Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Monialainen yhteistyö nuorten parhaaksi

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Moniammatillinen yhteistyön kehittäminen

Sisäasiainministeriö Pöytäkirja id (3) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Tervetuloa Eväitä päihdetai mielenterveysongelmia kokeneiden perheiden kohtaamiseen - seminaariin! 7.2. Tampereen ammattikorkeakoulu

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Kansallinen lapsistrategia tulevaisuuden viitekehyksenä. LAPE-muutosohjelman hankejohtaja, STM

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma. Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Terveyden edistämisen laatusuositus

Maanantai 26. helmikuuta


Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)


Nuorisolain uudistus. Lokakuu 2014 Seija Kähkönen Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Arjen turvaa kunnissa

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

SISÄLLYS. N:o 357. Laki. kuntajakolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008

H Opetus-ja S kulttuuriministeriö

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Transkriptio:

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Politiikkaohjelma hallitusohjelmassa Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Erilaisin toimin vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja. Monikulttuurisuuden haasteet huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 1

On kiinnitettävä erityistä huomiota mm: 1. lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen 2. lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen 3. lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen, sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen 4. lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen 5. vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen 6. nuorten koulutukseen ja työllisyyteen 7. lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen 8. lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen 9. päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen 10. lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 2

Arvopohja Lapsi onnellinen ja hyvinvoiva tässä ja nyt Ei välineellinen näkökulma lapsiin "tulevina" vrt. "being becoming" Seuraus tästä yhteiskunnallinen hyöty, esim. ennaltaehkäistään syrjäytymistä Lapsen oikeus olla lapsi 18 v. asti Vastavoima lapsuuden lyhentymiselle 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 3

Lapsuuden ja aikuisuuden raja Laki ja lapsuus/nuoruus 15v (rikosvastuu) 20v saa ostaa yli 22% alkoholia 18v (täysikäinen) 29v (Nuori <29v Nuorisolaki) Sosiaalinen nuoruus 0 15 v 15 29 v 30 v - 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 4

Lapsuuden ja aikuisuuden raja Laki ja lapsuus/nuoruus 15v 18v 20v 29v Sosiaalinen nuoruus LNP politiikkaohjelma 0 18 v 18 29 v 30 v - 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 5

Lasten arki "tunti liikuntaa päivässä" Arvio päivistä/tavallinen viikko, jolloin liikunta ylittää tunnin 11, 13, ja 15 v Lähde: UNICEF Innocenti Working Paper IWP-2006-03 December 2006 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 6

Lasten arki "omena päivässä" Osuus 11, 13, ja 15 v jotka kertovat syövänsä hedelmän päivässä Lähde: UNICEF Innocenti Working Paper IWP-2006-03 December 2006 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 7

Lasten arki "yhteinen ateria" Osuus 15 v. jotka syövät yhdessä perheen kanssa "useita kertoja viikossa" Lähde: UNICEF Innocenti Working Paper IWP-2006-03 December 2006 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 8

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 9

Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia (0-17-vuotiaat) 1 100 000, joka 21 % väestöstä Lapsiperheitä on 590 000 Lapsiperheistä äiti, isä ja lapsi/lapset perheitä 71,4 %, yksinhuoltajaperheitä 20 % ja uusperheitä 8,6 % Lähde: Tilastokeskus 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 10

Lapsiperheköyhyys Lapsiperheköyhyyden kasvu on ollut voimakasta, Lapsiköyhyysaste vuonna 2005 oli 11,6 %, vuonna 1995 oli 5,0 % Eniten pienituloisuus on kasvanut alle 3-vuotiaiden lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä Pienituloisissa kotitalouksissa oli 127 800 lasta vuonna 2005 (kotitalouden tulot alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista) Lähde: EAPNfin lapsiköyhyysraportti 2007 / Tilastokeskus 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 11

Lapsiperheet maksavat enemmän kuin saavat Lapsiperheiden asema tulonsiirroissa on heikentynyt Valtaosa lapsiperheistä saa vähemmän tulonsiirtoja kuin joutuu niitä maksamaan (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut, pakolliset eläke- ja työttömyysvakuusmaksut ja maksettu elatusapu) eli valtaosalla lapsiperheistä tulonsiirtojen nettovaikutus on negatiivinen Lapsiperheiden asema tulonsiirroissa on heikentynyt entisestään: saatujen tulonsiirtojen osuus keskimäärin lapsiperheiden bruttotuloista: 2000: 24 %, 2005: 21 % maksettujen tulonsiirtojen (välittömät verot) osuus keskimäärin lapsiperheiden bruttotuloista: 2000: 25 %, 2005: 23 % Esimerkki: 2 aikuisen ja 2 lapsen perheen nettotulonsiirrot olivat -9683 euroa/v vuonna 2000 ja -10 428 euroa/v vuonna 2004 Lähde: EAPNfin Lapsiköyhyysraportti 2007 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 12

