Aika: 14.3.2014 klo 8.03-10.35 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Kankaala Kari konsernijohtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi tilalla: Lilja Marjatta talousjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti tilalla: Männikkö Markku kehittämispäällikkö Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Paunonen Tuuli seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Michelsson Kristiina 24 liiketoimintajohtaja Tampere Pesonen Pekka 24 toimitusjohtaja Tampereen Vesi Kurunmäki Kimmo 31-32 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/26
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 23 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 24 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLISEN ORGANISOINTITAVAN SELVITYS 4 25 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET, LUONNOS 7 26 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 9 *** 11 27 KUNTIEN LAUSUNNOT SOTE-JÄRJESTÄMISLAKILUONNOKSESTA 11 28 JOHTAJASOPIMUS 2014 13 29 KUNTAYHTYMÄN SITOMATTOMAN RAHOITUKSEN KOHDISTAMISPERIAATTEET VUONNA 2014 14 30 LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAVAIHTOEHDOISTA 16 31 SEUDULLISESTI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN KÄSITTELY RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMISESSA 19 * 21 32 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 21 33 KESKUSTELUASIAT 22 34 ELINVOIMASELVITYKSEN JATKOTOIMENPITEET 23 35 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 25 36 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 26 2/26
****** 23 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 14.2., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lentokenttävisio Julkistamistilaisuus oli 28.2. klo 13.00. Vision esittely sh 26.3. Seutujohtaja valmistelee keskustelutilaisuutta. RASU2040 Seutuhallitus hyväksynyt väliraportin 19.2. ja JP lähettänyt sen lausunnoille kuntiin ja sidosryhmille. Lausunnot 24.3. mennessä. Luonnosvaiheen seminaaria valmistellaan maakuntakaavoittajien kanssa. PSHP/ensihoidon auditointi Asia sovittu PSHPn kanssa JYR 3/26
24 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLISEN ORGANISOINTITAVAN SELVITYS (30 min) Seutusihteeri Pohjonen 25.2.2014 Seutuhallitus käynnisti 19.12.2008 selvitystyön seudullisen vesihuollon organisointimahdollisuuksista ja käsitteli loppuraportin 23.6.2010. Loppuraportissa esitettiin nykytilan kuvaus ja vertailu yhteistyön organisointitavoista: yhteinen seudullinen osakeyhtiö, isäntäkuntamalli, sopimuspohjainen operointimalli. Jatkotoimenpiteeksi esitettiin Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistämistä. Asian jatkovalmistelu annettiin Tampereen Vedelle. Vesihuoltoyhteistyön organisointi Tampereen kaupunki on jatkovalmistelussa tutkinut toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaisia organisointivaihtoehtoja. Suunnitteilla olevalla keskusjätevedenpuhdistamolla on ollut merkittävä vaikutus laadittaessa eri vaihtoehtojen taloudellisia vertailulaskelmia. Tutkitut vaihtoehdot ovat 1) ns. tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamo hankkeessa olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään uudet pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko vain kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Perustetaan keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan. Nykyisten vesihuoltolaitosten omaisuus siirretään Vesihuoltolaitos Oy:lle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuoltoyhteistyön laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan että jäteveden osalta. Tampereen kaupungin näkökulmasta vesihuollon seudullinen organisointi kannattaa toteuttaa laajan ja selkeän vesihuoltoyhteistyön kautta. Organisoitumismalleista seudullinen osakeyhtiö (vaihtoehto 3) on tarkoituksenmukaisin, kun otetaan huomioon toiminnan pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. 4/26
