Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA KITTILÄ 10539 Forsström Rakselv Raattama.doc
SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ...1 2 TUTKIMUKSET...1 3 TUTKIMUSTULOKSET...1 3.1 Pohjasuhteet... 1 3.2 Radonriski... 2 3.3 Maaperän pilaantuneisuus... 2 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS...2 4.1 Rakennusten perustamistapa... 2 4.2 Routasuojaus... 3 4.3 Salaojitus... 3 4.4 Putkijohtojen perustaminen... 3 4.5 Liikennealueet... 3 4.6 Pintakuivatusperiaate... 3 4.7 Vesihuolto... 4 5 ARVIO RAKENTAMISEN VAIKUTUKSESTA VESISTÖÖN...4 6 JATKOTOIMENPITEET...4
1 1 TEHTÄVÄ Forsström Rakennus Oy:n toimeksiannosta on Geobotnia Oy tehnyt pohjatutkimuksia Kittilän kunnassa, Raattaman alueella. Pohjatutkimus on tehty alueen maaperäolosuhteiden yleispiirteistä selvittämistä ja rakennettavuuden arviointia varten. Kenttätyöt on tehty viikolla 28 / 2008. 2 TUTKIMUKSET Tutkimus on tehty seuraavasti: painokairaus 9 pisteessä häiriintyneiden maanäytteiden otto 3 pisteestä, yhteensä 22 kpl Kaikille maanäytteille on määritetty vesipitoisuus 13 maanäytteelle on määritetty rakeisuus ja 9 maanäytteen maalaji on arvioitu silmämääräisesti pohjavedenpinnan syvyys on havaittu kolmesta pisteestä näytteenottoreiästä. Saivojoen pinta on mitattu kolmesta pisteestä Tutkimuspisteiden sijainti on sidottu KKJ-koordinaatistoon ja korkeudet ovat N60-järjestelmässä. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa piir. n:o 1. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Pohjasuhteet Alue on kauttaaltaan suota tai soistunutta metsää. Maanpinnan korkeudet vaihtelevat noin tasovälillä +257,0 +259,5. Alueen itäpuolella kulkee Saivojoki, jonka vedenpinta on ollut tutkimustyön aikana tasolla +256,43 +255,99. Maanpinnassa on turvetta noin 0,5 1,2 metriä. Turpeen alapuolella on noin 0,1 1,0 metriä paksu kerros routivaa keskisilttiä, jonka vesipitoisuus on 24 29 paino-%. Em. kerroksen alapuolella maa on routivaa keskitiivistä karkeaa silttiä tai hienoa hiekkaa, jonka vesipitoisuus on 24 31 paino-%. Tasoväliltä 241,5 +248,0 alkaen pohjamaa on tiivistä moreenia. Pohjavedenpinta oli tutkimusaikana 8.8 9.8.2008 tasolla +258,13 +258,60 (0,20 0,77 metrin syvyydessä maanpinnasta). Pohjaveden arvioidaan alueellisesti ja vuotuisesti vaihtelevan syvyysvälillä 0 1,0 m maanpinnasta. Painokairaukset päättyivät tasovälille +239,33 +247,29 (11,72 19,15 metrin syvyyteen maanpinnasta). Kairausten päättymissyy oli tiivis maakerrostuma, kivi, lohkare tai kallio. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa, piir. n:o 2.
2 3.2 Radonriski Säteilyturvakeskuksen tekemien mittausten mukaan Kittilän pohjoisosissa radonpitoisuus rakennusten sisäilmassa on ollut paikoin välillä 100 200 Bq/m 3. ja paikoin 200 400 Bq/m 3. Säteilyasetuksessa (1512/1991) on asetettu rajaarvot asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudelle. Radonpitoisuus ei saa asunnoissa ylittää arvoa 200 Bq/m 3 eikä työpaikoilla säännöllisessä työssä arvoa 400 Bq/m 3. Alueen käyttötarkoituksen ollessa pääasiassa lomaasuminen, ei haitallista radon-altistusta katsota syntyvän. Alueen maapeite on paksu ja heikosti läpäisevä, josta johtuen olosuhteet radonin vapautumiseen kallioperästä huoneilmaan eivät ole otolliset. Eo. perusteella rakennusten suunnittelussa ei ole tarpeen ottaa radonin esiintymistä huomioon. 3.3 Maaperän pilaantuneisuus Alue on rakentamaton. Alueella ei tiettävästi ole harjoitettu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa, eikä tämän tutkimuksen yhteydessä havaittu merkkejä pilaantuneisuudesta. Maaperän pilaantuneisuuden ei siis katsota asettavan estettä alueen ottamiselle loma-asumiseen. 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 4.1 Rakennusten perustamistapa Tutkimusalue soveltuu kauttaaltaan keveiden, puurakenteisten, painumia sietävien rakennusten perustamiseen. Rakentaminen edellyttää massanvaihtoa, jossa turvekerros poistetaan ja korvataan kerroksittain tiivistetyllä hiekalla tai soralla. Rakennusten lattiatasot suositellaan nostettavaksi noin 1,0 metrin nykyisen maanpinnan yläpuolelle, jotta mahdollistetaan rakennuksen ja pihaalueiden kuivatus. Koko tutkimusalue on perustamisen kannalta tasalaatuinen ja pohjasuhteiden vaihtelu on vähäistä. Tällä perusteella rakennettavuusolosuhteet jatkuvat tutkitun alueen ulkopuolellakin ja tutkimuspisteiden välisillä alueilla likimain samanlaisina kuin tutkimuspisteiden kohdilla. Merkittävimmän pohjarakennuskustannuksiin vaikuttavan tekijän muodostaa tarvittavan massanvaihdon ja täytemaakerroksen paksuus rakennuksen kohdalla. Rakennusten korkeusasemassa on otettava huomioon Saivojoen mahdollinen tulviminen suoalueelle. Alueelta ei tiettävästi ole olemassa tulvankorkeustietoja. Alustavasti arvioimme, että tulva voi alueella nousta noin tasoon +258,0. Täytöistä aiheutuu pohjamaahan lisäkuormaa ja siltin kokoonpuristumista. Painuman suuruus on arviolta 50 100 mm, joka täytemaakuorman tasaisuuden ja pohjasuhteiden homogeenisuuden takia on varsin tasaista eikä siten puurakenteille haitallista.
