SULKAVAN SUURSOUDUT HELSINGIN VIRASTON SUODATIN POHJOISMAIDEN YLIMMÄT AHVENANMAALLA

4 2014 SULKAVAN SUURSOUDUT HELSINGIN VIRASTON SUODATIN POHJOISMAIDEN YLIMMÄT AHVENANMAALLA

SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Me juoksemme 3 REK on korvaamaton apu syyttäjänvirastolle ja poliisille 4 Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät Ahvenanmaalla 8 Kosovolaisia vieraita VKSV:ssä 11 Sukupuolenvaihdosta ja virkistysjuomakelluntaa 12 Syyttäjät voittivat pesisottelun 17 Henkilöstö 18 4/2014 9.10.2014 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi VKSV juoksi kahden joukkueen voimin Run Fest -tapahtumassa elokuun lopulla. Sää ei suosinut, yhden 4,2 kilometrin matkan aikana nähtiin aurinkoa, rankkasadetta, rakeita ja ukkosta, mutta yhteishenki oli korkealla. Tapahtumaan osallistui myös Helsingin syyttäjänvirasto usealla joukkueella. Toimitussihteeri Maria Turkia maria.turkia@oikeus.fi Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi

PÄÄTOIMITTAJALTA ME JUOKSEMME Pilvi Isotalus Tämän lehden lukijat eivät ole voineet olla huomaamatta, että syyttäjälaitoksessa tykätään juosta. Tässäkin numerossa raportoimme Run Fest -tapahtumasta (s. 2), jossa Valtakunnansyyttäjänviraston ja Helsingin syyttäjänviraston joukkueet kävivät nostamassa yhteishenkeä. Henkilöstön yhteisellä liikunnalla on meillä pitkät perinteet. Sulkavan souduista raportoi Marianna Semi (s. 12) hauskalla, jo tutulla tyylillään. Perinteinen pesisottelu pelattiin syyskuussa (s. 17). Liikunnalla on nykyihmiselle suuri merkitys. Sen on todettu merkittävästi lisäävän jo pienten koululaisten keskittymiskykyä, puhumattakaan sen hyödyistä istumatyötä tekeville aikuisille. Liikunta auttaa myös moniin mielen ongelmiin. Se takuuvarmasti poistaa stressiä ja tekee meistä näin mukavampia ihmisiä. Eräs syyttäjänsihteeri kertoi juuri, että kun jumpassa on tarpeeksi vauhtia, työpäivän ikävät asiat katoavat mielestä. Onpa valtakunnansyyttäjäkin kirjoittanut VKSV:n henkilökunnalle lähettämässään viikkoviestissä, että joskus ei kovan kuormituksen alla edes rankka liikunta auta mutta yleensä se kuitenkin auttaa. Itse aloin harrastaa juoksemista lähes nollasta kaksi vuotta sitten, kun ruuhkavuodet painoivat päälle. Juostessa käsittelin lapseni ja äitini sairauksia. Asiat alkoivat loksahdella kohdilleen ja oikeaan perspektiiviin. Juostessa sain olla yksin omine ajatuksineni. Lenkin jälkeen olo oli aina niin hyvä, että hetkittäin innostustani saattoi kutsua jopa jonkinasteiseksi addiktioksi. Nyt olen juossut kolme puolimaratonia, ja jos jokin painaa mieltä, parannuskeino on lenkki. Olen osallistunut innokkaasti virastomme juoksutapahtumiin ja todennut konkreettisesti niiden merkityksen yhteishengelle. Tuntuu hienolta panna itsensä ainakin leikkimielisesti likoon muiden joukkuetovereiden eli työtovereiden puolesta ja toisaalta kannustaa heitä ylittämään itsensä. Liikunnan merkitys työelämässä on nähtävissä laajemminkin. Jos pääministeri on triathlonisti, ei laiskanpulskea ilmestys enää välttämättä ole uskottava esimies. Jo työhaastattelussa saatetaan kysyä liikuntaharrastuksista. Työnantajat ovat ymmärtäneet, että satsaamalla työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen saavutetaan monenlaisia etuja. Työntekijät myös sitoutuvat mielellään sellaiseen työnantajaan, joka tukee heidän harrastuksiaan. Koska meillä kaikilla on aika kortilla, ovat lounaslenkkeilijät ja juoksupalaverit ehkä pian arkipäivää. Tutkimustenkin mukaan työntekijää kannustaa parhaiten liikkumaan se, että jumpassa, salilla tai lenkillä voi käydä työpäivän aikana. Ja mikä parempaa, jos sen voi tehdä työtoverin seurassa ja samalla hoitaa myös muutaman työasian. Esimerkillä on suurin voima siinä, miten liikuntaharrastus periytyy vanhemmilta lapsille. Myös työtovereiden ja esimiehen innostuksella tuntuu olevan samantapainen tartuntavaikutus: jos muut juoksevat tämän matkan, niin kyllä minäkin. Toisaalta ei voi unohtaa niitäkään, jotka eivät pysty tai halua liikkua samaan tahtiin. Mutta heilläkin on suuri merkitys kannustus- ja huoltojoukoissa. Vaikka en todellakaan ole mikään penkkiurheilija, kai työtoverinkin kannustaminen jonkinlaista penkkiurheilua on. Ja siihen olen tainnut hurahtaa. m 3

