KAUPUNGIN TE'KNILLISET.:LAITOKSET

.HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TE'KNILLISET.:LAITOKSET 21 1936 VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1937

STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSIN~FORS IV S'ERVICES TEC:HNIQUES -MUNICIPAUX 21 1936. RAPPORTS ANNUELS PUBLIES PAR L'llDMINISTHftTION DES SEHVlcES TECUNIQUES MUNICIPllUX HELSINKI 1937. TYÖVÄEN KIRJAPAINO

SISÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus......... V Vesijohtolaitos... : 1 Kaasulaitos... 17 Sähkölaitos... :... 33 Siv. TABLE DES MATIERES Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux... ~...... 1 Usine a gaz... ;... 17 Usine d'chectricite... 33 Page

Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 1936. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenj~htajana, toimitsija. Lauri Mikkonen varapuheenjohtajana sekä. insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja seppä Yrjö Salo jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 19 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 291 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä. oli 328 ja lähetettyjen kirjelmien 85. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuulla 1937. B. Wuolle. Ilmari Nordberg.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1936. Vuonna 1936 on laskettu ensimmäinen osa uutta suurta painejohtoa, nimittäin Koskelantiehen Vanhankaupungin sillalta Mäkelänkadulle saakka. Johdon läpimitta on 1,000 mm ja putket terästä. Ne on voideltu ulkoa ja sisältä bitumenilla sekä' kääritty impregnoidulla, Neobitumeniin kastetulla villahuopapahvilla. Putket, joiden pituus on 8 m ja ainevahvuus 13 mm, ovat osaksi Deutsche Röhrenwerke Aktiengesellschaft, osaksi Mannesmannröhren-Werke nimisten tehtaiden valmistetta. Sulkuventtiilit ovat 800 mm läpimittaiset. Koska maapera on pehmeää Käpylän ja Annalanteiden välillä sekä vähän matkaa molemmin puolin Toukolantietä, on johto näillä kohdilla perustettu paaluarinalle. Maatyöt aloitettiin jo vuoden alussa, mutta olivat ne pari kertaa keskeytetyt. Kyseessä oleva johto-osa saatiin kuitenkin valmiiksi ennen vuoden loppua. Joulukuun 11 p:nä laskettiin vesi johtoon, ja sittenkuin tämä muutaman kerran oli tyhjennetty ja uudelleen täytetty huuhtelun vuoksi, otettiin se käytäntöön joulukuun 19 p:nä. Paine pumppulaitoksella väheni silloin n. 2.6 m:llä, kun se taas Koskelantien ja Mäkelänkatujen kulmassa nousi n. 7 m:llä, parantaen siis melkoisesti vesijohtopainetta Käpylässä. Viime vuonna jatkettiin myöskin 12" johtoa Turuntiessä vanhan Turuntien risteyksestä Uuden pellon luona ain;a siihen pisteeseen saakka missä uusi Turuntie äkkiä kääntyy länteen päin Haagaan. Muut johtotyöt ovat olleet vähäpätöisempiä. Heinäkuun 27 p:nä kuoli äkkiä laitoksen työpajainsinööri Erik Heikel, joka maaliskuun 1 p:nä 1917 oli tullut laitoksen palvelukseen. Tämän jälkeen virkaa ei enää julistettu haettavaksi, vaan lakkautettiin se kaupunginvaltuuston päätöksellä lokakuun 7 p:l~ 1936, jolloin valtuusto sen sijaan päätti perustaa uuden työ. pajamestarin toimen, jonka tehtäviin kuuluisi töiden johtaminen työpajalla ja mittariosastolla. Uuteen virkaan, joka alkoi marraskuun 1 p:nä, otettiin laitoksen varastonhoitaja Adolf Lindgren, joka jo kauan oli sivutyönä johtanut mainittuja töitä. Varastonhoitajaksi otettiin marraskuun 1 p:stä. apulaisvarastonhoitaja F. A. Flinck. J. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padorikynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: ~ Vedenkorkeus Vantaassa, ml) Laitoksen kos-...i SähkölaItokselta." klvolmalla kehtsaatu energia, E aste, = Keskl1llmpll- Vuo sl ja kuukausi teuy energia, ~ I Suunna~o.. :os a I "".. Keskl~o PIenin kwh a~o ;Z C' kwh ~ ai 1936 Tammikuu... +0.31 +0.83 +0.09 154,540 146,450 23 77.4- - 2.7 Helmikuu... -0.04. +0.15-0:18 124,500 174,000 22 43.8-9.3 Maaliskuu... -0.08 +0.12-0.23 131,500 201,750 12 40.0-0.6 Huhtikuu... +0.68 +1.68 +0.03 143,310 177,700 18 35.6 + 2.8 Toukokuu... +0.36 +0.86 +0.08 160,360 162,200 13 8l.7 +10.6 Kesäkuu... +0.07 +0.8l1-0.13 117,580 181,200 9 27.6 +18.8 Heinäkuu'... -0.06 +0.02-0.19 27,530 261,600 13 71.0 +18.9 Elokuu... -0.08 +0.03-0.25 61,110 280,450 11 37.9 +16.6 Syyskuu... -0.09 +0.16-0.. 23 53,950 270,300 11 61.2 +11.1 Lokakuu... ::... +0.04.. +0.69-0.110 145,600 196,100 22 89.2 + 3.8 Marraskuu... :... +0.25 +0.61 +0.03 164,420 151,000 20 42.6 + 3.5 Joulukuu... +0.27 +0.61 +0.01 161,200 172,850 21 28.6 + 2.4.. Koko vuosi..... 1 +0.14. 1 +1.56 1-0.115' 1 1,445,600 1 2,375,600 11951 636.51 + 6.8 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat kuitenkin turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia. 2) Tähän on laskettu vain ne päivät jolloin sademäärä on ollut vähintään 0,1 mm.

