Tämän kirjan omistaa

Tämän kirjan omistaa Tähän voit kiinnittää kuvasi Oma nimi Puhelin Teoriaopeni nimi ja yhteystiedot Teoriatuntini on Paikka klo Pääainesoittimeni on Soitonopeni on Mielimusiikkiani on Säveltäjiä, joiden musiikkia olen soittanut Orkesterit, kuorot ja yhtyeet, joissa olen mukana Nimikirjoitus tai puumerkki

Hyvä opettaja Musiikkiseikkailu 3 on uudenaikainen musiikin perusteiden oppimateriaali, joka viimeistelee musiikin perusteiden perustason oppisisällön. Kirjasarja on suunniteltu oppimateriaaliksi opetusryhmille ja yksityisopetukseen, mutta siinä on pyritty huomioimaan myös itseopiskelevan tarpeita. Kirja sopii hyvin myös soitonopiskelun lomassa käytettäväksi. Sarjan kolmannen osan musiikillinen anti täydentää lastenlauluja ja kansanlauluja painottaneiden edellisten osien jälkeen kokonaisuuden taidemusiikin katkelmilla. Musiikkiseikkailu 3 tutustuttaa myös kokosävelharmoniaan ja valittuihin kevyen musiikin ilmiöihin, kuten rytmiseen kolmimuunteisuuteen sekä bluesharmoniaan. Musiikillisten asioiden oppimista syventävät omat soivat kokeilut, ja tähän keskitytään erityisesti sarjan kolmannessa osassa. Kaikki tehtävät on tarkoitus saada soimaan, omalla äänellä tai soittaen, ryhmässä tai yksin. Kaikissa Musiikkiseikkailun osissa on säveltämiseen ja sovittamiseen ohjaavia tehtäviä, mutta toivottavaa on, että niitä muokataan ja sovelletaan aina tarpeen mukaan. Pääasia on kannustaa oppijaa erilaisiin musiikillisiin kokeiluihin, jotka ruokkivat myös omaehtoista oppimista ja tiedonhankintaa. Opettajan opas sisältää mallivastaukset oppilaan kirjan harjoituksiin sekä lisäohjeita ja vinkkejä niiden toteuttamiseen. Sivukohtaiset ohjeet on sijoitettu kirjan loppuun. Jokainen opetusryhmä on erilainen, ja siitä syystä ohjeista kannattaa poimia omaan opetukseen parhaiten soveltuvat. Musiikkiseikkailu 3 tutustuttaa oppijan sointutehoihin. Sointuastemerkkien rinnalla on tarkoitus käyttää systemaattisesti myös reaalisointumerkkejä. Reaalisointumerkkien käytössä kirjaan on valittu suomalaisittain selkeä merkintätyyli Hkirjain esiintyy sointumerkinnöissä, kuten useimmissa suomalaisissa laulukirjoissakin. Bduuri/mollisoinnut merkitään kansainvälisemmällä tavalla B. Merkintöjen erot voidaan ottaa opetuksessa esille. 2000luvun musiikin perusteiden oppilas voi hyödyntää verkkooppimateriaaleja entistäkin kattavammin. Musiikkiseikkailun nettisivulta oppilas löytää mm. lisämateriaalia ja oppimispelejä. Edeltäneiden osien tapaan suuri osa kirjan materiaalista on soivassa muodossa Musiikkiseikkailun Äänikirjastossa. Äänikirjasto palvelee niin omatoimista oppilasta kotioloissa kuin opettajajohtoista opetusryhmää. Suosittelen lämpimästi Äänikirjaston käyttöä kirjallisen materiaalin rinnalla. Kaikkiin kolmeen Musiikkiseikkailukirjaan on saatavissa opettajan työtä helpottavat Älytauluversiot. Älytauluversio sopii käytettäväksi erityisesti älytauluissa, mutta sitä voi hyödyntää myös projektorilla tai valkokankaalla varustetuissa opetustiloissa. Nettisivulta löytyvät ohjeet älytauluversioiden lataamiseen. Oppikirja yhdistettynä Äänikirjaston käyttöön, älytaulun hyödyntämiseen, verkkooppimispeleihin ja omaan soittimen (ja/tai luokassa olevien koskettimistojen) käyttöön muodostavat kokonaisuuden, joka innostaa oppilaan ja opettajan monipuoliseen, virikkeelliseen ja palkitsevaan oppimiseen ja opettamiseen. Äänikirjaston käyttö, älytaulun hyödyntäminen, verkkooppimispelit ja oman soittimen tai luokassa olevien koskettimien mukaanotto muodostavat nykyaikaisen, monipuolisen, virikkeellisen ja palkitsevan oppimisen ja opettamisen yhdistelmän. Lämpimimmät kiitokseni haluan esittää kirjasarjan toimitustyön tehneelle Päivi Kerolannalalle isosta toimitustyöstä ja innoittamisesta projektin edetessä; Janne Lahtiselle taitosta, kansista, nuoteista ja kuvituksen koostamisesta; kirjan teossa kannustaneille kollegoilleni eri puolilla Suomea sekä 3. osan osalta kiitos Marja Saarelalle kommenteista; työnantajalleni Espoon musiikkiopistolle ja oppilaille tuesta ja innoituksesta; WSOYn kirjallisuussäätiölle tuesta oppimispelien toteutuksessa sekä perheelleni, joka on jaksanut tsempata välillä yömyöhällekin edenneistä kirjoitussessioistani huolimatta. Oivaltavia ja mukaansatempaavia opetushetkiä toivottaen Susanna ErtolahtiMertanen 4