Helsingin viraston suodatin REK on korvaamaton apu syyttäjänvirastolle ja poliisille m Teksti ja kuvat: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 4 Pasilan poliisitalolla sijaitsevassa rikosten esikäsittely-yksikössä poliisin ja syyttäjien yhteistyö on saumatonta. Toiminta on hyvin organisoitua ja asioiden läpivirtaus tehokasta. Helsingin syyttäjänviraston suodattimena toimiva yksikkö on korvaamaton apu. Pasilan poliisitalo 1:n käytävällä on kyltti "Syyttäjänvirasto". Sen takana työskentelevät muun muassa kihlakunnansyyttäjät Lasse Ylevä (vas.), Toni Pörsti sekä syyttäjäsihteerit Petteri Olkkonen ja Riina Karma. Helsingin poliisilaitoksen Pasilan poliisitalo 1:n keskellä, toisessa kerroksessa, on kyltti "Syyttäjänvirasto". Täällä työskentelee neljä Helsingin syyttäjänviraston syyttäjää, kolme korkeakouluharjoittelijaa ja kaksi sihteeriä. He muodostavat rikosten esikäsittely-yksikön (REK), joka on toiminut poliisilaitoksen tiloissa vuodesta 2008 alkaen. Yksikön nimi ei oikein kuvasta toimintaamme, koska täällä hoidetaan jutut kehdosta hautaan. Käsittelemme kuitenkin vain päivittäisrikoksia, jotka eivät vaadi erikoisosaamista. Keskitymme siis tavanomaiseen massarikollisuuteen, kihlakunnansyyttäjä Lasse Ylevä kertoo. Ylevä on yksikön vastuusyyttäjä, mutta esimiesasemaa hänellä ei ole. Hän kuitenkin vastaa REKin toiminnasta syyttäjänvirastoon ja poliisilaitokseen päin. Pyrimme siihen, että tavanomaisissa asioissa läpivirtaus on tehokasta, mutta juttuihin perehdytään huolellisesti. Asiat etenevät sillä ripeydellä, joka on oikeuskäytännön mukainen. TUHANSIA RAJOITTAMISPÄÄTÖKSIÄ REKissä syyttäjän rooli rikosprosessin suodattimena on korostunut, koska siellä tehdään esitutkinnan rajoittamispäätöksiä jopa 2 000 3 000 vuodessa.

Syyttäjänsihteerit Petteri Olkkonen (vas.) ja Riina Karma valmistevat jutut REKin syyttäjille mahdollisimman valmiiksi paketeiksi. Toni Pöstin mukaan tämä säästää merkittävästi syyttäjien työaikaa. Syyttäjän päätöksellä on näin mahdollista säästää ja kohdentaa resursseja. Karsimme vähäiset jutut pois ja rajoitamme viranomaistyön tarkoituksetonta käyttämistä. Yleisimmät rajoittamisen perusteet ovat asian vähäisyys ja kustannukset. Syynä voi olla myös se, ettei tarvittavaa näyttöä tulla saamaan. Tällaisia ovat tyypillisesti sana vastaan sana -tapaukset, Ylevä kertoo. Osittain juuri REKin ansiosta Helsingissä tehdään enemmän rajoittamispäätöksiä kuin muualla maassa. Toisaalta Helsingissä on Suomen suurin poliisilaitos ja syyttäjänvirasto. Ylevän mukaan niille on elinehto, että rajoittamiskuvio toimii ja rajoittamispäätöksiä tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jokainen juttu harkitaan tarkkaan, mutta poliisin ja syyttäjien saumattoman yhteistyön tuloksena rajoittamiset syntyvät tehokkaasti. KOLMASOSA JUTUISTA KÄSITELLÄÄN REKISSÄ Helsingin syyttäjänvirastoon saapuu vuosittain 15 000 asiaa, joista 5 000 käsitellään alusta loppuun REKissä neljän syyttäjän voimin. Jokaisella syyttäjällä on viikossa yksi istuntopäivä käräjäoikeudessa jutuissa, joiden syyteharkinta on tehty meillä. Se on hyvä asia, koska näin säilyy kosketus istuntotyöhön. Työskentely REKissä on määräaikaista. Paikkaa pidetään hyvänä syyttäjäkouluna apulaissyyttäjävaiheen jälkeen. Työ on omiaan kehittämään syyttäjäntyön rutiineja, koska jutut ovat näytöllisesti suhteellisen selviä. Tämä on myös loistava näköalapaikka poliisiin esitutkintaan ja taktiikkaan. Syyttäjä saa ainutlaatuista kokemusta, ja siitä on taatusti hyötyä jatkossakin. On tärkeää, että olemme poliisilaitoksella fyysisesti läsnä. Olemme tulleet hyvin tutuiksi tutkinnanjohtajien kanssa, ja tuttujen ihmisten kanssa on jatkossakin helpompaa olla tekemisissä. JOKAISELLA ON ROOLINSA Kihlakunnansyyttäjä Toni Pörsti on tänä syksynä aloittanut REKissä syyttäjänä, mutta työskennellyt siellä jo aiemmin harjoittelijana. REKin käytäntönä on, että asiakirja tulee ensin poliisilta yksikön sihteerille, joka jakaa sen harjoittelijalle. Harjoitte- 5