Keskusjätevedenpuhdistamo Jätevesien käsittely ja uuden puhdistamon rakentaminen on keskeinen osa seudullista vesihuoltoa. Osa alussa mukana olleista kunnista on jättäytynyt hankkeesta pois ja mukana on nyt 6 kuntaa; Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 360 100. Hankkeessa nyt mukana olevien kuuden kunnan jätevesistä käsitellään jo nykyään 96 % Tampereella, kun uusia jätevesiä ovat vain Vesilahden jätevedet ja osa Lempäälän jätevesistä. Uuden keskuspuhdistamon suunnittelun eri vaiheissa on ollut esillä eri sijoittumisvaihtohehtoja. Hankkeen painopiste on nyt siirtynyt entistä enemmän Tampereelle, ja selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi on valittu Sulkavuori. Kuntien tavoitteena on Sulkavuoren keskuspuhdistamolla ratkaista jätevedenpuhdistus useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, niin että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Kuntien tavoitteena on vapauttaa nykyiset puhdistamoalueet muuhun käyttöön. Keskusjätevedenpuhdistamohankkeen eteneminen on tärkeää, sillä nykyisten puhdistamojen ympäristöluvan tarkistushakemus on jätettävä 30.6.2016 mennessä. Tarkistushakemuksen yhteydessä tulee kertoa, miten jätevesien puhdistus aiotaan jatkossa järjestää, tässä tapauksessa siihen saakka, kun keskuspuhdistamon toiminta alkaa. Keskuspuhdistamolle haetaan lupaa omana prosessinaan. Tampereen kaupungin yhteistyölinjaukset Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi 17.12.2013 1) että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta, ja 2) että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 3.2.2014, jolloin todettiin, että organisointimallia ja taloudellisia vaikutuksia on tarpeen tarkentaa Tampereen kaupungin näkökulmasta. Kaupungin hallitus päätti 1) että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys 1.4.2014 mennessä ja 2) esitti valtuuston päätettäväksi, että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.2.2014 hyväksyä keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren. Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 5/26
Liiketoimintajohtaja Kristiina Michelsson ja toimitusjohtaja Pekka Pesonen on kutsuttu kokoukseen. Asia informoidaan seutuhallitukselle huhti/toukokuussa 2014. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen 17.2.1014 koskien keskusjätevedenpuhdistamon Sulkavuoren sijaintipaikkaa tiedoksi, jatkaa kuntien välisiä neuvotteluja vesihuollon seudullisesta organisaatiomallista Tampereen kaupungin valmistelun pohjalta ja että Tampereen kaupungin lisäselvityksen tuloksia ja linjausta käsitellään 25.4. kuntajohtajakokouksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/26
25 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET, LUONNOS (30 min) Seutujohtaja Nurminen 26.2.2014 Seudullisten palveluverkkoperiaatteiden tarvetta lähestyttiin keväällä 2012 selvittämällä palveluverkon suunnittelun nykytilaa kunnissa. Kartoituksen mukaan kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun yksittäisistä päätöksistä aina poliittisesti hyväksyttyihin palveluverkkoperiaatteisiin. Kuntarajat ylittävään suunnitteluun soveltuvia seudullisia periaatteita ei sen sijaan ollut. Kartoituksen johtopäätökset tukivat palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelua. Seutuhallitus hyväksyi 30.5.2012 raportin kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun nykytilasta ja päätti, että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. MAL2-aiesopimuksessa asia on muotoiltu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Seudullisissa periaatteissa huomioidaan palvelujen liikenteelliset vaikutukset eri kulkumuotoihin. Kuntien yhteissuunnittelualueilla selvitetään palvelujen yhteistuotantomahdollisuutta. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Nyt esiteltävissä periaatteissa on korostettu palveluverkon fyysistä rakennetta ja kuntien välistä yhteistyötä. Periaatteiden keskeinen viesti on palveluverkon kokoaminen aiempaa selkeämpiin ja vahvempiin alueellisiin keskittymiin, mikä parantaa niiden taloudellisia järjestämisedellytyksiä, laatua ja monipuolisuutta taajaan asutulla alueella. Aihe on poliittisesti herkkä, mikä tulee huomioida periaatteiden jatkovalmistelussa. Palveluverkkoperiaatteiden tarkoituksena on tukea kaupunkiseudun hyvän ja kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista, kuntien palveluyhteistyötä kuntarajoilla sekä kuntien oman palveluverkon suunnittelua. Periaatteilla olisi myös joukko- ja kevyen liikenteen suunnittelua ohjaava vaikutus. Periaatteet voitaisiin hyväksyä itsenäisinä tai osana rakennesuunnitelman uudistamista, ja niiden soveltaminen kunnissa tapahtuisi yleis- ja asemakaavasuunnittelussa. Palveluverkkoperiaatteiden valmistelussa on hyvä tunnistaa myös kuntien visiot palvelujen uudistamisesta ja uudistamisen tarpeita palveleva fyysinen ympäristö. Periaatteiden valmistelulla voidaan myös edistää seutukaupunkimallin konkretisointia. 7/26
