SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue tekstit 1.1a, 1.1b ja 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 26 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. On vain yksi Koli! Lieksassa, Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla kohoava Kolin vaara kuuluu Suomen perusnähtävyyksiin. Kolin laella seisoja katselee mielellään itään yli Pielisen selän maisemaa, jota monet taidemaalarit ovat ikuistaneet kankaalle ja tuhannet turistit kameroihinsa. Voisipa väittää, että maisema on tuttu useimmille suomalaisille, vaikka he eivät olisi siellä koskaan käyneet. Maisema koostuu useista elementeistä, joiden synty on hyvin pitkän historian tulos. Katsojan jalkojen alla oleva kvartsiittikallio oli hienoa rantahiekkaa yli 2 000 miljoonaa vuotta sitten. Ei Pielisen rantahiekkaa, vaan valtameren, joka aukesi nykyilmansuunnissa länteen. Idässä oli manner ja 2 600 2 800 miljoonaa vuotta sitten kohonnut korkea vuorijono. Koli on jäänne siitä. Vaihtelevat ilmastot, trooppiset ajat ja jääkaudet ovat vuorotelleet ja kuluttaneet vuoret, mutta kovin kiviaines on jäänyt koholle. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria, paljaita valkoisia kalliopintoja, jotka tuovat mieleen lumihuippuiset vuoret. Kolin laelta järvelle katsovan silmään sattuvat Pielistä halkovat pitkät, suorat saaret. Ne ovat jääkauden aikaansaannoksia. Kolia ovat höylänneet useat mannerjäätiköt, joista viimeisin hellitti otteensa noin 10 000 vuotta sitten. Pielisen seutu on saanut pysyvän asutuksensa 1400-luvun lopulla, mutta Kolin alue oli pitkään asumatonta erämaata. Ennen suomalaisväestöä seudulla asui saamelaisia. Kolin vaarojen liepeille alkoi kohota taloja vasta 1700-luvun puolivälissä. Perinteinen kaskeaminen ja metsälaidunnus jatkuivat pitkälle 1900-luvun puolelle. Niinpä Kolin alueella onkin valoisia, koivuja kasvavia kaskimetsiä, ahoja ja luonnonniittyjä. Kansanperinteen mukaan Koli oli muinaisina aikoina Pielisen alueen uskonnollinen ja hallinnollinen keskus. Kolilla kerrotaan olleen kaksi käräjäpaikkaa, joilla on käyty oikeutta ja rangaistu rikoksista 1

35 40 45 50 55 60 65 70 tuomittuja. Koli on ollut myös uhripaikka, jossa on käyty uhraamassa vuoren haltijoille. Kolin pohjoisrinteessä on halkeama, josta on löydetty pitkältä ajanjaksolta peräisin olevia kulta- ja hopeakolikoita. Kansantarinoiden mukaan Koli on saanut nimensä halkeamaan pudotettujen rahojen kolinasta. Itse asiassa nimi pohjautuu sanaan koli, joka tarkoittaa kaljua, paljasta. Vuonna 1888 kirjoitti August Ramsay kuuluisassa matkaoppaassaan: Syrjäisen asemansa ja huonojen kulkuneuvojen tähden eivät Kolivaarat ole juuri päässeet matkailijoiden huomioon, vaikka ne luultavasti ovat etuisimpia Suomen luonnonihanista paikoista. Pian tilanne muuttui. Vuonna 1896 rakennettiin Kolin ensimmäinen matkailumaja, ja samana vuonna avattiin Kolilla Suomen vanhin merkitty luontopolku. Koli iskostui suomalaisten mieleen muun muassa Juhani Ahon, Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Jean Sibeliuksen teosten kautta, ja siitä tuli kalevalaisen maiseman ja suomalaisuuden symboli, yksi Suomen kansallismaisemista. Nykyisin Kolilla sijaitsee hotelli ja laskettelukeskus, ja aivan sen huipun lähelle pääsee autolla. Varsinainen lakialue on kuitenkin jätetty luonnontilaan lukuun ottamatta portaita ja kulkureittejä. Koli kuuluu Kolin kansallispuistoon, joka perustettiin vuonna 1991. Kolin kansallispuistossa suojellaan kulttuurimaisemaa, ei koskematonta luontoa. Puiston hoitosuunnitelmassa on huolellisesti sovitettu yhteen matkailun ja suojelun tarpeet. Kolin kansallispuisto palkittiin vuonna 2007 Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun mallialue -sertifikaatilla. Kolin alueella käy vuosittain noin 120 000 140 000 vierasta. Kesällä on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja: vaellusta, melontaa, maastopyöräilyä, kalastusta, ratsastusta ja erilaisia ohjelmapalveluja. Kolilla on pitkät perinteet esimerkiksi leirikoulujen järjestämisessä. Koululaisryhmille on suunniteltu seitsemän erilaista teemapolkua, joilla voi oppia liikkumaan luonnossa ja tunnistamaan kivilajeja tai metsätyyppejä, tutustua perinnekylissä entisajan elämään tai osallistua taideretkeen tai luontokisaan. Myös syksy ja talvi ovat oivallista aikaa käydä tutustumassa Kolin luontoon. Syyskuussa on mahdollista osallistua ruskavaellukselle ja jopa rankalle maastomaratonille, ja talvella järjestetään hiihtoretkiä eripituisilla reiteillä ja Pielisen jäällä. Kolin verkkosivuilla kerrotaan Kolin matkailualueen kehityssuunnitelmasta. Sen tavoitteita ovat majoituskapasiteetin nosto 5 000 2

