1 (7) Otaranta Otaranta, muutos Servinniemi Servinniemi, muutos LIITE 2 Asianumero 4255/503/2009 Aluenumero 220207 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Otarannan ja Servinniemen kaava-alueet SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Mitä suunnitellaan? Suunnittelualue sijaitsee Otaniemen kaupunginosan pohjois- ja itäosissa, käsittäen Servinniemen teekkarikylän sekä Otarannan alueen. Tavoitteena on mahdollistaa asuntorakentamisen lisääminen teekkarikylään Servinniemeen ja Otarantaan. Samalla selvitetään alueen rakennusten ja Kappelipuiston suojelu. Otarannassa vahvistetaan nykyisiä virkistys- ja palvelutoimintoja; suunnitellaan uutta vesiliikuntakeskusta, kahvilaa tai muuta palvelua sen yhteyteen sekä nykyistä laajempaa pienvenesatamaa. Otarannassa selvitetään myös kelluvien asuintalojen sijoittamista alueelle. Suunnittelualue jaetaan mahdollisesti erillisiin kaava-alueisiin, valmisteluaineiston yhteydessä tai kaavaehdotusvaiheessa. LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Kaavoitushakemus on saapunut 26.6.2009. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2010 nimikkeellä Otaranta-Servinniemi ja kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Huvudstadsbladetissa, 2.6.2010. Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) 8162 4030, (09) 8162 4031 (09) 8162 4016 Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros 02070 ESPOON KAUPUNKI www.espoo.fi/kaavoitus kaavoitus@espoo.fi
2 (7) Nykytilanne Alue sijaitsee Otaniemen kampusalueen pohjois- ja itäosissa. Alue käsittää teekkarikylän asuinalueet Servinniemessä, Otaniemen kappelin sekä Otarannan asuinrakennukset, urheilu- ja tenniskentät, satama-alueen sekä hotellin. Alue on osa kaupunkikuvallisesti edustavaa Otaniemen kampusta. Kampusalue on rakennettu entisen Otaniemen kartanon maille, jotka valtio osti vuonna 1949. Ensimmäisenä rakennettiin teekkarikylä opiskelijoiden asuinalueeksi. Se toimi Helsingin olympialaisten kisakylänä vuonna 1952. Myös Otahalli, joka on samalla Suomen ensimmäinen urheiluhalli, rakennettiin alun perin kisojen harjoitushalliksi. Kampusalueen yleissuunnitelman laati arkkitehti Alvar Aalto. Teekkarikylä Servinniemessä on edelleen esimerkki 1950-luvun metsäkaupunkiajatuksesta. Aluetta on täydennetty vuosien varrella ja se on säilyttänyt perusrakenteensa. Viimeisimmät asuintalot on rakennettu 2005. Otaranta on kampuksen urheilu- ja vapaa-ajan toimintojen alue. Alueen ilmettä hallitsee Dipoli ja Otahalli, sekä urheilukenttä ja avoin rantamaisema. Alue on osin 1970-luvulla rakennetulla täyttömaalla. Alueella on asukkaita noin 2600 (vuoden 2010 luku) ja työpaikkoja n. 100 (vuoden 2008 luku). Maanomistus Alue on pääosin Senaattikiinteistöjen (Valtion liikelaitos) omistuksessa. Muut maanomistukset: - Espoon kaupunki omistaa katualueet sekä korttelin 10011 tontit 3 ja 4. - Kiinteistö Oy Otapuisto omistaa korttelin 10011 tontin 5. - Otaniemen asuntosäätiö omistaa osan korttelin 10002 tontista 1. - Espoon Seurakuntayhtymä omistaa korttelin 10014 tontin 1. Vesialue 418:876:1 alueen eteläosassa on kiinteistöjen 1:844-1:864 yhteinen vesialue. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa lainvoimainen (15.8.2007) Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Lisäksi alueen pohjoisrantojen vesistöosuus on luonnonsuojelualuetta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.
3 (7) Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A) ja uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1), julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY), virkistysalueeksi (V), vesialueeksi (W), satama-alueeksi (LS) sekä Natura 2000 -verkoston luonnonsuojelualueeksi (SL). Lisäksi alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000). Otaniemen kampusalue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. RKY (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Teknillisen korkeakoulun ja Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen laitos- ja asuntoalueiden asemakaavaa pidetään yhtenä arkkitehti Alvar Aallon parhaista. Kaavalle on leimallista maaston muotojen hyväksikäyttö, avoimet ja laajat viheralueet sekä punatiilisten laitosrakennusten väljä ja monipuolinen ryhmittely.