2 Jää. Vantaan joessa lähti sillan ja putouksen väliltä huhtikuun 16 p:nä. Seuraavana päivänä kaupungin rakennustoimisto rupesi auttamaan jäänlähtöä. räjähdyksen avulla. Vanhojen merkkien mukaan luonnollinen jäänlähtö olisi tapahtunut noin 21 tai 22 p:nä huhtikuuta... Syksyllä joki jäätyi häiriöittä lokakuun 71 p:nä, mutta kolme päivää myöhemmin jää oli sulanut pois. Joulukuun 26-27 p:nä joki jäätyi uudelleen. Edellisenä päivänä suppo häiritsi turbiinien käyttöä, jotka sen vuoksi seisoivat. Vedenottamolla sitävastoin ei ollut häiriöitä. Vedenpuhdistus. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on sterilisoitu kloorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 15,059,105 m 8. Eri pumpuilla pumputut vesimäärät kuin myös keski-, suurin ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: KuukausI TurbilD1- pumput, m8 Kesklpakolspumput, Yhteensä, Pumppuamlnen vuorokaudessa m8 m8 KeskImäärä, I SuurIn määrä, I PIenin määrä, m8 ms ma I Tammikuu... 248,807 Helmiku u... _"...,... 229,569 Maaliskuu... 198,678 Huhtikuu...:... 239,840 Toukokuu... 246,539 Kesäkuu... 232,722 Heinäku u...;... 186,949 Elokuu... 42,769 Syyskuu... 230,160 Lokakuu... 237,110 Marraskuu... 229,750 Joulukuu... 232,105 965,731 1,214,538 39,179 42,729 28,611 954,089 1,183,658 40,816 45,730 29,798 1,084,854 1,283,532 41,404 44,817 30,715 1,025,036 1,264,876 42,162 46,984 29,059 1,051,033 1,297,572 41,857 46,306 26,994 972,262 1,204,984 40,166 48,321 24,639 971,607 1,158,556 37,373 43,518 23,363 1,178,423 1,221,192 39,393 45,740 25,408 1,076,078 1,306,238 43,541 47,477 29,488 1,124,726 1,361,836 43,930 47,296 31,791 1,025,106 1,254,856 41,829 46,772 29,601 1,075,162 1,307,267 42,170 48,864 28,008 Koko vuosi............... :.. 1 2,554,998 1 12,504; 107 1 15,059,1051 41,145 1 48,864 1 23,363 Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 103:lla ja oli niitä vuoden 10- pussa 4,121 kpl. erittelystä : Läpimitat näkyvät seuraavasta Aukon läpimitta... 13 20 25 30 40 50 75 100 mm Lukumäärä...,... 913 5BB 536 541 BOl 501 207 34 kpl. Näistä on 10 kpl. 50 mm, 31 kpl. 75 mm ja 1 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,412. Syyt vaihtoon olivat seuraavat:

3 Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian suuren käytön takia 1,665 kpl., eli 40'.4 % isompiin tai pienempiin mittareihin.... 277» 6.7» halutun kokeen takia... 6 ~ 0'.1» epävarman käynnin takia... 49 1.2» pysähtymisen takia... 71 1.7» taaksemenon takia..... 1 0'» vian takia osoittimessa tahi taulussa... 14» 0'.4» Kaikista asetetuista mittareista vuodon tåkia... 51» 1.2» jäätymisen takia... ~» 0'.9» Poistettu lakkautetun käytön takia... 241»» 5.9» ------------------------- Yhteensä 2,412 kpl., eli 58.6 % Uusia mittareita on asetettu 363 kpl., joista 198 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Kaikki vesi jaetaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutetut vesimäärät olivat seuraavat: Yksityis kulutus. 1-9 kaupunginosassa... 6,520',710' m 8, eli 43.81 % 10'-12 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella, mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella, olevilla alueilla... 3,426,562» 22.78» Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla... 13~15 ja 20' kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 291,671 2,60'5,638» 1.98» 17.30» Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu...,..... 58,760'»» 0.39» Suomenlinnassa... 49,973»» 0'.83» Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella)... 51,494»» 0'.34» ------------------------------- Yksityiskulutus 13,0'0'4,808 m 8, eli 86.88 % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... '.'... 1,0'43,729 m 8, eli 6.98 % Laitoksen oma kulutus... 92,485»» 0'.81» Mittarien mukaan 14,141,0'22 m 8, eli 93.00 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...:... 918,0'83 m 8, eli 6.a % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: ------------------------------------ Yhteensä 15,0'59,105 m 8, eli 100'.00 % Vuonna 1936... 14,141,0'22 m 8, eli 93.90 % koko pumputusta määrästä. Vuonna 1935 kulutettiin... :.... Vuonna 1936 on kulutettu... ;.... Lisäys vuonna 1936... :.... Keskikulutus vuorokaudessa (karkausvuosi!)... :...,... Suurin kulutus vuorokaudessa, joulukuun 12 p:nä.... Pienin kulutus vuorokaudessa, heinäkuun 19 p:nä..... 14,O'O'7,9O'8m 8, 15,0'59,105» 1,0'51,197» 41,145» 48,864» 23,363» Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta:

4 EI Vedenkulutus, m8... Keskikulutus henkeä?"" Makaavat kuluttajat kohti vuorokaudessa, l Mlttarien mluaama kulutus <fi ~ ;0;- EI o ::;: ;o;-o~ " ;0;- 65 s Kaupungin ;0;- ;0;- ~ ~Sl'> CD YksItyIs- LaItoksen E. E. 6 ~~ ~ g. f!. veloluama co " ~ 1'> CD ~~ "... " kulutus oma kulutus 2" 2"':i kulutus '< 1'> " "" Ii! "" < ; ~ co 'l' co co ". öl!! co <> "" p!'"" ;:~, Vuo sl " ~ I 1895... 846,466-632,101 1,478,567 55.6 31.8 1,173-1900... "311,556 701,348 2,012,904 60.1 39.2 1,286-1905... 1,786,352-808,665 2,595,017-62.2 42.8 1,452 1910... 2,831,997 - - 1,423,943 4,255,940-80.6 53.6 1,650-1915... 4,963,329 541,703 19,625 857,956 6,382,613 86.68 99.8 77.4-2,106 146 1920... 5,361,152 470,717 40,809 790,671 6.663,349 88.18 93.2 75.0 2,159 162 1925... 6,898,416 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 108.9 90.1 2,445 190 1926... 7,372,483 621,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 115.8 94.6 2,567 196 1927... 7,956,230 604,908 53,521 827,786 9,442,445 91.23 II7.8 99.8 2,707 198 1928... 9,161,379 601,724 46,910 1,144,616 10,954,629 89.61 132.7 110.9 2,816 205 1929... 10,994,740 700,261 55,084 1,361,122 12,355,862 88.98 145.6 120.6 2,901 208 1930... 10,587,071 718,542 74,571 870,053 12,250,134 92.90 139.9 120.9 2,922 223 1931... 10,562,263 778,934 63,283 963,222 12,367,702 92.1Il 134.4. II4.7 2,945 221 1932... 10,801,740 908,413 87,032 850,065 12,647,250 93.1\8 131.8 1I2.lI 2,993 235 1933... 10,921,940 '910,471 73,441 755,096 12,660,948 94.041 129.9 112.1 3,015 245 1934... 11,385,958 979,514 77,356 764,462 13,207,290 94.1\1 133.8 115.3 3,041 244 1935... 12,027,683 991,678 89,600 898,947 14,007,908 93.58 139.5 119.8 3,140. 261 1936... 13,004,808 1,043,729 92,485 918,083 15,059,105 93.90. 3,262 278 II. Vesfjohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlisäykset. Vuonna 1936 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesintittarien osto... 249,594: 45 Vesijohto Heikin- y.m. katuihin 1 ) (osiin Postikatu, eli ent.kaasutehtaankatua, 85 m 8" johtoa)... Vesijohto Kaikukatuun osoitteelta 3a Hämeentielle (99 m 8# ja 3 m 5# johtoa)..... Vesijohto Lintingantiehen osoitteelta 81 koilliseen päin (155 m 5# johtoa)... Painejohto Koskelantiehen Vanhankaupungin sillan länsipuolelta Mäkelänkadulle (2,174 m 914,894: 35 65,178: 95 79,666: 75 1,000 mm, 11 m 32',4 m 8# ja 109 m 6# johtoa)... 5,969,935: 20 Vesijohdon uusintinen Lapinlahdenkadussa Malminrinteeltä E. Rautatiekadulle (376 m 6# ja 7 m 5# johtoa)............ 392,780: 75 Vesijohdon uusiminen Porvoon- ja Brahenkaduissa osoitteelta Porvoonkatu 9 Aleksis Kivenkadulle (159 m 12# johtoa) sekä Viipurinkadussa vähän matkaa Sturenkadun risteyksessä (33 m 6" johtoa)... 166,120: 75 Vesijohto Niittykatuun Valhallankadulta Minna Canthinkadulle (95 m 6" ja 155 m 50' johtoa)... 123,113: 45 Vesijohto Minna Canthinkatuun Messeniuksenkadulta Nordenskiöldinkadulle sekä Ruusankadulta Linnankoskenkadulle (342 m 5" johtoa)...:... 242,167: 15 Vesijohto Turuntien molempiin reunoihin vanhan Turuntien risteyksestä Ruskeasuolla n. Yz km pohjoiseen (504 m 12# ja 508 m 5# johtoa)... 706,188: 50 Satamaposteja Ruoholahdenrantaan...... 55,696: 65 S:n Laivarantaan... 21,000: - Vesijohto Torkkelinkatuun Pengerkadulta Hämeentielle (111 m 8# johtoa)... 120,362: 95 9,106,699: 90 ~------======~~~~ Siirto 9,10~,699: 90 1) Työt suoritettu pääasiallisesti v. 1935.