75 vuodepaikkaan sekä kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvattaminen 25 prosenttiin kaikista matkailijoista vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin Kolilla on noin 1 200 vuodepaikkaa kaupallisessa käytössä, ja kansainvälisten matkailijoiden osuus on 12 prosenttia. Tavoitteiden toteutuminen tuo yli sata uutta työpaikkaa. Vision mukaan kasvanutta kansainvälistä ja kotimaista matkailijamäärää palvellaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Koli on vastedeskin luonnossa viihtyvän ja aktiivisen matkailijan suosikkikohde. Lähteet: Kansallismaisema 1993; Altti Rankka, Kotimaanmatkailu 1992; Suomalainen paikannimikirja 2007; Kalle Taipale ja Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia 1995; www.koli.fi (12.9.2008); http://wikipedia.org (2.10.2008); www.luontoon.fi (2.10.2008). 1.1b 80 85 90 95 100 Öljy 2015 Raakaöljyn ja sitä myöten kaikkien öljytuotteiden voimakas hinnannousu alkuvuodesta 2008 pani ihmiset miettimään, miten jo muutamien vuosien päästä käy, jos hinnannousu jatkuu. Artikkelissa on Helsingin Sanomien taloustoimittajan Elina Karvisen visioita vuodelle 2015 asiantuntijoiden lausumien perusteella. Aloitetaan autoilusta, autoista ja kuljetuksista. Kun bensiini kallistuu, autoilu vähenee. Jo vuoden 2008 alkupuoliskolla liikenne Suomen teillä väheni liki kolme prosenttia, vaikka se yleensä on noussut vuosittain. Jos raakaöljyn hinta nousisi esimerkiksi 250 dollariin, bensiini maksaisi Suomessa 2,17 euroa litralta (edellyttäen, että dollarin ja euron valuuttasuhde ei dramaattisesti muutu). Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei silti usko, että tiet tyhjenisivät lopullisesti: ihmiset tottuvat vähitellen kalliiseenkin hintaan. Pitkän matkan reissuja mökille toki karsittaisiin, ja peräkylällä elävän elämä kallistuisi. Vanhat autot saisivat kyytiä. Vuoteen 2015 mennessä jo liki puolet nykyisestä autokannasta olisi parhaassa tapauksessa ehditty vaihtaa nykyistä vähemmän saastuttaviin. Auton valintakriteeri ei enää olisi teho, väittää Nieminen. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, mitä tapahtuisi rekoille. Ehkä ne muuttuisivat valkoisiksi. Rekan kyljet ovat nimittäin arvokasta mainostilaa. Toistaiseksi esimerkiksi Atrian, Nesteen tai Valion rekat kuljettavat yleensä vain näiden itse kunkin valmistajan tuotteita. Osal- 3