4 (7) Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset (sisältökuvaukseen on otettu vain osallistumis- ja arviointisuunnitelman suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Otaranta, 220200 (katu- ja puistoaluetta, venesatama- ja pysäköintialuetta) - Vahvistettu sisäasiainministeriössä 9. marraskuuta 1978 - Alueella on siinä katualuetta (Luolamiehentie), puistoaluetta (P), luonnonpuistomaisesti istutettavaa puistoaluetta (Otaranta, PIY), vesialuetta sekä venesatama- ja pysäköintialuetta (Otasatama, LVPX). - Venesatama- ja pysäköintialueelle on mahdollistettu yksikerroksinen, enintään 450 k-m² veneilyä palveleva huoltorakennus. Otaranta, muutos, 220205 (katu- ja puistoaluetta, k 10008, k 10009, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta) - Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9. kesäkuuta 2003 - Alueella on siinä asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1), urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialuetta (VU), lähivirkistysaluetta (Jämeränranta, VL) sekä autopaikkojen korttelialuetta (LPA). - AK-1-alueelle saa sijoittaa asuntoloita sekä niihin liittyviä yhteiskäyttötiloja. Asuinhuoneistojen keskimääräinen pinta-ala saa olla pienempi kuin 50 m². Rakennusten porrashuoneista on oltava suora uloskäynti molemmille puolille rakennusta. Merkittävät yksittäispuut tulee pyrkiä säilyttämään. Korttelin tai korttelinosan aitaaminen on kielletty. Uudisrakennusten massoittelu, kattomuoto- ja kaltevuus, julkisivujen jäsentely, materiaalit ja väritys on sopeutettava rakennettuun ympäristöön. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuinkerrosalan 80 m² kohti ja 1 ap asuntolakerrosalan 150 m² kohti. Alueella on rakennusoikeutta 7100 k-m². - VU-alueella on mahdollistettu yksikerroksinen, enintään 300 k-m² rakennus. Alueelle on merkitty myös maanalaisen väestönsuojan sisäänkäyntiaukko. Alueelle on rakennettava 60 autopaikkaa. - Alueelle on merkitty luonnonmukaisena puistometsänä säilytettävää ja/tai kehitettävää aluetta. Otaranta, muutos, 220206 (katualuetta, k 10011,) - Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5. huhtikuuta 2004 - Alueella on siinä katualuetta (Otaranta, Retuperä), asuin-, liike, toimisto- ja
5 (7) asuntohotellirakennusten korttelialuetta (AL-1), hotellirakennusten korttelialuetta (KL-1) sekä autopaikkojen korttelialuetta (LPA). - KL-1 korttelialueella autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 100 k-m². Alueella on rakennusoikeutta 19 000 k-m². - AL-1 korttelialueella autopaikkoja on rakennettava 1 ap / asuinkerrosalan 80 m², 1/ap / liikekerrosalan 60 m² ja 1 ap / asuntohotellikerrosalan 150 m². Alueella on rakennusoikeutta 4 200 k-m² - Uudisrakennusten massoittelu, kattomuoto- ja kaltevuus, julkisivujen jäsentely, materiaalit ja väritys on sopeutettava Otarannan rakennettuun ympäristöön. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleata rappausta. Servinniemi, 220400 (korttelit 10004 ja 10006, pysäköimisaluetta, katu-, puistoja vesialueita) - Vahvistettu sisäasiainministeriössä 5. elokuuta 1981 - Alueella on siinä katualuetta (Jämeräntaival ja Otakaari), puistoaluetta (P), luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL), luonnonpuistomaisesti istutettavaa puistoaluetta (PIY), muinaismuistoaluetta (EM), pysäköimisaluetta (LP), vesialuetta (Laajalahti), asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). - AK-korttelialueelle (10006) saa rakentaa myös asuntolarakennuksia sekä niihin liittyviä yhteiskäyttötiloja. Kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi saa rakennusten pohjakerroksiin rakentaa myymälä-, toimisto- ja sosiaalisia tiloja. Rakennusten on oltava väreiltään ja materiaaleiltaan kortteleittain yhtenäisesti suunniteltuja. Rakennusten porrashuoneista on oltava suora uloskäynti molemmille puolille rakennusta. Autopaikkoja on rakennettava asuntolarakennuksia varten 1 ap/ 150 k-m² ja muita rakennuksia varten 1 ap/ 85 k- m², mutta kuitenkin vähintään 1 ap/ asunto. Autopaikat on sijoitettava p- paikoille ja Ap- tai Alp-tonteille. Kortteliin saa rakentaa erillisen yksikerroksisen enintään 170 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen. Alueella on rakennusoikeutta 32 120 k-m² (tontti 1). - YK-korttelialueelle (10004) saa rakentaa yhden erillisen asunnon kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Alueella on rakennusoikeutta 500 k-m². Servinniemi, muutos, 220401 (korttelin 10002 t 1) - Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12. joulukuuta 1984 - Alue on siinä asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Sinne saa rakentaa myös asuntolarakennuksia sekä niihin liittyviä