6 Kihlakunnasyyttäjä Lasse Ylevä (takana) toimii REKin vastuusyyttäjänä vielä tämän syksyn.

lija, tässä yksikössä syyttäjänsihteeri, luonnostelee haastehakemuksen mahdollisimman valmiiksi syyttäjää varten. Harjoittelijoiden työpanos säästää paljon syyttäjien työaikaa, Pörsti uskoo. Meillä on fraasipankki, josta voimme lainata fraaseja yksinkertaisissa jutuissa. Niitä käytetään paljon esimerkiksi rattijuopumuksissa ja liikennerikkomuksissa, kertoo syyttäjänsihteeri, harjoittelija Riina Karma. Mitä enemmän jutuissa on vivahteita, sitä vähemmän fraaseja voi käyttää. Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikoksiin ne eivät yleensä suoraan sovellu, syyttäjänsihteeri, harjoittelija Petteri Olkkonen jatkaa. Myös Karma ja Olkkonen arvostavat sitä, että poliisien kanssa voi asioida kasvokkain. Se nopeuttaa asioiden käsittelyä merkittävästi, Karma sanoo. Yksikön jokaisella jäsenellä on selkeä rooli, ja toiminta on sisäisesti hyvin organisoitua. Siteet Salmisaaressa sijaitsevaan syyttäjänvirastoon ovat kiinteät. VIRASTOLLE ELINEHTO Lasse Ylevä uskoo, että REKin kaltainen toiminta on Helsingin syyttäjänvirastolle elinehto. Hän toivoo yhteistyön tiivistyvän myös käräjäoikeuden suuntaan. Jonkin verran yhteistyötä jo on: muun muassa syyttäjähaasteet hoidetaan poliisilaitoksen tiloissa, jos vaikka pitää järjestää suullinen pikaoikeudenkäynti pidätysaikojen sisällä. Ylevä on mukana rikosprosessin kehittämistyöryhmässä, jossa viranomaisten yhteistyötä pyritään tiivistämään. Ylevä toivoo, etteivät säästöt kohdistu REKin toimintaan, vaikka määräaikaisissa työsuhteissa oleville yksikön työntekijöille ajatus ei ole vieras. REKin toiminnan supistaminen koskettaisi 90-prosenttisesti tavallisia kansalaisia, koska kyse on päivittäisrikoksista. Yksikön tuomat edut nähdään myös poliisissa ja käräjäoikeudessa. Työhuoneeni seinällä on sähköpostiviesti, jossa sanotaan Helsingin käräjäoikeuden suulla, että tämä on ollut Helsingin syyttäjänviraston historian paras uudistus, Pörsti toteaa. m Yksikön merkitys poliisille on valtava Viime vuonna Helsingin poliisilaitos otti vastaan yli 87 000 rikosilmoitusta. Uusia juttuja tulee joka aamu 100 200. Ne kulkevat rikosylikonstaapeli Mika Myöhäsen ja rikosylikonstaapeli Petri Jehkosen kautta tutkijoille ja sieltä syyttäjille. Nykyään on helppo tehdä rikosilmoitus netissä pienestäkin mielipahasta. Jokainen voi miettiä, missä mielentilassa on tehty viikonloppuyön ilmoitukset, joissa on yleensä myös paljon kirjoitusvirheitä. Mutta ne kaikki täytyy käsitellä, Myöhänen toteaa. Myöhänen ja Jehkonen tekevät eniten esitutkinnan rajoittamispäätöksiä Suomen poliisissa yhteistyössä REKin kanssa. Myöhäsen mukaan REKin merkitys poliisille on valtava. Hän näkee, että muurit ovat murtuneet syyttäjien ja poliisien väliltä, eikä tässä yhteistyömuodossa ole hänen mielestään mitään huonoa. Myös tutkinnanjohtajilla on matala kynnys käydä kysymässä syyttäjän mielipidettä jo esitutkinnan varhaisessa vaiheessa. Täällä työskenteleviä syyttäjiä on helppo lähestyä, ja heidän luokseen tuntee aina olevansa tervetullut. Aluksi monet nuoret tutkijat kävivät teitittelemässä syyttäjiä, mutta huomasivat, ettei heitä tarvitse ujostella. Yhteistyö REKin kautta toimii myös toiseen suuntaan. Poliisit tarjoavat virka-apua nopeasti, jos on tarpeen ottaa epäilty kiinni tai käydä jututtamassa. Lisäksi pystymme tarjoamaan syyttäjille kokoavaa tietoa rötöstelijöistä, joilla on useita juttuja tutkinnassa. Moni asia tapahtuu tässä ja nyt, eikä tule usean viikon viivettä kuten joskus ennen. Tämä on onnistunut yhteistyömalli. Uusien syyttäjienkin rohkeus ja tekemisen meininki kasvavat silmissä. Paluu vanhaan olisi paha taka-askel. m 7

Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät Ahvenanmaalla Nordiskt riksåklagarmöte på Åland 18 20 augusti 2014 m Teksti ja kuvat: Kihlakunnansyyttäjät Maren Salvesen ja Hanna Kankaala Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät kokoontuivat tänä vuonna Ahvenanmaalla. Edustettuna oli koko Skandinavia, ja puhetta johti oma valtakunnansyyttäjämme Matti. Suomesta osallistuivat myös pohjoismaisen yhteistyön konkari Christer, paikallisten olojen erikoisasiantuntia Roger sekä skandinaavisen kielen taitajat Hanna ja Maren. Työ- ja seurustelukieli oli eri pohjoismaisten kielten sekamelska ja kyllä, meidän Matti puhui kolmen päivän ajan ainoastaan ruotsia! Nyt on teidän vuoronne ei puhua vaan lukea. Lycka till! 8