Periaatteiden jatkovalmistelua tulisikin linjata a) fyysisen palveluverkkokuvauksen suuntaan, b) toiminnallisen palvelumalliajattelun suuntaan tai c) hallinnollisen seutukaupunkityön suuntaan. Liite: - Palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet, luonnos - Tampereen tulevaisuuden palvelumalli, pp-esitys Kari Hakari, toimitetaan myöhemmin Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää linjata palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden jatkovalmistelua. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että asian käsittelyä jatketaan 14.4.2014 jälkeen valtuustojen tehtyä päätökset elinvoimaselvityksestä. 8/26
26 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN (15min) Seutujohtaja Nurminen Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Tampereen kaupunkiseudulla yhdyskuntarakennetta on tarkasteltu seudullisin suunnitteluvälinein, joita ovat mm. rakennesuunnitelmat, mal-aiesopimus sekä liikennejärjestelmään liittyvät suunnitelmat. Seudulliset suunnitelmat ovat nostaneet esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet. Tämä on konkretisoitunut erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmien ja MAL-sopimuksen seurannassa sekä yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnissa. Seurantatiedon lisäksi paikkatietopohjaisen informaation esittämiselle on tarvetta myös suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Nykytila kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä on hajanainen. Tiedon tuottajia on lukuisia, mutta tietojen hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdyskuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, Ely-keskuksessa sekä kansallisissa yksiköissä kuten Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. Kunnissa tuotettavan paikkatiedon määrä ja laatu vaihtelevat. Haasteita on myös tiedon käyttöönsaamisessa ja hyödyntämisessä, esim. kehityskuvien ja analyysien laadinnassa. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joiden vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoaminen on tehotonta työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resurssointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Kaupunkiseudulla paikkatietopohjaisen suunnittelun ja seurannan hyödyntämismahdollisuudet on tunnistettu muun muassa MAL2- aiesopimuksessa, jossa todetaan, että kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakentamisen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Em. pohjalta kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarviossa 2014 toiminnalliseksi tavoitteeksi on hyväksytty Seudullinen paikkatietotuotanto, Tavoite: Paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen käynnistyy 2015 9/26
Tavoitetta voidaan lähestyä kahdella tavalla. Vaihtoehtona on tilata vuonna 2014 ulkopuolinen selvitys nykytilanteesta ja ehdotus toimintamallista ja toimenpiteistä, ja päättää sen pohjalta asian toteuttamisesta 2015. Tämän ns. selvitysversion vaihtoehtona on organisoida vuonna 2014 suoraan kuntien yhteinen toteutusprosessi, jossa painotus on kuntien paikkatietoaineistojen kuntoonsaattamisessa, tuotettavien analyysien sopimisessa ja ehdotuksen tekemisessä pysyvästä toimintamallista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa korostuu konsultin rooli, jälkimmäisessä seudullisten työryhmien, kuntien oman työn ja sen koordinoinnin rooli. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät resurssointia, johon on varattu n. 30 000 euroa kuntayhtymän alustavassa käyttösuunnitelmassa 2014. Toteutusmallisen prosessin käynnistäminen edellyttää noin 50 000 euroa lisärahoitusta 12 kuukauden mittaiselle koordinoinityölle ja projektisuunnittelijan palkkaamiselle. (6/2014 5/2015). Hankkeessa korostuvat mm. tiedolla johtaminen ja avoimen datan hyödyntäminen, jotka sopivat teemoiltaan mm. suurten kaupunkien ITIrahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan kriteereihin. Maakunnan kehittämisrahan supistuttua merkittävästi on tarkoituksenmukaista keskustella suurten kaupunkien ITI-rahoituksen ensisijaisuudesta. Liite: - paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa valmistellaan kuntien omaa työtä koordinoivan seudullisen projektin pohjalta ja että koordinointityöhön haetaan rahoitusta suurten kaupunkien/tre ITIrahoituksesta. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan palauttaa asian jatkovalmisteluun. Asiaa jatkovalmistellaan selvittämällä kehyskuntien valmius ja halukkuus yhteiseen projektiin. 10/26