105 110 115 120 125 130 135 la rekkojen kyljissä mainostavista yrityksistä on jopa sitoumuksia, joilla kielletään muiden yritysten tuotteiden kuljettaminen. Siksi rekat saattavat kulkea puolilleen lastattuina tai tehdä paluumatkan täysin tyhjinä. Jos dieselin hinta nousisi reilusti, kuljetuksia olisi pakko yhdistää. Silloin yhtä tuottajaa mainostava rekan kylki muuttuisi yhtä harvinaiseksi näyksi kuin riikinkukko Suomessa. Entä tavallisen kuluttajan kauppareissut? Tyhjenisivätkö esimerkiksi liikkeiden kylmäkaapit ja pakastinarkut tuotteista? Tuskinpa. Öljyn rajun hinnannousun huomaisi silti selvimmin siitä, että energiaa käytettäisiin nykyistä tehokkaammin: pakastealtaat pienenisivät, eikä kylmää olutta ehkä myytäisi lainkaan. Päivittäistavarakauppa ry:n puheenjohtaja Osmo Laine arvelee, että asiakkaat kävisivät nykyistä harvemmin suurissa kauppakeskuksissa. Lähikauppojen kuolema tyrehtyisi. Pakkausteollisuus puolestaan suosisi muovia halvempia materiaaleja. Toimitusjohtaja Pekka Heikkilä Huhtamäeltä uumoilee, että kartongista valmistettuja kertakäyttöastioita käytettäisiin nykyistä enemmän, ihan kuten muovisista maitopusseista aikoinaan luovuttiin pahvitölkkien hyväksi. Peltisiin tai emalisiin maitokannuihin tuskin sentään palattaisiin, vaikka niitä jonkin komeron perältä ehkä löytyisikin. Öljyn hinta vaikuttaa myös maataloustuotantoon. Asiantuntijapalveluja tarjoavan Pro Agrian mukaan jopa viidestä kymmeneen prosenttia suomalaisviljelijöistä harkitsee jo nyt keksivänsä uusia viljelykonsteja. Lannoitekustannukset olivat nimittäin keväällä 2008 öljyn hinnan noustua kaksinkertaistuneet vuodessa. Se johtui pääosin siitä, että keinolannoitteisiin käytetään öljyperäisiä tuotteita. Jos lannoitteiden hintapiikki olisi tullut vain muutamia viikkoja aiemmin, jo saman vuoden satokaudella olisi ollut paljon uutta luomutuotantoa, kertoo Pro Agrian yksikön johtaja Risto Pitkänen. Luomutuotantomäärien kasvaessa vähenisivät myös jalostuksen ja kuljetusten pullonkaulat, ja luomusta tulisi jopa perinteistä ruokaa halvempaa. Maanviljelijöiden ja muiden talonomistajien kukkaroa rassaisivat tietenkin myös kohonneet lämmityskustannukset. Ne saattaisivat jopa kaksinkertaistua vuoden 2007 hintoihin verraten. Sen takia monet maatalot ovat hankkiutumassa öljystä eroon ja rakentamassa tiiviitä hakelämmitysjärjestelmiä, joista voi hyötyä kokonainen taloryhmä. Valistunut mökkiläinen miettii entisen sähkölämmityksen tueksi aurinkopaneeleja hurskaasti aurinkoisia keväitä ja syksyjä toivoen. 4

140 145 150 155 160 Aurinkoenergian polttavin ongelma on, kuten koululaisetkin nykyään oppivat, näet sen varastoiminen kolean kauden varalle. Lomamökeistä puheen ollen, miten käy ulkomaille suuntautuvan lomamatkailun? Yksin Thaimaahan ja takaisin lennettiin talvella 2007 08 uskomattomat noin 90 000 kertaa. Jokainen matka tuotti Finnairin laskurin mukaan liki 1 200 kiloa hiilidioksidia, eli saman verran kuin syntyy autoilemalla vuosi töihin ja takaisin. Lento-yhtiöiden kasvavat polttoainekulut siirtyisivät lähivuosina suoraan asiakkaiden maksettaviksi, ja kilpailu matkustajista vähenisi, mikä sekin saattaisi nostaa lentolippujen hintoja. Lentoyhtiö toisensa jälkeen menisi konkurssiin, ja matkailusta katoaisi globaalisella tasolla miljoonia työpaikkoja. Lentokoneissa olisi myös tylsää ja ahdistavaa, koska niissä olisi yksinkertaisemmat istuimet ja vähemmän viihdettä ja tarjoilua, ne kun kustannusten lisäksi aiheuttavat lisäpainoa koneisiin laitteiden, kaapeleiden ja muonalaatikoiden vuoksi. Kun matkojen harvetessa kalliimman polttoaineen vuoksi lentojen päästöpudotukseen lisätään vähentynyt autoilu, vähentynyt lannoitteiden käyttö, ekologisemmat lämmityskonstit, tehokkaammat kuljetukset ja kaikki muu, missä 250 dollarin arvioitu barrelin hinta leikkaa energiankulutusta, tulee summasta melkoinen. Kysymys voi kuulostaa naiivilta: pitäisikö öljyn edes olla kovin halpaa? Lähde: Helsingin Sanomat 10.8.2008 1.1c 165 170 Kreivi Lindgren Kirjailija Anne Lampinen on kirjoittanut kirjan tunnetuista naissankareista, joista ainoa elossa oleva on huijarihurmuri Peter Lindgren. Liki kahdeksankymmentä kertaa kihloissa ollut kreivi Ylermi Lindgreninä tunnettu mies on nyt Ruotsissa asuva seesteinen yli 70-vuotias. Kreivi eli Pertti Ylermi Lindgren ehti paljon 60-luvulla. Hän oli pari kertaa naimisissa ja ennätyksellisen monesti kihloissa esiintyen useana eri persoonana: mm. lentokapteenina, lääketieteen opiskelijana, pappina, aatelismiehenä. Nimikin muuttui uuden roolin mukana, useimmiten aateliselta kalskahtavaksi. Kiehtovaan persoonaan ihastuneet naiset jäivät nuolemaan näppejään ja ihmettelemään rahavarojensa katoamista. Kreivi lueskeli sitten tiilenpäitä yhteensä neljättä vuotta. 5