Den finska delegationen tog emot gästerna vid Mariehamns flygfält, terminal nr. 1, dvs. den enda. Alla utom Islands delegater anlände utan problem och vi fick busstransport till Geta (norra Åland) där alla inkvarterades och vår värd Matti Nissinen öppnade mötet. NYHETER FRÅN NORDEN Varje delegation gav en översikt över aktuella ärenden och nyheter från sitt eget land: Danmark har infört ett slags objektivt ansvar i trafikärenden så att det automatiskt är bilens ägare som ansvarar för böter vid bl.a. hastighetsöverträdelser som konstaterats med automatisk kamerabevakning och vid över 2 promilles rattfylla skall bilen konfiskeras till staten. I Sverige är det numera möjligt att dela upp stora och långa rättsprocesser, sk. självtvätt har kriminaliserats och HD (högsta domstolen) är upptagen med ungefär 100 resningsärenden i sådana ne bis in idem -fall som åklagarväsendet självmant gått igenom och skickat till HD. Norge har en ny regering, en ny straffprocesslag och ett nytt ungdomsstraff för 15 18-åringar, med olika förpliktelser enligt en ungdomsplan. Island har också en ny regering men inga större lagändringar, men som första land i världen har Island tagit med de transsexuellas rättigheter även i strafflagen. I Finland har en ny lag om förundersökning och tvångsmedel trätt i kraft, möjligheten till åtalsförhandling har fått ett tudelat mottagande och ministeriet har nyligen meddelat om nya sparkrav som också gäller åklagarna. SEGLATS MED GALEASEN ALBANUS Efter första dagens möte bar det iväg till Sjökvarteret där vi steg ombord på det ca. 30 meter långa segelfartyget Albanus. En nybyggd kopia på det gamla fraktfartyget Albanus som förlist. Alla deltagare var nöjda med seglatsen och den goda maten i Rödhamn. EN DAG MED MÅNGA ÄMNEN OCH UTBYTE AV ERFARENHETER Nästa dag diskuterades olika ämnen som deltagarländerna turvis presenterade. Danmark inledde förmiddagen med reformer inom åklagarmyndigheten, Norge var bekymrad över kvaliteten av polisutredningen, Sverige presenterade de etiska riktlinjer som utarbetats för åklagare och Island funderade över oaktsamt vållande av död inom hälsovården. Efter lunch fortsatte diskussionen under rubrikerna gott ledarskap inom åklagarmyndigheten, hantering av stora mål rörande grov organiserad brottslighet, kriminalitet i byggbranschen och kvalitetskontroll i straffärenden. KASTELHOLMS SLOTT På kvällen fick vi en guidad tur på Kastelholms slott. Murarnas första delar är byggda på 1500-talet men slottet var aldrig en permanent bostad för kungligheter utan snarare ett ställe för förnäma jaktsällskap och en viloplats för kungliga resanden mellan Stockholm och Åbo. 9

Islänningarna var väl de enda nordborna som inte var med i slottets långa historia, men alla nordiska länder var däremot representerade vid den ypperliga middagen som avslutade den långa dagen. AVSLUTNING Sista dagen diskuterades ännu disciplinära böter som domstolen dömt åt försvarare på Island, erfarenheter med stora brottsutredningar med utredning i många länder eller med stort mediaintresse och avslutningsvis behandlades även frågor kring krigare som reser från de nordiska länderna till Syrien för att delta i striderna där. Årets nordiska riksåklagarmöte avslutades med ett besök på Ålands lagting och det nyligen utbyggda Sjöfartsmuséet och sedan var det redan dags att följa gästerna till flygfältet. Ett stort tack åt Roger för alla de praktiska arrangemangen! Tack vare dig gick hela mötet som på räls och alla deltagarna verkade nöjda. Nästa år möts de ledande åklagarna i dailige Danmark. m Syyttäjävieraita Italiasta ja Saksasta VKSV:ssä 10 KUVA: MARIA TURKIA Syyttäjävaihdokit Tommaso Pagano Italiasta (Procura di Siracusa) ja Christiane Schmitz-Kern Saksasta (Staatsanwaltschaft Erfurt) kävivät syys-lokakuun vaihteessa Suomessa tutustumassa syyttäjälaitoksemme ja oikeushallintomme toimintaan. Eurooppalainen tuomari- ja syyttäjävaihto-ohjelma (EJTN) tarjoaa mahdollisuuden tutustua europpalaiseen syyttäjän työhön. Vaihdon pituus on kaksi viikkoa. Christianen ja Tommason ensimmäisen viikon ohjelmassa olivat mukana myös EJTN tuomarit, toinen viikko oli vain syyttäjävaihdokeille.

AJANKOHTAISTA Latvialaiset tutustuivat tulkkaus- ja käännöspalveluihin Latvian oikeusministeriö teettää parhaillaan selvitystä siitä, miten tulkkaus- ja käännöspalvelut on järjestetty muissa eurooppalaisissa oikeuslaitoksissa. Selvitys liittyy ns. tulkkausdirektiiviin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Suomen käytäntöihin kävi tutustumassa elokuun puolivälissä joukko latvialaisia vieraita. Latvialainen delegaatio Valtakunnansyyttäjänvirastossa, isäntänä Sampsa Hakala.. Delegaatioon kuuluivat Latvian valtion kielikeskuksen projektipäällikkö Ieva Lībķena, assistentti Sanita Lāce, tuomioistuinhallinnon henkilöstö- ja lakiosaston johtaja Inese Nīcgale, oikeustulkki Lāsma Drozde sekä konsulttiyhtiö EY Latvian edustajina lakimies Diāna Baļķena ja projektikoordinaattori Līga Indriksone. m KUVA: MARIA TURKIA Kosovolaisia vieraita VKSV:ssä 2.10.2014 R yhmä kosovolaisia tuomareita, syyttäjiä ja analyytikkoja sekä mm. poliisin, tullin ja verohallinnon edustajia vieraili VKSV:ssä lokakuun alussa. He tutustuivat Suomen syyttäjälaitoksen tulosohjaukseen, talousrikosten tutkintaan ja harmaan talouden ohjelmaan. Isäntinä toimivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski ja kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell. KUVAT: MARIA TURKIA 11