*** 27 KUNTIEN LAUSUNNOT SOTE-JÄRJESTÄMISLAKILUONNOKSESTA (15 min) Seutujohtaja Nurminen 26.2.2014 Sote-palvelujen rakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislakiehdotus on lähetetty kuntiin lausunnoille, jotka on pyydetty 13.3.2014 mennessä. STM:ssä on valmistelu myös lakiesitys, jonka mukaan Paras-puitelain velvoite yhteistoiminta-alueista saa jatkoa vuoden 2016 loppuun. Kunnat saavat lausua mielipiteensä jatkoajasta samassa yhteydessä kuin sote-järjestämislakiesityksestä, eli 13.3. mennessä. Lausuntojen lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia alueiden kunnille. Tampereella ko. tilaisuus järjestetään 26.3. Tampereen kaupunki on järjestänyt Pirkanmaan kunnille keskustelutilaisuuden sote-palvelujen järjestämisestä 18.2. Tilaisuudessa useat kunnat ovat todenneet järjestämislakiehdotuksen vastaavan heikosti asetettuihin uudistustavoitteisiin ja toteutuessaan heikentävän palvelujen järjestämistä nykytilanteeseen verrattuna. Kaupunkiseudun kunnallisjohtajat ovat keskustelleet sote-palvelujen järjestämismahdollisuuksista lakiehdotuksen mukaisina kaupunkiseudulla työseminaarissaan 21.2. Työseminaarissa on laadittu yhteinen lausuntopohja kaupunkiseudun kuntien viestin muodostamiseksi lain jatkovalmisteluun. Lausuntopohjaa kunnat käyttävät harkintansa mukaan omissa lausunnoissaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kannanotto sote-järjestämislakiluonnokseen: Tampereen kaupunkiseudun kunnat eivät näe mahdollisena sotepalveluiden järjestämistä järjestämislakiluonnoksen edellyttämällä tavalla. Esitetty malli ei ole parannus nykyiseen tapaan järjestää sosiaalija terveydenhuollon palveluita. Tampereen kaupunkiseudun kunnat esittävät, että sote-lainsäädännön valmistelua tulee jatkaa ja ottaa huomioon Tampereen kaupunkiseudun valmisteilla oleva seutukaupunkimalli. Tampereen kaupunkiseutu korostaa sote-palveluiden ohjausmallin selkeyttä ja kustannusten hallittavuutta, selkeää hallintomallia, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraation tärkeyttä sekä integraatiota kunnan muihin palveluihin. 11/26
Tampereen kaupunkiseudulla on valmisteltu uutta ns. seutukaupunkimallia. Valmisteilla olevan sote-lain tulisi mahdollistaa seutukaupunkityyppinen toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on seutukaupungilla ja palveluiden tuotantovastuuta on myös palvelukunnilla sekä muilla palvelun tuottajilla. Lainsäädännössä ei ole tarpeen säätää henkilöstön asemasta, koska tällöin otetaan kantaa palveluiden tuottamiseen. Tuotantotapa tulee jättää seutukaupungin päätettäväksi. Tähän malliin on yhteen sovitettavissa koko maakunnan sote-palveluiden järjestäminen ja palvelutuotanto. Vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi seutukaupungilla yliopistollisen sairaalan toimiessa tuotanto-organisaationa. Seutukaupunkimallissa toteutuu sote-palveluiden osalta demokraattinen ohjaus ja rahoitusvastuun selkeys. Malli mahdollistaa paikalliset innovaatiot ja tuottavuuden parantamisen sekä intergraation vaativaan erikoissairaanhoitoon. Asia informoidaan seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää todeta kuntien sote-lausuntojen tilanteen ja että yhteinen kannanotto allekirjoitetaan, pois lukien Nokian kaupunki, ja Tampere toimittaa sen STM:lle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/26
28 JOHTAJASOPIMUS 2014 (15 min) Seutusihteeri Pohjonen 25.2.2014 Seutuhallitus on 10.5 2006 todennut seutujohtajan valintapäätöksessä, että kuntayhtymän ja seutujohtajan välille laaditaan johtajasopimus. Johtajasopimuksessa määritellään mm. seutujohtajan työn tavoitteet, tehtävät ja työnjako seutuhallinnon poliittisen johdon kanssa. Lisäksi sopimuksissa käsitellään työn ehtoja kuten palvelusuhteen laatua, palkkausta, täydennyskoulutusta, työajan käyttöä ja toimivaltuuksia. Sopimus on tarkoituksenmukaista tarkistaa kerran vuodessa, jolloin seutujohtaja ja luottamushenkilöjohto käyvät tavoite- ja tuloskeskustelun. Seutuhallitus vahvisti seutujohtajasopimuksen vuodelle 2013 kokouksessaan 22.2.2013. Arviointikeskustelu vuoden 2013 tulosten osalta ja vuoden 2014 tavoitteiden osalta on käyty 19.2.2014, ja siihen osallistuivat seutuhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja ja seutujohtaja. Asia käsitellään seutuhallituksessa 26.3. Liitteet: (toimitetaan vain kuntajohtajakokouksen varsinaisille jäsenille) - seutujohtajan sopimus ja tuloskortti vuodelle 2014 - seutujohtajan tuloskortti vuodelta 2013 Seutujohtaja Päivi Nurminen ja seutuassistentti poistuivat kokouksesta keskustelun ajaksi. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Puheenjohtaja Yli-Rajala: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seutujohtajan tuloskortin raportoinnin vuodelta 2013, hyväksyä seutujohtajasopimuksen vuodelle 2014 ja hyväksyä seutujohtajan tuloskortin vuodelle 2014. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että seutuhallitukselle esitetään kertaluontoisen tulospalkan myöntämistä seutujohtajalle. 13/26
29 KUNTAYHTYMÄN SITOMATTOMAN RAHOITUKSEN KOHDISTAMISPERIAATTEET VUONNA 2014 (10 min) Seutujohtaja Nurminen 12.2.2014 Yhtymäkokous hyväksyi 20.12.2013 kuntayhtymälle vuodelle 2014 talousarvion, johon sisältyy 228 200 euron sitomaton määräraha. Ns. toimintarahalla hankitaan erityisosaamista kuntayhtymän asiantuntijoiden rinnalle siten, että toiminnallisten tavoitteet voidaan saavuttaa. Sitomaton rahoitus esitetään kohdistettavaksi kolmeen kokonaisuuteen 1) Rakennesuunnitelmatyö 2) MAL-aiesopimuksen 2013-2015 mukaiset toimenpiteet 3) Muu rahoitus, joka sisältää myös varautumisen elinvoimaselvityksen jatkotyöhön Rakennesuunnitelmatyö 115 000 euroa Rakennesuunnitelman uudistaminen saatetaan loppuun hyväksytyn työsuunnitelman mukaan. Työvaiheita 2014 ovat vaihtoehdot, luonnos ja ehdotus sekä kuntien päätöskäsittely. Kirjallisen raportin lisäksi syntyy sähköinen rakennesuunnitelmakartta. Rakennesuunnitelman uudistus valmistuu loppuvuodesta 2014, jolloin toteutetaan sen päätöksentekoa ja jalkauttamista edistävä erillisviestintä kaupunkiseudun alueella. MAL2-sopimuksen mukaiset toimenpiteet 55 000 euroa Paikkatietopohjaisten suunnittelumenetelmien hyödyntäminen käynnistetään kuntien paikkatiedon yhdenmukaistamisella ja jakamisella seudulliseen käyttöön. Projektiin haetaan tarvittavaa lisärahoitusta mm. kehyskunnilta. Muut toimenpiteet koskevat liikkumisen ohjaustoiminnan (Tre) osarahoitusta ja seudullisen pyöräilyviitoituksen viimeistelyä. Muu rahoitus 53 000 Muuta rahoitusta kohdistetaan hyvinvointipalvelujen sähköisten toimintamallien edistämiseen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän lisäksi on varauduttu 28 000 euron rahoitusosuuteen elinvoimaselvityksen jatkovalmistelussa 2014. Kuntayhtymä varautuu tukemaan jatkoselvitystä lisäksi omin asiantuntijaresurssein. Asia käsitellään seutuhallituksessa 26.3. 14/26
Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä sitomattoman rahoituksen kohdentamisperiaatteet 2014 ja että seutujohtaja voi hyväksyä tarpeellisia muutoksia sitomattomaan rahoitukseen käyttövuoden aikana. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/26
30 LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAVAIHTOEHDOISTA (10 min) Seutusihteeri Pohjonen 25.2.2014 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi raportti on valmistunut. Koko Pirkanmaata koskevissa maankäyttövaihtoehdoissa on esitelty neljä erilaista liikennejärjestelmän ja maankäytön kokonaisuutta. Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta on laadittu erikseen Tampereen ydinkaupunki-seutua koskeva tarkempi tarkastelu, jossa käsitellään yhdyskuntarakenteen keskeisiä kysymyksiä. Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportti on nähtävillä 17.2.-12.3.2014 välisen ajan, ja siihen on pyydetty palautetta 12.3.2014 mennessä. Sähköinen aineisto on nähtävillä linkistä: http://www.pirkanmaa.fi/fi/kuulutus-pirkanmaan-maakuntakaavanmaankayttovaihtoehdot-ja-vaikutusten-arviointi-nahtavilla Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Koko Pirkanmaata koskevissa maankäyttövaihtoehdoissa on esitelty neljä erilaista liikennejärjestelmän ja maankäytön kokonaisuutta. Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta on laadittu erikseen Tampereen ydinkaupunkiseutua koskeva tarkempi tarkastelu, jossa käsitellään yhdyskuntarakenteen keskeisiä kysymyksiä. Vaihtoehdot ovat Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat ja Tähdet. Pirkanmaan liitto laatii kevään 2014 aikana vaihtoehdoista, vaikutusten arviointituloksista ja saadusta palautteesta perusratkaisun, joka luon pohjan maakuntakaavaluonnokselle. Pirkanmaan liitto on pyytänyt maakunnan kuntia kiinnittämään lausunnoissaan huomiota seuraaviin kysymyksiin: - Mikä vaihtoehdoista tuottaa kuntanne /seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? - Mitkä ovat keskeisimmät eri vaihtoehdoista syntyvät tavoitteet ja johtopäätelmät, jotka tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon? - Minkä vaihtoehdon toteuttamiseen kuntanne/seutunne voimavarat parhaiten riittävät? Lausunto: Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa uudistaa yhteistä rakennesuunnitelmansa samanaikaisesti Pirkanmaan liiton maakuntakaavavalmistelun kanssa. Rakennesuunnitelman uudistamisen tähtäimeksi on otettu maakuntakaavan tavoin vuosi 2040. Kaupunkiseudun näkö- 16/26
kulmasta on tärkeää, että maakunnan keskusalue ja kehityksen veturi huomioidaan maakuntakaavassa alueen kehitysedellytyksiä tukien. Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista lausutaan alla rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuuden kehyksessä. Tampereen kaupunkiseutu varautuu noin 115 000 asukkaan väestönkasvuun vuosina 2013-2040. Luku vastaa maakuntakaavan molempia Aurinko-maankäyttövaihtoehtoja. Kaupunkiseudun kunnat painottavat yhdyskuntasuunnittelun yhteistyössään nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydentämistä, keskusten vahvistamista sekä olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea laadukkaan joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Maankäyttövaihtoehdoista erityisesti Aurinko 2, mutta myös Aurinko 1, vastaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteita. Maankäyttövaihtoehdoista Aurinko 2 tukee parhaiten keskusten kehittymistä monipuolisiksi asumisen, työn, palvelujen ja vapaa-ajan ympäristöiksi sekä joukkoliikenteen solmukohdiksi. Aurinko 2 luo mahdollisuuksia sekoittuneelle maankäytölle ja kaupunkimaiselle rakennetulle ympäristölle. Aurinko 1 luo mahdollisuuksia asuinalueiden profiloitumiselle. Tampereen kaupunkiseudulle on erittäin tärkeää luoda kattava ja tehokas joukkoliikenneratkaisu sekä hyvä palvelujen saavutettavuus. Aurinko 2 tarjoaa parhaat edellytykset monipuolisen ja vahvan joukkoliikenteen kehittämiselle sekä palvelujen hyvälle saavutettavuudelle. Myös Aurinko 1 on kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja palvelujen saavutettavuuden näkökulmista vahva siinä ratikka korostuu enemmän kuin Aurinko 2:ssa. Molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin mukana raideliikenteen ratkaisuesityksiä, jotka eivät tue kaupunkiseudun kuntien yhteistä näkemystä. Lähiliikenteen suuntia tulisi olla Lempäälä, Nokia ja Orivesi, mutta Pirkkala, Ylöjärvi ja Kangasala (keskusta/lamminrahka) tulisi olla kaupunkiraitiotiehen perustuvia. Monipuolisten ja vahvojen keskusten edellytyksiä yrityselämän kasvulle tulee tukea. Selkeästi työpaikka-alueiksi profiloituvia alueita tulee myös olla riittävästi erilaisiin tarpeisiin sekä yhdyskuntarakenteen sisällä että sen ulkopuolella. Molemmat Aurinko-vaihtoehdot tarjoavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä sekä sekoittuneeseen rakenteeseen että sen ulkopuolelle. Aurinko 2 mahdollistaa kattavimmin seudullisesti merkittävien hankkeiden (järjestelyratapihan siirto, läntinen ratayhteys, keskusjätevedenpuhdistamo, lentokentän alueen kehittäminen, vt:n 3 oikaisu sekä 2-kehä) hankkeiden toteutuksen ja maankäytön potentiaalin hyödyntämisen. On tärkeää huomioida, että monen em. hankkeen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, ja toteutuessaankin ajoittuu pitkälle tulevaisuuteen. Kunnille tulee antaa riittävät mahdollisuudet 17/26