175 180 185 190 195 200 205 210 Anne Lampinen on mieltynyt kirjansa naistenmiehistä eniten juuri Kreiviin. Hänen toimissaan oli huumoria. Tekojensa jälkeen hän pyysi oikeudessa aina anteeksi kaikilta osapuolilta, petetyiltä naisilta, Suomen ja Ruotsin oikeuslaitoksilta, poliisilta ja vankilahenkilökunnalta. Hän jopa kirjoitti itse tunnustuksensa kuulustelupöytäkirjaan säästääkseen virkavallan aikaa, Lampinen naurahtaa ja lisää, että Kreivi oli niin mainio mies, että monet petetyistä naisista olisivat ottaneet hänet takaisin ilman tekaistuja titteleitä, omana itsenään. Kreivi oli totaalisen toista maata kuin 1950-luvulla toiminut Auervaara, joka todettiin mielisairaaksi ja passitettiin Turun vankimielisairaalaan. Lampinen kirjoittaa: Luulen, että seikkailuhalu ja itsestään mittaa ottaminen ajoivat hänet niihin tilanteisiin. Hän oli kiperissä paikoissa, koska oli kehittänyt roolileikit äärimmilleen ja pannut valhetta valheen päälle. Kun luin hänen muistelmansa, ei jäänyt epäilystäkään, ettei mies olisi nauttinut myös erotiikan koko kirjosta. Kreivi oli Auervaaran manttelinperijä, kumpikin sai silloista megajulkisuutta sekä Suomessa että Ruotsissa. Lampisen kirjassa on hulppea osuus Kreivin vaiheista. Nuori Pertti lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin isän kaaduttua sodassa. Uusi koti oli hieno kartano, jossa Pertti oppi herraskaisille tavoille. Näistä opeista oli hyötyä hänen esiintyessään jalosukuisena. Kolttosten takia Pertti lähetettiin kuitenkin takaisin Suomeen äitinsä luo. Paluu oli pojalle järkytys: hän ei osannut enää sanaakaan suomea, ja kartanon ilmavat salit vaihtuivat naantalilaiseen 24 neliön asuntoon, jonka Pertti jakoi äitinsä ja veljensä kanssa. Koulussa opettaja yritti taltuttaa villiä Perttiä karttakepin voimalla. Koulukoti oli seuraava etappi. Siellä hän oppi varastelemisen taidon ja alkoi vihata yhteiskuntaa. Lindgren on itse arvellut, että hänen kieroutumisensa sai alkunsa juuri koulukodista. Sieltä pakeneminen tapahtui kuin elokuvissa. Pertti kyhäsi kastelluista lakanoista köyden ja pakeni ikkunasta. Hän varasti pyörän ja käveli päiväkausia metsissä. Yösija löytyi ladoista, ja ruokansa hän varasti jopa peltotyöläisten nenän edestä. Kotona Naantalissa äiti ei pakottanut enää takaisin koulukotiin. Ruotsin-mamma halusi yllättäen pojan takaisin kartanoonsa. Siellä Pertti meni töihin ja rakastui Lilian-nimiseen tyttöön, mutta huomasi tytön käyttävän häntä häikäilemättömästi vain koston välikappaleena. Seuraava tyttöystävä, suomalainen työkaveri Tukholmasta, varasti yhteisellä Suomen-reissulla Pertin matkakassan matkustajakodissa. 6