Sulkavan suursoudut 2014 Sukupuolenvaihdosta ja virkistysjuomakelluntaa KUVAT: MAARIT KETONEN m Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marianna Semi 12 Yöllä viereeni kömpi mies, sellainen lihaksikas ja nuori, sen pystyi huomaamaan kännykän valossa. En minä häntä kännykälläni valaissut, vaan hän itse sometti, siitä valo. Ennen olisi sytytetty taskulamppu ja katsottu, kuka viereen tulee. Jos siis olisi ollut epäselvää, että kuka. Niin kuin nyt oli. Nukahdin sitten, somepoikakin lakkasi somettamasta ja nukahti. Lukijalle tarkennan, että olimme yötä Juva Campingissa, matkalla Sulkavan soutuihin, mutta ylimääräisen yöpymisen Juvalla aiheutti tehtävämme kyltittää reitti yöpymispaikkaan. Yksi asia on joka ikinen vuosi muuttumaton ja mahdoton. Nimittäin yksi asia on joka ikinen vuosi muuttumaton ja mahdoton (ottaen huomioon, että suurin osa soutajista on veronmaksajien kustannuksella koulutettu juristeiksi): majoituspaikkana toimivalle huvilalle ei löydetä. Erimerkkiset navigaattorit ja syyttäjälaitoksen työntekijöiden muistit eivät toimi, ja joka toinen ajaa aina harhaan. Länsi-Uudenmaan Liisa Laine oli tulostanut isotekstiset Syyttöminä soutaneet -kyltit ja nakuttanut niihin raamit ja jalustan. Niitä hakkasimme aamuaikaisessa pystyyn tien varrelle. Aika moni soutaja ajoi samaan aikaan

ohi ja löytyi myöhemmin eksyneenä reitin varrelta tai kauempaa Puumalasta. Ja se viereeni kömpijä oli Lapin syyttäjä Niko Siikaluoma, joka saapui Juvalle meidän aittaamme yhdessä Oulun Maarit Ketosen kanssa matkan pituutta näin katkaisten. Eikä Niko oikeasti edes viereen kömpinyt, vaan viereisen kerrossängyn yläsänkyyn. Niko oli soutajana keltanokka, mutta veteli matkan reippaasti valittamatta esittäen meille palkintojenjakogaalassa hetkessä tekemänsä runon: SOUTURUNO TAI JOTAIN SEMMOSTA ekstra smallin, trendin aavistaneena ennen kuin jalkapallon maailmanmestaruuskisat edes aloitettiin ja opimme, että ihoa nuoleva urheilupaita on seksikäs. Olin ajatellut, että liian pieni paita päällä varmistan itselleni monta hakijaa soututansseissa. Ei sitten sekään onnistunut. Soutajien kerätessä tavaroitaan ja kömpiessä autoihin repäisi joku vielä soutulippiksenkin kädestäni. Sitten lähtivät, sitä oltiin niin innoissaan. Hakovirran sillalla otettiin ryhmäkuva soutajista, vaikka minusta tuntui pahalta, kun en edes siihen päässyt. Tällaista se on, riemua, iloa ja hyvää tuulta, kun on päässyt joukkueeseen. Tasainen veto venhettä vie, jokaisella vedolla kivisemmäksi muuttuu soutajan vetinen tie. Ei penkki säästä pakaroita noita, meidän jokaisen ainoita. Missä liuku, joku takatuhdolta huokaa, miten yhteishenki luodaan? Kovakuntoiset tahtiairot ja perämies pitävät kuria, ei pohjoisensoutaja ehdi eväitänsä puria. Jostain löytyy kuitenkin hegemonia ja onhan meitä uusia monia. Syyttöminä olemme kaikki yhdessä soutaneet, maaliviivan ylittäneet ja paikkamme veneessä lunastaneet. Ei pidä myöskään unohtaa huoltoa, jonka huomassa on jokaisen hyvä palautua. Välkkyvät veet, paisuvat rakot ja käsien rakot. Selkien krampit ja kitisevät airot. Nämä ovat Sulkavan soutajan airut. Me tytöt olimme sanattomia tällaisen soutajan edessä. SOUTUSYRJINTÄÄ Olin treenannut tammikuusta asti, taisin hankkia soututreeniohjeetkin huippukuntoa varten. Lihaksia näkyi, ja olin ottanut 30 euron suihkurusketuksen näyttääkseni hyvältä. Kohtalo päätti toisin. Pitkään muhinut ruokamyrkytys otti vallan, ja jouduin väistymään. Aika nopeaa oli toiminta ilmoitettuani olevani poissa pelistä. Ei empatiaa, ei pään silitystä eikä voivottelua. Ainakaan tarpeeksi. Ottivat soutajien T- paidankin pois. Ensimmäistä kertaa olin tilannut Syyttäjälaitoksen soutujoukkue vuosimallia 2014. VÄLIRIKKOA Myönnetään nyt jälkikäteen, että soutulähtö oli todella upea. Seisoimme Hakovirran sillalla katsomassa, kun Syyttöminä soutaneet -joukkue vilkutteli meille alhaalta neonkeltaisissa paidoissaan. PUM! Lähtölaukaus, ja 159 venekuntaa lähti soutamaan marssin tahdissa. Olin soutajille hyvin kateellinen ja surullisen haikea. 13