kasvuun ja kehitykseen ajalle ennen hankkeiden mahdollista toteutumista. Planeetat-vaihtoehto nojautuu vahvasti lähijunaan ja asemanseutujen kasvattamiseen. Vaihtoehto edellyttää suuria pitkän aikavälin panostuksia valtakunnalliseen rataverkkoon, eikä se tarjoa mahdollisuuksia merkittävään maankäyttöön ja väestönkasvun ohjaamiseen lähimpien vuosikymmenten aikana. Tähdet-vaihtoehto on maakunnallisen kasvun jakautumisen suhteen epärealistinen. Voimakas kaupungistuminen jatkuu ja maakunnan kasvu kohdistuu lähes kokonaan Tampereen kaupunkiseudulle. Maakuntakaavan tulee tarjota mahdollisuuksia voimakkaan kaupungistumisen vastaanotolle. Lisäksi Tähdet-malli sisältää kustannuksiltaan mittavia yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita sekä rakenteen ulkoreunan kasvualueita. Maakuntakaava 2040 ja rakennesuunnitelma 2040 ovat samanaikaisesti lausuttavina. Molemmissa edetään seuraavaksi luonnosvaiheeseen, jossa tulee varmistaa linjausten yhteensopivuus. Maakuntakaavaluonnos tulee laatia mahdollistavana ja yleispiirteisenä sekä kaavamerkinnöiltään strategisena. Rakennesuunnitelman keskittyy puolestaan tarkemmin kaupunkiseudun yhtenäiseen taajama-alueeseen, joukkoliikenteen ratkaisuihin ja palveluverkkoon sekä näihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa 26.3. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä edellä esitetyn lausunnon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/26
31 SEUDULLISESTI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN KÄSITTELY RAKENNESUUNNITELMAN UUDIS- TAMISESSA (10 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Rakennesuunnitelman 2040 yhdeksi prosessitavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erit. keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin. Menettely seudullisesti merkittävien hankkeiden käsittelystä on suunniteltu toteutuvan seuraavasti: Hankkeiden yhdyskuntarakenteellisesta tarkastelusta ja valmistelusta kuntajohtajakokoukselle vastaa MASTO-työryhmä. Kuntajohtajakokous esittää puolestaan kuntien yhteiset kannat hankkeista seutuhallitukselle ja edelleen maakuntakaavatyöhön. Seudullisesti merkittävät hankkeet on esitetty rakennesuunnitelman vaihtoehdoissa (-2/2014) ja ne sisällytetään luonnoksessa (-6/2014). Rakennesuunnitelman ehdotusvaiheessa (8-10/2014) laaditaan suunnitelman seudullinen toteutusohjelma, jossa esitetään merkittävien hankkeiden ajoitus ja toteutuksen periaatteet. Tarkastelun tueksi on tehty hankekortit, jotka esittävät hankkeen ydinsisällön, kustannusarvion, osapuolet sekä maininnat mitä hankkeista sanotaan maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman vaihtoehdoissa. Keskustelua varten on hyvä sopia tarkasteluun valittavat hankkeet sekä keskustella kokoukseen kutsuttavista lisäasiantuntijoista (esim. ELY, maakuntaliitto) Liite: - hankekortit/luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että keskusteluun seudullisesti merkittävistä hankkeistaan varaudutaan kokouksessa 28.3. sekä 11.4. ja sopia keskusteltavat hankkeet ja keskustelupiirin laajentaminen. 19/26
Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että keskusteltavat hankkeet jaetaan kahteen eri kokoukseen ja että keskustelupiiriä ei ole tarvetta laajentaa. 20/26
* 32 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen 25.2.2014 Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle 25.6.2014 klo 12.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 21/26
33 KESKUSTELUASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat. Yhteistyön mahdollisuudet sisäisen tarkastuksen järjestämisessä Periaatteet kuntien raja-alueiden infrakustannusten jakamisessa. Tampereen kaupunkiseutu on valittu mukaan kolmeen kuntakokeiluun Seutujohtajan infoasiat: Edunvalvontamateriaali ministeri Kyllöselle 27.2.2014 MAL-aiesopimuksen seurantakokous Helsingissä 6.5.2014 klo 9.00-11.00. Kantri ry:n ohjelmakauden 2014-2020 info toteutetaan kirjallisena kjk:lle Maakuntakaavan ja RASU:n suunnittelukokous pidetään 16.5.2014. Kaavoitusjohtajat-, liikennesuunnittelijat ja kuntajohtajat osallistuvat. Yhteinen keskustelutilaisuus työttömyystilanteesta ja rakennemuutosalueen edellytysten tutkimisesta kuntien ja ELY-keskuksen kanssa otetaan kokousohjelmaan. Ensimetrin toiminta- ja rahoitusmallista tarve keskustella. Jari Jokilampi kjk:hon keväällä 2014. Ylikunnallisten organisaatioiden tilajärjestelyjä on selvitetty. Keskustasijoitusvaihtoehto saa eniten kannatusta. Aikataulussa tähdätään vuoteen 2016. Kokoustiedotteet: Maankäytön ja asumisen työryhmä 6.2. Liikennejärjestelmätyöryhmä 31.1. Juha Yli-Rajala, Kari Hakari ja Kari Kankaala poistuivat kokouksesta klo 10.10. 22/26