215 220 225 230 235 240 245 Perttipä anasti puolestaan matkustajakodin kassan ja joutui nuorisovankilaan. Huono menestys naismaailmassa jatkui. Armeijan jälkeen Pertti rakastui Raijaan. Suomut putosivat Pertin silmiltä, kun Raija kahmi vierasta miestä auton etupenkillä Pertin tiiraillessa verhojen raosta. Voi olla, että Pertti päätti tällöin vaihtaa roolit naisten kanssa, Anne Lampinen arvelee. Pertti ehdotti Raijalle muuttoa Pietarsaareen. Tytön tavarat pakattiin, ja Pertti lähti kuorma mukanaan valmistelemaan uutta kotia. Oitis Pietarsaareen päästyään hän myikin Raijan tavarat ja kirjoittautui paikalliseen matkustajakotiin väärällä nimellä ja lentokapteenin tittelillä. Nyt oli kiire päästä matkaan ja hankkia oikeita vaatteita. Niinpä Pertti äkkäsikin Helsingin lentoasemalla lentohenkilökunnan vaatteidenvaihtohuoneen ja löysi sieltä lentokapteenin univormun. Sitten komea lentokapteenimme iski matkustajakodin pitäjäperheen tyttären ja sai kapiorahaa 100 000 markkaa. Kirkossa sulhanen sanoi menevänsä haukkaamaan raitista ilmaa ja hävisi sen sileän tien. Kaava oli aina sama. Nainen rakastui ja avasi raha-arkkuaan auliisti sulhasensa väliaikaiseen rahapulaan. Antoipa eräs nainen Mersunsakin Pertin käyttöön. Sekin muuttui nopeasti rahaksi. Kerran Pertti esiintyi göteborgilaisena pastorina Tage Melininä ja lemmiskeli liperit kaulassa ja saarnasi jopa Turun tuomiokirkossa. Myöhemmin Kreivi tapasi rikkaan kartanonrouvan, jonka putsasi niin perin pohjin kuin vain taisi. Nainen kävi katsomassa Perttiä vielä vankilassakin ja avusti tätä huomattavilla summilla. Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun Kreivi oli taas vapautunut vankilasta, häntä pyydettiin solistiksi tunnettuun yhtyeeseen. Televisiossakin hän esiintyi, ja sen ansiosta hänestä tuli vieläkin kuuluisampi. Kyllästyttyään suomalaiseen julkisuuteen Kreivi muutti Ruotsiin vuonna 1976 ja paransi tapansa. Hän alkoi kutsua itseään Peter Lindgreniksi, ja laulajanura jatkui etupäässä Tukholman seudun suomalaiskapakoissa. Vuosia sitten sattui, että Peter oli keikalla suomalaisten iskupaikassa Kareliassa ja nuori ruotsalainen reviisori Susanne saapui paikalle nähdäkseen tangoja laulavan aatelismiehen. Illalla oli kohtalokas jatko. Pariskunta on ollut avoliitossa yli kaksikymmentä vuotta, eikä Kreivi omien sanojensa mukaan ole koskaan Susannea pettänyt. Lähde: Seura 25 26 / 2007 7

1.1a On vain yksi Koli! (r. 1 37) 1. Mitä teksti kertoo Kolin vaiheista? A Koli on ollut aikoinaan valtameren saari B Koli on osa muinaista vuoristoa C Koli on muodostunut jääkauden aikana 2. Mikä seuraavista väitteistä vastaa tekstiä? A Kolin laelta voi nähdä itärajalle B Kolin länsipuolella on järvimaisema C Kolin laella on puuttomia paikkoja 3. Mitä Kolin alueen asutuksesta tiedetään? A Siellä on asunut saamelaisia noin 300 vuotta B Siellä on ollut pysyvää asutusta kohta 300 vuotta C Sinne tuli uudisasukkaita 100 vuotta sitten 4. Mitä kansanperinne kertoo Kolista? A Se selittää Kolin nimen pätevästi B Sen mukaan Kolilla on ollut suuri merkitys yhteisölle C Se on säilyttänyt muistitietoa Kolin synnystä (r. 38 78) 5. Mitä teksti kertoo 1800-luvun Kolista? A Se kiinnosti ihmisiä kaukaisen sijaintinsa takia B Sitä alettiin tehdä tunnetuksi matkailukohteena C Se valittiin suojelukohteeksi 6. Mitä teksti kertoo Kolin kansallispuistosta? A Matkailun ei anneta tuhota sen luontoa B Sen perustajat eivät ole onnistuneet tavoitteissaan C Sen suojelusta ei ole tarkkoja suunnitelmia 8