Lähdön jälkeen palattiin ykkösleiriin valmistelemaan soutajien ateriaa. Sairaana ihmisenä menin telttaani nukkumaan. Tai niin sitä luuli: "Mariannaaaaaaaaaaa! Perkaa kymmenen kiloa mansikoita! Huoltopäällikkö Matleena Sandberg vieritti omia tehtäviään sairauden heikentämälle ruumiilleni. Olin enempi tottunut siihen, että en souduissa laita tikkua ristiin, ja se olisi sopinut nytkin. Matleena komensi kyllä valtakunnansyyttäjän apupojaksi. Sekään ei ollut hyvä. Matti Nissinen perkasi uudelleen minun jo perkaamiani mansikoita. Jouduin siitä hänelle huomauttamaan, jolloin hän sanoi ääntäni kylmäksi. Meninkin takaisin telttaan. Ja heti ylös: "Mariannaaaaaaaa! Lähdetkö hurraamaan soutajia lähiluodolle? Voi miten minä olin kipeä, mutta kun kysymys tuli korkeimmalta taholta, Nissiseltä, oli pakko. Sitä aina pelkää, että joutuu epäsuosioon ja päätyy nopeutetulla virkasiirrolla Lappiin syyttämään. Anteeksi vaan, Lappi, mutta minun elämäni on etelässä. Laitoin bikinit, uudet, että jos vaikka nyt otettaisiin kuvia suihkurusketetuista lihaksistani ja laitettaisiin kuva Aksuun, tämän jutun yhteyteen. Että jos minäkin kerran olisin kuvassa. Eipä sekään mennyt suunnitelmieni mukaan. Matti työnsi käteeni banderollin, jossa luki: Iho muistaa kosketuksen, souda syytön! Minut hän käski seisomaan banderollin taakse. Erään mukavan, luodolla istuneen melojan ystävällisesti ottamassa kuvassa minusta näkyvät vain varpaat. Sitä banderollia pääsi näköjään tähän juttuun mainostamaan Itä-Suomen Tiina Karppinen. Tiina on kuitenkin velho soittamaan vaikka mitä instrumenttia ja kova soutaja, joten en lue tätä asiaa hänelle lastiksi. SUKUPUOLENVAIHDOS Syyttäjälaitoksen naisistuminen näkyi veneessä. Tahtiairoina oli kova kaksikko, teräskuntoiset Itä- Uudenmaan Anna-Riikka Ruuth ja Itä-Suomen Leila Suvantola. Siitä vaan ottivat vapaaehtoisesti ja ehdoitta homman, joka on veneen kululle ja saavutettavalle ajalle tärkeä. Entinen tahtiairo Matti Nissinen oli päättänyt siirtyä kaksinsoutuun Länsi-Uudenmaan Erkki Huhtalan kanssa, ja toinen tahtiairo, Oulun Pasi Vainio, satutti jalkansa. Pasia kyllä kehotettiin ottamaan kipupiikkiä ja muuta puudutusta ja hoitamaan hommansa. Onneksi hän viisaasti päätti olla vastaamatta hullujen huutoon. HUOLTOPÄÄLLIKKÖ MATLEENA SANDBERG JA NUKKUMATON MARKKU AHONEN 14 Banderollia pääsi tähän juttuun mainostamaan Itä-Suomen Tiina Karppinen. Tiina on velho soittamaan vaikka mitä instrumenttia ja kova soutaja. Matleena on pystyvyydeltään samaa luokkaa kuin Myrskyluodon Maija. Kuusi kertaa on hän hoitanut soutajien ruokailut neljästi vuorokaudessa perjantaista sunnuntaihin. Ensimmäisinä vuosina hän ja Markku kyselivät, että mitä te haluatte syödä, kunnes ymmärsivät, että me haluamme samaa joka vuosi: spagetti bolognesea, porokeittoa, fetasalaattia, grillattuja liha- ja kasvisvartaita, täytettyjä herkkusieniä, yömakkaraa ja mannermaisen aamiaisen. Matleena aikoo hiljalleen jättää päällikkyytensä. Ensi vuoden soutuun hän aikoo osallistua tarkkailijana, muovidelfiinin päällä kelluen, järveltä ohjeita huudellen.

Soutuviikonloppuun tulee joka vuosi jotain uutta, tällä kertaa se oli virkistysjuomakellunta. Ahosen Markku on toinen ässä, perjantaista alkaen ahertaa hän soutajien eteen väsymättä, tuo, vie, pilkkoo, tiskaa, lämmittää saunaa, vie ja hakee juhlijoita Sulkavan keskustasta yökaudet, kattaa yöpalaa, ehtii jutella ja vielä grillaa koko sakille vartaita, maissia, kasviksia, perunoita. Täytyy vain luottaa, että Matleena ja Markku tietävät, miten paljon viikonlopun onnistuminen on heidän varassaan. Sanoin ja lahjoin ei heitä riittävästi voi ylistää. Vaikka ei pidä unohtaa, että minä perkasin mansikat. Ja Anna-Riikka leipoi mansikkakakun. Toiveessa on, että Länsi-Uudenmaan Liisa Laine ottaa huoltopäällikkyyden hoitaakseen. Toiveessa on myös, että minä en enää joudu auttamaan. SOUTU Hyvinhän se meni ilman miestahtiairoja. Joukkue saapui maaliin hyvällä ajalla ja tyytyväisenä. Olin heistä niin ylpeä ja jaoin kaikille hyvin kaupaksi käyvää virkistysjuomaa. Autoihin tallusti jäykkä joukko soutajia, joille huvilalla annettiin vielä kuohuviiniä, mansikoita, kultamitalit ja kunniakirja. Tämänvuotinen norsusoutajapatsas lähti Lappiin. Hyvä, Lapin syyttäjänvirasto! VIRKISTYSJUOMAKELLUNTAA Soutuviikonloppuun tulee joka vuosi jotain uutta, tällä kertaa se oli virkistysjuomakellunta. Maarit Ketonen oli tuonut puhallettavia vesileluja. Minut välittömästi soutajana korvannut Itä-Uudenmaan Sari Aho ja Maarit lähtivät lasten kumiveneellä kohti hurrausluotoa. Tällä kertaa hurrattavina olivat Matti Nissinen ja Erkki Huhtala kaksinsoudussa. Kumiveneessä lähti mukana muutama pullo kuohuvaa, Pepsi Maxia se taisi olla. Siinä kelluivat tytöt päivän, välillä mukana roikkui iloisessa energiajuomassa viisikin naista veneen kelluessa sinne tänne Saimaata. Iloinen laulu veren hyytävin äänin kaikui huvilaan. Luodolla nähtiin myös kaksi iltapukuista naista tarkoituksenaan vetäistä mekot pois ja glitterbikinit 15

