden ohjelma hyvinvointipalveluiden kehittäminen Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen Sosiaalitalouden tutkimusverkoston toimintaedellytysten selvittäminen Uudellamaalla Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Teknologian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisääntyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuksin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä. Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimen ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellisten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla. Hoivayrittäjyyden edistäminen Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen Uuma hankkeen laajentaminen Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää uudistamista ja kehittämistä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juurruttamisen kannalta on tärkeää terveydellisten, sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongelmien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja ehkäiseminen. Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lääketieteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuotekehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi kaikkia alueen kuntia. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 9

Perusterveydenhuollon toimivuus Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen Työvoiman riittävyys Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisääntyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutukseen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia sekä lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn, työn sisällön kehittämisen sekä uusien työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla Kulttuuri ja vapaa-aika Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu opetusministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen Suomessa erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Hallitusohjelman mukaan maakunnallista ja valtion alue- ja keskushallintoa uudistetaan lisäämällä sektoriviranomaisten välistä yhteistyötä ja aluetason koordinointia. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä tuleekin helpottaa määrittämällä kulttuurisektorin toimijat, toimet ja työnjako. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuu Uudenmaan alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Uudenmaan taidetoimikunta, hallinto ja toiminnan muotojen kehittäminen, taiteen edistäminen, alueellisen alijäämän oikaisu. Kulttuuri- ja kotiseututoiminta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Uudenmaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkitys asukkaiden hyvinvointiin on monipuolinen ja merkittävä. Esimerkiksi 100 000 asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa on tarve panostaa sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon että Suomen rautatiemuseon yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi. Valtionosuus taiteen perusopetukseen; Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa Koe Maaseutu opi maaseudusta -luontokouluverkosto, Hyvinkää Teatterit ja orkesterit; Hyvinkään orkesterin avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus Museot; Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo, toiminnan laajentaminen Suomen Rautatiemuseo, innovatiiviset hankkeet 10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

Asukkaiden harrastusmahdollisuudet Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Liikuntapaikkarakentamiseen vaikuttavat mm. lakisääteiset vaatimukset ja käyttäjien määrällinen kasvu. Lasten iltapäiväkerhotoimintaa vahvistetaan ja tuetaan monipuolisia kasvumahdollisuuksia tarjoavaa toimintaa. Nuorisotyö; Lasten iltapäiväkerhotoiminta ja työpajatoiminta, Etelä-Suomen lääninhallitus Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää; toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi Liikuntapaikkarakentaminen; lääninhallituksen ja kuntien koordinointi Retkeilyreitistöt Nuuksio Liesjärven kansallispuisto -reitti, Espoo Vihti Karkkila Tammela Keinukallio Kuusijärvi -retkeilyreitti; Kerava Vantaa Hanko Pohjanpitäjänlahti -retkeilyreitti, Hanko Pohja Karjaa Kirkkonummi Nuuksion kansallispuiston kehittäminen Nuuksion luontokeskuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyys Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyyden kehittymistarpeisiin vaikuttavat niin kansainvälisen yritystoiminnan paineet, pääkaupungin vetovoimaisuus kuin alan toimijoiden keskittyminen Uudellemaalle. Yrittäjyysosaamisen tasoa on nostettava kilpailukyvyn vaatimusten mukaisiksi. Myös vapaa-aikasektorin vetovoimakohteiden keskittymien vahvistaminen vahvistaa toimialan ja samalla maakunnan kilpailukykyä ja identiteettiä. Kulttuuriyrittäjyyden edistäminen LUKAS 1 ja 2 Vapaa-aika- ja virkistyspalveluiden kehittäminen Vantaanjoen matkailupalvelukeskittymät Vantaanjoki Myllyranta; Vantaa Turvallisuus Turvallisuus on Uudenmaan merkittävä vetovoimatekijä. Nykyisen turvallisuustason säilyttäminen, rikoksentorjunta ja rikospelon vähentäminen sekä varautuminen kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin ovat Uudellamaalla keskeisiä turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joissa tarvitaan turvallisuusalan toimijoiden yhteistyötä. Uudenmaan turvallisuussuunnitelman laadinta Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 11

TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA Yhdyskuntarakenne Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille ja yrityksille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen ja rakennetun ympäristön rikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityiskohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehityserojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tietoliikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan kilpailutekijänä. Keskeisimmät hankkeet liittyvät taajamien kasvusuuntien selvittämiseen, Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Asuminen Uudenmaan asuntotilanteen perustekijänä on kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde. Sen seurausvaikutukset ovat metropolialueen kaupunkiseuduilla toisistaan poikkeavat. Käytettävissä olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäisellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voidaan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. Uudenmaan liitto tukee seudullisen yhteistyön vahvistumista asuntopolitiikassa. Keskeisenä pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Tavoitteena on, että asuntoja rakennetaan väestön ja asumisväljyyden kasvua vastaava määrä ja että kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeustuotannon määrä kasvaa. Asuntotuotannon edellytetään sijoittuvan siten, että se tukee eheää yhdyskuntarakennetta ja tasapainoista aluerakennetta. Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen seutustrategioiden ja Uudenmaan asunto-ohjelman laatiminen sekä asuntotuotannon edellytyksenä olevien infrastruktuuri-investointien ja palvelujen järjestämisen rahoitusstrategia. Liikenne Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntasuunnitelman mukaisesti se, että Uudellamaalla on älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Ratahallintokeskus on aloittanut Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen. Ratayhteys parantaa junayhteyksiä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Marja-rata). Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet ja meriväylä toteutetaan. Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella päätavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tiehallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupunkiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutuminen estetään. Joukkoliikennettä 12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

kehitetään laajentamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkoliikennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lippujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjestelmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden ja laatukäytävien määrittely. Tekninen infrastruktuuri ja ympäristö Uudenmaan keskeiset kysymykset; väestön kasvun edellyttämä rakentaminen, elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä viihtyisä turvallinen ympäristö edellyttävät toimivan liikennejärjestelmän lisäksi panostusta teknisen infrastruktuurin (vesi-, jäte- ja energiahuolto) kehittämiseen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toimintaedellytysten parantamisen lisäksi ympäristöinvestointeja ohjaavat sekä kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, että EU:n tiukentuvat ympäristövaatimukset. Vesihuollon osalta panostetaan erityisesti vesihuollon varmuutta parantaviin hankkeisiin sekä vesiensuojeluinvestointeihin, jotka toteuttavat valtioneuvoston hyväksymää Itämeren suojeluohjelmaa. Vuoden 2004 alussa voimaan tuleva asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoverkostojen ulkopuolella lisää investointitarvetta haja-asutusalueilla. Yhdyskuntien jätehuollossa siirrytään yhä enenevässä määrin jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn, mikä vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Myös pilaantuneiden maiden käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus tulee ratkaistavaksi lähivuosina. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 13

TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan yhteistyötä tiivistämällä. Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaristoon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. Valmistautuminen EU:n laajenemisen ja nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten luomista koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, toiminnallisesti luontevien yhteistoimintaalueiden luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät hankkeet liittyvät Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeeseen, valtakunnalliseen aluekeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseutualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toimintaryhmien piiriin. 14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

III Toteuttaminen hallinnonaloittain LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenneministeriön alaiset viranomaiset toteuttavat pääosan maakuntaohjelmassa esitetyistä liikennehankkeista. Uudenmaan liikennehankkeita on käsitelty Uudenmaan valmistuneissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2002) sekä Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI 2001) ja Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2003. Pornaisten kunnan alueen hankkeita on käsitelty Itä-Uudenmaan liikennestrategiassa 2001. Parhaillaan on laadittavana liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudellemaalle. Suunnitelmien kärkihankkeista on solmittu tai tullaan solmimaan aiesopimukset. Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tiehankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perustienpidon alhaisen rahoitustason takia. Alemmanasteisen tieverkon kunto on heikentynyt erityisesti 1990-luvulla. Kunnon heikkeneminen on saatu sen jälkeen pysähtymään, nykyisellä rahoitustasolla tieverkkoa ei kuitenkaan pystytä kehittämään. Valtion talousarvion momenttiin 31.24.21, perustienpito, tulisi saada tasokorotus. Lisäksi tieverkon kokonaisrahoitushankkeisiin tulisi sisällyttää teemapaketit, jotka sisältäisivät kasvavien alueiden kehityksen tukemisen, tieliikenteen meluntorjuntahankkeet ja liikenneturvallisuuden parantamisen. Uusista tieverkon kehittämishankkeista (momentit 31.24.78 ja 31.24.79) päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kiireellisimmät tiehankkeet ovat: Valtatie 1 (E18) välillä Muurla Lohjanharju Helsingin Hakamäentie Kehä I välillä Turunväylä Vallikallio Säteittäisten pääväylien pikaparannukset pääkaupunkiseudulla Kantatie 51 välillä Kivenlahti Kirkkonummi ( I-vaihe) Kehä III (kantatie 50, E 18) välillä Vantaankoski Lentoasemantie Kehä I Helsingissä ja Espoossa Valtatie 2 Vihti Pori Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen -teemapaketti, joka sisältää taajamien ohikulkuteitä. Lisäksi tarvetta on poikittaisten yhteyksien ja pääväylien parantamiseen. Radanpidossa ensisijainen tavoite on saada lisättyä perusradanpidon rahoitustasoa nähtävissä olevasta tasosta. Vasta sen jälkeen on mahdollista aikaistaa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan kiireellisimmät raideliikennehankkeet, jotka eivät mahdu Ratahallintokeskuksen ohjelmiin, ovat: Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen MARJA-radan rakentaminen Hanko Hyvinkää -radan sähköistys Taajamajunayhteyksien parantaminen Kirkkonummelta länteen Rannikon kauppamerenkulun väylien pienehköillä kehittämis- ja kunnossapitotöillä parannetaan merenkulun taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat: Inkoon, Hangon ja Harmajan väylät Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti 31.24.63) myöntävät lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tietoliikenteen kehittymisen suomia mahdollisuuksia etätyöhön, etäopiskeluun ja liikkumistarpeen vähentämiseen on selvitettävä. Lahden oikorata luo uuden taajamien kasvukäytävän. Alueen maankäytön ja liikenteen kehittämiseksi on tarpeellista käynnistää selvityshankkeita: Liityntäliikenteen toimivuus ja palvelujen riittävyys uusilla asemilla Uuden asuinalueen rakentaminen Mäntsälään Kevyen liikenteen kehittäminen Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 15