7. Mitä Kolin alue tarjoaa matkailijoille? A Vuosittain vaihtuvia tapahtumia B Uutuutena leirikouluja C Liikuntaa eri vuodenaikoina 8. Mikä on tärkeä tavoite Kolin matkailun suunnittelussa? A Että ohjattua toimintaa lisätään B Että ulkomailta tulee enemmän turisteja C Että Kolia ei pilata lisärakentamisella 1.1b Öljy 2015 (r. 79 121) 9. Mitä Pasi Niemisen mukaan tapahtuu, jos öljyn hinta nousee? A Harvalla on enää varaa ajaa edes mökille B Maantiet ovat venäläisten rekkajonojen täyttämiä C Syrjäseutujen asukkaiden olot vaikeutuvat 10. Miten polttoaineen kallistuminen vaikuttaisi autokantaan? A Ihmisillä ei olisi enää varaa uusiin autoihin B Olisi pakko parantaa autojen tehoa C Luovuttaisiin kernaasti vanhoista autoista 11. Miksi rekkojen kyljet saattaisivat muuttua valkoisiksi? A Firmoilla ei enää olisi varaa käyttää niitä mainostilana B Kuljetuksista jouduttaisiin sopimaan monen kesken C Jouduttaisiin hankkimaan uudentyyppisiä rekkoja 12. Miten käy kulutustottumusten öljyn kallistuessa? A Ostosmatkat keskitetään kauppojen harvetessa B Elintarvikkeissa säästetään enemmän C Tavaraa hankitaan enemmän kotikonnuilta 13. Mitä todetaan vanhoista maitokannuista? A Niihin on pakko turvautua muovin kallistuessa B Niitä ei ehkä kuitenkaan haettaisi esille C Ne ovat tyystin kadonneet kodeista 9

(r. 122 160) 14. Mitä Pro Agriassa arvellaan luomutuotannosta? A Kallistuva öljynhinta houkuttelisi yhä useammat viljelijät siihen B Luomutuotteiden hinta nousee pitkien välimatkojen vuoksi C Se vaatii parempia jalostuskeinoja 15. Mitä kirjoittaja tuumailee talojen lämmityksestä? A Taitaa kohta olla pakko pitää kesämökki kylmänä talvisin B Maataloissa kehitellään jo uusia lämmitysmuotoja C Kouluissa olisi opetettava lämmön säästämistä 16. Mitä todetaan kaukomatkojen aiheuttamista päästöistä? A Ne ovat pitkäaikaisen yksityisautoilun luokkaa B Ne pakottavat uusimaan lentokoneiden polttoainejärjestelmiä C Ne aiheuttavat matkustajakatoa ympäristötietouden kasvaessa 17. Entä lentomukavuus, mitä sille tapahtuisi? A Se paranisi matkustajien harvetessa B Se huononisi henkilökunnan vähentyessä C Se kärsisi palvelujen karsiutuessa 18. Mikä on kirjoittajan päätelmä? A On lapsellista uskoa hintojen enää laskevan B Kalliissa öljyssä on jotain myönteistäkin C Kannattaa ruveta säästämään heti 1.1c Kreivi Lindgren 19. Miksi Anne Lampinen on kirjoittanut Peter Lindgrenistä? A Hän on ainoa vielä elävä hurmuri B Hänen sukujuurensa kiinnostavat C Hän on kuuluisia naistenmiehiä 10

20. Miksi naiset sortuivat Kreiviin? A He halusivat olla pelastavia enkeleitä B He rakastuivat hänen roolihahmoihinsa C He säälivät varatonta miesparkaa 21. Miksi kirjan henkilöistä juuri Kreivi oli kirjailijalle mieleen? A Hän oli kaikkea muuta kuin tosikko B Hän suostui anelemaan anteeksiantoa uhreiltaan C Hänen tittelinsä olivat vitsikkäästi valittuja 22. Mitä kirjailija arvelee Kreivin luonteesta? A Rakkaus oli hänelle tärkeä asia B Hän oli luonteeltaan Auervaaran kaltainen C Hän piti jännityksestä ja haasteista 23. Mitä Pertin lapsuudesta kerrotaan? A Häntä kuritettiin koulukodissa B Hän sai kokea sekä loistoa että ankeutta C Hänen perheensä joutui muuttamaan Ruotsiin 24. Mitä nuoren Pertin rakkauselämästä tiedetään? A Ensimmäiset rakkaudet olivat pettymyksiä B Hän rakastui helposti varakkaisiin naisiin C Varsinkin ruotsalaistytöt viehättivät häntä 25. Mihin rötökseen Pertti Lindgren syyllistyi? A Hän kavalsi lainaksi saamansa auton vakuutusrahat B Hän panttasi tyttöystävänsä tavarat ja vei tämän rahat C Hän oli viemässä tyttöä vihille ja häipyi myötäjäiset mukanaan 26. Mitä ruotsalaistuneelle Peter Lindgrenille nyt kuuluu? A Hänen aikaisemmat vaiheensa ovat unohtuneet B Hän elää nuhteetonta elämää liitossaan C Hänen laulunsa ovat suuressa suosiossa 11