Perheväkivalta on lisääntynyt Poliisin tietoon tulleiden rikosilmoitusten 1997 2005 määrä on kasvanut tasaisesti; Perheväkivaltailmoitukset ovat lisääntyneet 47 % Parisuhdeväkivaltailmoitukset ovat lisääntyneet 38%. Vuonna 2005 perheväkivallan uhreista naisia tai tyttöjä oli 3 195; uhreista miehiä tai poikia oli 914. (78 % naisia) Vuonna 2005 parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista naisia oli 2 153. (89% naisia). Lähde: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinointi ja osaamisen keskittäminen STM 2006:82 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 13

Alkoholin kulutus - väkivalta 3 Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt, standardoidut sarjat vuoteen 2003 2 1 0-1 Pahoinpitelyrikokset -2 50 56 62 68 74 80 86 92 98 Alkoholin kulutus 53 59 65 71 77 83 89 95 2001 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 14

91 miljoonaa euroa vuodessa Kokous ja konferenssi matkat Suomeen 2006 Enemmän kun koskaan 65 000 Keskimäärin jätti 1410 yhteissummaksi kertyy 91 miljoonaa euroa. Suomessa on arvioitu, että naisiin kohdistuva väkivalta maksaa koko maassa 91 miljoona euroa vuodessa (2001), josta runsas puolet koituu sosiaalisektorin, viidennes oikeussektorin ja viidennes terveyssektorin kustannettavaksi. HS 16.9.2007 Lähde: Väkivallan kustannukset kunnassa STM selvityksiä 2002:6 Heiskanen & Piispa 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 15

Nuorten syrjäytyminen VTV 1 Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti nuorten syrjäytymisen ehkäisyä kesällä valmistuneessa tarkastuskertomuksessaan (146/2007, 19.6.2007). Taustalla oli huoli siitä, että pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset. Selvitys keskittyi työpajoihin ja oppilashuoltoon. Kummankin vaikuttavuuden arviointia pidettiin vähäisenä. Työpajat auttavat pääsemään koulutukseen. Muina tutkimista vaativina kohteina mainittiin: vertailutietoa syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen ja varsinaisen syrjäytymisen kustannuksista syrjäytymisen ehkäisyyn käytettyjen resurssien määrä ja niiden vaikuttavuus miksi 17 000 nuorta on vuosittain syrjäytymisuhan alla? miten huono-osaisuus kehittyy pitemmän ajan kuluessa, kuinka pysyvää se on ja mitkä tekijät vaikuttavat huono-osaisuuteen? 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 16

Nuorten syrjäytyminen VTV 2 Työpajojen asiakkaaksi tulevien joukko on muuttunut haasteellisemmaksi. Elämänhallintataitojen "oppiminen" ovat korostuneet. Kodeissa ei ole ruoka-aikoja ja vanhemmat ovat saattaneet olla koko nuoren elämän ajan työttömänä, joten he eivät ole koskaan omaksuneet, mitä työelämä oikeastaan on ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia se tuo mukanaan. Seurauksena on, että yhä enemmän tulee panostaa elämänhallintataitojen opetteluun. (146/2007 s 95) 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 17

Pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 18

Työttömät työnhakijat iän mukaan 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 19

Lapsipolitiikan ja LOS seurantajärjestelmä Ett uppföljningssystem för barnpolitiken Slutrapport från arbetsgruppen med uppgift att utveckla indikatorer för barnpolitiken Ds 2007:9 Socialdepartementet (Sverige) Kuusi indikaattori koria: 1. Hyvä elintaso 2. Paras mahdollinen terveys 3. Hyvä koulutus 4. Turvallinen kasvu 5. Osallisuus 6. Yhteiskunnan tuki ja suojelu 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 20

Osahankkeet Yhteiskuntapolitiikka (Politics) Toimintapolitiikka (Policy) Lapsilähtöinen yhteiskunta Hyvän elämänpolun rakentaminen Hyvinvoiva lapsiperhe Syrjäytymisen ennaltaehkäisy 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 21

Organisointi Valtioneuvosto Politiikkaohjelman ministeriryhmä Johtoryhmä Ei omaa neuvottelukuntaa Hyödynnetään valmiit rakenteet : Lapsiasianeuvottelukunta Nuora - valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Työryhmät: Lapsilähtöinen yhteiskunta Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Hyvinvoiva lapsiperhe S uk u p u o lt e n t a s a - a rv M on i k u lt u u ri s u u s Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta o 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 22

