Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Samankaltaiset tiedostot
Yrittäjyysohjelma EnergyVarkaus Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma

Älykkäitä tekoja Suomelle

Teknologiayrittäjyyspäivät Case: Teknologiateollisuus. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

MITEN PK-YRITYS MENESTYISI SUOMESSA? TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YRITTÄJYYSOHJELMA

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

FastLane-koulutusohjelma

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Tekes on innovaatiorahoittaja

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

FastLane-koulutusohjelma

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Projektien rahoitus.

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT Anna-Liisa Heikkinen

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kasvuun johtaminen -koulutus

Infra-alan kehityskohteita 2011

Juha-Pekka Anttila VTT

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

JOHDANTO KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

EAKR -yritystuet

Hämeen liiton rahoitus

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Ohjelmakausi

Ideasta suunnitelmaksi

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Elinkeino-ohjelman painoalat

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

ODINE Open data Incubator for Europe

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Market Expander & QUUM analyysi

SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Finnveran osavuosikatsaus Tausta-aineisto

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsinki

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Transkriptio:

Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi. Suomeen on palautettava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on edistettävä. Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.

Yrittäjyysohjelman painopisteet Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus. Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle. Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.

Toimintaympäristö kuntoon ONGELMA Kasvava sääntely kiristää yritysrahoituksen ehtoja. Julkisilla rahoitusinstrumenteilla ei oteta riskiä. RATKAISU Julkista rahoitusta on kohdistettava myös uudistaviin ja riskipitoisiin hankkeisiin sekä viennin käynnistämiseen. Työvoimakustannusten nousu ja jäykät työehdot ovat heikentäneet kilpailukykyä. Alan koulutuksen vetovoimaisuus on heikkoa. Koulutuksen niukat resurssit ovat säästöjen kohteena. Hallinnollinen taakka sekä viranomaisten päällekkäinen toiminta aiheuttavat tehottomuutta. Uudistuminen on hidasta. Julkiset menot ovat kasvaneet 49 %:sta 58 %:iin bkt:sta vuoden 2008 jälkeen. Taso on OECD-maiden korkein. Veroratkaisut ovat olleet lyhytjänteisiä ja poukkoilevia. Verotuksella ei vieläkään kannusteta investoimaan Suomeen. Työn hintaa ei saa nostaa lähivuosien aikana ja tuottavuus on otettava työehtojen kehittämisen tavoitteeksi. Opetussisältöjä on uudistettava tarpeita vastaaviksi, yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä työssä oppimista on lisättävä. Informaation keräämistä ja hallintaa on yksinkertaistettava ja sähköistettävä. Viranomainen saa kysyä yksittäistä tietoa vain kerran. Julkisten menojen osuus bkt:stä on palautettava vuoden 2008 tasolle. Ns. Viron yritysveromalli sekä sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotuksen poisto kannustaisivat investointeja Suomeen.

Vienti ja kansainvälistyminen tuo kasvun ONGELMA Pk-yrityksillä ei ole valmiuksia eikä riittävää tukea kansainvälistymiseen. RATKAISU Pk-yritysten on kehitettävä omia vientituotteita ja vähennettävä riippuvuuttaan päähankkijoista. Julkinen kansainvälistymisrahoitus ja palvelut ovat uhattuina. Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin koulutus ovat täysin riittämättömiä, eikä niitä arvosteta etenkään tekniikan alojen opinnoissa. Pk-yrityksillä on heikko osaaminen innovaatioiden suojaamisesta esim. patentilla tai mallisuojalla. Viennin rahoitus on turvattava. Pk-palveluja ja rahoitusinstrumentteja on kehitettävä vastaamaan yritysten tarpeita ja niiden tunnettuutta on parannettava. Myynti- ja markkinointitaitojen on kuuluttava opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja ulkomaisten osaajien kanssa on syvennettävä. Pk-yritysten IPR-osaamista ja IPR-järjestelmän strategista hyödyntämistä on parannettava.

Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi ONGELMA Tuottavuuskehitys ja kilpailukyky ovat rapautuneet tuotantokoneiston ikääntyessä. Liiketoimintaosaamisessa on puutteita ansaintalogiikassa, talouden hallinnassa sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyssä. Laadun ja prosessien kehittämisessä on heikkouksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. RATKAISU Yritykset investoivat, kun kannustimet saadaan kuntoon (verotus ja rahoitus). Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia liiketoimintakonsepteja ja johtamisjärjestelmiä. Hallituksiin monipuolista osaamista. Pk-yritysten on panostettava t&k&i-toimintaan ja omien tuotteiden kaupallistamiseen. Hyödynnetään tietotekniikan kasvavat mahdollisuudet tuotteissa ja palveluissa. Käynnistetään teollisen internetin ohjelma, jossa painopisteenä ovat pk-yritykset yli toimialarajojen. Yrityksillä ei ole tarpeeksi hankintaosaamista. Hankintakoulutus on vähäistä eikä vastaa yritysten tarpeita. Hankintaosaaminen on sisällyttävä opetukseen ja sitä on kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa.

Yrittäjyysohjelma 2014-15 Lisätietoja: Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, puh. 0400 894 220 eeva-liisa.inkeroinen@teknologiateollisuus.fi www.teknologiateollisuus.fi