1.2 Tee itse! Läs följande inlägg (frågor och svar) ur några frågespalter i tidskriften Tee Itse och på dess webbsidor. Ge sedan utifrån dem ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Onko tammipuinen pöytäni nyt lopullisesti pilalla? Sohvapöytääni on tullut iso tahra. Pöytä oli aika kallis, joten haluaisin mielelläni korjata sen käyttökelpoiseksi. Miten tahran poisto onnistuu? Oletamme, että pöydän kantena on kokopuinen tammilevy eikä vain tammiviilua [viilu = faner]. Paras ja turvallisin puhdistustapa on pestä pöytälevy tavallisella yleispesuaineella. Useimmiten kodin pesuaine riittää poistamaan tahrat. Jos pöytään on sen sijaan jäänyt musta rengas esimerkiksi kukkaruukusta, ainoa keino jäljen poistamiseen on hiominen. Viilupinta on kuitenkin niin ohut, että hiominen ei yleensä ole mahdollista. Lähde: www.teeitse.com a) Hur tar man bort olika slags fläckar från ett ekbord? Pystyykö maaperästä näkemään, onko se hyvää vai huonoa hiekkamaata, savea vai multaa? Olen aina ollut siinä uskossa, että oikein tumma maa on yhtä kuin hyvä maa. Ilmeisesti asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Viljelymaan laatua voi tutkia varsin yksinkertaisellakin tavalla. Ota käteesi reilu kokkare maata ja yritä puristaa siitä pallo. Jos pallon muodostaminen onnistuu, kyseessä on savimaa, joka ei ole kovin hyvää viljelymaata. Jos pallon tekeminen on täysin mahdotonta ja maa vain valuu sormien välistä, suurin osa siitä on hiekkaa. Viljeltäväksi hyvä maa on näiden kahden väliltä. Hyvä maa on siis löysää ja ilmavaa, eikä siitä pysty tekemään hyvin koossa pysyvää palloa. Lähde: www.teeitse.com b) Hur kan man testa kvaliteten på odlingsmark, och hurdan borde den vara? 12

Eräässä sisustuslehdessä kerrottiin, kuinka puutarhasta saa jännittävämmän erilaisin valaisimin. Olisiko teillä tähän joitain hyviä neuvoja? Kannattaa suunnitella hyvin, ennen kuin lähtee lamppu- tai spottiostoksille. Sijoita voimakkaasti valaisevia taskulamppuja ympäri puutarhaasi, jotta näet, kuinka valaistus toimii ja miten kaikkein kauneimmat tehosteet syntyvät. On nähtävä, mitä valoilla halutaan tuoda esille, esim. puu, säleikkö tai vaikkapa kukkapenkki. Lisäksi on päätettävä, halutaanko valojen valaisevan ylös- vai alaspäin. Tehokkaimman vaikutelman saa usein ylöspäin asennetuilla spoteilla kunhan et itse sokaistu valoista pihan läpi kulkiessasi tai terassin rappuja alas laskeutuessasi. Lähde: Tee Itse 10/2008 c) Hur kan man på förhand testa utomhusbelysning, och vad rekommenderar experten? Tervattu puutalomme tarvitsee piakkoin uuden käsittelyn, mutta olen kuullut, että EU on kieltänyt tervan valmistuksen ja käytön. Onko vaihtoehtoista ainetta olemassa, tai onko ylipäänsä mitään enää tehtävissä? Vanha kunnon puuterva päihitti päättäjät, eikä sen valmistusta ole EU:ssa kielletty. Alun perin EU:ssa oltiin sitä mieltä, että terva on ns. biosidia sisältävä aine. Tämän vuoksi sen valmistukselle ja testaukselle piti asettaa tiukat määräykset, joita olisi kuitenkin ollut vaikea valvoa tervan valmistustavan vuoksi (tuote ei koskaan ole täysin samanlaista). Monien maiden, mm. Suomen, ilmaisemien protestien ja Pohjoismaiden neuvoston vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen EU on päättänyt, että voimme edelleen valmistaa ja käyttää tervaa. Se on onni, sillä vielä ei ole kehitetty tuotetta, jonka voisi levittää tervatun pinnan päälle. Monet vanhojen rakennusten omistajat olisivat olleet vaikeuksissa pinnoitteen uusimisen lähestyessä. d) Varför förbjöd EU inte trätjäran? (Ange två skäl.) Lähde: Tee Itse 2/2008 13

Koiramme on mestarillinen oven avaaja: hyppäämällä se painaa kahvan alas ja saa oven auki. Millä estää koiraa avaamasta ovea ilman, että ovi pitää lukita? Tilanteeseen on maailman yksinkertaisin ratkaisu: kahvaa käännetään 90 astetta, jolloin se vaakasuoran asennon sijasta onkin pystyssä. Jos koirasi edelleen pystyy avaamaan oven, se kyllä ansaitsee ekstraherkkupalan! Konsti estää myös pieniä lapsia avaamasta ovea, kun taas aikuiset oppivat sen nopeasti muistamaan. Ovenkahva voidaan asentaa pystysuoraan ylös- tai alaspäin, mutta ehdottomasti paras vaihtoehto on alaspäin. Lähde: Tee Itse 8/2007 e) Hur kan man på bästa sätt hindra hundar eller barn från att öppna dörren? 14