5 Siirto 9.106.699: 90 Vesijohdot seuraaviin teihin Taivaskallion omakotialueella: Kuutamontiehen Pohjolantieltä ohi korttelin 890 sekä Taivaskalliontieltä Metsätielle (212 m 5" johtoa). Metsätiehen Kuutamotieltä Onnentielle (73 m 5" johtoa). Taivaskalliontiehen Kuutamo-. tieltä itäänpäin (34 m 5" johtoa). Kotipolkuun Taivaskalliontieltä Käpyläntielle (294 m5 H johtoa) sekä Käpyläntiehen Oulunkyläntieltä Kotipolulle (296 m 5 1r johtoa) 1)...:... 619.000:- Vesijoh'dot seuraaviin teihin Kunnalliskodin omako,tialueella: Oulunkyläntiehen Taivaskalliontieltä Nastohintielle (196 m 8 8 johtoa). Nastolantiehen Oulunkyläntieltä Artjärventielle (248 m 5 H johtoa). Pyhtääntiehen Nastolantieltä ]aalantielle (198 m 5" johtoa) sekä Artjärventiehen Nastolantieltäjaalantielle (141 m 5" johtoa) 2)... 411.000: - Toukolantien poikki kortt. 902 ja 903 kohdalla (20 m 8" ja 3 m 6" johtoa)... 6.952: 35 Mooseksenuskolaisten hautuumaalle vievän tien länsi päähän kohtisuoraan Sivutietä vastaan (36 m 4" johtoa)... 8.177: 40' Turuntien koilliseen reunaan ValpurintieItä Skyttentielle sekä Honkatieltä vähän matkaa Skyttentielle päin (139 m 5'" johtoa)... 30.801: 25. 45.931: - 1.075.931: _. b) Edelliseltä vuodelta siirtyneillä määrärahoilla': Satamaposteja Laivarantaan ja Saukonlaituriin (maatöitä)... 14.512: 75 Smk. 10.197.143: 65 Vesijohtolaitoksen. pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1935... 103.285,000:- Uudisrakennuksia viety pääoma-arvoon tammik. 1 p:nä 1936...... 875.774: 20 ------ Pääoma-arvo tammikuun 1 p:nä 1936... 104.160.774: 20 Uudisrakennukset vuonna 1936.................. 9.321.369: 45 113,482.143: 65 Poistot kuoletuksen vuoksi... 4,464.720: - Ylimääräiset poistot........................ 22.823: 65 4,487.543: 65 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1936... :... Smk. 108,994.600:- jaettuna seuraavasti: Arvo "/II 1935 Vanhassakaupungissa : Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 300 hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraa ttori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu...:... Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattilaineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot..._.._.._._ 1.000.000:- 860.300: - 100.000: - 5.000: - 15.000: - 1.174,300: - 1.127.500: - 449,800: - 11.800: - Lisäykset Kuoletukset 38.000: - 172.600: - 26.300: - 1.000: - Arvo.'/1. 1936 1.000.000: - 860,300: - 100;000: - 5.000: - 15.000: - 1.136.300: - 954,900: - 423.500: - 10.800: -.._. 9_3_1,;,...8_0_0_: 3_9_.5_0_0_: 8_9_2_._30_0_:_ Siirto 5.675;500: - 277.400: - 5.398.100:- 1) Näiden töiden tilille on myöskin viety'vesijohtotyöt Taivaskallion- ja Tähtiteissä jotka suoritettiin jo 1935 ja mainitaan saman vuoden kertomuksessa. viittauksessa 1 siv. 6. 2) Tälle tilille on myöskin viety v. 1935 laskettu johto Jaalantiehen. joka on m,ainittu v; 1935 kertomuksessa viittauksessa 1 siv. 6 (39 m 6'" johtoa).