Musiikkiseikkailu 3 kirjan avulla opit hahmottamaan säveliä ja harmoniaa eri avaimilta uusia rytmejä uusia sävellajeja säveltapailemaan monipuolisempia melodioita paljon uutta soinnuista ja harmonioista sovittamista ja säveltämistä eri tyylien mukaan tunnettuja teoskatkelmia eri säveltäjiltä soittamaan harmoniayhdistelmiä sointusoittimella hallitsemaan musiikin tekemiseen liittyviä perustaitoja 5

Salasanat Suomentakaa vieraskieliset musiikkisanat yhdessä. G R A N D P A N O b A N D A N T E b b b b b B R AS S ES B A D A G O B b b M O D E R A T O S C H E R Z O A C C O R D O N 6 b b b P R ES T O b C R ES C E N D O b B C O N C E R T b b L A R G O b M A ES T O S O

Aikaarvojumppa Kirjoita aikaarvon tai yhdistelmän viereen sen nimi sekä lukutavu. Merkitse ruutuun kesto iskuina. = puolinuotti taaaa 2 = kokonuotti taaaaaaaa 4. = pisteellinen puolinuotti taaaaaa 3 Ó = puolitauko aikaarvo 2 = neljäsosanuotti aikaarvo 1 = kuudestoistaosanuotti ka (tai ri) 0,25. j = pisteellinen neljäsosanuotti = kahdeksasosanuotti taai ti 1,5 0,5 = kokotauko aikaarvo 4. j = taaiti lukutavu 2. = tiikka (tai tiiri) lukutavu 1 = takataka (tai tiritiri) lukutavu 1 = titi 1 lukutavu = tiitaka (tai titiri) 1 = kahdeksasosatauko 0,5 lukutavu aikaarvo = kuudestoistaosatauko 0,25 = takatii (tai tiritii) 1 aikaarvo lukutavu 7

Etumerkintäkertaus b b Piirrä pyydetty etumerkintä. Merkitse myös rinnakkaissävellaji. b b b b B / g b b b b b b b b b b b b b Es bb b b / c b b b b b b b E / cis b b b b b b b b G / e A / fis As / b b b b f B / g b b b b b b b b b b F / d D / h b b b b Es / c 8

Solfasurffaus Tunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. Favaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia korkeammalta. 4 2 C 4 2 2 G bb 4 3 B.. b b.... 4 4 D bb 4 3 oit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa tai tarvittaessa melodiankirjoitusharjoituksiin.. 9

Sointutehot Toonika, subdominantti ja dominantti Toonika, subdominantti ja dominantti ovat tulleet tutuiksi jo Musiikkiseikkailun aikaisemmista osista. Kerrataan vielä. G G B B D D f f e e Es Es A A 10

