Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1
Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan maksaminen lopetettiin 1953 Suurpetojen metsästykseen ei tarvittu metsästyskorttia eikä metsästysoikeutta ennen vuotta 1993 Konflikteja tapahtui vapaankin metsästyksen aikaan, mutta niihin voitiin reagoida heti Suurpetosaalis oli ilmoitettava ja nahka leimattava poliisissa Vapaasta metsästyksestä huolimatta sutta ja karhua ei saatu hävitettyä Suomesta 8.12.2016 Suomen riistakeskus 2
Nykyinen tilanne Suurpedot on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi Suomessa (EU) Ahma on rauhoitettu Suomessa Karhun ja ilveksen pyydystämiseen voi saada kannanhoidollisia ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin Suomessa kahtena edellisenä metsästysvuotena Suden kannanhoidollisen metsästyksen jatkamisesta päätetään valtioneuvostossa Kaikille suurpedoille on tehty kannanhoitosuunnitelmat On esitetty Suomen susikannan nostamista vähintään 800 yksilöön, mikä olisi täysin sietämätön tilanne 8.12.2016 Suomen riistakeskus 3
Susilaumat ja parit helmikuu 2016 8.12.2016 Suomen riistakeskus 4
Poistetut sudet 2015-2016 8.12.2016 Suomen riistakeskus 5
Susihavainnot 5.12.2016 mennessä (9530 kpl) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 6
Susikannan kehitys 2006-2016 8.12.2016 Suomen riistakeskus 7
Karhuhavainnot 5.12.2016 mennessä (12221 kpl) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 8
Karhupentuehavainnot 2016 (1096 kpl) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 9
Karhukannan kehitys 2004-2015 8.12.2016 Suomen riistakeskus 10
Ilvespentuehavainnot 5.12.2016 mennessä (5138 kpl) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 11
Ilvespentueiden määrä 2000-2014 8.12.2016 Suomen riistakeskus 12
Ilveskannan kehitys 2000-2016 8.12.2016 Suomen riistakeskus 13
Suurpetojen aiheuttamat kotieläin- ja muut maatalousvahingot 2011-2015 14 8.12.2016
Susien aiheuttamat kotieläinvahingot 5.12.2016 mennessä (2015) Tapahtumia 66 (84) Eläinten määrä 150 (228) Vahingot 169 412 (186 346 ) Lammas 16 tapahtumaa (21) 99 eläintä (158) 37 018 (45 028 ) Koira 36 tapahtumaa (50) 126 503 (128 429 ) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 15
Karhun aiheuttamat kotieläinvahingot 2 5.12.2016 mennessä (2015) Tapahtumia 143 (204) Eläinten määrä 240 (294) Vahingot 157 186 (218 514 ) Mehiläiset 87 tapahtumaa (160) 83 809 (157 293) Lampaat 47 tapahtumaa (37) 144 lammasta (127) 60 136 (55 316 ) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 16
Ilveksen aiheuttamat kotieläinvahingot 5.12.2016 mennessä (2015) Tapahtumia 24 kpl (22) Eläinten määrä 61 (33) Vahingot 19 572 (14 360 ) Lammas 13 tapahtumaa (10) 50 eläintä (20) 13 902 (5 713) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 17
Ahman aiheuttamat kotieläinvahingot 5.12.2016 mennessä (2015) Tapahtumia 5 kpl (2) Eläinmäärä 13 (2) Vahingot 5 019 (781 ) Koira 1 kpl (0) 4 100 (0 ) Lammas 2 tapahtumaa (2) 3 eläintä (2) 886 (781 ) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 18