6 Siirto 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (746 m 3 suodatuspinta-alaa)... Moottorit ja sähkömoottoripumput.... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Ympyriäiset altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella.... Kloorikaasukojeet.... Kivisilta Vantaan joen yli...,... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putki- Arvo 31/0 1936 5,675,500: - 1,783,300: - 503,900: - 307,100: - 3,657,500: - 45,000: - 10,892,600: - 67,300: - 355,800: - johtosillat... 2,757,100:- Varastorakennukset Siltasaarella........ 62,500: - Myllyrakennus... 36,200: - Kerillstin asunto hirsistä......... 93,200: - Kemistin apulaisen asunto hirsistä............ 8,000: - Asuinrakennus tiilistä... 137,200: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... 165,000: - Asuinrakennus hirsistä (myliärinrakennus)... 16,200: - Pesutupa ja sauna tiilistä...:.. 26,000: - Vesisäiliö Eläintarhassa... 10,120,500:- Vartijanasunto hirsistä... 400: - Vartijanasunto tiilistä...,... ',... 374,900:- Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 179... 30,000: - UIkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista :... 2,700: - Lisäykset Kuoletukset 277,400:- 412,300: - 145,800: - 73,400: - 133,600: - 461,500: - 11,400: - 8,300: - 201,600: - 4,300: - 3,400: '-- 7,700: - 11,300: - 13,500: - 1,400: - 2,400: --:- 248,000: - 8,000: - Vesipostit satamissa... 135,500:'- 91,209: 40 21,709: 40 Vapaakaivot...:... 55,900: - 13,600: - Hevo.sten juomakaukalot......... 1,300: --'-- 1,300: - Arvo 31/12 1936 5,398,100: - 1,371,000: - 358,100: - 233,700:.!- 3,523,900: - 45,000: - 10,431,100: - 55,900: -:- 347,500: - 2,555,500: - 58,200: - 32,800: - 85,500: - 8,000: - 125,900: - 151,500: - 14,800: - 23,600: - 9,872,500: ~ 400:- 366,900: -' 30,000: - 2,700: - 205,000: - 42,300: - Putkive'l'kko... ~... 64,226,800: - 9,856,339: 80 2,050,139: 80 72,033,000:- Vesimitta'l'it... 796,300: - 249,594: 45 161,694: 45 884,200: - Kalustot, työkalut ja automobiilit... 951,300: - 213,800: - 737,500: - ------------~-------------------------------- Smk. 103,285,000: - 10,197,143: 65 4,487,543: 65 108,994,600:- Viime,vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja..,... 0 0... ~' ~ ~ ~... 00 8... '"...... m m m m Iäpimitat sekä palopostien ja suikuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavasta taulukosta:... Co> '11 00 '"... 1;;... ~, e..." '".....,.,. 0 0 0 '" ~ 0 ei':' co 'S -s:: co 1:1 a~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ =- ""1:1 ~ a '" 't m m m m m m m kpl. kpl. I ~ Jouluk. 31 p:nä 1935... - 5,144 6,078 4,188 5,026 17,834 27,520 44,519 52,006 14,833 177,148 1,400 ~,596 Lisäys v. 1936 1 )... 2,174 11 - - - 663 559 885 2,903 36 7,231 41 69 Vähennys v. 1936 1 )... - - - - - 159-193 33 370 755 4 3 Jouluk. 31 p:nä 1936... 12,17415,15516,Q7814, 18815,026118,338128,079145,211154,876114,49911183,62411 1,437 1 1,662 Putkiverkon keskiläpimitta on 281 mm ja tilavuus 11,380 m a. Eläintarhan vesisäiliön tilavuus on n. 12,500 m a ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.8 m yli NN. 1) Tilastoon on myöskin otettu seuraaviin katuihin lasketut johdot: a) Yksityisen kustantamat: Uudenmaankatuun Albertinkadulta Sinebrychoffin kadulle (98 m 5" johtoa) sekä Sinebrychoffinkatuun Bulevardilta kaakkoon (140 m 6 9 johtoa). b) Väliaikaisesti yksityisten töiden tiliin on viety kustannus johdosta joka laskettiin Matalasalmenkadulta Munkkisaarenrantaan tehdaskorttelin 177 eteläsivua pitkin (107 m 6 8 johtoa). c) Putkiverkon lrorjaustilille on viety menot seuraavista johtotöistä: vesijohto Hämeentien siltaan Sörnäisten radan yli (44 m 8" johtoa) ja vesijohdon muuttaminen Merikadussa vähän matkaa Laivurinkadulta länteen päin (22 muutta 6' johtoa, 33 m vanhaa 6" johtoa poistettu).

7 Huhtikuun 29 p:nä, 1936 kaupunginvaltuusto vahvisti.laitoksen uuden taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta on 2: 20 markkaa kultakin m 3 :1ta kulutuksen ollen enintään 1,000 m 3 vuosineljänneksessä, 2: 10 markkaa kultakin m 8 :1tä 1,001 ja 2,000 m 8 välillä, 2: - markkaa 2,001 ja 4,000 m B välillä sekä 1: 90 markkaa kultakin m 8 :ltä 4,00-1 mb:stä ylöspäin. Mittarinvuokrat ovat jonkunverran korotetut. Uusi taksa otettiin käytänt.öön v. 1936 neljännen vuosineljänneksen alusta. Tulot yksityiskulutuksesta.... satamaposteista jaetusta vedestä... kaupungin kulutuksesta...:... &. vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä.... Tulot laitoksen omasta vedenkulutuksesta.vesimittarien vuokrat..... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyistä asennustöistä: 111. Taloudellinen tulos. 27,219,681: 10 116,603: 70 2,118,605: 55. 40,144: 25 135,092: 50 29,630,127: 10 555,150: - 7,847: 50 Tulot..... 2.321,559: 15 Menot...;... 1,928,673: 10 392,886: 05 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidostaja kunnossapidosta... 101,881: 75 Menot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 82,977: 75 18,904: - Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... Menot satama postien hoidosta 9~,502: 50 ja kunnossapidosta... 63,517: 50 34,985: _ A. Hallinto. Osuus hallituksen menoista... Palkat... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 2,025:- Painatus ja sidonta... 15,108:80 Puhelinmaksut... 10,997: 05 Autokulut... 15,669: 90 Sekalaista... 46,039: 60 Siirto 30,639,899: 65 Mittaukset y.m.s... 26,060: 35 115,900: 70 --"""=~---=.:.:.:.:..:..:..:...:...: Smk. 427,670: 65 Hinta. Tulot. Kolmena ensimmalsenä vuosineljänneksenä veden. hinta oli 2: 40 markkaa mb:ltä, mille hinnalle laskettiin 5, 10 ja 15 % alennusta niistä määristä jotka ylittivät 100, 300 ja 600 m B vuosineljänneksessä. Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 1922 on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hinnalla, 12 markalla mb:ltä. Siirto' 30,639,899: 65 Maa-alueiden vuokrat... 5,600: - Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja niiden ehdotusten tarkastuksista.... 47,728: 50 Luontoisedut... 108,084: - Korkoj a konttokuranttitilistä... 67,152: 80 Myydyistä vesimittareista y.m... 4,205: - Sekalaiset tulot... 772:80 Tulot vesikuutiomet"iltä ------- Smk. 30,873,442: 75 mggdg.lä vedestä, p:il! Vedestä... 209.688 Mittarien vuokrista... 3.926 Tehdyistä asennustöistä... 2.778 Muut tulot... 2.088 Yhteensä 218.326 pumpulll.sla vedestä, p:ill 196.759 3.686 2.609 1.961 205.015 Jos tulot vesimittareista jaetaan 'kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra Smk. 134: 70 vuodessa kustakin mittarista.. Menot. B. Kassa- ja tilivi"asto. 16,629: 95 Palkat 295,140: - Huoneistomenot 658,733: - 212,859: 65 Smk. 871,592: 65 C. Käyttö Vanhassakaupungissa. 1) Laboratorio: Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 169,220: - Bensiini, kemikaliat, tarveaineet ja muut menot.............. 20,208: 05 Smk. 189,428: 05