Sointukuuntelu Tiesitkö, että monissa kappaleissa ainoat käytetyt soinnut ovat, ja asteen soinnut Kuuntele sointuketjuja, solfaa soinnut Äänikirjaston ääninäytteen mukana ja merkitse ne sointuastemerkein ja reaalisointumerkein. Lopuksi soita katkelmat omalla soittimellasi* tai koskettimistolla. 6 F F F Bb C F h Hm F Hm F Hm g Gm Cm D Gm Gm 6 4 B B E B B F B A A D E A E A C C G C F G C 6 e Em Am Em Em H Em Sävellä oma sointuketjusi * Mikäli soittimesi ei ole sointusoitin, voit soittaa soinnut sopivalta korkeudelta murtosointuina. 11

Oktaavialat sekä kaksoisylennys ja alennus Nimeä oktaavialat. subkontra kontra suuri A 2 * H 2 C 1 D 1 E 1 F 1 G 1 A 1 H 1 C D E F G A H pieni 1viivainen 2viivainen c d e f g a h c 1 d 1 e 1 f 1 g 1 a 1 h 1 c 2 d 2 e 2 f 2 g 2 a 2 h 2 *Akustisen pianon matalin ääni yleisimmissä malleissa. Kolmiviivaisesta oktaavista ylöspäin sävelten merkinnässä kannattaa käyttää 8 va merkintää. Millä soittimilla voit soittaa kolmiviivaisia ja sitä korkeampia ääniä = kaksoisylennys = kaksoisalennus ylentää säveltä kaksi puoliaskelta alentaa säveltä kaksi puoliaskelta (cisis, disis, eisis, fisis, gisis, aisis, hisis) (ceses, deses, eses, feses, geses, asas, bb) Joissakin tilanteissa säveliä tulee ylentää tai alentaa kaksi puoliaskelta. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi joissakin harmonisissa tai melodisissa molliasteikoissa. Nimeä sävelet aisis 1 eses 2 disis 1 geses 2 cisis 2 asas 2 Bb fisis Deses Gisis feses eisis Piirrä sama sävel enharmonisesti (= samana soiva sävel) b b 12

Solfasurffaus Tunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. Favaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia korkeammalta. c j j. j j j h b b b c n. J c b 4 2. F 4 2 h Oi, Oi, jos jos il ar ta mas Oi, jos ilta joutuisi jou läk tui si si, si. hi hen ki tuk hel met kui se ni hel vui tyi si, si.... ja ja vai pa ar tai vat pin mas puis vai pa lai ta men ki men lo tui noil Sil loin ois, oi, sil loin ois mun rin nas sa ni rau ha. tui sil si, le, si. le. Suomi oit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa. 13

loinen puuhatuokio Sävellajimosaiikki Yhdistä viivalla tummista ruuduista lähtevien asteikoiden sävelet oikeassa järjestyksessä. Rakenna molliasteikot luonnollisen mollin mukaan. d c B ces cis D A des c d eis e d es dis b h dis e es ges fis f fes f e d cis fes fis f a g gis g fes fis f e dis as g b c as a gis a h d b BR AO!!! dis des d gis a des dis d e cis c b fis g gis ces c cis dis h ais e es b h b his h gis a gis d dis d gis as ais a f fis cis c fes fis g gis E eis h b Es f fis 14

Melodian soinnuttaminen kertaus Soinnutustaidosta on paljon iloa! Soinnuttamalla voit luoda helposti säestyksen moniin tuttuihin lauluihin. Melodioiden soinnuttamiseen, ja asteilla tutustuttiin jo edellisessä osassa. Kerrataan periaatteet. Melodiat alkavat usein toonikasoinnulla ja päättyvät siihen. Sopivimman soinnun sävelet ovat melodiassa yleensä painokkailla iskuilla (esim. 1. ja 3.). Sointuja on tavallisimmin 1 2/tahti. Joskus samalla soinnulla voidaan säestää kaksi tai useampia tahteja. Toisaalta, liian tiheä soinnutus saattaa olla säestystyylistä tai temposta riippuen haastava esittää. aihtoehtotilanteissa anna korvan ratkaista paras lopputulos. Soinnuta sivujen 9 ja 13 solfamelodioita. oit merkitä tarvitsemasi soinnut sivuilla oleville vapaille viivastoille. Kokeile ratkaisujasi myös käytännössä Soita soinnut omalla soittimellasi (kokonaisin soinnuin tai murtosoinnuin tai pelkillä bassosävelillä) tai soita ne koskettimistolla. oit myös soittaa soinnutusratkaisut kaverin kanssa siten, että toinen soittaa melodian ja toinen soinnut. oitte myös kokeilla musisointia koko ryhmän voimin niin, että jaatte tehtävät (esim. melodian soittajat/laulajat, basson soittajat/laulajat, sointujen soittajat/laulajat jne.). Soinnuttamista kannattaa harjoitella myös korvakuulolta (ilman että merkitset sointuja lainkaan muistiin). oit aloittaa helpoista melodioista, kuten Tuiki, tuiki, tähtösestä. Solfaa tai laula melodiaa ja kokeile, mikä soinnuista (,, ) sopii kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Mikäli sointujen soittaminen on sinulle vielä uutta, voit aloittaa harmonioiden kokeilun pelkillä basson sävelillä. Merkitse tähän melodiat, joihin pystyt soittamaan sointusäestyksen korvakuulolta. 1. 2. 3. 4. 15