yhteiskäyttötiloja. Kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi saa rakennusten pohjakerroksiin rakentaa myymälä-, toimisto- ja sosiaalisia tiloja. Korttelissa on rakennusoikeutta 41650 k-m². Rakennusten on oltava väreiltään ja materiaaleiltaan kortteleittain yhtenäisesti suunniteltuja. Rakennusten porrashuoneista on oltava suora uloskäynti molemmille puolille rakennusta. Autopaikkoja on rakennettava asuntolarakennuksia varten 1 ap/ 150 k-m² ja muita asuinrakennuksia varten 1 ap/ 85 k-m², mutta kuitenkin vähintään 1 ap/ asunto. Autopaikat on sijoitettava p-paikoille. Yhdistettyjä myymälää, sosiaalista toimintaa sekä opetusta ja huoltoa palvelevia rakennuksia varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m². Servinniemi, muutos, 220402 (kortteli 10002, t 3 ja 4) - Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16. kesäkuuta 1993 - Alueella on siinä asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1) sekä autopaikkojen korttelialuetta (LPA). - AK-1-korttelialueelle saa rakentaa myös asuntolarakennuksia sekä niihin liittyviä yhteiskäyttötiloja. Kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi saa rakennusten pohjakerroksiin rakentaa myymälä-, toimisto- ja sosiaalisia tiloja. Rakennusten on oltava väreiltään ja materiaaleiltaan kortteleittain yhtenäisesti suunniteltuja. Korttelialueen pohjoisosassa on maanalaista johtoa varten varattu alue ja länsireunalla on maanalainen tila väestön suojaa varten. Autopaikkoja on rakennettava asuntolarakennuksia varten 1 ap/ 150 k-m² ja muita rakennuksia varten 1 ap/ 85 k-m², mutta kuitenkin vähintään 1 ap/ asunto.
6 (7) Autopaikat on sijoitettava tonteille ja LPA-alueille. Alueella on rakennusoikeutta 8100 k-m². Servinniemi, muutos, 220404 (k 10002/ t 5) - Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12. maaliskuuta 2001 - Alue on siinä sosiaalitoimintaa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS). Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/ 50 k-m² pysäköimiseen osoitetulle alueelle. Alueella on rakennusoikeutta 900 k-m². ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan suunnitelmaa ja arvioidaan soveltuvien osin seuraavista näkökulmista: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön - vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen - vaikutukset luontoon ja maisemaan - vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) - vaikutukset yhdyskuntatalouteen. Olemassa olevat selvitykset: - Otaniemen kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu, päivitys 30.4.2008 (Senaatti-kiinteistöt, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy) - Otaniemi-visio, 2006, ksl 21.6.2006, kh 30.1.2007 (arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Saraco) - Otaniemen rakennukset, suojeluedellytysten selvitys, Arkkitehtitoimisto Bengt Lundsten Oy, 22.2.1999 - Eteläisen rantavyöhykkeen yleissuunnitelma, arkkitehtitoimisto A-konsultit 24.9.1998 - Otaniemen maankäyttösuunnitelma, 1992-94, Rakennushallitus yhteistyössä Espoon kaupungin ja alueen käyttäjien kanssa (arkkitehtitoimisto A- konsultit, LT-konsultit, Arkkitehdit Paunila & Rautamäki) ja suunnitelman päivitys 2005 (mm. maisemasuunnitelman tarkistus 2005) Tulevat selvitykset: - rakennustaiteellinen selvitys - ympäristövaikutusselvitys ja Natura-alueeseen liittyvä selvitys - maisemaselvitys - liikenteen järjestelyihin ja pysäköintiin liittyvät selvitykset OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Nähtävilläolosta sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille Tapiolan yhteispalvelupisteeseen ja kaavoituksen sivuille Avoimeen Espooseen (www.espoo.fi/avoinespoo). Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä Internet-sivuille, voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset on toimitettava viimeistään viimeisenä nähtävilläolopäivänä klo 15.45 mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON
7 (7) KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Asemakaavasta järjestetään alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tarvittaessa tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla viimeistään viimeisenä nähtävilläolopäivänä klo 15.45 mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. SOPIMUKSET Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto Asemakaavaehdotus Alkuvuosi 2011 Loppuvuosi 2011 VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: arkkitehti Meiri Siivola, puhelin (09) 816 82694 maisema-arkkitehti Aino Aspiala, puhelin (09) 816 24115 apulaisliikennesuunnittelupäällikkö Davy Beilinson, puhelin (09) 816 24231 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄIVÄYS 29.10.2010