8 Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Ve den p u m p p u a m i n en: a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset..... Muut käyttö- ja hoitokustannukset... Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 10,000: - 163,005: - 8,060: 45 27,309: 70 ----~------------ Smk. 208,375: 15 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,554,998 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 8. 166 penniä kuutiometriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 66,300: - 192,885: ~ 29,371: 65 38,052: 75 677:95 2,375,600 kwh:sta... 1,090,300: 50 1,417,587: 85 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset... 8,321: 85 S:n menot laitoksen valaistuks. 16,563: 25 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 14,405: 85 39 290' 95 -=====~--~'--'-- Smk. 1,378,296: 90 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin.sähkölaitoksesta saatu virta 2,375,600 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta... :... 1,445,600 Yhteensä 3,821,200 kwh Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut 37.10 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Veden pumppuamiseen saostusaltaisiin 661,613 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 3,074,506 Suodatinhiekan pesuun... 31,388 Koko laitoksen valaistukseen... 35,561. Pikku moottoreihin... 18,132 Yhteensä 3,821,200 kwh Kun energiankulutus (85,081 kwh) suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön ja koko laitoksen valaistukseen on maksanut Smk. 39,290: 95, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusal taisiin...:... Pumppuaminen kaupunkiin... 244,076: 60 1,134,220: 30 ----------------- Smk. 1,378,296: 90 eli 9.071 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 12,504,107 m 3 vettä ja 1.621 penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 15,059,105 m a, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Kes:Jcikustannus koko vedenpumppuarnisesta oli 10.636 penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, Smk. 1,586,672:05, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suo d a t u s : Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja.....suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien put- 7,000: - 24,960: - 28,142: 65 65,152: 50 kijohtojen korjaus ja kunnossapito... 13,334: 45 ~~------------- Smk. 138,589: 60 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, 0.920. penniä kuutiometriltä. 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset..... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista.... Vedenkulutus.... Aluminiumisulfaattia.... Sammuttamatonta kalkkia, 2,197 hl.... Klooria, 8.828 tonnia..... Sähköenergiaa.... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito.... 7,000: - 184,345: - 251,805: 70 '48,733: - 1,123,517: 95 99,468: 20 38,506: 30 14,405: 85 36,770: 50 ------------------ Smk. 1,804,552: 50 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudeile, niin se~eytyskustannukset nousevat 11. 9 8 3 penniin kuutiometriltä.

9 5) Muu t me n 0 t : Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 63,493: 65 Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... 37,527: 30 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 14,880: 30 Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista 46,135: 90 44,122: 75 Ku~t~n~ukset puhtaanapidosta ulkona ja slsalla... 105,798: 70 Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... 41,469: 75 Kustannukset selkeytyslaitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... 18,456: 75 Kustannukset Siltasaaren laitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... 23,183: 15 Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen j a muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... 12,218: 45 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 1,045: 80 Kustannukset sähkövalovirrasta...... 16,563: 25 Kustannukset vedenkulutuksesta... 1,836: 50' Kustannukset yövartijasta...... 26,488: - Sekalaiset kustannukset... 10,415: 45 ----_...:..:..::..:.::..:...:..:. Smk. 463,635: 70 tehden 3.079 pennin menon jokaiselta kaupunkiin pumputruta vesikuutiometriltä. Käyttömenot nousevat Smk. 4,182,877: 90 ja jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä 27.776 penniin. D. Putkiverkko ja vesisdiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... 1 tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja 77,100: - 60,600:- 171,360: - 73,531: 15 236,831: 85 21,520: 35 57,821: - valaistus... 11,541: 80 Vedenkulutus... 10,612: 50 ~ekalaiset kustannukset..._._.._._.._.._._.._.._._. 5;.;,_9_67.:...::...:..:.10 Smk. 726,885: 75 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 6 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 164 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ia asennusosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka heinäkuun 31 p:ään... 37,625: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... 295,281: 50 Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... 381,006: 55 Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito...;... 26,428: 80 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 35,659: 70 Valaistus...... 5,919: 75 Lämmitys ja polttoaineet..... 8,063: 10 Vedenkulutus...:...... 5,708:- Yövartija ja sekalaiset menot............ 20,663: 55 ----_:..:..:..::.:..:..:...:.: Smk. 816,355: 95 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 195 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpimitat... 25 30 40 50 75 "100 125 mm Lukumäärä... 4 24 49 6 58 48 6 kpl. F. Yleiset sekalaismenot. Osuus kaupungin suorittamiin eläkkeihin.... Vuokra ja vero.... Työkalujen ja kaluston hankinta.. :.... Vakuutusmaksut.... Työntekijäin erinäiset edut.... Osamaksu laitoksen 60-vuotishistoriikin julkaisun painatukses:ta.... G. Kuoletukset ja korko. 243,371: - 176,702: 30 210,563: 45 1,993: 60 179,684: 90 40,000: - Smk. 852,315: 25 Kuoletukset sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammikuun 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv. 5-6............ 4,487,543: 65 7 % korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1936 Smk:lle 104,160,774: 20... 7,291,254: 20 Smk. 11,778,797: 85 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumput~lle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko:

10 Vuoden 1936 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesi kuutio metriltä. A. Hallinto... B. Kassa- ja tilivirasto..... C. Käyttö: 1) laboratorio... 189,428: 05 2) vedenpumppuaminen... 1,586,672: 05 3) suodatus... 138,589: 60 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys... 1,804,552: 50 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 463,635: 70 D. Putkiverkko ja vesisäiliö... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto... F. Yhteiset sekalaismenot... Penniä vesikuutiometriitä 427,670: 65 2.84.0 871,592: 65 5.788 1.258 10.586 0.920 11. 988 4,182,877: 90 3.079 27.776 726,885: 75 4.827 816,355: 95 5.4.Bl 852,315: 25 5.660 ------------------------------- Smk. 7,877,698: 15 52.3111 G. Kuoletukset ja korko.... 11,778,797: 85 78.217 ------------------------------------ Yhteensä Smk. 19,656,496: - 130.529 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 14,141,022 m 8:stä, niiri samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaisesta myydystä vesikuutiometristä ovat 139.. 008 penniä.. Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 7... Smk. 30,873,442: 75 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 7-9..... Kuoletus ja korko pääoma-arvolle s:n siv. 9...,.... Vuoden nettovoitto.... 7,877,698: 15 11,178,797: 85 11,216,946: 75 Smk. 30,873,442: 75 Tila joulukuun 31 p:nä 1936. Varat. Pääoma-arvo edellä olevan erittelyn mukaan... 108,994,600: - Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat... 3,502,211: 65 Tarvikevarasto...:... 4,373,500: 20 Kassa... 20,999: 20 Saatavat.... 8,468,588: 05 Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... 962,300:- ------------------ Smk. 126,322,199: 10

11 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka... 112,496,811: 65 Konttokuranttitili........... 1,291,250: 05 113,788,061: 70 Velat eri henkilöille...;... 354,890: 65 Talletetut vakuudet... 962,300: - 115,105,252: 35 Nettovoitto... :... 11,216,946: 75 Smk. 126,322,199: 10 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 1936, vaan myö~kin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, helmikuussa 1937. Albin Skog.