ntervallikertaus Edellisessä osassa opimme kolme tärkeintä intervallien laatua (puhdas, suuri ja pieni). Suurissa ja pienissä intervalleissa esiintyy aina skirjain (sekunti, terssi, seksti ja septimi). Puhtaissa ja suurissa Pienet intervallit intervalleissa ylempi rakennetaan suurista sävel kuuluu alemman kaventamalla sävelten sävelen aloittamaan välimatkaa puoliaskeleen duuriasteikkoon. verran. b Muodosta seuraavat intervallit b b b b b b b b s7 pu4 s6 p3 pu5 p3 p6 s2 s3 s7 b b Solfatkaa alla oleva melodia. Rengastakaa sieltä yhdessä sovittuja intervalleja ja tunnistakaa niiden laadut. Mitkä intervallit ovat tässä melodiassa tyypillisimpiä Lopuksi soinnuta melodia, ja asteen soinnuilla. Jos sinulla on käytössäsi sointusoitin, voit kokeilla soinnuttamista ensin ilman kynää. On armas mulle aallon tie Kansanlaulu D 16

Solfasurffaus Päättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne rivien alkuun. Solfaa sointuharjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne, ja asteen soinnuilla. oit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin. Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla. 4 4 E b b b b 4 () As b b b b Ó Laula melodia oktaavia korkeammalta. Lisää säekaaret. oit säveltää tai improvisoida melodiaan jatkoa. 4 4 D Graupner Gavotti. Laula melodia itsellesi sopivalta korkeudelta. Sommittele siihen bassostemma (esim. toonika/ dominantti). oit soittaa bassolinjan omalla soittimellasi tai koskettimistolla. G 4 2 4 2 j J j j J Beethoven Ecossaise j Œ.. 17

Dominanttiseptimisointu Kolmisointu voidaan laajentaa nelisoinnuksi. Tavallisin nelisointu on asteen sointu. Sitä kutsutaan dominanttiseptimisoinnuksi. Sointu on melko yleinen, erityisesti lopukkeissa. Dominanttiseptimisointu rakennetaan lisäämällä asteen soinnun päälle pieni terssi, joka muodostaa pienen septimin soinnun pohjasävelen kanssa. Koska sointu on aika jännitteinen, se purkautuu mielellään asteen sointuun. C 7 C 7 Harjoittele laulamaan, soittamaan ja tunnistamaan dominanttiseptimisointu. Opettaja soittaa yhdistelmiä tai 7. Tunnista, kumpi asteen soinnuista on kyseessä. (Löydät samat kuuntelunäytteet myös Äänikirjastosta.) 7 7 7 Solfaa samat sointuyhdistelmät murtosointuina. Soita ne sen jälkeen sovituissa sävellajeissa omalla soittimellasi tai koskettimistolla. Kirjoita pyydetyt sointuyhdistelmät viivastolle. Muista etumerkintä. b b b b b b b F 7 D 7 As 7 E 7 B 7 Mollisävellajeissa 7 sointu muodostetaan harmonisen mollin mukaan, kuten sointukin. Se on näissä harjoituksissa aina duurisointu. b b b b b b n b b e 7 f 7 d 7 a 7 c 7 n Ps. Dominanttiseptimisointu voi esiintyä myös siten, että siitä puuttuu kvinttisävel. Kvintin puuttuminen ei vaikuta sointiin merkittävästi. Kokeile soittamalla. 18