Politiikkaohjelman otsikot 2.1 Lapsilähtöinen yhteiskunta Hyvinvoinnin tietopohjan kehittäminen Kehitetään päätösten lapsivaikutusten arviointia Lisätään lapsen oikeuksista tiedottamista Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä ja medialukutaitoa Edistetään kansalaistaitoja ja osallisuutta 2.2 Lapsiperheiden hyvinvointi Lisätään matalan kynnyksen palveluja ja avointa toimintaa Puututaan lapsiperheiden köyhyyteen Väkivallan vähentäminen Vahvistetaan lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja 2.3 Syrjäytymisen ehkäiseminen Edistetään elämänhallintataitoja ja motivoidaan nuoria koulutukseen Lasten ja nuorten harrastukset, osallisuus liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva ympäristö 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 23

Politiikkaohjelman ministeriryhmä Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, puheenjohtaja Liikenneministeri Anu Vehviläinen Ympäristöministeri Paula Lehtomäki/Kimmo Tiilikainen Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Opetusministeri Sari Sarkomaa Viestintäministeri Suvi Lindén Peruspalveluministeri Paula Risikko Oikeusministeri Tuija Brax 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 24

Politiikkaohjelman johtoryhmä kansliapäällikkö Tiina Astola, oikeusministeriö ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori, työministeriö neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen, sosiaali- ja terveysministeriö ylijohtaja Riitta Kaivosoja, opetusministeriö ylijohtaja Sakari Karjalainen, opetusministeriö projektipäällikkö Sirpa Kekkonen, valtioneuvoston kanslia neuvotteleva virkamies Hannele Kerola, valtiovarainministeriö neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen, kauppa- ja teollisuusministeriö sisäisenturvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, sisäasiainministeriö erityisasiantuntija Aleksandra Partanen, liikenne- ja viestintäministeriö kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, ympäristöministeriö hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö hallitussihteeri Timo Tuovinen, puolustusministeriö ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, puheenjohtaja johtoryhmän sihteeri, ohjelmajohtajan sihteeri Johanna Klemettinen 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 25

Aikataulu syksy 2007 6.8 Ohjelmajohtaja aloittaa 24.8 Ministeriryhmän kokous 1/2007 10.9 Hallituksen strategia-asiakirja materiaali vn kansliaan 1.10 Johtoryhmän kokous 1/2007 2.10 Ministeriryhmän kokous 2/2007 15.10 Johtoryhmän kokous 2/2007 2.11 Johtoryhmän kokous 3/2007 7.11 Hallituksen strategia-asiakirja valtioneuvostossa 14.11 Johtoryhmän kokous 4/2007 20.11 Aloitusseminaari Säätytalo klo 15.30-18.30 27.11 Ministeriryhmän kokous 3/2007 10.12 Johtoryhmän kokous 5/2007 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 26

Aloitusseminaari 20.11.2007 Säätytalo 15.30 Seminaarin avaus kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 15.45 Lasten ääni ja lastenkulttuuri kuvataidekasvatuksen professori Päivi Granö, Lapin yliopisto 15.55 Lapset ja liikunta pääsihteeri Teemu Japisson, Nuori Suomi 16.05 Lapset, nuoret, koulutus opetusministeri Sari Sarkomaa 16.20 Perheen ajat VTT Harriet Strandell, Helsingin yliopisto 16.30 Lasten ja nuorten syrjäytyminen tilastojen valossa erikoistutkija Hannele Sauli, Tilastokeskus 16.45 Tauko 17.15 Nuorten osallistuminen ja hyvinvointi oikeusministeri Tuija Brax 17.30 Hyvä lapsuus kaikille lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula 17.40 Kansalaisjärjestöt lasten ja nuorten asialla pj. professori Tuula Tamminen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 17.50 Hallituksen politiikkaohjelma ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede 18.00 Keskustelua 18.30 Tilaisuus päättyy Sitovat ilmoittautumiset yhteystietoineen 2.11.2007 mennessä sähköpostilla: johanna.klemettinen@minedu.fi 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 27

Politiikkaohjelman yhteystiedot Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Opetusministeriö Meritullinkatu 10 (6. krs) PL 29, 00023 Valtioneuvosto puh. (09) 160 77900 / 0400 810077 georghenrik.wrede@minedu.fi Ohjelmajohtajan sihteeri Johanna Klemettinen p. (09) 160 77901 / 040 839 6602 johanna.klemettinen@minedu.fi 25.10.2007 Perussarja 25.10.2007 28