12 Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberittelser. V u 0 s I Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma arvo 1/ nukset vuoden 1 Kuoletukset ja korko pääkuluessa Hallinto, käyttö y.m. oma-arvolle 1) Yhteensä menoja Uppfordrad Verkets kapltalvatten- värde den' '11 Nyanläggnln- Förvaltnlng, drlft ete. Amorterlngar och ränta Su=a utglfter Ar mängd gar under äret pä kapltalvärdet 1) I p:!ä I p:lä I p:lä m8 Smk. - Fmk Smk. - Frnk Smk. - Fmk m 8 :ltä Smk. - Fmk m 8 :ltä Smk. _ Fmk m 8 :ltä p:1 per m 8 p:1 per m 8 p:1 per rn8 1915... 4,382,613. 7,583,558-109,922 87 443,635 19 6.951 583,739 77 9.14.6 1,027,374 96 16.097 1920... 6,663,349 7,405,705-1,295,628 55 2,600,455 29 39.026 551,030 80 8.270 3,151,516 09 47.296 1925... 8,338,022 12,845,145 72 3,194,238 79 4,267,161 33 51.177 977,876 08 11.728 5,245,037 41 62.905 1926... 9,034,688 16,198,444 87 3,961,829 7R 4,960,953 13 54,910 1,273,976 89 14.101 6,234,930 02 69.01I 1926 1)... 9,034,688 59,405,424 87 3,961,829 78 4,960,953 13 54,910 6,488,254 39 71.815 11,449,207 52 126.726 1927... 9,442,445 61,158,894 15 10,114,903 11 5,335,141 05 56.602 6,707,792 37 71.088 12,042,933 42 127.540 1928... 10,954,629 78,668,864 41 10,796,396 67 6,410,092 28 58.614. 8,560,621 58 78.146 14,970,713 86 136.660 1929... 12,355,826 86,416,596 54 22,461,142 73 7,111,904 35 57.569 9,211,901 02 74.5G6 16,323,805 37 132.114 1930.,... 12,250,134 105,715,000-9,057,966 24 6,877,628 33 56.1H 11,373,916 24 92.84,6. 18,251,544 57 148.990 1931..... 12,367,702 112,358,382 50 6,011,734 60 7,030,607 68 56.84,7 11,888,003 90 96.121 18,918,611 58 152.968 1932... 12,647,250 115,075,062 85 1,623,247 35 6,225,951 80 49.228 12,416,064 60 98.172 18,642,016 40 147.400 1933... 12,660,948 112,524,309 35 962,942 80 6,481,085 60 51.190 12,294,453 80 97.105 18,775,539 40 148.296 1934... 13,207,290 109,069,500-1,038,122 75 6,508,870 65 49.282 12,077,987 75 91.4.49 18,586,858 40 140.731 1935... 14,007,908 106,375,781 30 1,408,443 65 7,395,324 95 52.794 11,945,529 65 85.277 19,340,854 60 138.071 1936... 15,059,105 104,160,774 20 9,321,369 45 7,877,698 15 52.312 11,778,797 85 78.217 19,656,496-130.620 Tulot-Inkomster Vu 0 s I 'Ar Smk. VedenmyynU Vattenförsäljnlngen. p:lä _ Fmk m 8 :ltä I p:1 per ms Muut tulot övrlga Inkomster I p:lä Smk. _ Fmk 1.' rn 8 :ltä p:1 per m 8 Smk. - Yhteensä tuloja Summa Inkomster Fmk p:lä m 8 :ltä p:1 per m" Smk. - Nettovoitto Nettovlnst Fmk % pääomaarvosta % pä anl. kapltalet 1915. :...... 1,525,26782 1920... 3,198,83836 1925...... 9,952,27099 1926... 14,847,50051 1926 1)... 14,847,50051 1927... 15,912,10024 1928... 18,058,21922 1929... 20,172,79445 1930... 20,811,80495 1931..... 20,911,59280 1932... 23,884,582 10 1933... 24,977,65840 1934... 26,044,01045 1935... 27,578,00375 1936... 29,630,12710 23.897 48.006 119.860 164.338 164.888 168.517 164.84,6 163.265 169.890 169.082 188.852 197.281 197.195 196.875 196.759 83,31759 352,27743 820,94769 976,34477 976,34477 975,14287 1,239,91481 1,122,14402 1,111,291 54 1,069,94203 1,070,45390. 1,104,87955 1,168,681 30 1,320,11690 1,243,31565 1.806 5.287 9.846 10.808 10.808 10.327 11.318 9.082 9.072 8.76;1. 8.4.64 8.727 8;84,8 9.4,24 8.256 1,698,58541 3,551,11579 10,773,21868 15,823,84528 15,823,84528 16,887,243 11 19,298,13403 21,294,93847 21,923,09649 21,981,53483 24,955,036-26,082,537 95 27.212,691 75. 28,898,12065 30,873,442 75 25.208 53.293 129.1106 175.146 175.146 178.8H 176.164, 172.34.7 178.962 177.738 197.816 206.008 206.048 206.299. 205.015 581,210 45 399,59970 5,528,181 27 9,588,915 26 4,374,637 76 4,844,309 69 4,327,42017 4,971,133 10. 3,671,551 92 3,062,923 25 6,313,01960 7,306,99855 8,625,833 35 9,557,26605 11,216,94675 7.66 5.40 43.04 59.20 7.86 7.92 5.GO 5.76 3.47 2.73 5.49 6.49 7.9] 8.98 10.77' 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pää9ma-arvon mukaan ja korko 7%; sitä ennen 5% korko. - F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

13 Liite R:O 2. Selostus toiminnasta Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella vuonna 1936. Saostus, selkeytys ja sterllisolntl. Vuonna 1936 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 11 kertaa. Tällöin on 72,000 m 8 kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Viime vuonna on puhdistettu 15,563,400 m a vettä, eli keskimäärin 42,523 m a vuorokaudessa, eli 492.lI sekuntilitraa. Suurin määrä, 54,300 m a (=628.6 sekuntilitraa), puhdistettiin joulukuun 17 p:nä ja pienin, 24,600 m a (= 284,7 sekuntilitraa), elokuun 9 p:nä. Vuonna 1935 puhdistettiin 14,503,300 m 9 vettä; lisäys oli siis 1,060,100 m a, eli 7.3%. Veden puhdistukseen on kulutettu: Grammaa m" kohti Keskl- Suurin Pienin mäil.rä määrä määrä Aluminiumisulfaattia 883,142 kg 56.8 76.8 41.7 Kalsiumioksiidia 249,840 kg... 16.0 23.3 9.8 Klooria 8,426 kg... 0.64, 0.84, 0.34, Aktivoituja hiiliä 2,244 kg. Aluminiumisulfaatissa on keskimäärin ollut 17.3 % aluminiumioksiidia. Aktivoituja hiiliä käytettiin muutamana päivänä maun parantamiseksi. Panoksen suuruus oli silloin 10 g m 9 kohti. S:n s:n suodatinta kohti tunnissa... Suodatinpesujen luku... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä on suodatettu m 2:iä kohti suodatinpinta-alaa... Käyntiaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesu vettä pesua kohti... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan Otaksuttu huuhteluvesimäärä... S:n s:n huuhtelua kohti.. Pienet suodattimet 88.3 m a 1,490 4,842 m 9 229.6 m a 54 h 49' 15' 6" 164,100 m a 1l0.lm 8 2.27% 1,947 12' 57'" 32,600 m 9 16.7 m 8 Suuret suodattimet 130.9 m 9 1,019 8,050 m 9 250.2 m 8 61 h 31' 15' 8'" 195,200 m 8 191.5m 9 2.88% 1,414 11' 29" 40,400 m a 28.6 m 8 Suodatus. Suurien ja pienien suodattintien pesuvesimäärä yhteensä on 2.83 % suodatetusta vesimäärästä. Vuonna 1936 on käytetty kaikkia laitoksen suodattimia, sekä suuria että pieniä. Suodatusnopeus on ollut 4 m tuntia kohti. Jokaisen suuren suodattimen pinta-ala on 32.18 m a ja pienen 21.1 m a. Suodattintia on kumpaakin suuruutta 14 kpl., eli yhteensä 28 kpl. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuna suodatettiin 15,491,400 m 9 vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Pienet 8uodattimet Suuret suodattimet Laitoksella kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin.. :... 15,059,100m 9,eli96.78 % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä... 72,000 1) 0.4.8 % Suodattamien käyttöön: pesuja huuhteluvettä... 432,300»2.78 % ----------------------~ Yhteensä 15,563,400m 8,eli 100.00% Aika minkä suodattimet ovat olleet käynnissä.. 81,680 h 62,677 h Laboratoriotyöskentely. Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaan laskettuna) Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1936... 7,215,000 m 8 8,203,400 m 8 ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