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta käytetään Uudellamaalla yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin, vesistö- ja vesihuoltotöihin sekä pohjavesiselvitysten ja pohjaveden suojelusuunnitelmien laadintaan. Rahoitustuki suunnataan ensisijaisesti haja-asutusalueiden vesihuoltopalveluiden parantamiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen, talousveden laadun parantamiseen sekä poikkeusolojen vedentarpeen turvaamiseen. Vesihuoltohankkeiden rahoitustarpeen arvioimiseksi on Uudellamaalla laadittu vesihuollon kehittämisohjelma, joka pohjautuu alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmiin. Kehittämisohjelman mukaan nykyinen rahoitustuki on ollut täysin riittämätöntä ja sitä tulisi nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Erityisesti haja-asutusalueiden hankkeiden rahoitukseen tulee lähivuosina varautua, kun uusi asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astuu voimaan vuoden 2004 alussa. Valtion vesihuolto- ja vesistötöinä (budjetissa erikseen nimetyt hankkeet) tulee vuosina 2004 2005 toteuttaa seuraavat: Mäntsälä Ohkola syöttövesijohto 2004 (keskeneräinen) Klaukkala Nummijoki (Nurmijärvi) syöttövesijohto 2005 Harparskog Tammisaari syöttövesijohto ja viemäri 2005 Ikkala Karkkila syöttövesijohto ja viemäri 2005 Tuusulanjoen kunnostus 2005 1000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA 2003 2003 2004 2005 MMM 305131 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 496 1 000 1 000 MMM 305122 Vesivarojen käyttö ja hoito (rahoitetaan mm. pohjavesiselvitykset ja suojelusuunnitelmat) 255 300 300 MMM 305177 Vesistö- ja vesihuoltotyöt 160 410 1 000 16 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oppilaitosten rakentamishankkeilla on keskeinen merkitys Uudellemaalle. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena oppilaitosten rakentamis- ja laajentamistarve on suuri. Se kohdistuu erityisesti yleissivistäviin oppilaitoksiin, mutta heijastuu koko koulutusjärjestelmään. Viime vuosina yleissivistävien oppilaitosten rakentamishankkeista vain noin 20 % on toteutettu valtion osarahoituksella ja loput 80 % hankkeista kunnat ovat toteuttaneet omin varoin. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi pääkaupunkiseudun kunnilla ei enää ole varaa kustantaa itse oppilaitosten rakentamishankkeita. Lähivuosina työssä olevan väestön eläkkeelle siirtyminen voimistuu, mikä vapauttaa runsaasti työpaikkoja sen lisäksi, että kasvu synnyttää uusia työpaikkoja. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmalla (Noste) on Uudellemaalle suuri merkitys, jotta vapautuvat työpaikat pystyttäisiin täyttämään Uudellamaalla jo asuvalla aikuisväestöllä. Näin pyritään turvaamaan se, että Uudellamaalla jo asuvat aikuiset työllistyvät täällä, eivätkä avoimet työpaikat nykyisessä määrin täyty muualta työn perässä muuttavilla. Koko OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä helpottaisi selvien sektoritoimijoiden määrittäminen. Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu ministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuukin alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Esimerkiksi 100 000 asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa sekä maakuntamuseon että erikoismuseon pitkäaikainen tarve yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi oikaistaan. Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 17

