Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaan esimerkkien avulla. Jussi Tuovinen, Helsingin työväenopisto, Opistotalo, Helsinginsali, keskiviikko 16:45-18:15 Luentosarjan ohjelma: 13.1. Lippujen ja liputuksen historiaa 27.1. Liput sodassa ja rauhassa 10.2. Kansallislippujen värikäs maailma 17.2. Siniristilippumme ja muuta suomalaista lippukulttuuria Luentoaineisto: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Lopeta ohjelma
Kansallissymbolit näpäytä lippua Kansallissymboli on esimerkiksi lippu, vaakuna, kansallislaulu ja kansallispäivä Niiden tehtävänä on korostaa valtion omaleimaisuutta ja eroavaisuutta muihin valtioihin, sekä luoda kansalaisilleen yhdenkuuluvuuden tunnetta yhteisin symbolein Vanhimmat kansalliset symbolit ovat vaakuna, lippu ja kunniamerkit, niiden rinnalle ovat myöhemmin tulleet muut valtiolliset tunnusmerkit, kuten erilaiset kansalliskasvit ja eläimet Valtionpäämies on maansa korkein edustaja ja näin elävä kansallinen symboli Usein epäitsenäiset alueet ja kansat omaksuvat kansalliset symbolit osaksi itsenäistymispyrkimyksiään ja/tai vapaustaistelua
Lippu kansallissymbolina Alun perin liput olivat vaakunoiden tapaan hallitsijasukujen tunnuksia erityisesti taistelukentällä Kansa omaksui lippujen käytön Ranskan vallankumouksen myötä 1700-luvulla Tällöin syntyivät kansallisliput ja lippujen kuviointi yksinkertaistui Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja vain 12 valtiolla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800 Vanhin kansallislippu on Tanskalla, joka on 1200-luvulta Myös valtioiden osilla ja erityisesti liittovaltioiden osavaltioilla on usein myös lippuja, vaakunoita ja muita alueen ja sen kansan omaleimaisuutta korostavia enemmän tai vähemmän historiallisia tunnuksia
Liput ja kansalliset värit Usein lippujen värejä aletaan pitää kansallisina väreinä, jotka toistuvat monissa yhteyksissä, joissa halutaan korostaa kansallisia arvoja ja kansallista yhteenkuuluvuutta; kulkueissa, rakennuksissa, erityisesti urheilijoiden asusteissa jne. Lippujen värit voivat saada myös runollisia ja myyttisiä ulottuvuuksia runoissa, lauluissa ja legendoissa Ne voivat olla joko ns. alkuperäisiä eli että lippuvärit ja mahdollisesti kuviotkin on omaksuttu jostain historiallisesta tai myyttisestä tapahtumasta, tai ne voi olla jälkeenpäin keksittyjä tai sovitettuja olemassa oleviin väreihin Lipun väreillä voidaan viitata varhempaan vaakunaan, mutta tämä ei ole mitenkään välttämätöntä Joskus vaakunakin voidaan muokata jälkikäteen lipun muotoa mukailevaksi
Liput ja ideologia Kansallisen symboliikan ohella lipuilla halutaan usein viestiä myös kuulumista johonkin laajempaan kokonaisuuteen kuvioiden, värien ja näiden yhdistelmien avulla Yleisin viittaus lienee uskontoihin, ristit kristinuskoon, kuunsirpit ja tähti islaminuskoon jne. Tietyt väriyhdistelmät ovat saaneet historiallisista syistä omaa symboliarvoaan kuten ns. panslaavilaiset, panarabialaiset, panafrikkalaiset ja panamerikkalaiset värit Monilla merkittävien maiden lipuilla on myös selvää esimerkkiarvoa kuten Ranskan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton lipuilla Lipuissa voi esiintyä myös entisen emämaan tai kulttuurisen kytkennän symboli erityisesti Ison-Britannian lipun monine variantteineen
Katkot ja jatkuvuus Yleisimpänä ja tärkeimpänä kansallisena symbolina lippu kertoo paljon maan ja kansan historiasta Rauhallisen historian omaavissa maissa on usein pitkää jatkuvuutta ja vähän muutoksia, rauhattoman historian omaavissa taas runsaasti vaihdoksia Usein uusi valta haluaa tietoisesti korostaa muutosta edelliseen vaihtamalla lipun muotokieltä voimakkaasti Joskus samakin valta joutuu etsimään sopivaa muotoa ja tyyliä esim. Neuvostoliiton alkuvaiheissa Joskus halutaan tietoisesti korostaa murroksen ja jatkuvuuden yhdistelmää tai muutoksen prosessuaalisuutta kuten esim. Etelä-Afrikan lipussa Myös jatkuvuudella ja perinteillä on oma arvonsa, esim. Tanska tuskin vaihtanee omaa lähes 800 vuotta vanhaa lippuaan, ellei maassa tapahdu jotain erityisen järisyttävää
Yhteys ja erilaisuus Kansallisliput muodostavat sikälikin kiinnostavan kokonaisuuden, että hyvin yhtenäisen käytännön piirissä ne mahdollistavat hyvinkin yksilöllisen ja pienipiirteisen oman symboliikan ja käytänteiden vaalimisen Ne ovat myös tasa-arvoisia, sillä niin suuri kuin pienikin maa saa yleensä lippunsa vieriviereen saman kokoisena ja yhtä kunnioitettavasti asetettuna Siksi lippujen käyttö kansanvälisten kokousten, järjestöjen, urheilukilpailujen ja muiden kontekstien yhteydessä on yleensä hyvin tarkkaan säädeltyä ja virheitä ja rikkeitä tässä suhteessa pidetään yleensä hyvin moitittavina