14 Valon läpäl- Permangasykyky 100 VärlJJlsyys- naatlnlrulu- Lluennelta AIkalIteettI, Vapaata hl!- Vetylonl- Tehokasta Kovuus""te V uo sl mm kerroksen aste, tus, suoloja, IIhappoa, eksponentti, klooria, (saksalal- läpi, nen) cms/i, % mg/l Pt mg/i KMnO. mg/i nho HCI. mg/i CO, ph mg/ci Vantaan V e s i 1931.... 45 227 63.8 54.6 4.49 5.1 7.0 1.80, 1932... 32 275 73.0 50.6 3.0. 5.1 6.9-1.6& 1933... 36 236 61.2 63.9 5.10 5.8. 7.0-1 2.0& 1934... 34 277 77.5 57.9 4.u 5.6 6.9-2.04 1935... 29 276 79.7 47.4 3.70 5.1 6.& - 1.67 1936... 31 282 68.2 53.0 4.10 4.7 6.9-1.71» Suurin 62 940 110.0 81.6 6.80 8.7 7 3-2.27,) Pienin 0.3 120 :37.9 27.1 1.6!) 2.8 6.6-0.84 1931..... > 90 1 13.6 90.6 1932... >90 I 15.7 91.1 1933... >90 0.<1. 13.9 101.0 1934... >90 1 17,0 101.8 1935... >90 1 15.7 92.1 1936... '>90 1 14.8 95.6 Suodatettu v e 5 i 4.23 4.6 6.9 0.07 2.86 3.82 3.6 7.1 0.09 2.96 5.07 3,6 7.1 0.09 3.39 4.10 3.8 7.0 0.06 3.66 3.94 2.& 7.1 0.06 3.1l! 4.62 2.0 7.8 0.06 3.28 I t Suurin 12 27.9 118.4- & Pienin >90 0 9.6 68.0 7.18 4.3 8.4 0.17 4.22 2.22 0 6.0 0.01 2.60 Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä ilmenevät seuraavasta yhdisteimästä: Vantaan Suodaletlu vesi vesi Lämpöaste, C... Val<?n läpä~.se:äisyys % :ssa 100 mm kerroksen lap1... Värillisyysaste, mg/l Pt.,... Liuennutta happea, 02' mg/l.,.... Kyllästysaste, %:ssa... Sähkönjohtokyky, X 18 0 x 10-6.:. Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mg/l... Hehkutusjäännös, mg/l... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l. Albuminoidiammoniakkia, NH,~ mg/i, Tehokasta klooria, CI, mg/i.... 7.& 8.0 31.> 90 274 0 11.1 11.9 90.8 97.6 70.8 126.0 53.4-94.7 121.6 97.4 88.7 76.8 32.9 20.5 67.9 14.8 0.. 29 0.09 0.06 Piihappoa, Si0 2, mg/i.... Aluminiumia, AI, mg/l.,.... Rautaa, Fe, mg/i.... Kalsiumi-ioneja, Ca", mg/i.... Magnesiumi-ioneja, Mg", mg/l,.... Ammoniumi-ioneja, NH'" mg/i.... Sulfaatti-ioneja, S04 n, mg/i.... Kloori-ioneja, CI', mgjl,.... Nitraatti-ioneja, NO s ', mg/l..... Nitriitti-ioneja, N0 2 ', mg/i.... Bikarbonaatti-ioneja, HC03', mg/l..... Metyy lioranssialkaliteetti, cm 3 /1, n /10'., Vapaata hiilihappoa, CO 2, mg/l.... Vetyionieksponentti, ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa...,.... Karbonaattikovuus,) Kivennäishappokov.» V anlaan Suodalettu vesi vesi 33.1 8,7 3.7 6.4 3.9 0.16 7.8 5,6 2.9 0.021 25.6 4.19 4.7 6.9 1. 7 0 1.18 0,61 6.2 1. 6 0.16 16.9 3.8 0.14 33.6 5,9 2.9 0.002 29.0 4.76 1.7 7.3 3.23 1.88 1.89 Bakteriologisten tutkimusten' tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraavasta taulukosta:

15. Bakteerlpesäkkelden luku cm" :ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi Kesklm. Suurin Pienin Kesklm. Suurin Pienin 1936 Tammikuu.... Helmikuu... Maaliskuu.... Huhtikuu.... Toukokuu.... Kesäkuu.... Heinäkuu..... Elokuu..... Syyskuu... :.... Lokakuu... :.... Marraskuu.... Joulukuu.... Koko vuonna...... 5,065 1,353 8,198 26,803 6,555 4,448 888 353 3,258 15,876 3,135 3,981 6,754 22,000 3,600 21,000 70,000 34,000 36,000 9,700 1,400 30,000 47,000 11,000 11,000 70,000 530 360 2,000 3,400 720 320 40 60 130 3,200 laoo 750 40 0.2 0.1 0.4-0.3 0.4-0.7 0.3 0.4-0.2 0.3 0.2 0.1 0.3 1 1 2 1 3 3 2 2 1 2 1 1 3 o o o o o o o o o o o o 1931..... 1932..... 1933... :... ;.... 1934.... 1935..... 6,300 9,388 5,048 15,753 8,254 95,000 190,000 56,000 360,000 120,000 60 45 80 70 120 2 2 1 1 1 55 350 16 20 20 o, o o Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 52 kertaa, eli jokivettä, selkeytynyttä vettä ja suodatettua vettä käsittävälle sarjalle kerran viikossa. Tulokset näkyvät seuraavasta yhdistelmästä: MylJnteisiä tuloksia %:ssa. Kuutlose.nttimetrlä Vuosi 100 I 50 I 25 I 10 I 5 I 2.6 I 1.0' I 0.6 I 0.26 I 0.10 I 0.06 I 0. 026 1 0.010 Vantaan V e, s i 1931... 100.0 90.4-82.7 76.9 59.6 1932... 100.0 98.1 88.4-71.2 53.8 1933... 96.11 90.' 71.2 63.6 42.8 1934... 98.1 98.1 88.6 75.6 50.9 1935... 98.1 88.6 84.6 67.8.61.6 1936... 100.0 96.2 96.2 76.9 57.7 40.4-25.0 9.6 5.8 38.6 17.3 15.4-7.7 25.0 21.2 7.7 5.8 32.1 17.0 7.6 1.9 32.7 21.2 9.6 1.9 46.2 19.2 19.2 3.8 Selkeytynyt, kloreeraama.ton vesi 1931... 34.6 32.7 23.1 3.8 1932... 19.2 11.6 7.7 3.8 1933... 28.8 17.8 5.8 3.8 1934... 28.3 24.6 18.9 5.7 1935... 38.5 38.6 30.8 7.7 1936... 73.2 51.9 46.2 26.9 1931... 1.9 1932... 0 1933... 0 1934... 0 1935... 0 1936... 0 1.9 o Suodatettu vesi