1 000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA 2003 2003 2004 2005 2006 OPM OPM OPM TAIDE JA KULTTUURI; TAITEEN TOIMINTAMENOT UUDENMAAN TAIDETOIMIKUNTA 29 90 21 Hallinto 39 60 80 29 90 52 Taiteen edistäminen 353 600 600 VALTIONOSUUS TAITEEN PERUSOPETUKSEEN Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa 0 98 98 98 Koe Maaseutu opi maaseudusta 29 40 30 luontokouluverkosto, Hyvinkää 0 80 100 80 ERÄÄT AVUSTUKSET Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää 29 99 50 Hallinto ja toimintakulut (Nuorisotyön mom. 99) 133 193 155 155 29 90 52 Toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi 0 0 30 30 OPM 29 90 52 TEATTERIT JA ORKESTERIT 18 18 27 27 29 90 31 Avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus OPM OPM OPM 29 90 52 MUSEOT Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo 150 132 Suomen Rautatiemuseo 114 130 145 160 29 90 32 -innovatiiviset hankkeet 6 0 10 0 29 98 50 LIIKUNTATOIMI Liikuntapaikkarakentaminen 1 670 5 806 9 036 15 374 NUORISOTYÖ 29 99 50 Lasten iltapäiväkerhotoiminta 383 180 180 29 99 51 Työpajatoiminta 220 220 220 OPM 29 69 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus 212 OPM 29 69 33 Ammatillinen lisäkoulutus 657 OPM OPM OPM OPM 29 69 34 Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 2 800 5 000 5 000 29 40 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin 30 211 40 000 30 000 30 000 29 40 52 Valtionosuus ja avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin 331 261 29 90 34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 5 821 2 289 18 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriön hallinnonalan painopisteinä Uudellamaalla ovat maakunnan kehittämisrahalla toteutettavat maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä Uudenmaan aluekehittämissopimuksen mukaiset hankkeet ja toimenpiteet, osaamiskeskusohjelmien mukaiset sekä aluekeskusohjelman ja pääkaupunkiseudun kaupunkipoliittisen ohjelman mukaiset hankkeet ja toimenpiteet. Ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan kasvu kohdistetaan ensisijaisesti valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti osaamiskeskusohjelmien alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Aluekeskusohjelmien ohjelmatyön ja rahoituksen piiriin saatetaan nykyisten yhteistyöalueiden lisäksi koko Uudenmaan alue. Sisäasiainministeriön kautta kanavoituvan Euroopan aluekehitysrahaston ja siihen liittyvän valtion vastinrahan osuus on Uudenmaan kehittämishankkeiden rahoituksessa vähäinen. Pääosa tästä rahoituksesta menee URBAN II -ohjelman toteuttamiseen. 1000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA 2003 2003 2004 2005 SM 269843 Maakunnan kehittämisraha 19,800 2 505 4 500 4 600 - Ohjelmiin sitomaton 800 2 400 2 500 - Aluekeskusohjelmat 495 800 800 - Osaamiskeskusohjelmat 1 210 1 300 1 300 SM 269862 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus SM:n hallinnonalalla 27,076 580 600 600 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 19