Suurpetojen aiheuttamat porotalousvahingot 2011-2015 19 8.12.2016
Porovahingot 2015 Ahma 2022 tapahtumaa 2095 poroa 1 873 103 Karhu 697 tapahtumaa 711 poroa 639 530 Susi 543 tapahtumaa 550 poroa 469 650 Ilves 573 tapahtumaa 578 poroa 469 042 8.12.2016 Suomen riistakeskus 20
Hankesuunnitelma ja rahoitus suurpedot Suurpetovahinkojen estäminen haettu 300 000 (2016) Mehiläistarhojen suojaus 130 000 Kokeilu- ja koulutustoiminta 25 000 Tuotantoeläinten suojaus 130 000 Valvonta 15 000 Mmm päätökset 29.1.2016 erityisavustus 300 000 projekti 1201 (käytettävä 2016 loppuun mennessä) Hankinnat Tuotantoeläinten suojaus 209 000 Mehiläistarhojen suojaus 80 000 FN 303 koulutus 9 000 Muut kulut 2 000 8.12.2016 Suomen riistakeskus 21
2013-2016 välitetyt tarvikkeet Suurpetovahinkojen estäminen 2013 2014 2015 2016 Mehiläistarhojen suoja-aidat 101 249 250 250 Tuotantoeläinten suojaus 21 (37,25 km) 35 (58,6 km) 41 (74,8 km) 60 (109,8 km) Hirvivahinkojen estäminen Trico syönninestoaine 1055 x 10 l 1040 x 10 l 1040 x 10 l 1100 x 10 l Hirvinauha 2058 x 300 m 620 x 300 m 1100 x 300 m 2170 x 300 m Riista-aita 3 (2,3 km) 7 (8,2 km) 6 (4,9 km) 10 (5,5) Sähköinen hirviaita 14 (12,5 km) 16 (11,2 km) 8 (8,0 km) 22 (21,1 km) Spider man 10 kpl 8.12.2016 Suomen riistakeskus 22
Suojausten kohdentaminen Suojauksen tulee olla kustannustehokasta Mehiläistarhojen suojauksesta saadaan kustannustehokkain hyöty Kotieläimistä lampaat on priorisoitu tärkeimmäksi suojelukohteeksi Harraste- ja maisemanhoitoeläinten suojaukseen ei myönnetä yleensä petoaitaa Riistavahinkorekisteristä saadaan ajantasaista tietoa petohavainnoista ja vahingoista 8.12.2016 Suomen riistakeskus 23
Suojausmenetelmien kehitystä Uusien toimenpiteiden kehitys ja testaus Susikellojen testaus metsästyskoirilla jatkuu (aloitettu 2013) Koirien suojaliivit tulee testikäyttöön lähiaikoina Ruotsissa testatut menetelmät Kalanviljelylaitosten suojaus (testauksessa) Akkutoiminen paineilmalla toimiva pelotin (hankittu 10 kpl) 8.12.2016 Suomen riistakeskus 24
Tulevaisuuden näkymiä Jos kehitys jatkuu nykyisen mukaisesti, mmm:n erityisavustus ei tule riittämään hankesuunnitelman toteuttamiseen Tarvitaan muita rahoituskanavia (ympäristöministeriö, maataloustuki, ym.) Laidunnusvelvollisuuteen muutoksia Saadaanko muita tehokkaita ja edullisimpia suojausmenetelmiä? Voidaanko suurpetoja vähentää huomattavasti enemmän vahinkoalueilla? 8.12.2016 Suomen riistakeskus 25
Vaarallisuus Suden, ilveksen ja ahman ei ole todettu hyökänneen ihmisen kimppuun 1900 luvun alun jälkeen, jolloin Lounais-Suomessa oli tappajasusi Sairas tai loukkaantunut suurpeto voi olla arvaamaton ja hyökätä ihmisenkin kimppuun Suurpedot väistävät yleensä ihmistä Koneen ääni ei pelota suurpetoja Suurpeto ei yhdistä konetta ja sen ääntä ihmiseen Voi käyttäytyä jopa uteliaasti konetta kohtaan Ihminen aiheuttaa omalla toiminnallaan suurpetojen tottumista ihmiseen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 26