2 SANASTO JA RAKENTEET Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisusi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Niittykukkaherätys Aamulehden toimittaja Sirpa Rauhaniemi valittaa kolumnissaan kasvioiden (herbaarioiden) katoamista ja kertoo uudesta innostuksestaan kasvien tunnistamiseen. Suomessa on yli kolme vuosikymmentä 1 kaltaisiani ihmisiä, meitä, jotka hädin tuskin 2 päivänkakkaran, horsman ja voikukan. Syyttävä sormi osoittaa opetussuunnitelman 3, jotka keksivät poistaa kasvien keräämisen 1970-luvun alussa. Jo useita vuosikymmeniä koululaiset ovat siis tutustuneet 4 vain oppikirjojen kuvien avulla, 5 vanhemmat ole ymmärtäneet siirtää kasvituntemustaan lapsilleen. Pelkällä tiedon 6 ei synny luonnontuntijaa. Itse olen siitä 7 esimerkki. Tunnollisena oppilaana ahmin biologian tunneilla tarjottua tietoa 8 arvosanan edestä. Luonnon helmassa olen kuitenkin sormi 9. 1) kouluttaa 2) tunnistaa 3) tekijät 4) luonnonkukat 5) om inte 6) päntätä 7) elää 8) kiittää 9) suu 15

Tänä kesänä sain niittykukkaherätyksen. Aloin kerätä mielikuvituksessani 10, yhdistää oikeita nimiä pientareella 11 kukkiin. Kaikki alkoi kukkapenkkimme kaunislehtisestä kasvista. Se näytti leviävän huomattavasti 12 kuin istuttamamme perennat. Vanhasta kirjahyllyyn pölyttyneestä kasvikirjasta löysin kuvan, jonka avulla tunnistin kasvin 13. Motivaationi kasvien tunnistamiseen kasvoi, kun koiraa 14 huomasin saman kasvin 15 myös tien pientareella. Kun suuntasin katseeni alas, jalkojeni juuressa oli 16 kukkien värikäs matto. Kannoin yhä uusia kukkia kotiin ja yritin löytää 17 nimet kirjan avulla. Se oli yllättävän haastavaa, sillä monet luonnonkukat muistuttavat paljon 18. Ilman vertailukohdetta vastaalkaja on melko 19. Voi sitä 20 iloa, kun vihdoin tunnistaa kasvin! 10) kasvio 11) nähdä 12) nopea 13) vuohenputki (= kirskål) 14) ulkoiluttaa 15) rehottaa 16) kymmenet 17) ne 18) varandra 19) hjälplös 20) oppia Lähde: Aamulehti 8.8.2008 16

3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Laadi 150 250 sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista ja kirjoita se selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjantaa. Laske kirjoitelmasi sanamäärä ja merkitse se kirjoitelmasi loppuun. 1. Henkilö, joka ansaitsisi kunniapalkinnon Presidentti Martti Ahtisaari sai viime vuonna Nobelin palkinnon rauhantyöstään. Tunnet varmasti lähipiirissäsi jonkun henkilön, joka uhrautuvasta tai uutterasta työstään ansaitsisi palkinnon, vaikkapa vähäisenkin, esimerkiksi koulun stipendin tai yhdistyksen kunniamerkin. Kirjoita asianomaisen palkinnon jakajille kirje, jossa esittelet henkilöä, hänen ansioitaan ja saavutuksiaan sekä perustelet, miksi hän juuri nyt olisi palkinnon arvoinen. Sinun ei tarvitse käyttää henkilön oikeaa nimeä. 2. Lopettakaa, hyvät ihmiset, energian tuhlaus! Kirjoitus sanomalehden yleisönosastoon. 3. Unelmieni puutarha 4. Kone, joka toimii vuorenvarmasti / Kone, joka jatkuvasti reistailee (Valitse) Kirjoita omalle kotisivullesi (blogiin) Internetiin tai levitä ryhmäkirjeenä kavereillesi tietoa jostakin koneesta, joka mielestäsi on näppärä ja toimii aina, tai koneesta, jonka olet kokenut jatkuvasti reistailevan. Koneen on oltava todellinen, mutta sen merkki ja valmistaja voivat olla peiteltyjä tai keksittyjä. 17

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 18 x 1/0 p. x 2 36 p. 1 1.1c 8 x 1/0 p. x 3 24 p. 2 1.2 5 x 2 0 p. x 3 30 p. 3 2 20 x 1 0 p. x 1 20 p. 4 3 99 p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.