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaali- ja terveysministeriö ja kunnat toteuttavat suuren osan maakuntaohjelmassa esitetyistä sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Valtioneuvosto päättää vuosittain talousarvioesityksen antamisen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Valtionavustusta kehittämishankkeille myönnettäessä otetaan huomioon, miten hankkeessa toteutuu seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö, kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen, hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys sekä pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä ja toimintatavoissa. Sosiaalialan kehittämishankkeessa on kysymys sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun turvaamisesta, palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisestä. Vuonna 2004 on perustamishankkeisiin käytettävissä valtionavustuksena 8 miljoonaa ja vuonna 2005 arviolta 5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on vuonna 2004 käytettävissä 12 330 000 euroa. Määrärahasta 4 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö ja 8 330 000 euron osalta lääninhallitukset. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin on valtionavustuksena käytettävissä 30 milj. euroa. Tästä määrärahasta 20 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaalija terveysministeriö ja 10 milj. euron osalta lääninhallitukset. Määrärahoja ei ole vielä jaettu läänikohtaisesti. Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke valmistuu myöhemmin syksyllä ja siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös annetaan lokakuun alkupuolella. Runsaasti valtionavustushakemuksia toisella hakukierroksella: Lääninhallitukselta 2,2 miljoonaa euroa syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt kunnille ja kuntayhtymille yli 2 232 000 euroa valtionavustusta syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Syksyn hakukierroksella avustusta sai 18 hanketta. Rahoitusta haettiin kaikkiaan 105 eri projektille. Avustusta saaneissa hankkeissa korostuivat erityisesti perhetyön kehittäminen sekä varhaisen puuttumisen menetelmien käyttöönotto. Lääninhallituksella on ollut syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen tänä vuonna käytettävissä vajaan 5,6 miljoonaa euron suuruinen määräraha, josta keväällä myönnettyjen avustusten osuus oli runsaat 3,3 miljoonaa. Tuolloin rahaa sai 20 hanketta. Osa näistä hankkeista on jo käynnistynyt. Avustus on suunnattu lasten ja nuorten kasvun sekä perheiden hyvinvoinnin tukiverkostojen moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen. Valtionavustus on käytettävä uuden toiminnan käynnistämiseen. Kohteina ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, lasten päivähoito erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta, varhaisen puuttumisen edistäminen tai muu syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä toiminta. Uudellamaalla on Uudenmaan aluekehittämissopimuksessa 2002 2006, Uudenmaan hyvinvoinnin foorumissa ja maakuntaohjelmassa monia sellaisia hankekokonaisuuksia kuten hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen, palveluverkon hallinnan ja ohjauksen tukeminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, palvelujärjestelmän taloushallinnollisen toimivuuden tehostaminen, hoivayrittäjyyden edistäminen, sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen, sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen, itsenäisen elämisen ja asumisen, monikulttuurisuus pääkaupunkiseudun voimavaraksi ja lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon 20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005

kehittämishankkeille sekä kansallisen terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämishankkeille asetetut edellytykset kuten - alueellisen yhteistyön parantaminen, - hoitoa koskevan työnjaon selkeyttäminen, - henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, - kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja ovat valtakunnallisesti merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeita sekä koskevat muutoin laajaa ja valtakunnallisesti merkittävää kehittämistä. Uudenmaan kunnat ovat vähenevistä voimavaroista huolimatta käynnistäneet useita tarpeelliseksi katsomiaan hankkeita ilman valtion panostusta, mikä osaltaan kuvastaa niiden pyrkimyksiä toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset vuonna 2003, 1 000 euroa Uusimaa Koko Uusimaa %lääni Lääni maa 1) Valtionavustusta saavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet 987 43.6 2 262 2) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/kevään haku 2 269 67.5 3 362 3) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/syksyn haku 1 151 51.5 2 233 4) STM:n kansallisen terveysprojektin hankerahoituspäätökset 5.3.2003 1 092 6 402 5) Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon vuodelle 2003 vahvistetut perustamishankkeet x) 2 050 41.0 4 996 6) Lääninhallituksen päätös huumeiden käyttäjien hoitoon 2 991 69.3 4 319 7) STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset kehittämishankkeet vuonna 2003 736 2 662 8) Läänin sairaanhoitopiireille jakamat valtionavustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 1 281 68.1 1 882 12 557 65.9 19 054 x) Etelä-Suomen läänin vuoden 2003 hankekiintiö (kokonaiskustannukset) on 13 140 000 euroa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 : 21

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Uudenmaan työttömyys oli elokuussa 2003 7,6 %. Vaikka työttömien osuus on koko maan keskiarvoon verraten suhteellisen pieni, on työttömiä määrällisesti eniten Uudellamaalla, yli 58 000. Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin Pirkanmaalla, jossa työttömiä on toiseksi eniten eli vajaat 28 000. Pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla edelleen suuri ongelma. täysin ammattitaidottomia koko maata enemmän. Työttömien määrän vähentämiseksi Uudenmaan TE-keskuksen tavoitteena on toisaalta poistaa työllistymisen esteitä tarjoamalla sellaista koulutusta, jota avoimiin työpaikkoihin edellytetään. Tavoitteiden toteuttamiseen käytettävät määrärahat ovat näillä näkymin kohdallaan, mutta suhdanteiden heikkeneminen saattaa nopeastikin muuttaa tilannetta ratkaisevasti. Uudenmaan erityispiirteenä on, että maakunnassa on toisaalta korkeasti koulutettuja ja toisaalta 1 000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA 2003 2003 2004 2005 TM 3406271 Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta 9 670 TM 340629 Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta 30 764 22 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005