3 Perustamisessa suositellaan käytettäväksi matalaperustuksia, jotka tehdään täytemaan varaisesti. Geotekninen kantavuus on alustavasti 100 kpa (käyttörajatila), kun perustamissyvyys on vähintään 0,60 metriä. 4.2 Routasuojaus Pohjamaa on tarkastelualueella routivaa. Matalaperustukset tulee routaeristää, mikäli massanvaihto ei ulotu routimattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta lukien. Routimaton perustamissyvyys on seuraava: lämmin rakennus, maanvarainen alapohja, ulkoseinälinja; 1,8 metriä lämmin rakennus, maanvarainen alapohja, nurkka; 2,3 metriä (vähintään 2,0 metrin päähän nurkasta) kylmä rakenne tai tuuletettu alapohja: 2,8 metriä. Routasuojaus mitoitetaan perustamissyvyyden ja alapohjan lämmönvastuksen mukaan kerran viidessäkymmenessä (50) vuodessa toistuvalle pakkasmäärälle F 50 = 65 000 Kh. 4.3 Salaojitus Pohjavesi on yleensä varsin lähellä maanpintaa. Rakennusten salaojitustarve on ratkaistava tapauskohtaisesti, kun lattiatasot sekä piha- ja liikennealueiden tasaukset ovat tiedossa. Pääsääntöisesti rakennukset voidaan jättää salaojittamatta, mikäli alapohjarakenteet on nostettu riittävästi ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. 4.4 Putkijohtojen perustaminen Putkijohdot perustetaan suoraan maanvaraisesti, kuitenkin siten, että turvekerros poistetaan putkijohdon alta kauttaaltaan 4.5 Liikennealueet Liikennealueilla tehdään massanvaihto turvekerroksen alapintaan. Liikennealueet ehdotetaan tehtäväksi murskepintaisina. Routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuutena suositellaan käytettäväksi 1200 mm, jolloin routanousut eivät muodostu haitallisen suuriksi. Mikäli massanvaihto tehdään routimattomalla materiaalilla, voidaan se lukea eo. paksuuteen. Päällysteitä käytettäessä routimattoman rakennekerroksen tulee olla suurempi. 4.6 Pintakuivatusperiaate Kun sekä rakennukset että liikennealueet nostetaan täyttämällä reilusti ympäröivän maanpinnan yläpuolelle, voidaan pihojen ja liikennealueen pintavedet johtaa maanpinnan kallistuksilla ympäröivään maastoon. Teiden tonttiliittymiin
4 tms. kohtiin tehdään tarvittaessa rummut. Pintavesien johtamista avo-ojilla suoraan vesistöön suositellaan vältettäväksi. 4.7 Vesihuolto Maaperä soveltuu heikosti jätevesien imeyttämiseen, koska pohjavedenpinta on ylhäällä ja maaperän imeytyskapasiteetti heikosta vedenläpäisevyydestä johtuen alhainen. Jätevedet suositellaan koottavaksi umpisäiliöihin ja kuljetettavaksi kunnalliseen käsittelylaitokseen säiliöautoilla. 5 ARVIO RAKENTAMISEN VAIKUTUKSESTA VESISTÖÖN Alueen rakentamisella ole katsota olevan vesistövaikutuksia, mikäli: jätevesien käsittely hoidetaan kohdan 4.7 mukaisella tavalla rakennuksia ei sijoiteta alle 50 metrin etäisyydelle vesistöistä pintakuivatus hoidetaan kohdan 4.6 mukaisesti Puhtaiden pintavesien johtaminen avo-ojilla suoraan vesistöön aiheuttaa alkuvaiheessa vähäisessä määrin kiintoaineksen kulkeutumista, mutta tämä katsotaan vaikutuksiltaan niin vähäiseksi ja kestoltaan lyhytaikaiseksi, ettei siitä katsota aiheutuvan merkittävää haittaa. 6 JATKOTOIMENPITEET Tämä asiakirja on tehty alueen rakennettavuuden selvittämiseksi. Kunkin alueelle rakennettavan rakennuksen osalta on perustamistapa tarvittaessa täsmennettävä, erityisesti, jos toteutetaan raskaita, painuma-arkoja, esimerkiksi kivirakenteisia rakennuksia. Massanvaihdon tarvittava syvyys tarkistettava rakennuskohtaisesti joko ennen rakentamista tehtävillä lisätutkimuksilla tai työn aikaisella valvonnalla. GEOBOTNIA OY Rauli Luoma, DI Olli Nuutilainen, DI Liitteet: Sijaintikartta, 1 s. Pohjatutkimuskartta, piir. n:o 1 Pohjatutkimusleikkaukset A-A, B-B, C-C ja piste 2, piir n:o 2 Pohjatutkimusmerkinnät, 1 s.
LIITE SIJAINTIKARTTA TUTKIMUSALUE
LIITE POHJATUTKIMUSMERKINNÄT