peliin, kun soutajaurhomme soutivat ohi. Toteutus oli hupaisa, kun mekot jämähtivät lantiolle. Nissinen kertoi nähneensä jotakin epätoivoista nykimistä, mutta arvostavansa ajatusta. Kiitos siitä. KAKSIKKOSOUTAJAT Hattua nostan sellaiselle, joka kahden lähtee Sulkavan Partalansaarta kiertämään. Matti ja Erkki vetivät soudun upeasti läpi. Aika olisi ollut tavoitteen mukainen, jos he olisivat kooltaan hieman sirompia. Kun soutupari viiden minuutin välein vaihtaa paikkaa soutajasta melojaksi, vaihtoja tulee kymmeniä. Katselin, kun eräs naispari vaihtoi, viuh! nopeasti, veneen liukuessa, toistensa kylkiä hipoen, nopeuden muuttumatta, vauh! Meidän kaksikkomme ei nähtemme vaihtanut, mutta Erkki Huhtala kuvasi vaihtoa näin: Romulus Romulus. Ensi talvi kannattaa heidän siis keskittyä vaihtoharjoituksiin. Onnea siihen! Tule mukaan soutamaan ensi kesänä! VUONNA 2015! Silloin minä kyllä soudan kuudennen kertani! Keitä on silloin mukana, ainakin tutut entiset. Jos siis arpaonni suosii meidät veneeseen. Jotkut ehkä lipeävät kaksinsoutuun, vaan ei haittaa, kirkkoveneeseen tulee uusille tilaa, ja onhan sitten kahdelle päivälle hurrattavaa soutujen ollessa eri päivinä. Nyt on aikaa myös keksiä uusia atrappeja hurrausluodolle soutajia virkistämään. Virkistysjuomakellunta on jo hyväksi koettu, muutama vesilelu vain lisää, ja syyttäjälaitos näkyy entistä kuuluvammin. Ehkä saamme VKVS:n maksamat, laitoksen väriset puhallettavat krokotiilit? Laita kalenteriisi heinäkuun puolenvälin tienoille ruksit ja tule syyttömäksi soutamaan vuonna 2015! m SOUTUTANSSIT 16 Markku Ahonen lähti kuljettamaan osaa remuavasta tanssisakista, minä osaa. Virve Rosti oli soutustadionin tähtiesiintyjä, minun suosikkejani, koska hän laulaa teinivuosieni hittejä. Kovalla kiireellä työntyivät mekotetut ja partavesitetyt soutajamme Sulkavan kylän raitille. Yksikään heistä ei ottanut osaa siihen, että minä jäin pois. Ajoin takaisin huvilalle telkkariporukan luo. Nyt voin muuten tunnustaa, että yöllä juhlijoita takaisin hakiessa ajoin melkein yhden lemmenparin perään. Olivat kuumissaan pysähtyneet tien sivuun takapenkille toisiinsa syventymään, ja kun siinä tyhjäksi luulemallani tiellä rajoitusten mukaan kaasuttelin, nosti irtosora auton hallinnan menetykseen. Jarrutin reippaasti, mutta toisiinsa syventynyt pari ei kyllä mitään huomannut, kun auto pysähtyi vinosti kahden metrin päähän kivet sinkoillen. Olin onnellinen heidän puolestaan ja iloinen siitä, etten mäiskäissyt Helsingin Heli Vesaajan omistamaa autoa heidän peräänsä. Näistä syistä en lähtenyt huutamaan heille valittuja sanoja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja varoituskolmioista. Luodolla nähtiin myös kaksi iltapukuista naista tarkoituksenaan vetäistä mekot pois ja glitterbikinit peliin kannustuksen vuoksi.