34 ELINVOIMASELVITYKSEN JATKOTOIMENPITEET (15 min) Seutujohtaja Nurminen 26.2.2014 Selvitysmies Rauno Saari luovutti 28.1.2014 kunnille raportin Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen. Raportissa selvitysmies ehdotti, että kaupunkiseudun kunnat ottavat kantaa, valitaanko jatkotyön pohjaksi uuden kaupungin vaihtoehto, jolloin perustettaisiin kuntarakennelain tavoitteiden mukainen maan toiseksi suurin uusi kaupunki, vai käynnistetäänkö jatkovalmistelu selvityksessä ohjeellisena esitetyn kaksitasoisen hallintojärjestelmän, seutukaupunkimallin, suuntaviivojen pohjalta. Kunnat käsittelevät selvitysmiehen ehdotusta yhtä aikaa kunnallishallitusten kokouksissa 31.3 ja kunnallisvaltuustojen kokouksissa 14.4.2014. Käsittelyä varten kuntajohtajat ovat työseminaarissaan 20.1 laatineet yhtenäisen asian käsittelypohjan. Käsittelypohjassa on pohdittu selvitysmiehen esittämän ohjeellisen seutukaupunkimallin jatkovalmistelua mm. seuraavasti: Selvitysmiehen ehdotuksen mukainen kaupunkiseudun uusi hallintorakenne luotaisiin uudelta pohjalta. Seutukaupunkimalli mahdollistaisi kaupunkiseudun toimimisen toiminnallisena kokonaisuutena, nykyisten yhteistyörakenteiden selkiyttämisen osaksi seutukaupunkimallia sekä seudun elinvoimaisuuden vahvistamisen. Mikäli kaupunkiseudun kunnat päätyvät kannattamaan ns. seutukaupunkimallia jatkotyön pohjana, on sovittava jatkotyön organisoimisesta ja sisällöistä. Uuden hallintomallin luominen tulee olemaan erittäin pitkä ja vaativa työ, jolloin työtä tulisi vaiheistaa ja pyytää jo prosessin aikana kuntien kannanottoja. Ensimmäinen vaihe voisi päättyä vuoden 2014 loppuun. Työn ensimmäisessä vaiheessa tulisi ratkaista eri tasojen tehtävät, rahoitus ja hallinto sekä arvioida kustannusvaikutuksia. Jatkotyö tulisi tehdä kokonaisuudessaan nykyisen valtuustokauden aikana. Työn jatkuvuuden kannalta olisi luontevaa, että Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen ohjausryhmä ohjaisi myös jatkotyötä. Työhön tulisi kytkeä mukaan myös valmisteilla olevan sote-järjestämislain linjaukset. Työn aikana tulisi varmistaa yhteys kuntalain uudistukseen, jonka tulisi mahdollistaa seutukaupunkimallin toteuttaminen. Seutukaupunkia koskeva jatkovalmistelun periaatteita on koottu liitteenä olevalle esitykselle. Liite: Seutukaupunkimallin jatkovalmistelun periaatteita 23/26
Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 14.3.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää esittää, että elinvoimaselvityksen ohjausryhmä kokoontuu 25.4.2014 toteamaan valtuustojen 14.4.2014 päätökset ja käynnistämään mahdollisen jatkoselvityksen valmistelun ja ohjeistaa seutukaupunkimallin jatkovalmistelun periaatteita. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24/26
35 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (10 min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 17.1.2014 RASUn työpajan 22.12 tulokset Saari: Elinvoimaselvityksen toimeenpanon polku 31.1.2014 EU-rakennerahastojen hyödyntäminen. Seudullisen elinkeinopolitiikan työnjako 14.2.2014 Lentokenttävisioinnin päätelmät, Neilimo&Virkkunen Rakennesuunnitelman väliraportti ja lausuntopyyntö Tilinpäätös 2013 20.-21.2.2014 Työseminaari 28.2.2014 Peruutettu 14.3.2014 Talousarvion 2014 käyttösuunnitelma Vesihuolto Elinvoimaselvityksen jatkotoimenpiteet Lausunto maakuntakaavavaihtoehdoista Kuntien lausunnot sote-järjestämislakiluonnoksesta Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen 28.3.2014 Seudun suuret hankkeet Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari Rakennusvalvonnan seutuyhteistyö Tredea Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 11.4.2014 MAL-aiesopimuksen seurantaraportti 2013 Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Erityisryhmien asumisen loppuraportti Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaraportti 25.4.2014 Palveluverkon pääperiaatteet Kuntastrategiat ja seutustrategian arviointi 9.5.2014 Soten tietohallintoratkaisun polku TA 2015 valmistelu, lähetekeskustelu Kuntien raaka-maahankinnan seuranta 23.5.2014 RASU2040, luonnos TOT 1-4/2014 6.6.2014 TA 2015, luonnos jäsenkuntiin 19.6.2014 Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyön kehittäminen 15.8.2014 29.8.2014 RASU2040, ehdotus, keskustelu 12.9.2014 RASU2040, ehdotus sh:lle 26.9.2014 10.10.2014 24.10.2014 7.11.2014 21.11.2014 5.12.2014 19.12.2014 25/26
36 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Olli Viitasaari päätti kokouksen klo 10.35 26/26