16 Klooria syötettiin vuoden alussa toisen altaan loppuun, mutta huhtikuussa syöttöpaikka muutettiin ensimmäisen altaan loppuun. Tästä syystä otetaan näytteitä kloreeraamattomasta vedestä bakteriologista tutkimusta varten nyttemmin ensimmäisen altaan lopusta, eikä kuten ennen, toisen altaan vastaavasta kohdasta. Korkeampi Bact. colin määrä kloreeraamattomassa ve-. dessä johtuu tästä seikasta. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä.... Käyttötarkkailun vuoksi.... Erilaisia määräyksiä.... 53 näytteestä 11,045 8 Bakt~riologisia vesianalyysejä: a) bakteeripesäkkeiden luvun määräämisiä... 6,060 näytteestä. b) Bacterium colin määräämisiä... 780 t Analyysejä kemikalioista... 8 ---------------------- Yhteensä 18,026 näytteestä Knut Aljthan._

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 193,6. - Kuluneena toimintavuonna 1936 ei kaasulaitoksen ole tarvinnut suorittaa tavallista suurempia uudistöitä, koska uunit y.m. laitteet ovat olleet riittävät tyydyttämään nykyistä kulutusta. Kaupungissa on vuoden kuluessa asennettu 4,455 erilaista kaasukojetta, joista 3,115 kpl. oli liesiä. On syytä mainita, että näistä liesistä oli 2,300 kpl. kotimaassa valmistettuja ja että nämä Qykyään ovat.täysin vastaavien ulkomaisten tuotteiden veroisia. -Kaasunkulutus v. 1936 oli 24,377,300 m 8, s. o. 645,200 m 8 eli 2.72 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitokses$a kehittynytt.l\. metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 214,559 m a. Bruttoylijäämä v:lta 1936 oli Smk. 17,252,231: 71, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus Smk.ll,001,446: 50 ja nettovoitto Smk. 6,250,785: 21. Kaasun perushinta- oli sama kuin ennen, nimittäin Smk. 1: 30 m 8 :ltä, samoin olivat perusteet ~ittarinv;lokrailmääräämiselle samat kuin edellisenä vuonna. Alennusperusteet olivat niinikään samat kuin enrwn, paitst että raviij.tola-, ruokala- ja kahvila-alan suurkuluttajia varten vahvistettiin erikoistariffi, jota ruvettiin soveltaniaan heinäkuusta alkaen. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 1936 valmistanut 24,166,041-in 8 kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... 67,186,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili.on keskimäärin ~aksanut Smk. 182: 08 metritonnilta. 1,000 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 359.7 _m 8 Suplstelma sivutuotteiden yalmlstuksesta Ja myynnistä.v. 1936. Varasto vuoden alussa... kg Valmistus... kg Myyty... kg Omiin tarpeisiin käytetty....-... t Varasto vuoden lopussa... _.,...,'... ;... ;... kg kg Koksla 14,837,200 53,884;090 1 68,721,290 41,724,780 1 15,996,510 1 57,721,290 1 11,000,000 I Tervaa 1 188,600 1 2,376,603 -_ I Ammoniakkia I 25 % 31,000 1 132,0649 1 2,565,203.1 183,064 1 1 2,307,803 t 172,6569 1-1 2,307,803 1 172,656 1 }1 1 257,400 1-10;408 1 Bensolla 24,240 339,2.12') 363,452 297,823 1 ) 36,219-334,042"} 29,410 Tulo myyqyistä sivutuotteista,... Keskimyyntihinta... ;... :... 1) Määrään sisältyy: 11,736 kg. ammon.-sulf. S) Määrään sisältyy: 13,824 kg. jäteöljyä. Smk. Smk.- 12,361,734: 80 296: 25 tonnilta 1,556,868:_ 30 -: 67... 6 472,422:-. 2:74 kilolta kilolta -- 952,168:85 3:20 kilolta

18 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 24,377,300 mb:iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 645,200 m B eli 2.72 %.. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä, jolloin se nousi 101,200 mb:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 20,100 ml, kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus..."... 7.60 % 1,829,515 m a Kaupungin satamavalaistus... 0.68» 140,259 Yksityinen.kulutus... ~...;... 85.4.1» 20,820,146 1 ).:» Kaasulaitoksen oma kulutus...:... 0.71» 172,746 Vuoto ja tiivistyminen... 5.80» 1,414,634 Yksityinen kaasunkulutus. --------------------~-------------- Yhteensä 100.00 % 24,377,300 m a Vuoden 1936 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 2,890 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 58,303 kpl., joista 24,247 kpl. tavallisia ja 34,056 kpl. rahakemittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 20,820,146 m a, mistä määrästä 13,356,391 m a tavallisilla ja 7,463,755 ml rahakemittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. 1: 30 m 8 :ltä. Kuluttajille, joiden käyttö lukemakautena on noussut yli 200 m I:n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston lokak. 11 p:nä 1934 määräämän tariffin mukaan. Niiden ravintoloiden, ruokaloiden ja kahviloiden kaasunkulutusta veloitettaessa, joiden kuukautinen kulutus ylittää 600 ml kaasua, on heinäkuusta alkaen noudatettu teknillisten laitosten hallituksen kesäk. 10 p:nä vahvistamaa erikoistariffia. Koko kaasunhinnalie myönnetty alennussumma nousee vuonna 1936 Smk:aan 1,420,815:-. Kaasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtik. 16 p:nä' 1924 antaman taksan mukaan. Tulot kaasumittarien vuokrista olivat vuonna 1936 Smk. 140,729: 40. Katu- ja satamavalaistus. K~tipungin kaduille ja satama-alueille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa. 7,903 ja lamppujen lukumäärä 1,959. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,867 ja 1,968. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyvät allaolevasta taulukosta: Vuonna 1936 - C'-l Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön.!oi ~ ~ ~.!oi;:;-.!oi~ ~ ~Cf) ~id ~O) ~ '.!oi.,., ~ ~ ~ ~ ]+ ~C'-l ~.~ ~ 1l+.2l +.2l+ 1l+ 1l+.2l.,, :.::l, :.::l,, :.::l ~ ~ ö' ö'c'), - -~,- ö'c') C') co 0) ~~ C')~ co- 0) ~ C') - ~ ~ C'-l ''''',},Ir), ö', dl C') 0) 1/1... ~ 1 528 1 24 1 4 1 6 11421 281 1 6 1 50 1 492 1 1 1 1 13851 20 1 2 1 12 1 14 81 / 12... 15221 26 1 4 1 6 11431 278 1 2 1 48 1499 1 1 1 1 1381 1 20 1 2 I 12 I 14 Kaupunkiin asetetuista lampuista on 1,710 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 249 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana 1,665 tuntia ja kokoyön lamppujen 3,506 tuntia lamppua kohti. 1) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 437,168 rils;