Syyttäjät voittivat pesisottelun luvuin 11-7 Perinteinen pesisottelu syyttäjät vastaan keskusrikospoliisi pelattiin 18.9. Vantaalla. Tällä kertaa syyttäjien joukkue "sai pojan kotiin" ja vei voiton luvuin 11-7. Hutunkeitossa olivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja KRP:n apulaispäällikkö Tero Kurenmaa - Nissinen vei voiton jo siinä. Syyttäjien joukkueessa nähtiin tänä vuonna useita nuoria ja innokkaita pelaajia. Erityismaininnan ansaitsee Perttu Könönen useista kunnareistaan ja juoksuistaan. Ensi vuonna onkin luvassa pesisperinteen 10-vuotisjuhlaottelu. Pelaajat haaveilevat, että se pelattaisiin Tallinnassa juhlavuoden kunniaksi. m Nissinen ja Kurenmaa hutunkeitossa. Syyttäjien joukkueen taidonnäyte. KUVAT: RAIKKA LARKIALA/KRP Kerro mielipiteesi kehittämisen pohjaksi! Työtyytyväisyyskysely deksi. Vuoden 2014 tutkimukseen on lisätty kysymykset työuran jatkamisesta ja taloudellisen tilanteen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen. Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyyskyselyssä lokakuussa 2014 jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on mahdollisuus antaa arvionsa mm. syyttäjälaitoksen johtamisesta oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta palkkauksesta saamastaan kehittymisen tuesta työilmapiiristä ja yhteistyöstä työoloista tiedonkulusta syyttäjälaitoksen työnantajakuvasta. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla seurataan säännöllisesti työyhteisön tilaa ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään raportoimaan myös kolme muuta indeksiä: johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-in- Tarkempaa tietoa kyselyn täyttämisestä ja siihen varatusta ajankohdasta sekä linkki kyselyyn lähetetään syyttäjänvirastoihin sähköpostitse, kun tutkimus on avautunut. Ohjeet vastaamiseen ja linkki kyselyyn löytyvät myös intrasta. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten käsittely Tietoja kyselyyn vastaamisesta ja edellisen vuoden tulokset löytyvät intrasta: Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Työtyytyväisyys > Työtyytyväisyys syyttäjälaitoksessa. Työtyytyväisyysbarometrin tulokset käsitellään virastoissa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tuloksia hyödynnetään myös tulosneuvotteluissa. Nyt on mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa! XIII Syyttäjägolfin tulokset 22.8.2014, Nevas Golf VOITTAJA: Jani Jukka, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto PISIN DRAIVI: Joona Partanen, Itä- Uudenmaan syyttäjänvirasto LÄHIMMÄS LIPPUA: Jouni Peräinen, Helsingin syyttäjänvirasto Onnea voittajille ja kiitokset kaikille osallistujille! Toivottavasti ensi vuonna nähdään useita uusiakin pelaajia! 17

HENKILÖSTÖ NIMITYKSIÄ SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO 18 ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO Katja Kyrö kihlakunnansyyttäjän S12 virkaan 1.9.2014 lukien Pieti Kannala kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.6. 31.12.2014 Noora Virta kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Kati Lindholm kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Antero Olli kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Juha Hannila kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.6. 31.12.2014 Emilia Ilander kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Eeva Ahola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Antti Repo kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Annukka Juntunen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Virva Ylén kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8. 31.12.2014 Pihla Keto-Huovinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.7.2014 31.3.2015. HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Juho Heiskala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Nina Keskinen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 13.10.2014 31.3.2015 Mikko Larkia kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Heikki Stenius kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10. 31.12.2014 Patrik Voss-Lagerlund kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Tuula Hiltunen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukien Riikka Naakka syyttäjänsihteerin Y7 virkasuhteeseen 1.4.2014 lukien Karoliina Nissinen syyttäjänsihteerin Y11 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukien Hanne Rautiainen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukien LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO Ilkka Komulainen syyttäjänsihteerin Y7 virkaan ajaksi 4.9. 31.12.2014 Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 18.8.2014 28.2.2015 Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 virakaan 1.10.2014 lukien. Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Taru Alanaatu kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10. 31.12.2014 Lotta Eriksson kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Henry Lehti kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10. 31.12.2014 Inna Sohlström syyttäjänsihteerin Y8 määräaikaiseen virkasuhteeseen 8.9. 27.11.2014 Mika Lopmeri kihlakunnasyyttäjän S12 virkaan 1.10. 2014 alkaen Paula-Katariina Isojärvi kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan 1.10.2014 alkaen Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 virkaan 1.1.2015 alkaen LÄNSI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Heli Haapalaehto apulaispäälliköksi 7.10.2014-31.12.2015 Kristian Lehtola kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan 1.10.2014 lukien Juha Leiritie kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan 1.10.2014 lukien Kai Minttumäki kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason virkaan 1.5.2014 lukien SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Ulla Veihtola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 11.7. 31.12.2014 Mira Kärkkäinen syyttäjänsihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen 22.4.2014 31.3.2015 Eero Teivaala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Lauri Tammiaho kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014 28.2.2015 Heidi Nieminen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Eero Teivaala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 Aleksi Pakkanen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8. 31.12.2014 Maija Kurki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014 Heidi Nieminen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9. 31.12.2014

HENKILÖSTÖ KUVA: MARIA TURKIA Osastosihteeri Nina Eriksson ja kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki aloittivat työskentelyn Valtakunnansyyttäjänvirastossa 1.9.2014. Nina toimii johdon ja kansaivälisen yksikön sihteerinä, Tero tutkinnanjohtajana poliisirikostiimissä. Lauri Tammiaho kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014 28.2.2015 Ville Muinonen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1. 31.10.2014 Anu Välimäki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10. 30.11.2014 Marjut Pikkarainen syyttäjänsihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5. 31.12.2014 Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8. 31.12.2014 Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7. 31.12.2014 LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 16.6.2014 28.4.2015 Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8. 31.12.2014 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VIRKAVAPAUDET OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Jukka Oikarainen 6.10.2014 31.5.2015 LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Mikko Valanne 1.4. 28.9.2014 Ëlina Karvo 16.6.2014 28.4.2015 SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Timo Partanen 1.8. 31.12.2014 Heli Leinonen 1.9. 31.12.2014 ELÄKKEELLE SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Kihlakunnansyyttäjä Pertti Kemppi 1.1.2015 Komisario Heikki Sandberg Helsingin poliisilaitokselta työskentelee poliisirikostiimissä 1.10.2014 30.9.2015. Suunnittelija Jukka-Pekka Sirviö siirtyy Aipa-hankkeeseen hankekoordinaattoriksi seuraavilla työajoilla: 1. 31.10.2014 työaika hankkeessa 50 %, 1.11. 31.12.2014 työaika hankkeessa 80 %. LÄNSI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Kihlakunnansyyttäjä Mervi Virtanen 1.9.2014 OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Syyttäjänsihteeri Kerttu Laukka 1.6.2014 19

Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 27.10.2014