Solfasurffaus Päättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne melodioiden alkuun. Solfaa seuraavat harjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne,, ja 7 soinnuilla. oit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin. Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla. b b b 4 4 c b b b n 4 n (7) (7) () (7) Ó fis (7) B b 4 4 Talikkalan markkinoilla b b b b 4 2 f so lintu, merikotka (7) () (7) (7) j bb b b.. j n 4 2.... () (7) Suomi. Suomi e 19

Sointukäännökset Soinnut voivat esiintyä musiikissa joko pohjamuotoisina tai käännöksinä. Kummallakin ilmaisuilla viitataan siihen, mikä kolmisoinnun äänistä on soinnun alimpana (bassossa). Sointukäännöksillä saadaan mukavaa vaihtelua musiikkiin. Soita seuraavat soinnut vaihtamalla basson säveleksi jokainen soinnun sävel vuorotellen. (Kauttaviivan jälkeen on mainittu sävel, joka kulloinkin jää bassoksi.) Huomaatko eron C / C C / E C / G Myös ylempien sävelten järjestystä voidaan muuttaa. Silloin puhutaan soinnun asemasta. Sävelten järjestyksen valinnassa huomioidaan muun muassa äänenkuljetus. (Asiasta lisää sivulla 24.) Hyvässä äänenkuljetuksessa soinnut etenevät loogisesti, jolloin vältytään esimerkiksi tarpeettoman suurilta hypyiltä. Kolmisoinnuilla on kolme eri käännöstä (huomaa siis basson sävel) C/C, C 5 3 tai esim. C/E, C 6 3 C/G, C 6 4 tai esim. tai esim. Opettaja kertoo sointukäännösten käytöstä tarkemmin. Kiinnitä huomiota sointukäännöksiin myös omissa soittokappaleissasi. Esiintyykö jokin käännös muita yleisemmin 20

loinen puuhatuokio Tunnista viulu ja bassostemman sävelet Haydnin sinfoniakatkelmasta nro 94. Merkitse sävelten nimet oktaavialoineen nuottien ylä tai alapuolelle. d 2 8 6... b b f p e g b cresc. d 2 d 2 b 2 fis 2 g 2 a 2 g 2 fis 2 es 2 d 2 cis 2 c 2 a 2 /c 2 fis 2 a 2 c 2 e 2 a 1 c 2 a b a g fis b f fis d d d d p d d 1 c 1 c 1 b d d... b. d Kirjoita pyydettyjen sointujen sävelet laatikoihin. Ympyröi käännösmerkinnän mukainen bassoon jäävä sävel. Soita soinnut yksitellen omalla soittimellasi tai koskettimistolla. f Œ b a g fis e c. 3 f Œ p d d d d. Œ Œ f d d d d g c g d g e a e h e c f c g c C 4 6 3 6 3 6 G d g d a d h e h fis h g c g d g 4 6 3 6 3 6 Yhdistä sävellajiparit. Piirrä pyydetty intervalli viivastolle. Huomaa nuottiavain. Solfatkaa valmis katkelma. Yhteissoinnit ovat poimintoja G. B. Martinin kaanonista. 4 4 Œ Ó pu1 s3 p6 pu4 s3 s3 s3 pu5 pu1 pu8 p7 s2 (p3) pu1 21

Hduuri ja gismolli Ylennykset fis, cis, gis, dis ja ais Piirrä Hduurin etumerkintä ja asteikko. Nimeä sävelet oktaavialoineen. h cis 1 dis 1 e 1 fis 1 gis 1 ais 1 h 1 Piirrä gismollin etumerkintä ja harmoninen asteikko. Nimeä sävelet oktaavialoineen. Soita asteikot omalla soittimellasi. Piirrä sävellajien pyydetyt sointutehot. Nimeä soinnut reaalisointumerkein. Muistathan käyttää mollin asteen pohjana harmonista asteikkoa. gis ais h cis 1 dis 1 e 1 fisis 1 gis 1 H E F G m C m D H gis Merkitse samojen sointujen sävelet myös koskettimille. Soita soinnut. H E F G m C m D 22